tiistaina, huhtikuuta 15, 2014

Jatkokertomus strategiasta

Talven (jota ei tullut) ja kevään aikana on työstetty päivitettyä versiota kunnanhallituksen tuloskortista. Kysehän on kaikessa yksinkertaisuudessaan niiden tavoitteiden asettamisesta, joihin lähivuosina kunnan toiminnassa tulisi pyrkiä. Nostan tässä strategiatyöstä esiin joitakin asioita, ja yritän valottaa niiden taustoja. Teen tämän jatkokertomuksen muotoon siten, että käsittelen yhtä asiaa aina kerrallaan.

Kuntarakenne

Otinkin ensimmäisenä esiin asian, josta strategia ei sano mitään - ei ainakaan vielä. Syynä lienee se, että aiheesta päättäjien näkemykset ovat niin jakautuneet. Strategiaesitys ei siis selvästi ota kantaa siihen, tuleeko Teuvan jatkaa itsenäisenä kuntana vai pyrkiä aktiivisesti kuntaliitokseen. Toisaalta, jos ei muutostarvetta mainita, täytynee se tulkita nykytilan jatkumiseksi. Uskon, että tästä asiasta kuitenkin vielä valtuustossa strategian hyväksymisen yhteydessä keskustellaan.

Hyvinvoinnin edistäminen

Laaja aihe. Tätähän koko kunnan toiminnan tulisi olla. Keskeistä tässä on kuitenkin ennalta ehkäisevä näkökulma. Kunnan tulee luoda hyvinvoinnin edellytyksiä ja mieluummin ehkäistä sairauksien ja ongelmien syntymistä kuin pelkästään hoitaa niitä. Teuvalla on erillinen hyvinvointisuunnitelma, jossa tärkeimmiksi asioiksi on valittu terveyserojen kaventaminen, itsenäisen suoriutumisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveyden edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen kaiksessa toiminnan suunnittelussa.

Maankäyttö ja asuntopolitiikka

Näistä aiheista onkin strategiatyössä keskusteltu jonkin verran. Tavoitteiksi on aseteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, ennakoivaa maanhankintaa ja monipuolista tonttitarjontaa. Tarvitaanko Teuvalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, maaseudulla kun ollaan? Minun mielestäni jossain määrin kyllä. Se ei saa tarkoittaa sitä, että ei saa rakentaa muualle kuin tiiviille alueille. Mutta pelkästään kirkonkylän osalta paikka paikoin täydennysrakentaminen lisäisi taajaman toimivuutta ja viihtyisyyttä. Tämä on todettu myös keskustan kehittämissuunnitelmassa. Maata puolestaan kunnan tulee ostaa silloin, kun sitä on myytävänä. Kunta tarvitsee raakamaata tonttien kaavoitukseen, omaan rakentamiseensa mutta myös vaihtomaiksi. Jos kunta ostaa maata käypään hintaa tulevaisuuden tarpeisiinsa, ei kunta siinä köyhdy. Monipuolisessa tonttitarjonnassa meillä olisi vielä tekemistä. Tontteja pitäisi olla tarjolla niin palvelujen äärellä keskustassa kuin aidosti maalla kyläyhteisöissä.

Yksinkertaiset ja tehokkaat toimintamallit

Prosessinäkökulmasta korostetaan yksinkertaisia ja tehokkaita toimintamalleja. Kyse on siis jonkin sortin ketteryydestä. Erityisesti kuntayhteistyössä tehokas vaikuttaminen nousee keskeiseen asemaan. Uutta voi aina ensin kokeilla pienimuotoisesti. Epäkohtiin tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olemassa olevia yhteisöjä tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan (ns. kolmas sektori).

Asiakkaan valinnan vapaus

Tämä tuntuu olevan erityisen vaikea asia Suomen julkisessa hallinnossa. Valinnan vapauksia tulee käyttöön hitaasti ja monin rajoituksin. Uskoisin kuitenkin, että sitä ihmiset nyt ja jatkossa haluavat. Jotta voisi valita täytyy olla vaihtoehtoja. Yksi keskeinen väline vaihtoehtojen tarjoamiseen on palvelusetelien käyttöön otto.

Johtaminen

Tässä kohtaa tavoitteina on läpinäkyvyyttä, työn tuottavuuden lisäämistä sekä hyvää muutosjohtamista. Valtuustoseminaarissa lisättiin listalle vielä poliittisen johtamisen kehittäminen.

Työhyvinvointi

Hieman haasteellinen mutta sitäkin tärkeämpi tavoite näin yt-neuvottelujen aikaan. Toivon, että kulukuurin jälkeen voimme osoittaa mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia ja hyvän työyhteisön. Työnsä hyvin osaava ja tehtäviinä motivoitunut henkilöstö sekä hyvät toimitilat ja kunnon työvälineet ovat tässä kulmakiviä. Myös toimintatapojen muuttaminen ja toimintojen jonkinasteinen uudelleenorganisointi.

Samalla rahalla enemmän

Siis toiminnan tehostamista. Keinoina toiminnan aktiivinen kehittäminen, osaava kilpailutus, energian säästö, kiinteistöjen tehokkaampi käyttö.

Ydintoiminnot itse, muut yhteistyöjärjestelyin

Tätä linjausta mm. yrittäjät ovat kritisoineet. Minusta se on kuitenkin aika luonteva. Näin yrityksetkin tekevät, keskittyvät omaan osaaamisalueeseensa ja oman toimintansa ytimeen. Muita palveluita ostetaan. Varmaan kaikissa kuntien palveluissa myös ostot yksityisiltä tulevat jatkossa täydentämään kunnan palveluvalikoimaa. Ehkäpä kunnan tulisi laatia yrittäjien esittämä palvelustrategia, jossa näihin asioihin otettaisiin tarkemmin kantaa.

Elinvoima


PK-yrittäjyyden hyvistä toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Sukupolvenvaihdoksia tulee aktiivisesti tukea. Keinojamme ovat teollisuustontit ja -tilat, neuvonta- ja kehittämispalvelut, sijoituspaikkamarkkinointi, hyvä yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa, myönteinen kuntakuva, neuvontapalvelut sekä investointien korkotuki.

Strateginen kehittämisvara

Mitäs se nyt sitten on? Palvelut tulisi hoitaa niin tehokkaasti, että kun tuloista on vähennetty palvelujen aiheuttamat menot ja käyttöomaisuuden poistot sekä rahoituskulut, rahaa jäisi vielä kehittämiseenkin.

Ei kommentteja: