Valtiontalouden tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharju kirjoittaa OP-Pohjola -ryhmän Chydenius -lehdessä, että yleensä eriarvoisuutta halutaan Suomessa pienentää kaventamalla tuloeroja, vaikka julkisten palvelujen vaikutus eriarvoisuuteen on hänen mukaansa paljon suurempi.
Hän jatkaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on tutkitusti OECD-maiden epätasa-arvoisimpia. Köyhimpiä kirpaisevat korkeat asiakasmaksut.Työvoiman ulkopuoliset kärsivät työterveyshuollon ulkopuolella heikosta palvelujen saatavuudesta. Sydänleikkauksia tehdään suhteellisesti eniten rikkaimmalle viidennekselle kansasta, vaikka sairastavuus on suurinta köyhimmässä viidenneksessä.
Ihmisryhmien väliset terveyserot ovat kasvussa. Vähän koulutettujen miesten terveys ja odotettavissa oleva elinikä ovat jäämässä hälyttävästi muista ryhmistä jälkeen. Tämän ryhmän tarve työmarkkinoilla on vähentynyt, eikä koulutusjärjestelmä ole pystynyt tarjoamaan heille mielekkäitä vaihtoehtoja. Nämä miehet syrjäytyvät työmarkkinoilta, mikä tuo mukanaan muita ongelmia.
Ihmiset saavat palveluja sen mukaan, missä kunnassa sattuvat asumaan. Varakas kunta selviää, mutta vähävarainen ei pysty toteuttamaan läheskään kaikkia lainsäätäjän määräämiä tehtäviä.
Mielenkiintoinen näkökulma näköalapaikalla olevalta mieheltä. Tasa-arvoisten palvelujen tarjoaminen on kuntakentän suuri haaste lähivuosina. Samoin hyvinvointierojen tasoittaminen. Valtionosuusleikkausten kurimuksessa siitä tulee entistä vaikeampaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti