Veli

Kylmää kyytiä

2012-02-10T12:35:00.002+02:00

Viime vuoden tilinpäätöksen luvut alkavat hahmottua. Lähinnä kuntayhtymistä voi tulla vielä joitain lisätietoja, mutta niiden ei pitäisi enää kokonaiskuvaa paljoa muuttaa. Viime vuoden tulos painuu peräti n. 2,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kunnan oma toiminta on hoidettu varsin hyvin budjettimme rajoissa, mutta erikoissairaanhoidon ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän menoylitykset ovat yhteensä noin kahden miljoonan euron luokkaa. Samaan aikaan tulopuolella verot ja valtionosuudet jäivät kumpikin noin puoli miljoonaa tavoitellusta.

Perälauta

2012-02-09T09:05:00.002+02:00

Kuntakartta julkistettiin sitten eilen. Eipä se juuri poikennut aiemmin julkisuuteen vuotaneesta versiosta. Kartan lisäksi julkaistiin 300-sivuinen raportti, jossa uudistuksen tavoitteita, taustaa ja etenemistä valotetaan. Raportissa sen kirjoittaneet virkamiehet pohdiskelevat, että uudistus ei toteudu ilman jonkinasteista pakkoa. Useat poliitikot ovat ilmoittaneet, että eivät kannata pakkoliitoksia. Tämän päivän Ylen Ykkösaamussa keskusteltiin myös siitä, mitä pakolla tarkoitetaan. Varsinaisten pakkoliitosten (Valtioneuvosto päättää asianomaisten kuntien valtuustojen tahdon vastaisesti) sijasta lainsäädännössä voidaan määritellä kriteerit (mm. vähimmäisasukasluku), jotka kunnan tulee täyttää.

Jätevedet

2012-02-07T09:09:00.003+02:00

Teuvan kunnalla on edessään ratkaisu jäteveden käsittelystä. Puhdistamomme ei täytä uusia lupaehtoja. Vaihtoehtoina on mittava puhdistamon saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai yhteistyö naapureiden kanssa. Näitä yhteistyövaihtoehtojakin on kolme. Teuva, Närpiö, Karijoki, Kaskinen ja Kristiinankaupunki ovat neuvotelleet ratkaisun, jolla ne kaikki voisivat johtaa tulevaisuudessa jätevetensä Kaskisiin M-Realin jätevedenpuhdistamolle. Kuntarakenneselvityksissä on laadittu vaihtoehdot, joissa jätevedet voitaisiin pumpata Jurvan kautta Kurikan puhdistamolle tai vaihtoehtoisesti Kauhajoen puhdistamolle.

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävimmiltä näyttävät yhteistyövaihtoehdot. Ratkaisu täytyy tehdä kevään aikana, koska Kaskisten vaihtoehto on etenemässä joka tapauksessa muiden kuntien yhteishankkeena.

Hankintafoorumi

2012-02-07T08:14:00.002+02:00

Eilen illalla kunnanhallitus asetti hankintafoorumin. Joulukuun valtuustossa seitsemän yrittäjätaustaista valtuutettua esitti tällaisen uuden yhteistyöelimen perustamista. Foorumiin tulee kolme kunnanhallituksen edustajaa ja kolme yrittäjien edustajaa. Kuntaa edustavat Esko Lehtimäki, Teijo Toivonen ja Irma Harjula. Yrittäjät nimeävät edustajansa lähiaikoina.

Porukan tehtävänä on hankinta-asioiden käsittely yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja hankintoja suorittavien henkilöiden kesken. Foorumin perustaminen on luontevaa jatkoa syksyllä pidetylle hankintaseminaarille.

Foorumi ei käsittele yksittäisiä hankintoja tai niiden kriteerejä. Sen sijaan foorumi on mukana yleisten hankintaperiaatteiden kehittämisessä. Tarkoitus on, että yhteistyötä lisäämällä voimme ostaa entistä fiksummin, varmistua siitä että paikallisilla yrityksillä on edellytykset tehdä tarjouksia kunnan hankinnoista, ja edistää sitä, että jatkossakin meillä on monipuolista tarjontaa paikallisilla markkinoilla. Keskeistä on tietojen vaihto siitä, mitä kunta jatkossa tarvitsee, ja mitä paikallisilla yrityksillä on meille tarjota.

Pohjatutkimusta

2012-02-03T14:08:00.002+02:00

Geopalvelu Oy on tehnyt Teuvan koulukeskuksesta pohjatutkimuksen tammikuun alussa. Kunnanhallitus tutustuu tutkimusraporttiin maanantaina. Raportti sisältää peruskorjausohjeet lattioiden alustan, rakennusten ulkopuolisten salaojien, kattovesien johtamisen ja viemäröinnin, perustusten ruotasuojauksen sekä piharakenteiden osalta. Tarvittaessa kunnanhallitus päättää tarpeellisista jatkotutkimuksista.

JikSu

2012-01-31T13:34:00.002+02:00

Tuo yllä oleva lyhenne ei ole ihan virallinen. Kahden seudun kuntajohtajat kokoontuvat parin kuukauden välein pohtimaan yhteisesti kiinnostavia ja vaikuttavia asioita. Mukana yhteistyössä ovat Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka (JIK-alueen kunnat) sekä Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva (Suupohjan alueen kunnat). Näillä kunnilla on paljon yhteistä, vaikka merkittäviä erojakin löytyy. Olemme keskustelleet mm. ensihoidosta (suomeksi: sairaankuljetus), toisen asteen koulutuksesta, elinkeinoasioista ja tietysti kuntarakenneuudistuksen etenemisestä.

Silloin kun nämä seitsemän kuntaa löytävät yhteisen kannan maakunnan keskeisiin kehittämisasioihin, on tuolla näkemyksellä yksittäistä kuntaa huomattavasti suurempi vaikutusarvo. Siksi pidän tätä orastavaa yhteistyötä tärkeänä. Tänään tapasimme toisemme Isojoella ja mm. päivitimme tietomme toistemme keskeisistä hankkeista.

Väestökehitystä

2012-01-19T13:27:00.002+02:00

En haluaisi synkistellä mutta; töitä riittää Suupohjan alueen kehittämisessä. Suomen Kuvalehden viime viikon jutun mukaan valtio suunnittelee alueellemme viiden kunnan liitosta: Kauhajoki, Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva. Ennakkotietojen mukaan näiden viiden kunnan yhteenlaskettu asukasluku laski viime vuonna lähes 300 henkilöllä. Toisaalta pienikin voi ponnistaa, sillä Karijoki oli alueen ainoa kasvukunta. Sen väkiluku sinnitteli 6 henkilön verran plussalle.

"Salainen kuntakartta"

2012-01-13T12:26:00.003+02:00

Suomen Kuvalehti julkaisi tänään ilmestyneessä numerossaan kuntakartan, jonka se väittää olevan esitys, jonka ministeriö aikoo helmikuussa julkaista uudesta kuntajaosta. Valtiovarainministeriö on tänään kiistänyt, että kyseessä olisi lopullinen esitys.

Suuntaa tuo kartta kuitenkin näyttänee. Se on ennakkotietojen perusteella aika lailla odotetettavissa ollut versio. Kuntien määrää vähennetään rajusti nykyisestä 336:sta noin 70:een. Etelä-Pohjanmaalla Seinäjokeen liittyisivät Lapua, Ilmajoki, Jalasjärvi ja Isokyrö. Meidän alueellamme yhteisen kunnan muodostaisivat Kauhajoki, Kurikka, Teuva, Isojoki ja Karijoki.

Esitys johtaa äärimmäiseen vallan ja hyvinvoinnin keskittämiseen. Muodostetaan tavattoman isoja keskuskaupunkeja. Niille keskitetään laajaa väestöpohjaa vaativien palvelujen tuotanto, samoin kehittämisresurssit. Reuna-alueiden kuntia niputetaan yhteen toisen luokan torppareiksi, jotka ostavat palveluja uusilta uljailta keskuskaupungeilta. Maaseudun osa tässä uudistuksessa on mopen osa.

Ei tupata, jos ei tykätä

2012-01-09T11:19:00.003+02:00

Kuntalaisten kuulemistilaisuudet on nyt sitten kuntarakenneselvityksen osalta pidetty. Terävintä keskustelu oli Kurikassa. Siellä teuvalaisten motiiveja tivattiin. Meillähän ei ole muita tarkoitusperiä, kuin selvittää itsellemme tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Tässä vaiheessa kuntarakenneuudistusta tunnutaan eri tahoilla miettivän ikään kuin mahdollisia seuraavia siirtoja. Jos kunnat A ja B yhdistyvät, syntyykö riittävän iso ja elinvoimainen peruskunta, vai liitetäänkö sekin vielä kuntaan C tai kuntaan D. Hyvä näitä on miettiä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman hyvä lopputulos, toimiva ja järkevä yhteiskuntarakenne pitkäksi ajaksi eteenpäin.

Kurikasta vielä: Kurikan kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt lähteä mukaan meneillään olevaan selvitykseen. Mahdollisesta liitoksesta tai liitoksen tekemättä jättämisestä päättävät sitten keväällä asianomaisten kuntien valtuustot. Katsotaan nyt sitä ennen selvityksen lopullinen tulos ja ministeri Virkkusen karttaharjoitus.

Kysymyksiäkin jäi

2012-01-05T09:14:00.002+02:00

Eilinen kuntalaisten kuulemistilaisuus Orrelassa sujui rakentavassa hengessä. Kuntaliitosvaihtoehtojen pohtiminen on monenlaisia tunteita ja ajatuksia pintaan nostava aihe. Muutes; kyllä päätöksenteossa pitää tunnettakin mukana olla - tunnetta ja viileää harkintaa pitää olla sopivassa suhteessa, niin hyvä tulee. Joka tapauksessa teuvalaiset näyttivät jälleen, että vaikeistakin asioista osataan keskustella asiallisesti ja maltillisesti.

Selvityksiä on tehty paljon, kuten tilaisuudessa kävi ilmi. Tietoa niistä on nettisivuillamme. Eilisen tilaisuuden materiaalia voi noutaa myös paperilla kirjastosta ja kunnan yhteispalvelupisteestä.

Joitakin varsin keskeisiä kysymyksiä on kuitenkin vielä ainakin osittain auki. Kurikka-vaihtoehdossa teuvalaisten kannalta on hyvin olennaista, miten lääkäripäivystys järjestetään. Seinäjoen sairaalanmäellä sijaitseva Y-talo on realistinen vaihtoehto yöaikaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin pitäisi avun löytyä lähempää. Vieläköhän Teuva-Jurva -akselilla voisi tässä yhteistyö toimia? Selkeää kannanottoa kaipaamme edelleen myös siihen, missä mitassa ja millä painotuksilla Teuvan vuodeosastoa kehitetään.

Kummankin kumppaniehdokkaan osalta haluan kuulla, miten vahvasti ne sitoutuvat Teuvan pitkään välttämättömien investointien listaan. Samoin olennainen kysymys on, miten Teuvan alueen elinvoimaa uudessa kunnassa kehitetään. Miten käy Teuvan yritystuille ja lapsiperheiden etuuksille?

Neuvoteltavaa on siis vielä tässä alkuvuodenkin osalla. Työ on kuitenkin hyvässä vauhdissa, ja näihinkin kysymyksiin varmaan vastaus lähiaikoina löytyy.

Tapani Myrsky

2012-01-04T12:55:00.002+02:00

Tänään johtoryhmän kokouksessa kokosimme Tapani- ja Hannu-myrskyjen tuomia kokemuksia ja palautetta. Parannettavaa on. On ensiarvoisen tärkeää, että sähköyhtiöt ja teleoperaattorit varautuvat poikkeaviin sääilmiöihin nykyistä huomattavasti paremmin. Elinkeinoministeri onkin ryhtynyt asiassa ripeisiin toimiin.

Eniten voimme vaikuttaa omaan toimintaamme. Valmiussuunnitelmat päivitetään nyt saatujen kokemusten pohjalta. Kunnan ja liikelaitoskuntayhtymän yhteistyötä hiotaan. Varavoimakoneita hankitaan lisää. Erillinen suunnitelma tulee laatia siitä, miten varmistetaan niiden yksinään asuvien vanhusten hyvinvointi, jotka eivät ole säännöllisen kotipalvelun piirissä.

Monien kuntalaisten kohdalla sähkökatko venyi kohtuuttoman pitkäksi, ja siitä aiheutui monenlaista haittaa ja harmia. Palvelut kunnan laitoksissa ja palvelukodeissa pystyttiin turvaamaan kohtuullisen hyvin. Kiitos henkilökunnan ripeän ja osaavan toiminnan.

Valtiolle kiitos!

2011-12-21T14:56:00.002+02:00

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain valtionavustusta oppilaitosten perustamishakkeisiin. Lähivuosina tuettavat hankkeet on sisällytetty opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelmaan on vuodelle 2013 tullut miellyttävä yllätys. Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjauksen 1B-vaiheeseen on varattu valtionosuutta 0,9 miljoonaa euroa. Tämä raha tulee siis aiemmin jo myönnetyn 1,6 miljoonan euron lisäksi. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että tämä merkittävä lisärahoitus on tullut mahdolliseksi. Erityinen kiitos kuuluu niille teuvalaisille luottamushenkilöille, jotka ovat olleet välittämässä viestiä valtakunnan tason päättäjille paikallisesta rahoitustarpeestamme.

Samainen rahoitussuunnitelma sisältää samaan remonttiin vielä 0,5 miljoonan euron erän vuodelle 2015. Voipi olla, että sen hyödyntäminen on meille vaikeaa, koska remonttia ei ole järkevää pitkittää niin monelle vuodelle. Mutta kaiken kaikkiaan, remontin rahoitus näyttää nyt paljon paremmalta. Teuva tulee saamaan upean uudistuneen koulukeskuksen, jossa niin koululaisten kuin opettajienkin on ilo työskennellä.

Näissä iloisissa tunnelmissa haluan toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

Ohjausryhmät kokoustivat

2011-12-21T11:09:00.002+02:00

Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmät pitivät eilen kokouksensa Kauhajoella ja Kurikassa. Kokouksissa käsiteltiin mahdollisen kuntaliitoksen toteutustapaa sekä toimialaryhmien esityksiä palvelujen järjestämisestä.

Ohjausryhmät ehdottavat, että liitos toteutettaisiin liittämällä Teuvan kunta Kauhajoen kaupunkiin tai Kurikan kaupunkiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut kahden kunnan lakkauttaminen ja yhden uuden kunnan perustaminen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa aidommin rakennettaisiin jotain uutta, mutta samalla jouduttaisiin tekemään valtava määrä enempi vähempi turhaa työtä.

Jos kuntaliitos toteutuu, liitoskunnan yhtymähallituksena toimii kyseisten kahden kunnan kunnanhallitusten yhteinen kokous. Yhtymähallitus valmistelee yhdistymiseen liittyviä ratkaisuja liitospäätöksen ja liitoksen toteutusajankohdan välillä.

Kuntaliitoksen jälkeen on tarkoitus edetä kuntalain mukaisin normaalein luottamustoimielinten kokoonpanoin. Toinen mahdollisuushan olisi ollut se, että siirtymäkauden ajan esim. valtuusto olisi valittu normaalia suuremmaksi.

Palvelujen järjestämisen periaatteena on karkeasti sanottuna se, että hallintoa keskitetään, mutta keskeiset peruspalvelut tarjotaan lähipalveluna. Näitä lähipalvelujen määrityksiä vielä toimialaryhmät tarkentavat. Esimerkkinä voisin mainita, että teuvalaisten kannalta keskeinen asia on lääkäripäivystyksen sijainti ja saatavuus.

Jos Teuva liittyy Kauhajokeen, isoja muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ei tule. Liikelaitoskuntayhtymä jatkanee toimintaansa ainakin siirtymäkauden. Jos Teuva liittyy Kurikkaan, palvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteinen JIK-liikelaitoskuntayhtymä. Tällöinkin Teuvan sosiaali- ja terveyskeskus jatkaa entiseen malliin, mutta hallinto- ja yhteistyösuunta vaihtuu.

Keskiviikkona 4.1.2012 klo 19.15 Kulttuuritalo Orrelassa järjestetään keskustelutilaisuus selvitystyön tuloksista. Tule mukaan kysymään ja ottamaan kantaa!

Valtuusto Parrassa

2011-12-20T08:38:00.002+02:00

Valtuusto piti tämänkertaisen joulukuun kokouksensa Parrassa. Kokous oli Nevala-salissa ja jouluruoka nautittiin Parra-majassa. Puitteet olivat jouluisen kodikkaat. Parra on saanut uuden yrittäjän myötä uutta ilmettä.

Äystönmäen maakaupasta äänestettiin. Valtuusto päätti, että tätä maa-aluetta ei osteta. Niinpä selvittelemme jatkossa muita mahdollisuuksia. Teollisuusmaata kunnalla täytyisi joka tapauksessa aina olla runsaasti plakkarissa.

Myös jätevesimaksun korotuksesta äänestettiin. Taksa on kustannustasoa jäljessä, mutta kertakorotus oli monelle valtuutetulle liikaa. Enemmistö kuitenkin korotuksen hyväksyi, joten jäteveden käyttömaksu nousee ensi vuonna peräti 23 %.

Opimme toisiltamme

2011-12-16T13:12:00.002+02:00

Kuntarakenneselvitykset Kauhajoen ja Kurikan kanssa ovat alkaneet hyvässä hengessä. Työryhmät ovat koonneet taustatietoja ja tehneet vertailuja; näin meillä, noin naapurissa. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme oppineet paljon toisiltamme. Vaikka liitos ei toteutuisi kummankaan kanssa, yhteistyön ituja jää kasvamaan. Valtionosuutta selvitystyön tekemiseen saamme noin 30.000 euroa. Kolmen kunnan jaettavaksi jää kustannuksia vain reilun kymppitonnin verran.

Internet-sivuillemme ilmestyy aineistoa selvitystyöstä. Sinne tulee paljon "mitä jos" -tyyppistä pohdintaa. Yritetään yhdessä muodostaa kuvaa, millaista yhteiselo voisi olla, JOS liitos toteutuisi. Vasta KUN selvitystyö on tehty, on johtopäätösten aika. Harkinnan tekevät asianomaisten kuntien valtuustot.

Yhteisöverot

2011-12-13T10:49:00.002+02:00

Usein ajatellaan, että yhteisöverotuotolla on merkitystä kunnan kokonaisrahoituksen kannalta lähinnä isoissa kaupungeissa. Totuus on aivan toisenlainen. Taloustaito-lehden (11/2011) oivassa vertailussa on tarkasteltu, paljonko kunkin kunnan saaman yhteisöveron osuus vuonna 2010 oli prosentteina kokonaisverotuloista. Kärjessä on Salon kaupunki 30,1 %:lla. Seuraavat ovat Savukoski, Rautavaara ja Kaskinen. Ensimmäinen isompi kaupunki on Raahe 12. sijallaan (19,7 %). Seuraava iso kaupunki listalla on Vaasa, joka löytyy sijalta 43. Teuva on kuntien keskijoukoissa 6,9 %:n osuudellaan.

Hieman toisenlainen lista syntyy, jos asiaa tarkastellaan, paljonko yhteisöverotuotto on ollut asukasta kohden laskettuna. Vaan senkin listan kärjessä on pieniä kuntia. Yhteisöveron tuotto koostuu kahdesta erästä. Yritystoimintaerään vaikuttaa kunnassa toimivien yritysten maksama veron määrä. Metsäerään vaikuttaa metsäkeskusalueittain lasketut kantorahatulot ja kunnan metsäpinta-ala.

Kannattaa siis muistaa, että kun puhutaan yhteisöverosta ja sen jaosta, se on tärkeä tuloerä pienille kunnille.

Katse vähän kauemmas

2011-12-01T11:35:00.002+02:00

Teuvan kunnan liitosselvityshalukkuuden taustalla on arvioitu olevan kunnan isot investoinnit ja lähivuosien vääjäämätön velkaantuminen. On totta, että investointitarpeet ovat isot ja ne johtavat velkamäärän nousuun noin 3.000 euroon asukasta kohti laskettuna. Teuvan lähtökohta on kuitenkin hyvä. Meillä on tällä hetkellä enemmän talletuksia kuin lainaa. Harva kunta on sellaisessa tilanteessa. Ongelmana on enemmänkin käyttötalousmenojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menojen nopea kasvu. Se on kuitenkin haasteena myös naapureillamme, ja sen asian eteen tehdään koko ajan töitä. Välittömät taloudelliset haasteet eivät pakota Teuvaa liitoksiin.

Kuntarakenneselvityksissä yritetään katsoa pitemmälle. Suurin haaste seuraavien vuosikymmenien aikana on huoltosuhteen muutos. Työikäisen väestön määrä suhteessa palveluja eniten tarvitseviin ikäluokkiin muuttuu voimakkaasti.

Kyläkierros

2011-11-28T12:06:00.002+02:00

Kunnanhallitus aloittaa tänään kyläkierroksensa Norista. Tutustumme Norinrivin remonttiin ja tapaamme kyläläisiä Norin koululla. Päälle päätteeksi pidetään kunnanhallituksen kokous.

Tarkoitus on että kunnanhallitus käy vuorotellen eri kylillä talven ja kevään aikana. Mitään tiukkaa aikataulua asialla ei ole, vaan vierailuja tehdään silloin, kun luontevalta tuntuu ja se kokousaikatauluun sopii.

Kokkolan kuulumisia

2011-11-25T12:28:00.002+02:00

Kävimme (johtoryhmä ja kunnanhallituksen jäseniä) keskiviikkona Kokkolassa. Tutustuimme vuoden 2009 alusta toteutettuun Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitokseen. Kuulimme kokemuksia liitosprosessista ja sen jälkeisestä yhteiselosta.

Kokkola on tietysti aika lailla meidän mahdollisia liitoskumppaneitamme isompi kylä, joten tilanne on siellä olennaisesti erilainen kuin meidän alueellamme. Mielenkiintoista tuossa liitoksessa on kuitenkin se, että maaseudun palvelut on tutkitusti säilytetty huomattavasti paremmin kuin kuntaliitoksissa yleensä.

Keskinäinen luottamus ja yhteinen tahto uuden kuntakokonaisuuden luomiseksi tuntuivat olevan keskeiset ainekset Kokkolan onnistumisen reseptissä.

Selvitykset alkavat

2011-11-24T15:30:00.002+02:00

Kunnanhallitus valitsi maanantaina jäsenet kuntarakenneselvityksen työryhmiin. Ohjausryhmää johtaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Teijo Toivanen. Muita teuvalaisjäseniä ovat Esko Lehtimäki, Paula Kaleva, Matti Mäntysaari ja Jarmo Kiviluoma. Henkilöstöjärjestöt nimeävät ohjausryhmään vielä oman edustajansa.

Toimialoittaisten työryhmien puheenjohtajat valittiin seuraavasti: Sosiaali- ja terveysryhmä, Irma Harjula; sivistys- ja kulttuuriryhmä, Jussi-Pekka Kangas; hallinto- ja talousryhmä, Jukka Leppäniemi; teknisen toimen ryhmä, Teijo Toivonen.

Selvityksen teknisenä apuna toimii Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä.

Ohjausryhmät kokoontuvat ensimmäistä kertaa maanantaina 28.11. Toimialaryhmät aloittelevat työtään seuraavana päivänä.

Kaikki valmistuva materiaali ja työryhmien muistiot julkaistaan kunnan nettisivuilla.

Teemakeskustelu

2011-10-27T10:45:00.002+03:00

Ennen ensi maanantain valtuuston kokousta alkaen klo 17 valtuutetut perehtyvät varhaiskasvatuksen toimialaan. Terminähän varhaiskasvatus sisältää sekä päivähoitopalvelut että esiopetuksen. Termillä halutaan kuvata, että päivähoito ja esiopetus ovat osa sitä kasvatuksen ketjua, joka jatkuu sitten koulun puolella.

Tilaisuudessa kerrotaan varhaiskasvatuksen ajankohtaisista näkymistä. Valtuutetut ja yleisö voivat esittää aiheesta kysymyksiä. Tilaisuus on avoin ja yleisö tervetullutta. Paikalla on myös varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseniä.

Miten käy homekoulujen?

2011-10-20T10:23:00.002+03:00

Lainaan Varsinais-Suomen ELY:n (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tiedotetta, joka on päivätty 13.10.2011:

"Oppilaitosrakentamisen rahoitus pienenee 4 %:iin tarpeesta

Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen toimialueensa oppilaitosrakentamisen rahoituksesta vuosille 2012 - 2015. ELY-keskus esittää nelivuotiselle suunnitelmakaudelle seitsemää peruskoulun tai lukion rakennus- ja peruskorjaushanketta toimialueellaan, joka käsittää Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Koulutuksen järjestäjät ehdottivat rahoitussuunnitelmaan hankkeita yhteensä 216 miljoonan euron arvosta. Suunnitelman mukaan valtion rahoitusta voidaan osoittaa hankkeille, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat noin 9 miljoonaa euroa. Tämä on noin 4 % koulutuksen järjestäjien rahoitussuunnitelmaan ehdottamien hankkeiden yhteenlasketuista kustannusarvioista.

Yhtään uutta hanketta ei ole voitu ottaa suunnitelmaan, vaan päinvastoin suurin osa ministeriön vuosille 2011 - 2014 vahvistamassa rahoitussuunnitelmassa jo olevista hankkeista on jouduttu rahoituskehyksen pienenemisen vuoksi jättämään pois esityksestä. Hankkeiden toteuttajien kannalta tilanne on hankala, koska rahoitussuunnitelmasta on jouduttu jättämään pois monia pitkällekin valmisteltuja hankkeita. Suunnitelmaan jääviäkin hankkeita on jouduttu jakamaan pienempiin vaiheisiin, jolloin valtio osallistuu rahoituksellaan vain osaan hankkeesta. Näidenkin hankkeiden toteuttaminen voi olla vaikeaa, koska kunnat joutuvat rahoittamaan hankkeistaan huomattavasti suuremman osan, mihin ne ovat varautuneet.

ELY-keskus on asettanut perustamishankkeet kiireellisyysjärjestykseen ottaen huomioon toiminta-alueensa maakuntien liittojen kiireellisyysjärjestykset, hankkeiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vuosille 2011 - 2014 sekä määrärahakehykset vuosille 2012 - 2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii eri ELYjen tekemien rahoitussuunnitelmaesitysten pohjalta valtakunnallisen rahoitussuunnitelman."

Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjaukseen ja laajennukseen olisi tulossa jatkorahoitusta 550.000 euroa vuonna 2014. Ottaen huomioon edellä mainitut faktat rahahanojen tiukentumisesta, se on Teuvan kannalta hyvä uutinen. Ajoitus aiheuttanee teknisiä ongelmia, mutta neuvottelemme niistä ELY-keskuksen kanssa.

Yhteiskoulun ja lukion remontin ensimmäinen vaihe on joka tapauksessa alkamassa jo tämän vuoden puolella aiemmin valtiolta saamamme ns. elvytysrahan turvin.

Kokonaisuus kyllä hirvittää: Viiden maakunnan alueella 216 miljoonan investointitarpeisiin voidaan vastata vain 9 miljoonan osalta! Alueen kouluissa on paljon mm. sisäilmaongelmia, jotka vaatisivat pikaisia toimia.

Kuntakenttä vetoaa Euroopan Neuvostoon

2011-10-19T15:53:00.004+03:00

Suomi on ratifioinut ja saattanut voimaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vuonna 1991. Peruskirja velvoittaa osapuolet soveltamaan perussääntöjä, joilla taataan paikallisviranomaisten poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen riippumattomuus. Peruskirjassa määrätään, että kunnallisen itsehallinnon periaate on tunnustettava kansallisessa lainsäädännössä ja mahdollisuuksien mukaan perustuslaissa. Peruskirjan mukaan paikallisien viranomaisten tulee voida säännellä ja hallita julkisia asioita omalla vastuullaan paikallisen väestön edun mukaisesti. Perusoikeuskirjan periaatteena on, että julkiset tehtävät on mieluiten hoidettava kansalaisia lähimpänä olevien viranomaisten toimesta.

Suomen hallitus on ilmoittanut aloittavansa kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on kuntien määrän raju vähentäminen ja kuntarajojen perustuminen työssäkäyntialueisiin. Kuntarakenneuudistus aiotaan toteuttaa ylhäältä alaspäin siten, että valtiovarainministeriössä laaditaan ehdotus, johon kunnat myöhemmässä vaiheessa ottavat kantaa.

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressille on perjantaina 7.10.2011 lähetetty kirjelmä, jossa kongressia pyydetään ottamaan kantaa siihen, onko Suomen hallituksen toiminta ristiriidassa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vaatimusten kanssa 1) kuntarakenteen uudistamisen, 2) kuntien välisen yhteistyön kieltämisen, 3) paikallisviranomaisille osoitettavien riittävien taloudellisten voimavarojen ja 4) kunnallisen itsehallinnon periaatteen turvaamisen kannalta.

Kirjelmän on allekirjoittanut 20 johtavaa luottamushenkilöä ja viranhaltijaa eri puolilta Suomea. Allekirjoittajat edustavat eri puoluekantoja.

Olen allekirjoittanut kirjelmän yksityishenkilönä, kuntarakenneuudistuksen toteutustavasta huolestuneena kansalaisena. Sen sijaan Teuvan kunta ei ole missään toimielimessään käsitellyt asiaa, eikä näin ollen ole osallisena kirjelmässä.

Pidämme tai emme

2011-10-13T11:16:00.002+03:00

Kuntarakenneuudistuksesta tuntuu päivittäin tulevan ristiriitaisia tietoja. Välillä salaisuuuden verhoa raotetaan, välillä julkisuuteen vuotaneet tiedot kiistetään. Näyttää kuitenkin, että uudistusta valmistellaan päättäväisesti, ja se tulee etenemään. Lopputulos voi olla aika radikaalikin.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan pohjaesitystä uudeksi kuntarakenteeksi. Se valmistuu vuoden vaihteen tienoilla. Sitten on kuntien kuulemisen vuoro. On hyvä, jos meillä siinä vaiheessa on joitakin asioita valmiiksi selvitettyinä, faktoja joihin voimme vedota.

Teuvalla on viime aikoina keskusteltu vertailevan kuntaliitosselvityksen tekemisestä. Aiheesta on päättäjien keskuudessa erilaisia näkemyksiä. Puolesta ja vastaan. Oma näkemykseni on se, että meidän tulee nopealla aikataululla tehdä selvitys, jossa on kolme vaihtoehtoa: liitos Kauhajokeen, liitos Kurikkaan ja itsenäisenä kuntana jatkaminen.

On tärkeää, että otamme aloitteen omiin käsiimme, emmekä vain odota, mihin ratkaisuun meidät paimennetaan. Selvityksen pohjalta meillä olisi punnittua tietoa ottaa kantaa ministeriön esitykseen, kun se valmistuu.

Muutoksia on tulossa. Riippumatta siitä, pidämmekö me niistä vai emmekö.

Röntgenpalvelut

2011-10-07T13:12:00.002+03:00

Kunnanhallitus käsittelee maanantaina Teuvan terveyskeskuksen röntgenpalvelujen tulevaisuutta. Kun liikelaitoskuntayhtymässä päätettiin Kauhajoen terveysaseman röntgenlaitteen digitalisoinnista, todettiin että Teuvan osalta digitalisointia ei toteuteta, mutta yksikkö voi jatkaa toistaiseksi. Käytännössä päätös merkitsee Teuvalla tehtävien röntgenkuvausten päättymistä ennen pitkää.

Jari Iso-Koiviston kunnanhallitukselle valmistelemassa esityksessä todetaan, että Teuvan kunnassa tulee jatkossakin olla monipuolinen terveyspalvelujen kokonaisuus, jonka olennainen osa röntgenpalvelut on. Teuvan kunta toteuttaa parhaillaan terveyskeskuksen vuodeosastolle mittavaa peruskorjausta. Liikelaitoskuntayhtymässä tehdyn suunnitelman mukaan osasto tulee valmistuessaan keskittymään erityisesti kuntouttavaan toimintaan.

Kuntastrategia päivitykseen

2011-09-22T13:28:00.003+03:00

Kunnan toiminnan keskeiset tavoitteet lähivuosille määritellään kuntastrategiassa. Tuloskortin muotoon laaditut tavoitteet on pitkällisessä valmistelussa päivitetty, ja asia tulee kunnanhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina, valtuuston vuoro on 31.10.

Visio on tavoiteltava tulevaisuudenkuva, tila johon aktiivisesti pyrimme, jonka eteen töitä yhdessä teemme. Teuvan visio 2020 on esityksen mukaan:

"Teuva on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Teuva on kulttuurimyönteinen ja yhteistyöhakuinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkaasti toteutetuilla ja monipuolisilla palveluilla."

Visio joutunee kovalle koetukselle jo aivan lähikuukausina, kun kuntien tulevaisuudesta käydään neuvotteluja.

Teuvan kunnan toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on valittu:

 Oikeudenmukaisuus
 Suvaitsevaisuus
 Asukas- ja asiakastyytyväisyys
 Yrittäjyys
 Kokonaistaloudellisuus

Strategiassa korostuvat keskeisinä asioina terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen saatavuus ja asiakastyytyväisyys, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, kiinteistöjen hyvä hallinta (monta remonttiahan on tekeillä) sekä kustannustehokas toiminta.

Antti Tekoniemi

2011-09-19T15:10:00.001+03:00

Teuvan kunta on mukana tukemassa teuvalaissyntyistä Antti Tekoniemeä matkalla ensin kesän Lontoon isoihin kisoihin. Antin tunnelmia jousiammunnan maailmasta voit seurata klikkaamalla maalitaulua kotisivuillamme.

Savua ja tulta?

2011-09-16T11:45:00.003+03:00

Huhut kertovat, että Teuva ja Kurikka käyvät kuntaliitosneuvotteluja. Tieto ei pidä paikkaansa. Teuvan kunnanhallitus ei ole edes käynyt keskusteluja aiheesta, saati sitten antanut valtuuksia neuvotella siitä.

Vanha viisas sanonta toteaa, että siellä tulta, missä savua. Naapureiden kanssa keskustellaan koko ajan ajankohtaisista asioista. Ja tänä päivänä, kun kuntapuolen ihmiset tapaavat, esiin kyllä aina varmasti nousee kuntarakenneuudistus ja sen vaikutukset omalle alueeelle. Mielipiteitä vaihdetaan ja tulevaisuuden näkymiä pohditaan. Teuvan kunnanhallituksen ja johtoryhmän jäseniä osallistui tällä viikolla Kurikan kanssa yhteiselle Kuntamarkkinat-matkalle Helsinkiin. Yhteistyön kehittämistä ja kuntarakenneuudistusta sivuttiin varmaan monessakin epävirallisessa keskustelussa.

Keskuskaupunkivetoinen kuntauudistus

2011-09-14T09:06:00.002+03:00

Kuntakeskustelu kulkee osin väärillä raiteilla. Haasteet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että uusia keinoja, myös kuntaliitoksia, tarvitaan ehdottomasti. Kyse on lähinnä siitä, miten uudistus toteutetaan.

Nykyisen hallituksen kuntarakenneuudistuksen ydin ei minun ymmärtääkseni ole pienten kuntien niputtaminen. Sekin suunnitelmaan sisältyy, mutta se on oikeastaan sivujuonne. Päätavoite on keskuskaupunkien vahvistaminen. Keskuskaupunkeihin pyritään liittämään niitä ympäröivä maaseutu, lähinnä keskuksen työssäkäyntialue. Meidän maakunnassamme se tarkoittaa Seinäjoen kasvattamista ainakin 100.000 asukkaan kaupungiksi. Vahvoille keskuskaupungeille voidaan sitten siirtää laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut. Näitä voisivat olla esimerkiksi aluekehitystehtävät, erikoissairaanhoito, pelastustoimi (siellä, missä näin ei ole jo tehty) ja toisen asteen koulutus. Tällöin historian hämärään painuisi suuri määrä isoja kuntayhtymiä. Jäljelle jäävät maakuntien reuna-alueet liitettäisiin sitten aika lailla nykyisten yhteistoiminta-alueiden pohjalta muodostuviksi kunniksi. Niiden asema olisi kuitenkin olla toisen luokan torppareita, jotka ostavat ison osan palveluista keskuskaupungeilta.

Uskon, että tähän suuntaan on pyrkimys. Lopputulos ei ehkä ole aivan tämännäköinen, poliittisessa prosessissa tehdään aina kompromisseja. Tällainen lopputulos asettaisi kuitenkin maakunnan keskuksissa ja maakunnan reuna-alueilla asuvat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Toivon siis olevani väärässä.

Julkisuudessa jo esiintyneitä kuntakarttoja on tulkittu väärin. Niissä on esitetty tilastollisia työssäkäyntialueita. Osaltaan ne ovat pohjana, kun valtiovarainministeriössä ryhdytään tekemään esitystä uudesta kuntarakenteesta, mutta esitystä ei tehdä yksinomaan työssäkäynnin pohjalta. Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, Teuva ja Kristiinankaupunki eivät muodosta yhteistä työssäkäyntialuetta eivätkä kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

Kuntakentän ääntä kuultava

2011-09-05T10:31:00.001+03:00

Kuntakentän ääntä kuultava herkemmällä korvalla -nettiadressi on allekirjoitettavissa osoitteessa http://www.adressit.com. Vetoomuksen sisältö on tässä:

"Suomalaisen kansanvallan vahvan perustan muodostavat kansalaisten itsehallintoon perustuvat kunnat. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimyksenä olevan kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Tavoitteet, joilla tähän pyrittäisiin, ovat kuitenkin varsin epämääräisesti ilmaistuja. Kaiken lisäksi ne herättävät perusteltua huolta niiltä osin kuin konkreettisia ilmauksia on luettavissa. Sellainen on ennen muuta epämääräinen vahvan kunnan käsite.

Uuden kunta-asioista vastuullisen ministerin jo ensimmäisessä haastattelussa ilmaistiin tahto kuntien määrän olennaisesta vähentämisestä. On vaikea ymmärtää, miksi kuntien määrä olisi maamme kunnallishallinnon uudistamisen ensisijainen kysymys. Olennaisempi painopiste aloituksessa lausuttavaksi olisi ollut kuntien lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten resurssien välisen epätasapainon korjaaminen. Siihen on valtiovarainministeriöllä jopa lakisääteinen velvollisuus, sillä kuntalain 8 §:n mukaisesti ministeriön on pidettävä huolta, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Vaatimus kuntien määrän vähentämisestä julkisen talouden vajeen korjaamiseksi lepää kestämättömällä pohjalla. Kuntien menotalouden laajuudesta keskimäärin 90 % johtuu valtion kunnille osoittamista velvoitteista. Terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, opetuksen ja muiden vastaavien lakisääteisten palvelujen tarjoamisessa velvollisuus säilyy samanlaisena kuntien yhdistyessäkin, koska palveluiden kysynnän perusta, asukkaiden määrä luonnollisesti säilyy entisellään. Tätä seikkaa ei julkisessa keskustelussa ja kuntien väitetystä tuhlailusta uutisoitaessa ole haluttu tuoda esille. Olennaisiin säästöihin voidaan työssäkäyntialueiden pohjaksi otettavassa kuntamallissa päästä ainoastaan rankalla palvelupisteiden keskittämisellä keskuskaupunkiin. Tämän seurauksena on kustannusten siirtäminen asukkaille pidempien ja aikaa vievempien palveluiden hakumatkojen johdosta. Kyse on merkittävästä yhteiskuntapoliittisesta kustannustensiirrosta, joka on jäänyt täysin sivuun.

Suomen Kuntaliiton toiminnan tarkoituksena on jäsenkuntiensa itsehallinnosta huolehtiminen. Tämä tulisi liiton johdossa pitää kirkkaana mielessä. Liiton linja ei voi olla puolueiden kulloisistakin päivänpoliittisista ohjelmista riippuvainen. Liitto ei myöskään voi olla eräänlainen valtiovarainministeriön sivukonttori, joka jäseniinsä päin siirtyy palvelijan asemesta isännän kuviteltuun rooliin. Olennaista on muistaa, että sen tulee joka hetki saada toiminnalleen kaikkien jäsenyhteisöjensä hyväksyntä. Vain näin se ja sen johto voivat puolustaa tarpeellisuuttaan.

Edellä kirjoitetusta johtuen saatamme tietoonne ja huomioon otettavaksi nämä laajan, erilaisista kunnista olevien kuntapäättäjäjoukon näkemykset. Hallitusohjelman kuntaosion konkretisoinnissa kehotamme valtiovarainministeriötä ja Suomen kuntaliittoa ottamaan vakavasti huomioon Suomen kunnallisen itsehallinnon vahvuuksien säilyttämisen uudistuksia valmisteltaessa. Sellaisia ovat ennen kaikkea kansalaisläheisyys, kansanvalta, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan erilaisuuden säilyttäminen, kaavamaisten ratkaisumallien välttäminen ja kuntien oikeus palvelujen toteuttamistavoista päättämiseen, yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien. Kansalaisten palvelujen turvaamisessa tulevaisuudessakin kunnallisen itsehallinnon omavastuinen, alhaalta ylös nouseva aktiivisuus ja osaaminen ovat toimiva malli. Ylhäältä sanellut keinotekoiset hallintokokonaisuudet tappavat tällaisen aktiivisuuden. Kuntien, ja sitä kautta koko julkisen hallinnon toimintakykyisyys on turvattavissa ainoastaan saattamalla perustuslakivaliokunnan edellyttämä rahoitusperiaate täysimääräisesti voimaan. Vastuu peruspalveluiden turvaamisesta rahoituksellisesti on yhteinen.

Kuntien edustajien mielipiteille ja valmiudelle tarvittavaan yhteistoimintaan, myös suoraan kuntien ja valtion kesken, tulee varata kattava mahdollisuus tulla huomioonotetuksi uudistusten konkreettisessa valmistelussa. Esikuvia tällaisesta onnistuneesta yhteistyöstä löytyy runsaasti aiemmilta ajoilta (esimerkiksi vapaakuntakokeilu vuosina 1988 – 1996). Kunnallisen itsehallintomme tarpeellisten uudistusten toteuttaminen ei voi onnistua, ellei mukaan saada myös kuntayhteisöjen edustajien laajaa mielipidekirjoa ja osaamispanosta."

Kuntakapina?

2011-09-01T12:03:00.002+03:00

Monet netin uutissivustot kertovat tänään kuntapäättäjien "kapinaliikkeestä". Tunnen tuon liikkeen, sillä olen kyseisen vetoomuksen allekirjoittanut. Mistään kapinasta ei ole kyse, vaan vakavasta vetoomuksesta, jolla pyritään päättäjien huomiota ohjaamaan oikeisiin asioihin.

Kuntakenttä tarvitsee rakenneuudistusta, sitä harva kiistää. Nyt kuitenkin uudistuksen lähtökohdaksi on otettu kuntakoko, vapaaehtoisella pakolla toteutettavat kuntaliitokset. Lähidemokratia, kuntalaki, valtionosuusjärjestelmä ja palvelujärjestelmä sopeutetaan sitten siihen. Aika takaperoinen lähestymiskulma.

Kuntien itsehallinnollinen asema asetetaan hyvin kyseenalaiseksi, kun valtio ryhtyy keskusjohtoisesti vetämään kuntarakenneuudistusta. Ensisijaisesti näen kunnan paikallisten ihmisten yhteisöksi, joka päättää itse omista asioistaan. Luonnollisesti tietyissä rajoissa ja hyvinvointipalvelut alueellaan turvaten.

Pari vuotta sitten Arkadianmäen arkkitehdit pakottivat kunnat ns. Paras-uudistukseen. Olemme täyttäneet silloiset velvoitteet. Samat päättäjät haluavat nyt purkaa ne rakenteet, jotka työllä ja vaivalla on saatu aikaiseksi. Toivoisin, että päättäjät istuisivat hetkeksi alas ja miettisivät, mitä he oikeastaan haluavat...

Ensihoito

2011-08-30T15:20:00.002+03:00

Vappuna voimaan tulleen Terveydenhuoltolain johdosta kiireellistä sairaankuljetusta järjestetään uuteen malliin. Vuoden 2013 alusta toiminnan järjestämisestä vastaavat sairaanhoitopiirit, kun siihen asti vastuu on ollut terveyskeskuksilla.

Nykyisin sairaakuljetusta useimmiten hoitavat yksityiset sairaankuljetusyrittäjät, joilla on sopimus toiminnasta terveyskeskuksen kanssa. Näin varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Muualta maasta löytyy malleja, joissa toimintaa hoitaa esim. pelastuslaitos.

Nykymenossa nähdään ongelmana se, että aika avun pyynnöstä auton tuloon kotiovelle kuluu eri puolilla Suomea hyvin eripituinen aika. Erityisen suuria erot ovat yöaikaan.

Kun sairaanhoitopiirit nyt valmistelevat uutta toimintamallia alalle, keskeistä on sen turvaaminen, että apu tulisi eri alueilla samoissa aikarajoissa. Täysin tasa-arvoisia meistä ei kyllä tule uudistuksen jälkeenkään. Toiset vaan asuvat kauempana auton päivystyspaikasta kuin toiset.

Laki edellyttää niin sanotun kenttäjohtamisjärjestelmän luomista. Ympäri vuorokauden päivystää esimiestason henkilö keskussairaalassa, joka ohjaa ambulanssien toimintaa. Ambulansseja voidaan tarpeen mukaan siirrellä sairaanhoitopiirin alueella sinne, missä kapasiteetin vajausta ilmenee.

Sairaanhoitopiiri haluaa toteuttaa koko ensihoidon omana toimintanaan. Sairaankuljetusyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, ja myymään kalustonsa sairaanhoitopiirille. Ambulensseja ajavat sitten jatkossa sairaanhoitopiirin työntekijät.

Tämä kaikki tulee aika kalliiksi. Vuotuisten kustannusten on arvioitu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kasvavan peräti 3 miljoonalla eurolla.

Suhtaudumme näihin suunnitelmiin varsin kriittisesti. Laki on laki. Eli vastuu toiminnan järjestämisestä siirtyy sairaanhoitopiirille, ja kenttäjohtamisjärjestelmä on toteutettava. Muutoin toiminnan järjestämisessä pitää vielä selvittää eri vaihtoehtoja. Yksityisen yritystoiminnan jatkuminen pitää myöskin turvata.

Syyskauden ensimmäinen hallitus

2011-08-04T13:03:00.002+03:00

Lomat on vietetty, ja edessä on aika tiivis syksy. Kunnanhallitus kokoontuu kesätauon jälkeen ensimmäiseen kokoukseensa ensi maanantaina eli 8.8. Listalla on mm. remontin aikaisten ruokala- ja keittiötilojen hankinta koulukeskukseen. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän lähivuosien toimintasuunnitelmasta annetaan lausunto. Teuvan talous on vielä siinä kunnossa, että harkinnanvaraista yleistä valtionosuutta ei esitetä haettavaksi.

Maanantaina kokoontuu myös investointien ohjausryhmä. Esillä on Terveystalon rakentamisen ja vuodeosaston peruskorjauksen suunnitelmat ja urakkatarjousmenettelyt.

Verotulojen tasaus

2011-06-29T13:25:00.004+03:00

Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus siitä, että kiinteistöverotuotot irrotetaan kuntien välisestä verotulojen tasausjärjestelmästä. Viattomalta kuulostava uudistus murentaa osaltaan verotulotasauksen merkitystä. Suurimpia voittajia ovat isot kaupungit, joiden kiinteistöverotuotot ovat merkittäviä. Voittajia ovat myös kunnat, joilla on alueellaan isoja voimalaitoksia, sekä kunnat, joissa on paljon loma-asutusta. Menettäjiä ovat maaseutumaiset kunnat. Teuvan osalta menetys on noin 300.000 euron luokkaa vuositasolla.

Sähköisiä lomakkeita

2011-06-28T11:34:00.008+03:00

Teuvan kunta on ottanut käyttöön tukun aitoja sähköisiä lomakkeita. Ne voidaan täyttää netissä, tulostaa sieltä tyhjinä tai täytettyinä sekä myöskin lähettää kuntaan sähköisesti. Erityisesti sivistystoimi on kunnostautunut näiden lomakkeiden käyttöön otossa. Muilla toimialoilla on parannettavaa.

Lomakkeet löytyvät kunnan nettisivuilta hakusanalla "lomakkeet".

Mikko Savola vierailulla

2011-06-27T13:13:00.005+03:00

Tänään kansanedustaja Mikko Savola ja hänen eduskunta-avustajansa Jukka Saarimäki poikkesivat tutustumassa Teuvan ajankohtaisiin asioihin. Uuden hallitusohjelman kuntaremontti luonnollisesti keskustelutti meitä. Maaseudun asema ei tuossa hankkeessa näytä hyvältä.

Kerroimme Mikolle ja Jukalle nmm. seutuyhteistyön tilasta ja isoista investointihankkeistamme. Suupohjan radan peruskorjaus oli luonnollisesti myös esillä. Samoin jäteveden siirtoviemärin mahdollinen rakentaminen Teuvalta Kaskisiin. Pidämme tärkeänä, että alemman tason tieverkon ylläpitoon ja kunnostamiseen varataan riittävästi määrärahoja. Yhteispalvelupisteiden kehittämiseen valtion sektoriviranomaisten tulisi sitoutua kunnolla.

Pätkätöitä

2011-06-27T09:48:00.002+03:00

Viime valtuustossa käytiin keskustelua määräaikaisten palvelussuhteiden määrästä ja tarpeellisuudesta. Viime vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli palkkalistoillaan 194 vakinaista ja 98 määräaikaista työntekijää ja viranhaltijaa. Määräaikaisten määrä on suuri, mutta valtaosa tästä selittyy kahdella tekijällä. Ensinnäkin luvussa ovat mukana kansalaisopiston tuntiopettajat, jotka useimmiten tekevät tätä työtään toisen työn ohessa. Lisäksi koulutoimessa on varauduttu aiemmin päätetyn kouluverkkoratkaisun toteuttamiseen. Koulukeskuksen remontin valmistuessa ja osan kyläkouluista lopettaessa toimintansa opettajien virkojen tarve vähenee.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palveluksessa oli vastaavana ajankohtana 607 vakinaista ja 238 määräaikaista henkilöä. Suhteellisesti ottaen siellä määräaikaisten määrä on selkeästi pienempi kuin meillä. Kuntayhtymällä on kuitenkin paljon toimintayksiköitä, joiden välillä vakinaista henkilökuntaa voidaan tarvittaessa kierrättää, eli määräaikaisten käyttöä voidaan hyvällä suunnittelulla vähentää.

Totuus lienee se, että kuntasektorilla tartumme liian helposti määräaikaiseen ratkaisuun. Hyvällä suunnittelulla ja henkilökunnan joustavalla käytöllä voisimme tarjota enemmän hyviä, vakituisia työsuhteita. Se on myös työnantajan etu, koska hyvästä ja työhönsä sitoutuvasta henkilökunnasta käydään yhä kovempaa kilpailua.

Takaperoisia innovaatioita?

2011-06-22T12:42:00.005+03:00

Jyrki Kettunen kirjoittaa Laurea AMK:n CoFiNews -lehdessä uudesta globalisaation näkökulmasta, jota kuvataan termillä "reserved innovation", joka on suomennettu sanoilla "takaperoinen innovaatio". Ajattelun lähtökohta on Intiassa, mutta nyt sen ovat ottaneet strategiaansa monet kansainväliset yritykset. Kehitetään tuotteita ja palveluita, joita myös vähätuloiset pystyvät hankkimaan. Kettunen kirjoittaa, että hieman yllättäen tämä tavoite johtaa kilpailukykyisiin ratkaisuihin myös siellä, missä varallisuus ei ole välitön pullonkaula.

Tunnetuin esimerkki tästä ajattelusta on Tata, tuhannen dollarin hintainen henkilöauto. Sen perusidea oli korvata mopo, jonka kyydissä Intiassa on usein suurikin perhe tavaroineen. Auton osat on standardoitu mahdollisimman halvoiksi, helpoiksi valmistaa ja koota.

Ajattelumallin toinen ulottuvuus on mahdollisimman pitkä käyttöikä. Tuotteen on toimittava sukupolven yli ja oltava helposti korjattavissa. Esim. SKF myy laakereittensa käyttöaikaa, ja tavat tuoda käyttöoikeus omistamisen sijaan saadaan varmaan toimimaan myös kuluttajatuotteissa.

Hmm. Siis tehtäisiinkö vaihteeksi jotakin yksinkertaista, halpaa ja kestävää?

Toukokuun työllisyys

2011-06-21T12:28:00.004+03:00

Viime kuun lopussa Teuvalla oli 174 työtöntä työnhakijaa. Melkoinen määrä siis edelleen. Työttömyysprosentti oli 6,8. Työttömistä oli naisia 64 ja miehiä 110. Nuoria, alle 25-vuotiaita oli vailla työpaikkaa 19 henkilöä. Yli 50-vuotiaita työttömistä oli 77. Yli vuoden oli ollut työttömänä 34 henkilöä. Vuodessa työttömyys oli pienentynyt 62 henkilöllä. Kuukaudessa työttömyys oli alentunut 21 henkilöllä. Avoimia työpaikkoja oli toukokuun lopussa 17.

Hallitusohjelma

2011-06-21T10:02:00.002+03:00

Huomenna nimitettävän hallituksen ohjelma sisältää montakin mielenkiintoista merkintää. Yksi mielenkiintoisimmista on kuntapolitiikasta lausuttu:

"Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen."

Kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit määritellään tämän vuoden aikana. Eduskunta säätää rakennelain, joka korvaa nykyisen puitelain. On siis tulossa jonkinlainen Paras 2 -hanke. "Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta."

Puolueiden johtajat ovat kuin yhdestä suusta vakuuttaneet, että kuntien pakkoliitoksiin ei mennä. Hallitusohjelman sanamuodot antavat aiheen ounastella, että varsin tiukkaa ohjausta on kuitenkin luvassa.

Nevanperästä selvityshenkilö

2011-06-20T12:44:00.002+03:00

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt teettää selvityksen, jonka tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä Etelä-Pohjanmaalla. Projektin selvityshenkilöksi on nimetty Teuvan sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä.

Selvitys koskee sitä, miten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus jatkossa maakunnassa järjestetään. Erkki on aiemmin ollut mm. laatimassa Suupohjan omaa mallia toisen asteen koulutuksen järjestämisestä.

Palveluasuminen

2011-06-17T10:36:00.001+03:00

Olin taannoin Aran (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) seminaarissa, jossa käsiteltiin palveluasumista. Päivän tärkein viesti tuntui olevan se, että laitosvaltaisen palvelurakenteen purkaminen pitää tässä maassa viedä loppuun. Kaikilla on oikeus normaaliin arkeen ja omaan kotiin, myös pitkäaikaissairailla, vammaisilla ja vanhuksilla. Laitosten tilalle tarvitaan palveluasumista. Huonona ratkaisuna pidettiin sitä, että laitosrakennuksia muutetaan palveluasunnoiksi, koska lopputulos harvemmin on kodinomainen. Näinhän se varmaan on, mutta käytännön realiteetit monin paikoin kuitenkin pakottavat hyödyntämään jo olemassa olevaa rakennuskantaa.

Hoivabisnes on vahvassa kasvussa. Palveluja yksityistetään melkoista vauhtia. Yksityisissä palveluissa keskimääräinen yrityskoko kasvaa voimakkaasti. Eli entistä suuremman osan palveluista tarjoavat suuret ketjut. Kuntien olisi järkevä toimia siten, että syntyy myös paikallista tarjontaa ja aitoa kilpailua.

Palveluasumisen kilpailuttamiseen liittyy sinänsä monenlaisia ongelmia. Asukkaita ei voida kuskata aina uuteen paikkaan sen mukaan, mikä yritys kulloinkin kilpailun voittaa. Ja toisaalta kilpailussa on melkoinen etusija yrityksellä, jolla jo on toimintaa paikkakunnalla ja omat tilat käytössään.

Ratkaisuksi tähän problematiikkaan tarjottiin sitä, että asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan. Kunta voi rakennuttaa itse palvelutalon tai hankkia siihen erikoistuneelta yritykseltä tilat käyttöönsä. Tiloissa annettavat palvelut kunta voi sitten aika ajoin kilpailuttaa hoiva-alan yritysten kesken.

Toinen mahdollisuus on se, että kunta ei kilpailutakaan yrityksiä, vaan ottaa käyttöön palvelusetelin. Asiakas saa rahan arvoisen palvelusetelinsä, ja valitsee itse palvelujen tarjoajan. Tämä tietysti edellyttää toimiakseen, että tarjontaa ja vaihtoehtoja on olemassa.

Eriarvoistavat palvelut

2011-06-16T13:35:00.002+03:00

Valtiontalouden tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharju kirjoittaa OP-Pohjola -ryhmän Chydenius -lehdessä, että yleensä eriarvoisuutta halutaan Suomessa pienentää kaventamalla tuloeroja, vaikka julkisten palvelujen vaikutus eriarvoisuuteen on hänen mukaansa paljon suurempi.

Hän jatkaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on tutkitusti OECD-maiden epätasa-arvoisimpia. Köyhimpiä kirpaisevat korkeat asiakasmaksut.Työvoiman ulkopuoliset kärsivät työterveyshuollon ulkopuolella heikosta palvelujen saatavuudesta. Sydänleikkauksia tehdään suhteellisesti eniten rikkaimmalle viidennekselle kansasta, vaikka sairastavuus on suurinta köyhimmässä viidenneksessä.

Ihmisryhmien väliset terveyserot ovat kasvussa. Vähän koulutettujen miesten terveys ja odotettavissa oleva elinikä ovat jäämässä hälyttävästi muista ryhmistä jälkeen. Tämän ryhmän tarve työmarkkinoilla on vähentynyt, eikä koulutusjärjestelmä ole pystynyt tarjoamaan heille mielekkäitä vaihtoehtoja. Nämä miehet syrjäytyvät työmarkkinoilta, mikä tuo mukanaan muita ongelmia.

Ihmiset saavat palveluja sen mukaan, missä kunnassa sattuvat asumaan. Varakas kunta selviää, mutta vähävarainen ei pysty toteuttamaan läheskään kaikkia lainsäätäjän määräämiä tehtäviä.

Mielenkiintoinen näkökulma näköalapaikalla olevalta mieheltä. Tasa-arvoisten palvelujen tarjoaminen on kuntakentän suuri haaste lähivuosina. Samoin hyvinvointierojen tasoittaminen. Valtionosuusleikkausten kurimuksessa siitä tulee entistä vaikeampaa.

Terveet lapset ja sairaat aikuiset?

2011-06-15T10:50:00.002+03:00

Maanantainen valtuusto kävi monta hyvää keskustelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sai kiitosta, mutta myöskin sen esiin tuomat näkökohdat herättivät huolta. Minä toin omassa puheenvuorossani esille mm. huolta siitä, saavatko lapset ja nuoret riittävästi psykiatrisia palveluja. Raportin sivuilta näet käy ilmi seuraava epäsuhta: Vuonna 2008 tuhatta 0 - 12 vuotiasta kohden Teuvalla oli lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä 50. Valtakunnallinen vastaava luku oli 180. 13 - 17 -vuotiaiden kohdalla Teuvan luku oli 220 ja valtakunnallinen puolestaan 570. Sen sijaan aikuisten kohdalla tilanne oli aivan päinvastainen. Teuvalla käyntejä oli 660 kpl tuhatta ikäluokan asukasta kohden, kun vastaava luku valtakunnallisesti oli 270. Luvut ovat noin-lukuja, koska ne on poimittu pylväsdiagrammeista. Ovatko siis lapset hyvin terveitä ja aikuiset sairaita, vai onko lapsillemme tarjolla liian vähän heidän tarvitsemiaan palveluja? Tätä asiaa tulee jatkossa vielä tutkia.

Ensihoito

2011-06-09T12:43:00.002+03:00

Vappuna voimaan tulleessa Terveydenhuoltolaissa ensihoidon järjestäminen on annettu sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Palvelu kattaa kiireellisen sairaankuljetuksen sekä siihen kiinteästi liittyvät tehtävät. Sairaanhoitopiirillä on siis järjestämisvastuu kiireellisestä sairaankuljetuksesta koko alueellaan. Se voi tuottaa palvelun itse, ostaa sen toiselta sairaanhoitopiiriltä tai pelastuslaitokselta tai yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä. Uusi käytäntö tulee voimaan vuoden 2013 alussa.

Aiemmin vastuu palvelun järjestämisestä on ollut terveyskeskuksilla. Hyvin suuren osan sairaankuljetuksesta ovat Suomessa hoitaneet yksityiset yritykset, joiden kanssa terveyskeskuksilla on ollut sopimus.

Valmistelun tässä vaiheessa näyttää siltä, että tulossa on iso muutos. Useat sairaanhoitopiirit valmistelevat kiireellisen sairaankuljetuksen siirtoa omaksi toiminnakseen. Yrittäjien sopimukset siis päättyisivät. Sairaita kuljetettaisiin sairaanhoitopiirin ambulansseilla, ja ensihoidon henkilökunta olisi palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin.

Näyttäisi siltä, että palvelutaso säilyisi ja paikoin paranisi. Ensihoito pystyttäisiin kytkemään tiiviimmin osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta. Ensihoitoa olisi tässä mallissa sairaanhoitopiirin hyvä kehittää osana omia ydintoimintojaan. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että kustannukset nousisivat merkittävästi, kun kaikista ajoista ja varallaoloista maksettaisiin korvaus kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Nythän yrittäjät ajavat itse suuren osan kalleimmista tunneista. Mielenkiintoista on myös se, että kun nykyisin yleensä pohditaan palvelujen yksityistämistä, tässä näköjään edetään aivan päinvastaiseen suuntaan.

Radan kunnostuksen kannattavuudesta selvitys

2011-06-09T10:25:00.001+03:00

Liikennevirasto vastasi nopeasti Teuvan kunnanhallituksen esitykseen, jolla kiirehdittiin Suupohjan radan perusparannusta. Liikennevirasto aikoo kuluvana vuonna selvittää rataosuuden päällysrakenteen uusimisen yhteiskunnallisen kannattavuuden muuttuneessa kuljetustilanteessa.

Norinrivi

2011-06-01T15:01:00.002+03:00

Asunto Oy Norinrivi on viime vuodet ollut hiljainen talo. Vuokralaisia ei oikein ole löytynyt, ja asuntojen kuntokin on rapistunut. Asunnosta 3 on omistanut Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ja loput 2 Teuvan kunta.

Teuvan kunta ostaa asuntoyhtiön koko osakekannan. Talon asunnot kunnostetaan, ja talon energiatehokkuutta parannetaan. Jos valtuusto asian hyväksyy, asunto-osakeyhtiö saa tähän tarkoitukseen kunnalta 10 vuoden lainan. Kun asunnot ovat ehommassa kunnossa, kunta ja kyläyhteisö yhdessä markkinoivat asuntoja uusille asukkaile.

Aloitteiden käsittelystä

2011-05-30T12:54:00.003+03:00

Kuntalaki kertoo:

"Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet."

Niinpä on nyt sitten summattu, mitä eri aloitteille on tapahtunut. Pidämme aloitteista luetteloa, josta ne kirjataan pois, vasta kun ne on toteutettu, tai päätetty että niiden johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin.

Listalla on tällä hetkellä yhteensä 24 aloitetta. Niistä 10 on jätetty vuonna 2010, 10 ennen vuotta 201 ja 4 vuonna 2011.

Ennen vuotta 2010 jätetyistä listalle vielä olevista aloitteista, vain yksi on saanut lopullisen ratkaisunsa. No, toteutettuja hankkeita poistettiin listalta vuosi sitten. 5 aloitetta odottaa toteutustaan. Lähinnä niitä on esitetty tiehallinnon investointiohjelmaan, tai ne odottavat määrärahavarausta kunnan budjettiin. 4 on vielä selvittelyssä ja ratkaisua vailla.

Viime vuoden aloitteista 8 on ratkaistu, 1 odottaa toteutustaan ja 1 on ratkaisematta

Kuluvan vuoden osalta 2 asiaa on ratkaistu ja 2 käsittelemättä.

Ratkaistuista tapauksista noin puolessa on päädytty aloitteen tekijän kannalta myönteiseen ratkaisuun. Toteutustaan odottavissa hankkeissa kunnan kanta on yleensä myönteinen, mutta toteutus riippuu kunnan tai yhteistyökumppanin määrärahatilanteesta. Varsinaisia ikuisuuskysymyksiä ovat esitykset teiden perusparannuksista ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta.

Tällainen kevyt tilastollinen tarkastelu osoittaa, että aloitteita jätetään suhteellisen paljon. Minusta se on varsin myönteinen asia. Aloitteet myös otetaan vakavasti, ja niissä esitetyillä asioilla on edellytyksiä tulla toteutetuiksi. Sen sijaan parannettavaa meillä on edelleen valmistelun nopeudessa. Liian usein aloitteet jäävät liian pitkäksi aikaa odottelemaan aikoja parempia. Joskus on parempi tehdä kielteinen päätös, kuin jättää asia roikkumaan. Samoin parannettavaa on siinä, miten pidämme yhteyttä aloitteiden tekijöihin.

Julkisen talouden kestävyysvaje

2011-05-25T13:16:00.002+03:00

Ajattelin, että minunkin blogissani pitäisi tällainen muotisana vilahtaa. Eipä minulla siihen järisyttävää kannanottoa ole, talousoppineet osaavat siitä enemmän kertoa. Säätytalolla siitä kovasti neuvotellaan. Enpä silti usko sen neuvottelemalla pienenevän.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kunnat olisivat saamassa lisää tehtäviä mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Asia on hyvä ja kannatettava. Mutta samaan aikaan on ollut esillä myös arvailuja mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista sekä yhteisövero-osuuden pienentämisestä tuohon otsikon termiin viitaten. Nämä asiat sopivat yhteen aika huonosti.

Jos kuntien tuloja leikataan, kunnat tietysti pyrkivät edelleen tehostamaan toimintaansa. Löysät pois, eihän siinä mitään. Julkisia varoja tulee käyttää mahdollisimman viisaasti ja vastuullisesti. Kuntien suuret menot ovat kuitenkin tärkeimmissä peruspalveluissa, joten nopea sopeutustarve kirpaisee juuri niitä.

Kuntien oikeasta määrästä käydään uuvuttavaa eipäs-juupas -keskustelua. Nythän niitä on tehtyjen kuntaliitosten jälkeen 336. Joidenkin mielestä niitä pitäisi olla 200, toisten mielestä 100, joillekin riittäisi 20. Nykyisten lakien voimassa ollessa kuntaliitos aiheuttaa välittömästi lisäkustannuksia, koska henkilöstöä ei voida viiteen vuoteen vähentää, ja palkat on harmonisoitava (samasta työstä sama palkka, kenenkään palkka ei saa laskea). Pitemmällä aikavälillä olennaisia säästöjä saadaan toimintoja keskittämällä. Käytännössä se tarkoittaa, että liitoskunnasta lakkaavat esim. terveyskeskus, lukio, yläaste ja kyläkoulut. Kuntaliitoksista tehtyjen tutkimusten mukaan juuri nämä palvelut ovat ensimmäisenä olleet liipasimella.

Odottelemme uutisia Säätytalolta...

Pekka Rahkonen eläkkeelle

2011-05-24T14:43:00.003+03:00

Perjantaina oli Pekka Rahkosen viimeinen työpäivä. Pidettyään vuosilomansa Pekka jää eläkkeelle. Perjantaina Pekan työkaverit kierrättivät Pekkaa tapaamassa niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa arkea on eletty. Taisi päivän ohjelmaan kuulua leikkimielinen lääkärintarkastuskin; päästetäänkö näin vireä mies vielä eläkkeelle. Oheinen kuva on siitä, kun Pekka poikkesi täällä Teuvan kunnan yhteispalvelupisteessä tapaamassa minua ja muita yleishallinnon työläisiä. Vaikka kuvassa Pekan ilme on vakava, on asu paljon puhuva...

Pekka on tehnyt varsin mittavan työn Teuvan sosiaalijohtajana. Tunnen hänet hyvin harkitsevana ja asioita monesta näkökulmasta tarkastelevana miehenä. Hänellä on myös ollut hyvin merkittävä rooli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän rakentamisessa. Toivotan Pekalle hyviä eläkepäiviä!

Elinkeinostrategian tarkistus

2011-05-24T11:36:00.003+03:00

Yhdessä elinkeinopoliittisen toimikunnan kanssa on valmisteltu esitys elinkeinostrategian tarkistamiseksi. Hallitus ottaa kantaa asiaan maanantaina.

Yritysten investointituet saavat esityksen mukaan jatkoaikaa vuosille 2011 - 2012. Soveltamisala hieman laajenee. Tukea voi saada nyt myös vanhan kiinteistön hankintaan tai kunnostukseen, kun kiinteistöä käytetään teollisuus- tai palvelualan yritystoiminnassa. Suoraa investointitukea voi saada aiempaa pienempiin investointeihin. Ennen alaraja oli 20.000, nyt 10.000. Toivottavasti tämä edesauttaa sitä, että entistä pienemmät yritykset voisivat käyttää näitä investointikannustimia.

Uutta strategiassa on yrityskauppojen edistäminen. Korkotukea voi tietyin rajoituksin saada teuvalainen yksityishenkilö tai yritys, joka hankkii yrityksen tai enemmistöosuuden yrityksestä. Hankittava yritys voi toimia Teuvan ulkopuolellakin, mutta yrityskaupan tulee vahvistaa yrittäjän toimintaa Teuvalla.

TeuvaON

2011-05-23T09:47:00.002+03:00

Kunnan nettisivuille on ilmestynyt uusi linkki. Aloitussivun oikeassa reunassa Viikon kuva -painikkeen yläpuolella lukee TeuvaON. Kyseessä on internetin sosiaalisen median (tai minä puhuisin mieluummin yhteisömediasta)keinoin toteutettu sivusto, jossa Teuvaa tuodaan monipuolisesti esiin paikkakuntana. Palvelu on ollut verkossa vasta pari viikkoa, ja se kehittyy koko ajan. Taustalla on ajatus, joka nousi esiin Teuvan markkinointistrategiaa laadittaessa. Tavoitteena on ollut tuottaa alusta, jota teuvalaiset toimijat voisivat käyttää oman toimintansa esiin tuomiseen. Samalla tietysti on pyrkimyksenä, että teuvalainen osaaminen ja vireä toiminta olisi mahdollisimman hyvin yhdessä paikassa näkyvissä.

Olet tervetullut mukaan sisällön tuottajaksi! Ei nimittäin ole vaikeata noilla välineillä! Lisätietoja antaa tarvittaessa Johanna Peltoniemi, email etunimi.sukunimi@teuva.fi, puh. 050 518 5138.

Vielä vilkkaampi Teuva

2011-05-20T09:09:00.002+03:00

Eilen illalla kokoontui Laurilan Wisiittiin 30 teuvalaista kauppiasta ja palvelualan yrittäjää miettimään, miten teuvalaisia voitaisiin palvella entistä paremmin. Ja samalla tietysti myös sitä, miten euro kiertäisi juohevasti omalla paikkakunnalla.

Illan aluksi jokainen sai miettiä viittä peruskysymystä. Ne käsittelivät mm. Teuva-brändiä, yritysten yhteismarkkinointitarvetta, keskustan kehittämistä, yhteiskoulutustarvetta ja mahdollisuutta kehittää Teuvalle uusia tapahtumia. Uusia ideoita kerättiin koko joukko. Niitä työstetään eteenpäin Teuvan yrittäjien kauppiastoimikunnassa, keskustan kehittämisen jatkopohdinnoissa ja kunnan markkinointityöryhmässä.

Illan mittaan kuultiin myös esityksiä mm. nettimarkkinoinnin mahdollisuuksista sekä yritystukiperusteiden kaavailluista muutoksista.

Suupohjan rata...

2011-05-19T15:11:00.004+03:00

...täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Peruskorjausta suunnitellaan, vaan koska korjaus oikeasti radalle saadaan, on vielä arvailujen varassa. Radalla liikenne vähenee, nopeuksia on alennettu, kuljetustaksat nousevat ja tasoristeyksissä on viime vuosina tapahtunut useita onnettomuuksia.

Teuvan kunnanhallitus haluaa vauhdittaa radan kunnostusta. Radalla on suuri merkitys puukuljetuksille. Rata on suuri mahdollisuus alueen elinkeinooelämälle. Kaskisten mainion syväsataman merkitys pienenee olennaisesti, jos sinne ei johda kunnollista rataa. NECL II -hankkeessa (Midnordic Green Transport Corridor Development project North East Cargo Link II)on tavoitteena Keskipohjolan itä-länsi -suuntaisen kuljetuskäytävän kehittäminen Norjan rannikolta Sundsvallin, Kaskisten, Seinäjoen, Jyväskylän ja Parikkalan kautta aina Pietariin asti.

Teuvan kunta toivoo, että rahaa Suupohjan radan perusparannukseen löytyisi jo vuoden 2012 valtion budjettiin.

Maakunta ja me

2011-05-16T12:54:00.003+03:00

Teuvan kunnanhallitus vierailee tänään Etelä-Pohjanmaan liitossa. Käymme läpi yhteisesti mielenkiintoisia aiheita. Teuvan näkökulmasta tuomme esiin mm. Suupohjan radan pikaisen perusparannuksen tärkeyttä. Täällä maakuntarajan läheisyydessä meille on myös hyvin tärkeää maakuntien hyvän yhteistyön kehittyminen. Puhumme varmaan myös Seinäjoen ja muun maakunnan välisistä suhteista sekä erityisesti toisen asteen koulutuksen kehittämisestä. Toivomme maakuntakaavan etenevän nopeasti, koska siinä otetaan kantaa tuulivoimapuistojen sijoittumiseen.

Vierailuamme varten Marko Rossinen on koonnut mielenkiintoista tilastoaineistoa. Sen mukaan Teuvalla asuu 3,1 % Etelä-Pohjanmaan väestöstä. Väestöosuuttamme enemmän meillä on mm. lähivuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä, maatalouden työpaikkoja, yli 65-vuotiaita, maatiloja, yrittäjiä, kuolleita, keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja työttömiä. Suunnilleen väestömääräämme vastaavasti meillä on asuntoja, veronalaisia tuloja, pitkäaikaistyöttömiä ja työikäisiä eli 15 - 64-vuotiaita. Suhteellisesti vähän meillä on poliisin tietoon tulleita rikoksia, ulkomaalaisia, korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, palvelualojen työpaikkoja, aloittaneita yrityksiä, lapsia ja nuoria, teollisuuden työpaikkoja ja autoja.

Muuta tilastoista poimittua: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Teuvan asukasluku laskee vuoden 2025 loppuun mennessä noin 500 hengellä. No, sitä ennustetta vastaan toimimme aktiivisesti. Yhden hengen asuntokuntia Teuvalla (32,5 %) on maakuntaa (36,1 %) ja muuta maata (40,7 %) vähemmän. Viime vuoden lopulla Teuvalla asui 44 ulkomaiden kansalaista. Se on kovin vähän, mutta Teuvallakin ulkomaalaisten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Esimerkiksi vuoden 1990 lopussa ulkomaalaisia oli vain 6. Vuonna 2008 Teuvalla kävi töissä 381 henkeä muista kunnista. Teuvalta kävi muissa kunnissa töissä 754 henkeä. Tällä hetkellä Teuvalla erityisesti miesten työttömyys on korkea. Maaliskuun lopussa miesten työttömyysaste oli 10,9 %, naisten puolestaan 5,8 %. Teuvan yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 121,1 miljoonaa euroa, ja niissä oli töissä 1081 henkilöä.

Sähköistä asiointia

2011-05-11T14:35:00.002+03:00

Maatalouden tukihakemuksista jätettiin Teuvalla sähköisesti jo yli puolet (50,4 %.Meitä enemmän sähköisesti asioivat Etelä-Pohjanmaalla vain Kuortaneen maatalousyrittäjät (peräti 70,7 %). Keskimäärin maakunnassa joka kolmas tila jätti hakemuksensa bitteinä. Tukea hakeneita tiloja oli Teuvalla tänä vuonna 250, kun vuonna 2010 niitä oli 264.

Kuukauden yritys

2011-05-06T13:38:00.002+03:00

Teuvan Yrittäjät on päättänyt tuoda esiin teuvalaista yrittäjyyttä uudella tavalla. Kerran kuukaudessa palkitaan "kuukauden yrittäjä". Heinäkuussa palkintoa ei myönnetä, eikä myöskään marraskuussa, jolloin normaalisti myönnetään "vuoden yrittäjä" -palkinto. Ensimmäisen palkinnon sai tällä viikolla Maanrakennus ja kuljetus Paakkunainen Oy. Yritys on laajentanut toimintaansa innovatiivisesti mm. purkujätteen ja kierrätyslasin murskaukseen. Onnea palkinnon johdosta!

Yrittäjien idea on toimiva. Teuvalla riittää hyviä, ansioituneita yrittäjiä. Kerran kuussa myönnettävä palkinto esittelee monipuolisesti teuvalaisten yritysten kirjoa sekä palvelujen ja tuotteiden valikoimaa.

Varala Sekin johtoon

2011-04-28T10:31:00.002+03:00

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yhtymävaltuusto valitsi eilen illalla Sakari Varalan yhtymän johtajaksi. Nykyinen johtaja Risto Kuutti jää eläkkeelle myöhemmin tänä vuonna.

Sakariin kohdistuvat Teuvalla suuret odotukset. Emme ole kaikilta osin olleet tyytyväisiä Sekin palveluihin. Nyt Sekin toimintaa mietitään uusiksi. Eli hienosti sanoen laaditaan uutta strategiaa. Uusi johtaja osallistuu jo tähän työhön, ja linjaa varmasti toimintoja oman näkemyksensä mukaan. Sakarilla on vankka kokemus yrittämisestä haasteellisella toimialalla. Hän tuntee yrittäjien arjen, ja kehittämisen karikot.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

2011-04-11T10:19:00.002+03:00

Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2011 ja 2012. Paperia on valmistellut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut sosiaalipalvelujohtaja Pekka Rahkonen. Teuvalta ohjausryhmässä ovat toimineet myös johtokunnan jäsen Teijo Toivonen ja varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä. Työssä mukana on ollut sankka joukko alueen nuorten ja lasten kanssa työtä tekeviä.

Suunnitelma on varsin laadukas. Monet asiat Suupohjassa ovat hyvin, mutta monet asiat myös kaipaavat kohennusta. Lapsiperheiden kotiapua tarvitaa lisää. Kouluterveydenhuolto kaipaa lisäresursseja. Vanhemmat haluavat kasvatustyöhönsä vertaistukea. Muutamia mainitakseni.

Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon käyntien määrä on alueella vähäinen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Sen sijaan aikuisväestön osalta käyntejä on aika paljon. Tämä tilasto vaatii avaamista: Onko lasten ja nuorten osalta tarve oikeasti näin pieni, vai onko palveluja liian vähän tarjolla?

Viikon kuva

2011-04-04T13:27:00.002+03:00

Teuvan kunnan nettisivujen yläpalkissa on painike, jossa lukeepi "Viikon kuva". Sen takaa löytyy aivan upeita Heikki Mahlamäen ottamia valokuvia. Luonnon kiertoa ja paikallista elämää tallentuu tähän kuvapäiväkirjaan. Kannattaa tsekata. Joka viikko ilmestyy uusi kuva. Aika moni on kyllä tsekannutkin, klikkausmääristä päätellen.

Pikkusen pakkasella

2011-03-28T09:22:00.002+03:00

Vähän niin kuin tämä keväinen sää näinä aamuina... Siis Teuvan kunnan tilinpäätös, jonka kunnanhallitus saa illalla allekirjoitettavakseen. Tulos on 237.604 euroa alijäämäinen. Vielä budjettia laadittaessa ennakoitiin alijäämää kertyvän miljoonan enemmän.Toimintakulut pysyivät sillä lailla kurissa, että käyttöaste oli 99,3 %, säästöä 0,2 miljoonaa. Mutta varsinaisesti tulosta oikaisi se, että talouselämä elpyi odotettua nopeammin, ja verotulot eivät notkahtaneet niin paljoa, kuin pelättiin. Tosin ei verotulojen kehitys mikään kovin hyvä ollut. Veroprosentin nostosta huolimatta ne olivat suunnilleen vuoden 2009 tasoa, eli 14,9 miljoonaa euroa. Sen sijaan valtionosuuksien määrä nousi 5,6 % ja oli nyt 15,6 miljoonaa euroa.

Kassavarat vähenivät vuoden aikana noin 0,5 miljoonaa. Kassaa on vielä jäljellä 3,4 miljoonaa. Tasaisen vauhdin taulukolla tuo kassa riittää 32 päivän maksuihin. Uutta lainaa ei otettu, vanhoja makseltiin pois 158.000 euroa. Antolainoja myönnettiin 550.000 euroa.

Teuvan kuntakonserniin kuuluu emokunnan lisäksi viisi tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat TEAK OY ja Teuvan Vuokratalot Oy. Koko konsernin toimintakulut olivat 72,5 miljoonaa euroa. Konsernitasolla ylijäämää kertyi 0,4 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat 1,0 miljoonaa euroa. Lainaa konsernilla oli 6,1 miljoonaa euroa, joka on asukasta kohti laskettuna 1.064 euroa.

Kehutaan välillä

2011-03-22T14:31:00.002+02:00

Kunnat ovat tottuneet valittamaan erikoissairaanhoidon kustannuksista. Väestön ikääntyessä ja yhä parempia hoitoja kehitettäessä kustannuspaineet ovatkin kovat. Etelä-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri on kuitenkin saanut kustannuksensa pidettyä jo parin vuoden ajan varsin mallikkaasti kurissa. Tiukat budjetit on menojen puolella alitettu, ja kunnat ovat tilinpäätöksen yhteydessä saaneet maksuosuuksistaan palautuksia. Myös kuluva vuosi on budjetoitu varsin pienelle menokasvulle.Samaan aikaan toiminta on tehostunut ja jäntevöitynyt. Myönteisen muutoksen ovat myös asiakkaat voineet todeta. Keskussairaalassa on menossa isot investoinnit, ja toiminnot niiden vuoksi koko ajan kovassa myllerryksessä. Melkoinen saavutus siis.

Usein kuulee väitettävän, että pienikin yksittäinen heilahdus pienen kunnan erikoissairaanhoidon menoissa laittaisi pienen kunnan polvilleen. Teoriassa näin voi käydä. Meillä on kuitenkin aika hyvä kalliiden hoitojen hintojen tasausjärjestelmä, jonka kautta menojen heilahteluja tasataan omistajakuntien kesken. Yksittäinen iso muutos yhden vuoden menoissa voi olla kiusallinen, mutta ei sen pitäisi hyvin toimivaa (pientäkään) kuntaa raunioittaa. Yleensä kunnilla on jonkin verran taloudellista puskuria taseessaan.

Terve(ys)talo?

2011-02-23T11:43:00.003+02:00

Kunnanhallituksen puolikas (äänin 4 - 4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa) päätti keskeyttää Terveystalon rakentamisen urakkatarjousmenettelyn. Tarjousmenettelyä pidettiin osaa mahdollisia tarjoajia syrjivänä, koska tarjoajilta kysyttiin heidän osaamistaan Terve talo -kriteerein toteutettuun rakentamiseen. Myös hyväksyttävien tarjoajien määrää (2) pidettiin liian pienenä. Väitettiin myös toimitun Teuvan kunnan hankintaohjeiden vastaisesti, koska hankintailmoitusta ei ollut julkaistu Teuvan kunnan internet-sivuilla.

Hämmennystä on tuntunut herättävä erityisesti Terve talo -kriteeristö. Ohessa hieman tietoa asian taustoista Kiinteistöliiton nettisivuilta:

"Terve talo - teknologiaohjelma 1998-2002

Kiinteistöliiton koordinoiman Terve talo -teknologiaohjelman tavoitteena oli rakennuksen sisäilman ja terveysominaisuuksien parantaminen. Ohjelmassa kehitettiin tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyvien prosessien ominaisuuksia ja laatua.

Projektin kuvaus

* Terve talo on rakennus, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että se tarjoaa kilpailukykyisesti terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoitustaan vastaavat olosuhteet siellä asuville tai työskenteleville.
* Terveessä talossa on viihtyvyyttä ja työtehoa parantava hyvä sisäilmasto.
* Terve talo on rakennettu laadukkaaksi, kestäväksi ja taloudelliseksi.
* Rakennusta käytetään ja hoidetaan siten, että sen ominaisuudet säilyvät.

Rakennustekniikka, sisäilma ja laatu eli Terve talo -teknologiaohjelma toteutettiin vuosina 1998-2002. Ohjelman vaikutuspiiriin kuuluivat koko kiinteistö- ja rakennusala sekä kiinteästi myös terveydenhuoltosektori. Terve talo -ohjelma rakentui neljästä painopiste-alueesta, joille kullekin on määritelty sisältö ja halutut tulokset:

Terve talo -ohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli, että ohjelman vaikutuksesta sisäilmalle asetettavat vaatimukset tiukentuvat. Ohjelma synnyttää muun muassa kokonaan uusia tuotteita ja niitä valmistavaa teollisuutta sekä nykyisiä korvaavia tuotteita tai ominaisuuksiltaan nykyisiä parempia tuotteita. Se aikaansaa myös lisäarvoa kiinteistötalouteen ja niille toiminnoille, joita kiinteistöt palvelevat.

Ohjelman vaikutukset kansantaloudelle alentuneina terveyskuluina ja parempana työn tuottavuutena on arvioitu ainakin kahdeksi miljardiksi markaksi vuodessa."

Niin, markoista tosiaan puhuvat, mutta tarkoittanevat euroja ;-) Teuvan Terveystalon osalta näitä jo siis aika pitkään käytössä olleita kriteereitä haluttiin tässä hankkeessa korostaa, koska uutta taloa ollaan rakentamassa nimenomaan ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi.

Maaseutuhallinnon järjestäminen

2011-02-14T15:12:00.002+02:00

Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on annettu 30.3.2010. Laki velvoittaa kunnat kokoamaan maaseutuhallintonsa nykyistä suurempiin yksiköihin. Yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 tukihakemuksen jättänyttä maatilaa. Päätökset yhteistoiminta-alueista tulee tehdä kuluvan vuoden vappuun mennessä.

Suupohjan neljä kuntaa (Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva) ovat käyneet keskusteluja yhteisen maataloushallinnon muodostamisesta. Alueella on tällä hetkellä noin 1.100 tilaa. Näissä tehtävissä kuntalaisia palvelee alueella kahdeksan henkilöä. Esillä ovat olleet vaihtoehtoina isäntäkuntamalli, jossa toiminta siirtyisi osaksi Kauhajoen kaupungin organisaatiota tai vaihtoehtoisesti maataloushallinnon liittäminen osaksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Toiminta uudessa muodossaan alkaisi joko vuoden 2012 tai 2013 alussa.

Yhteiskoulun remontti

2011-02-08T12:47:00.004+02:00

Yhteiskoulun peruskorjaus alkaa tämän vuoden aikana. Hankkeeseen olemme saaneet valtionosuutta 1,6 miljoonaa euroa. Se, että hankkeen toteutusta myöhennettiin vuodella, mahdollistaa sen, että remontin ensimmäinen osa eli nimenomaan Yhteiskoulun osuus, voidaan tehdä katkotta yhteen putkeen. Näin koulutyölle aiheutuvat haitat remontista jäävät pienemmiksi.

Yhteiskoulun sisäilmaongelmat herättävät huolta. Koulun sisäilmaa on tutkittu vuosien varrella useaan otteeseen, mutta mitään hälyyttävää ei mittauksissa ole ilmennyt. Kuluneen talven aikana on tehty uusia mittauksia, joiden tuloksia emme ole vielä saaneet.

Osa oppilaista ja opettajista kuitenkin on saanut sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Asia on siis syytä ottaa vakavasti. Koululle perustetaan sisäilmatyöryhmä, johon tulee viranomaisten, koulun, opettajien ja vanhempien edustus. Työryhmä saa kaiken asiasta kertyvän tiedon käyttöönsä, mm. joulukuussa laaditun sisäilmakyselyn tulokset. On tärkeää, että tässä(kin) asiassa tieto kulkee kaikkiin suuntiin. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat ratkaisut mm. korvaavien tilojen käyttöön otosta.

Terveydenhuoltolaki

2011-02-07T10:09:00.004+02:00

Uusi laki terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä tulee voimaan vappuna. Laki pyrkii häivyttämään rajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Laki ottaa myös huomioon monet uudet palvelujen järjestämistavat, kuten yhteistoiminta-alueet. Laki velvoittaa eri tasoilla eri toimijat yhteisiin suunnitelmiin ja toimintojen yhteensovittamiseen. Kokoustamista ja kahvin juontia on siis luvassa paljon. Potilastietoja voidaan käyttää entistä vapaammin, mikäli asiakas ei sitä erikseen kiellä. Samoin asiakas voi entistä vapaammin valita hoitopaikkansa. Sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Tässä joitakin poimintoja lain tuomista muutoksista.

Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Tämä suunnitelma voi käytännössä suppeimmillaan olla nykytilanteen kuvaus, joka ei muuta voimassa olevia käytäntöjä. Mutta parhaimmillaan se voi olla hyvinkin merkittävä paperi, jossa mietitään uusiksi kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välinen työnjako sekä palveluketjut.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat pykälät muodostavat ehkä merkittävimmän haasteen. Lain 11 §:n mukaan kunnan on päätöksiensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Seuraava pykälä velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Selkoa tulee tehdä myös siitä, miten kunnan toimenpitein kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin vastataan. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Sen lisäksi kerran valtuustokaudessa pitää laatia kattava hyvinvointikertomus. Kunnan strategisessa suunnittelussa tulee asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueensa kunnissa.

Kinnulan-malli

2011-01-28T14:15:00.004+02:00

Teuvan tulevaisuuslautakunta vieraili tänään Kinnulan kunnassa. Varsinainen kiinnostuksen kohde oli malli, jolla Kinnula on hoitanut työllistämistään. Koska työttömyys aiheuttaa kunnalle sekä välittömästi että välillisesti isoja kustannuksia, Kinnula on panostanut siihen, että jokaiselle työttömällle löydetään työpaikka. Kunta palkkaa työttömät, ottaa valtiolta työllistämistuen ja sijoittaa työttömät töihin yrityksiin, maatiloille ja kunnan omiin toimintoihin. Nuorille on työpaja, jossa työelämään tutustutaan ohjatussa ympäristössä.

Potku

2011-01-26T12:52:00.002+02:00

Liikelaitoskuntayhtymässä on alkanut 1.9.2010 POTKU-hanke. Nimi on lyhenne sanoista "Potilas kuljettajan paikalle". Hankkeen tavoitteena on kehittää avoterveydenhuoltoa terveyshyötymallin pohjalta ja kehittää pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa. Lainailen ja lyhentelen tähän hankkeen itse määrittämiä tavoitteita:

Terveyshyötymallissa potilas saa "kuljettajan paikan" ja terveydenhuollon ammattilaisista tulee potilaan valmentajia ja tukijoita. Potilas saa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja kantaa vastuuta hoidon toteutumisesta itselleen sopivalla tavalla. Hanke on osa laajempaa, koko Väli-Suomen kattavaa hanketta.

Keskeisenä uudistamistavoitteena on kehittää terveyskeskusten toimintaa pitkäaikaissairauksien ehkäisy- ja hoitomallin (Chronic Care Model, Terveyshyötymalli) mukaisesti. Keskeistä on kehittää myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, vastuunottoa ja omahoidon osaamista. Toimiva yhteydensaanti ja sähköisen asioinnin kehittäminen lisäävät näitä mahdollisuuksia. Tietojärjestelmien käytön tehostaminen parantaa tiedonsaantia ja terveyskeskusten henkilöstön moniammatillisen tiimityön kehittäminen lisää osaamista ja työhyvinvointia.

Terveyshyötymallin mukaisesti toimivassa terveyskeskuksessa pitkäaikaisen sairauden hoito toteutetaan niin, että potilas tuntee hyvin oman sairautensa ja sen hoitomahdollisuudet ja toimii itse aktiivisesti niin, että sairaudesta johtuva haitta on mahdollisimman pieni. Terveyskeskuksessa potilaan tukena toimii valmistautunut, aktiivinen hoitotiimi, jolla on ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle ja tarvittavat resurssit korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. Näiden mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia johtamisessa ja työskentelytavoissa ja -välineissä.

Terveyshyötymalli parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden hoidon tuloksia, hallitsee kustannuksia sekä ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Ennaltaehkäisevän, potilaan omaa vastuunottoa tukevan tiimin ja hoitosuunnitelman toivotaan vähentävän ennakoimattomia päivystyskäyntejä. Kansainväliset kokemukset hoitomallista ovat myönteisiä: potilaan saaman hoidon laatu paranee ja sitä kautta saavutetaan paremmat hoitotulokset ja terveyshyöty, sekä hyödynnetään resursseja nykyistä tehokkaammin ja mielekkäämmin.

296.

2011-01-25T13:57:00.002+02:00

Taas on Suomen kunnat laitettu järjestykseen. Tällä kertaa toimeksiantajana oli Ilta-Sanomat. Kunnat laitettiin järjestykseen onnettomimmasta onnellisimpaan. Mittareina käytettiin väestön ikärakennetta, rikostilastoja, asukkaiden sosiaalisia ongelmia ja äänestysintoa. Suomen onnettomimmat kunnat ovat tämän listauksen mukaan Kemi, Forssa ja Lahti. Onnellisimmat ovat piskuiset Vårdö, Luoto ja Pedersöre. Teuva on Suomen 342 kunnan joukossa 296:nneksi onnettomin. Tai siis 47:nneksi onnellisin - ihan miten vain.

Eri asia on sitten, miten nuo mittarit oikeasti mittaavat onnellisuutta tai onnettomuutta. Tällaiset tilastotarkastelut lienevät lähinnä kehnon uutispäivän kansanhuvia.

Aloitteet

2011-01-24T13:26:00.002+02:00

Kunnan toimintaa koskien voi kuka tahansa kuntalainen tehdä aloitteen. Aloitteen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjeitse tai vaikkapa sähköpostilla. Aloitteita saamme vuosittain muutamia, osa kuntalaisilta, osa valtuutetuilta tai valtuustoryhmiltä. Aloitteet ovat tervetulleita, koska ne heijastavat kuntalaisten näkemyksiä siitä, miten kunnan toimintaa tulisi kehittää. Aloite on kuitenkin yleensä yksittäinen mielipide, joten kaikkia aloitteita ei voida aina toteuttaa.

Olemme huomanneet aloitteiden käsittelyssä puutteita. Toisinaan aloitteen käsittely on ollut kovin hidasta ilman hyväksyttävää syytä. Aloitteen tekijä ei myöskään aina ole saanut tietoa, siitä missä asian suhteen mennään.

Luomme kevään aikana yksinkertaisen mallin, jolla aloitteiden käsittelyä tehostetaan. Ainakin seuraavat ominaisuudet mallissa tulee olla: Kun aloite tulee kuntaan, aloitteen tekijälle ilmoitetaan, kuka vastaa asian valmistelusta, ja missä aikataulussa asiaa käsitellään. Jos aloitteen käsittely vaatii pidemmän selvittelyn, aloitteen tekijää pidetään asian etenemisestä ajan tasalla. Näin hän voi myös asian saamia käänteitä kommentoida. Aloitteista pidetään rekisteriä, josta voi koska tahansa tarkistaa, mitä aloitteita on vireillä, ja missä vaiheessa niiden käsittely on. Tavoitteena on aloitteiden ripeä käsittely laadun siitä kärsimättä.

Investointien määrä

2011-01-21T09:11:00.002+02:00

Viime aikojen poliittisessa keskustelussa olen usein kuullut väitteen, että Teuvalla ei ole investoitu mitään 20 vuoteen. Se on aika eriskummallinen käsitys. Pelkästään viiden viime vuoden aikana (2006 - 2010) olemme investoineet yhteensä 9,3 miljoonan euron edestä. Tämä on tehty käytännössä kokonaan ilman lainanottoa.

Peruskoulun tuntijakouudistus

2010-12-20T12:44:00.002+02:00

Tasavallan hallitus ei päässyt sopuun pitkään valmistellusta peruskoulun tuntijakouudistuksesta, vaan sekin jäi odottamaan monien muiden asioiden kanssa ensi kevään eduskuntavaalien jälkeistä aikaa. Monia uudistusta valmistelemassa ja lobbaamassa olleita tämä harmittaa. Asialla on kuitenkin myös toinen puoli. Uudistus olisi ollut tässä taloudellisessa tilanteessa aika kallis. Valinnaisuuden lisääminen olisi vaikeuttanut opetuksen järjestämistä pienissä kouluissa. Tätä kautta vaarana olisi ollut myöskin oppilaiden eriarvoisuuden lisääntyminen. Ehkäpä siis tässä asiassa tuumaustauko on paikallaan. Olettaen, että viisaus tuumautessa lisääntyy.

Kun näin jouluviikkkoa aloitellaan, haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja ilon täyttämää jouluaikaa!

Terveystaloa rakentamaan

2010-12-17T11:20:00.002+02:00

Valtuusto hyväksyi maanantaina yksimielisesti terveystalon investointi- ja hankesuunnitelman. Kansanvalta on puhunut, ja pulinat pois! KVR-urakkakilpailu järjestetään tammi-maaliskuulla, urakoitsija on tarkoitus valita huhtikuussa. Rakentaminen ajoittuu hyväksytyn aikataulun mukaan heinäkuusta 2011 heinäkuulle 2012.

Poikkeuksellisesti...

2010-12-14T14:55:00.003+02:00

...lainaan minua fiksumpien kirjoituksia. Eli tuohon alle laitan valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen blogikirjoituksen, joka on tänään julkaistu. Siinä on aika vakavaa asiaa maailmanmenosta.

Tosi kysymyksessä

Valtiosihteeri Raimo Sailas peräänkuuluttaa faktoihin perustuvaa keskustelua valtiontalouden tasapainottamisesta ja ennen muuta päätöksiä. Hän kirjoittaa, että työelämän kehittämisestä koituu aluksi pikemminkin menoja, esitetyistä veronkorotuksista ei kerry edes yhden vuoden tasapainotustarvetta ja että VM:n laskelmia suuremman talouskasvun odottaminen on itsepetosta.

Maailman rikkaimmatkaan maat eivät näytä pystyvän pitämään valtiontalouksiaan tasapainossa. Japanin ja USA:n budjetit ovat järkyttävän alijäämäisiä. Ranskan julkinen talous oli viimeksi tasapainossa v. 1980. Lähes kaikki euromaat ovat rikkoneet vakaus- ja kasvusopimustaan, osa alusta asti.

Ovatko vauraiden maiden äänestäjät siis kuin isoja lapsia, jotka mankuvat lisää tikkunekkuja, vaikka lompakko on tyhjä ja velkojat kolistelevat porstuassa? Monet päättäjät tuntuvat kuvittelevan niin. Se nakertaa demokratian perustaa.

Suomen kokonaistuotanto putosi viime vuonna hurjat 8 %. Nyt ollaan nousussa, mutta mennee vuoden 2012 lopulle, ennen kuin edes vuoden 2008 taso saavutetaan. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa 14 % suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta peräti 25 % pienempi kuin v. 2008.

Valtiontalouteen jysähti laman seurauksena suuri alijäämä. Vaalikauden lopun sosiaalietuuksien korotukset ja indeksisidonnaisuuksien laajennukset lisäävät alijäämää. Sama koskee energia- ja ilmastopolitiikan nimissä tihentyvää tukiaisviidakkoa, joka kaiken huipuksi osin lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Valtionvelan korkomenot kasvavat lähivuosina helposti pari miljardia.

Ja edessä on parin vuosikymmenen tuskien taival, minkä aikana nopeasti heikkenevä huoltosuhde panee valtion ja kuntien taloudet tosi lujille.

Tuomas Sukselaisen johdolla julkistettu arvio julkisen talouden tasapainotustarpeista on päivitetty versio helmikuisesta VM:n raportista. Julkisessa taloudessa on yhä 5 %/ BKT eli 10 mrd euron kestävyysvaje. Suomen Pankin, OECD:n ja IMF:n arviot ovat tätä synkempiä.

VM:n raportin mukaan vaje kurottaisiin umpeen ensisijaisesti karsimalla menoja ja toissijaisesti kiristämällä verotusta neljän vuoden ajan joka vuosi 1 ½ mrd euron verran. Loppu 4 mrd hoidettaisiin rakenteellisilla uudistuksilla, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Tärkeimmät rakenneuudistukset ovat jo nyt 10-25 vuotta myöhässä.

Puolitoista miljardia euroa on paljon rahaa. Jos kaikkia arvonlisäveroprosentteja nostetaan kolme yksikköä, saadaan nettona kasaan 1,8 mrd. Mutta mitä tehdään kolmena seuraavana vuonna? Esimerkkejä suuruusluokista, ei ehdotuksia: lapsilisiin menee 1,4 mrd ja kehitysapuun 0,8 mrd. Oikeusministeriön hallinnonalan koko budjetti on 0,8 mrd, sisäasiainministeriön 1,3 mrd ja ympäristöministeriön 0,3 mrd.

Puolueiden puheissa on tarjottu lääkkeeksi talouden kasvua. VM:n laskelmissa on kuitenkin jo mukana kohtuullinen kasvuoletus. Budjettilaskelmien teko sitä suurempien kasvuoletusten varaan on itsepetosta.

Toinen suosittu pehmokonsti on ”työelämän kehittäminen”. Kehitetään pois, mutta ensi alkuun siitä koitunee pikemminkin menojen lisäyksiä. Ja ala taitaa olla etupäässä työmarkkinaosapuolten heiniä.

Verotukiakin halutaan vähentää. Paikalta tosin paetaan, jos joku poistettava tuki pitäisi nimetä.

Puolueiden esittämistä verojen korotuksista ei taida kertyä edes yhden vuoden tasapainotustarvetta, sitä 1 ½ miljardia. Pääomaveroprosentin nostaminen ja suurituloisten lisäverotus eivät näissä talkoissa riitä alkuunkaan.

Menopuolella on keskitytty vannomaan, mitä ei ainakaan saa tehdä tai esittämään menojen lisäyksiä. Lapsiperheet, eläkeläiset, yksinhuoltajat, opiskelijat, pienituloiset, perusturvalla eläjät ja julkisten peruspalvelujen käyttäjät halutaan jättää karsintojen ulkopuolelle. Kun nämä ryhmät ynnätään yhteen, on pian 10 miljoonaa suomalaista turvassa tulevilta kauheuksilta.

Vuoden 2007 eduskuntavaalien edellä tapahtui ihme. Jukka Pekkarisen johdolla laskettu kestävyysvaje jalostui silloisen valtiovarainministerin huoneeseen matkatessaan jakovaraksi.

Ihmeiden sijasta tarvitaan nyt rehellistä, avointa, faktoihin ja numeroihin pohjautuvaa keskustelua, ehdotuksia ja ennen muuta päätöksiä.

Raimo Sailas

Kirjoittaja on valtiovarainministeriön valtiosihteeri

Markkinointiviestinnän työryhmä

2010-12-10T09:49:00.002+02:00

Tänään aamutuimaan kokoontui markkinointiviestinnän työryhmä. Taustalla on taannoin yhdessä yrittäjien ja muiden aktiivisten toimijoiden kanssa laadittu markkinointiviestinnän strategia. Asian pihvi on tuoda Teuvaa paikkakuntana esille myönteisessä mutta rehellisessä, aidossa valossa. Eli jos kuva paikkakunnasta on jossain suhteessa huono, pelkkä kuvan kiillottaminen ei riitä, vaan ensin pitää laittaa asiat kuntoon.

Tuossa strategiapaperissa on useita osioita, joita nyt siis työryhmä vie käyntäntöön. Julkisuudessa onkin ollut mukavasti hanke, jolla koulutetaan paikallisia toimijoita ns. sosiaalisen median hyödyntämiseen. Siis Facebookin, Twitterin, Flickr:n, blogien ym. vastaavien. Työryhmä nosti tämänaamuisessa kokouksessaan erityisesti asumiseen ja Teuvan keskustan kehittämiseen liittyvät asiat pöydälle. Tontti- ja asumisvaihtoehdot halutaan selkeämmin esille. Erityisesti myös maaseutukylien tarjoamat vaihtoehdot.

Teuvan keskusta kaipaa siistimistä, kuten paikallislehti Tejukan yleisönosastossakin on useaan otteeseen viime kuukausina todettu. Yleisilmettä voitaisiin lähteä kehittämään suunnitteluhankkeella, joka toteutettaisiin yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Yleissuunnitelmalla luotaisiin linjoja ja annettaisiin vinkkejä siitä, miten yhtenäisempää ja siistimpää ilmettä voitaisiin kehittää. Samalla tulisi myös miettiä jokivarren nykyistä parempi hyödyntäminen. Tällaista yleissuunnitelmaa voitaisiin toteuttaa pieninä paloina, kun kiinteistöillä muutoinkin tehtäisiin muutos- tai perusparannustöitä.

Vala

2010-12-09T12:23:00.002+02:00

Tänään on keskusteltu Tykistöprikaatin kanssa varusmiesten valatilaisuuden järjestämisestä Teuvalla elokuussa 2012. Tilaisuus on mittava, siksi valmistelunkin pitää alkaa hyvissä ajoin. Noin 900 varusmiehen valatilaisuuteen odotetaan yhteensä noin 4.000 henkilöä, joista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti varusmiesten omaiset.

Valatilaisuus sopii hyvin Teuvalla järjestettäväksi. Suurin osa teuvalaisista nuorista miehistä ja naisista suorittaa asepalveluksensa juuri Niinisalon varuskunnassa. Valatilaisuuksista on tullut hyvin suosittuja, ja sijaintipaikka saa paljon myönteistä huomiota. Näyttävä tilaisuus on osaltaan kohottamassa maanpuolustushenkeä. Tavoitteenamme on myös niveltää tilaisuus osaksi kyseisen koulupäivän toimintaa, jolloin voimme hyödyntää sitä koulun kasvatustehtävässä.

Varhaiskasvatusta

2010-12-08T13:10:00.002+02:00

Kunnan johtoryhmä perehtyi tänään varhaiskasvatuksen toimialaan. Tuo uudissanahan pitää sisällään päivähoidon ja esiopetuksen. Päivähoidon osalta on erityisesti Äystön kylällä rakentunut myönteinen haaste. Päivähoitoon tulevien lasten määrä nimittäin kasvaa, ja kylän osalta joudutaan miettimään uusia tilaratkaisuja ja palkkaamaan myös uusia hoitajia. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta saa lähiaikoina käsiteltäväkseen esityksen, miten näihin tarpeisiin vastataan.

Äystön kylän sijainti on hyvä. Myös työllisyystilanne kylällä on hyvä, sillä kylän yritykset ovat laajentaneet toimintaansa. Kylältä on hyvät yhteydet käydä töissä myös esimerkiksi Kauhajoella. Kylätoimikunta toimii aktiivisesti, ja uusia tupia on noussut asuntoalueelle mukavasti. Niinpä voi hyvällä syyllä olettaa, että päivähoidon tarve alueella on luonteeltaan aika pysyvää.

Tuulivoimaa

2010-12-03T15:57:00.002+02:00

Tänään pidetyssä neuvottelussa EPV Tuulivoima Oy:n kanssa päätettiin vauhdittaa Teuvan tuulivoimapuiston kaavoitusta. Esitämme kunnanhallitukselle menettelyä, jossa EPV hoitaa kaavoituksen, ja kunta tekee tarvittavat päätökset. Helpotamme tällä teknisen toimen työtilannetta. Toki kunnan ja kuntalaisten etua kaavoitusprosessissa tarkasti seurataan ja valvotaan. Tavoitteena on saada yleiskaava alueelle vuoden 2011 aikana.

Biokaasua

2010-12-01T13:13:00.003+02:00

Kokeilen matkapuhelimella bloggaamista. Kirjoitan tätä Kauhajoella Logistiassa, meneillään on biokaasuseminaari. Jos tekstissä on normaalia enemmän painovirheitä, se saattaa osaltaan juontua nokialaisen näppäimistöstä;-)

Potentiaalia energiantuotantoon tuntuisi Suupohjassa olevan. Jopa niin paljon, että tavoitteena on, että "energiakauppataseemme" on vuonna 2010 positiivinen. Se tarkoittaa sitä, että tuottaisimme alueella enemmän energiaa uusiutuvilla energialähteillä, kuin mitä energiaa käytämme. Suunnitelmissa on sekä liikennepolttoaineen että sähkön tuotantoa.

Suurimmat mahdollisuudet energian tuotannossa alueella näyttäisi olevan olkien, metsän hakkuutähteiden, kantojen, ruokohelpin sekä lannan ja lietteen hyödyntämisessä.

Tuulienergian osalta Teuva on pisimmällä alueen kunnista. Paskoonharjun tuulivoimapuiston kaavoitus alkanee aivan alkuvuodesta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikelle toiminnalle isoja sopeutumispaineita. Toisaalta se myös avaa uusia mahdollisuuksia.

Eriävä mielipide

2010-11-30T12:48:00.002+02:00

Tässä pitkä ja vakavamielinen teksti. Se on eriävä mielipiteeni eiliseen kunnanhallituksen päätökseen. Koitan siinä perustella, miksi investointiohjelmaa tulisi karsia, ja ensi vuoden osalta ns. terveystalon rakentamisesta luopua.

ERIÄVÄ MIELIPIDE KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN § 199/ 29.11.2010 TERVEYSTALON INVESTOINTI- JA HANKESUUNNITELMA

Yleinen taloudellinen tilanne on kansainvälisen taloudellisen taantuman jäljiltä vielä epävakaa. Kansainvälisessä taloudessa on paljon epävarmuuksia, jotka johtuvat lähinnä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyvystä, alijäämämaiden finanssipolitiikasta sekä rakenteellisesta työttömyydestä. Tätä kirjoitettaessa Euroopan Unionin maat ovat juuri pelastaneet Irlannin kansantalouden rahoitus- ja pankkikriisiltä valtavalla 85 miljardin euron laina- ja takauspaketilla. Yleisesti epäillään Portugalin liittyvän seuraavaksi avunsaajamaiden joukkoon. On vielä epävarmaa, pystytäänkö kansainväliset rahoitusmarkkinat rauhoittamaan edes näillä toimenpiteillä.

Suomen julkinen talous kärsi muita Euroopan maita enemmän maailmantalouden taantumasta. Julkinen talous on reilusti alijäämäinen myös vuoden 2011 jälkeen siinäkin tapauksessa, että talouskasvu on verraten hyvää ja työllisyys paranee. Valtion velkaantumisen kierre jatkuu, ja valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaa vuonna 2012 runsaaseen 50 %:iin.

Maailmantalouden taantuman vuoksi Euroopan maat Suomi mukaan lukien ovat elvyttäneet voimakkaasti. Valtion velan kasvun vuoksi tämä tie on käytetty loppuun, ja ensi vuoden eduskuntavaalienjälkeen valittava uusi hallitus joutuu poliittisesta kokoonpanostaan riippumatta puuttumaan voimakkaasti julkisen talouden alijäämäongelmaan. Kuntatalous ei niissä talkoissa jää erilliseksi saarekkeeksi, vaan paineita kuntasektorille tulee varmasti ainakin valtionosuusjärjestelmän kautta.

Kustannuspaineet kuntataloudessa ovat suuret. Näin on erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta. Väestön ikääntyminen, yhä kalliimpien hoitomuotojen kehittyminen, palvelutasovaatimusten kasvaminen, valtakunnan tasolla annetut poliittiset lupaukset ja yleisen pahoinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa pitävät tästä huolen. Haasteista ei selvitä ilman palvelurakenteeseen tehtäviä merkittäviä muutoksia.

Teuvan osalta investointeihin olennaisesti vaikuttavia palvelurakenteen muutostarpeita on erityisesti koulutoimessa sekä ikäihmisten palveluissa. Teuvan kunta on tehnyt merkittävän kouluverkkoratkaisun, jonka toteuttaminen edellyttää koulukeskuksen peruskorjausta. Peruskorjaus on välttämätön myös rakennuksen nykykunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjaukseen on saatu merkittävä valtionosuus, joka meidän tulee hyödyntää täysimääräisesti . Suunnitteluvalmius ja valtionosuuspäätösten ehdot sanelevat hankkeen toteutusaikataulun.

Ikäihmisten palveluissa ongelmana on se, että Teuvalla on liikaa laitospaikkoja sekä tavallisen palveluasumisen paikkoja. Sen sijaan tehostetun palveluasumisen (hoiva 24 h/vrk, 7 päivää/viikko) paikoista on huutava puute. Nykyiset palvelukodit ovat sellaisia, että pääsääntöisesti niiden muuttaminen tehostetun palveluasumisen paikoiksi ei ole taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Lähinnä kyseeseen voi tulla Mäntyniemen laajennus ja/tai uuden palvelukodin rakentaminen. Samalla voidaan ratkaista tarvittavien dementiapaikkojen sijoitus.

Suunnitteilla on terveyskeskuksen vuodeosaston saneeraus. ESBL-bakteerilöydös on aiheuttanut kiireisen suunnittelutyön, jotta tartunnan saaneet voidaan eristää niistä, joilla tartuntaa ei ole. Bakteerin leviämisen estämisessä keskeisiä asioita ovat hyvä hygienia, koulutus ja soveltuvat tilat. Teuvan terveyskeskuksen vuodeosaston osalta ongelmana ovat usean hengen yhteiset huoneet sekä yhteiskäytössä olevat wc- ja suihkutilat. ESBL-bakteerilöydökset tekevät muutostöistä kiireellisiä. Vuodeosaston modernisointi olisi kuitenkin joka tapauksessa ollut välttämätön ennen pitkää. Muutoksia tehdessä kannattaa toteuttaa samalla perusteellinen peruskorjaus, jotta asiaan ei heti jouduta palaamaan.

Terveystalo on sinänsä hyvä ja hyödyllinen hanke. Sitä on suunniteltu pitkään ja hartaasti. Matkan varrella valtuustokin on ehtinyt asiasta tehdä monenlaisia päätöksiä. Neuvolarakennus on purettu rakennuksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi, ja neuvola toimii nyt väliaikaisissa vuokratiloissa. Hammashuoltolassa on ollut sisäilmaongelmia, joiden johdosta rakennusta on remontoitu. Olen ollut terveystalo-hankkeen vankka kannattaja. Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Kun terveystalon suunnittelu aloitettiin, koulukeskuksen peruskorjaus oli vain haave kaukaisessa tulevaisuudessa. Ja vuodeosaston saneeraus ei ollut investointilistoilla millään lailla.

Tilanteen johdosta on käyty keskusteluja liikelaitoskuntayhtymän johdon kanssa. Heidän selkeä näkemyksensä on, että liikelaitoskuntayhtymän toiminnan ja palvelutarjonnan kannalta tärkein ja kiireellisin hanke on vuodeosaston peruskorjaus. Seuraavaksi kiireellisin asia on puolestaan tehostetun palveluasumisen paikkojen rakentaminen.

Kunnalla on myös muita merkittäviä investointitarpeita. Lähivuosina on ratkaistava jätevesien asianmukainen käsittely. Vanhenevia, vuotavia verkostoja tulee korjata kohtuullisia määriä vuosittain. Kunnalla tulee olla valmiudet myös teollisuustilojen rakentamiseen tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla, mikäli Metsä-Botnian lakkautusta korvaavia työpaikkoja olisi paikkakunnalle tarjolla. Paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvia yrityksiä etsitään koko ajan aktiivisesti NBB2-projektin voimavaroin.

Usean miljoonaluokan investoinnin aloittaminen lyhyen ajan sisällä sekä mittavia taloudellisia resursseja vaativien pitkäntähtäimen investointien suunnittelu samanaikaisesti ei ole toiminnallisesti, taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kunnan teknisellä toimella on tällä hetkellä toteutettavanaan varsin työllistävä Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaushanke, joka jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Vuodeosaston saneeraus on suunnittelussa hyvin kiireellisenä, kuten edellä on käynyt ilmi. Myös koulukeskuksen suunnittelu on koko ajan työn alla.

Näiden lisäksi vuoden 2011 alussa tullaan aloittamaan mittavan Rannikko-Suupohjan jäteveden yhteispuhdistamohankkeen jatkoneuvottelut ja tulevaisuuden jätevesiratkaisuun liittyvien suunnitelmien laadinta. Teknisellä toimella on alkamassa myös Paskoonharjun tuulipuiston kaavoitustyö, ja vaikka kaavoitustyö ostettaisiin kokonaan konsulttipalveluna, vaatii se merkittävää teknisen toimen panostusta kaavoitusprosessin ohjauksessa ja päätöksenteon valmistelun eri vaiheiden osalta.

Rakentamisen osalta tilanne on seuraava vuonna 2011: Vanhainkotiyhdistyksen asuntojen peruskorjaus jatkuu. Kustannusarvioltaan 3 miljoonan euron terveystalon rakentaminen alkaa, 1,5 – 2,0 miljoonan arvoinen vuodeosaston saneeraus toteutetaan, ja koulukeskuksen yhteensä n. 11 miljoonan euron suuruisen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen toteutus alkaa. Näiden lisäksi teknisellä toimella on hoidettavanaan jätevesiratkaisun suunnittelun jatkaminen, tuulipuiston kaavoitusprosessi, mittavat jätevesiverkoston saneeraustyöt sekä kaikki muu kiinteistöjen ja infran normaalit kunnossapitoinvestoinnit sekä mahdollisesti tulevat muut äkilliset korjaustarpeet, joiden arviointi ennakkoon on hyvin vaikeaa.

Teuvan kunnan tekninen toimi ei ole resurssoitu toteuttamaan normaalien perusvelvoitteiden rinnalla näin mittavaa investointisumaa. Asiantuntemusta ja lisätyövoimaa voidaan toki rajatussa määrin ostaa, mutta se ei yksistään ratkaise ongelmaa, sillä vastuu tehtävien johtamisesta sekä onnistumisesta on kuitenkin viimekädessä vakinaisessa toimessa olevilla viranhaltijoilla. Olen vakavasti huolissani siitä, miten tekninen toimi tästä tehtävästä suoriutuu. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä Teuvan kannalta tärkeät ja voimavaroihimme nähden valtavat investoinnit voitaisiin suunnitella huolella ja toteuttaa kustannustehokkaasti sekä laadukkaasti. Virheet suunnittelussa ja resurssipula hankkeiden ohjauksessa, valvonnassa sekä toteutuksessa voivat aiheuttaa mittavia ennakoimattomia lisäkustannuksia, jotka lisäävät investointikustannuksia entisestään. Pahimmassa tapauksessa lopulliset investointimenot voivat kasvaa jopa useilla kymmenillä prosenteilla.

Useiden massiivisten rakennushankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen ei voi olla vaikuttamatta urakkahintoihin paikkakunnalla. Vaikutukset ulottuvat näihin kunnan miljoonahankkeisiin mutta myöskin yksityisten yritysten omiin toimitilahankkeisiin.

30 miljoonan euron investointiohjelma viidelle vuodelle on taloudellisesti liian raskas Teuvan kunnan kantokyvylle. Varsinkin kun samaan aikaan on kovin vähän valmiuksia saada aikaan talouden tehostamistoimia käyttötaloudessa. Terveystalo ei ole ainoa investointi, jota tulee arvioida kriittisesti. Näin joudumme tekemään vielä jokaisen investoinnin kohdalla.

Tässä taloudellisessa tilanteessa uusien tilojen rakentamisesta tulisi pidättäytyä mahdollisimman pitkälle. Poikkeuksena voivat olla lähinnä tuloa tuottavat investoinnit ja olennaisia käyttötalousmenojen säästöjä aiheuttavat investoinnit. Jokaisesta uudesta neliöstä aiheutuu merkittäviä käyttötalousmenoja. Palvelurakenneratkaisujen myötä meillä on jäämässä käsiin koko joukko tyhjiä tiloja, joiden käyttö tulee kaikessa rauhassa ja kokonaisvaltaisesti suunnitella.

Veli Nummela
kunnanjohtaja

TA2011

2010-11-30T11:22:00.002+02:00

Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla ensi vuoden budjettiesityksen. Valtuuston käsittelyyn 13. joulukuuta menee kirja, jossa toimintakuluja on 35,2 miljoonaa euroa. Nuukasti laadittu, sillä kasvua kuluvasta vuodesta on vain 1,6 %. Tosin liikelaitoskuntayhtymän kanssa vielä keskustellaan, miten he omaan raamiinsa pääsevät. Isoja toiminnallisia muutoksia budjettiesitys ei sisällä.

Valtionosuuksia ja verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Se on 4,8 % enemmän, kuin tänä vuonna arviodaan karttuvan. Verotulot kasvavat, kun veroprosenttikin nousee. Verojen osuus tuloista on 16,1 miljoonaa. Suunnilleen saman verran pistää palveluihin kruunu valtionosuuksina, eli 16,3 miljoonaa.

Erilaisia käyttömaksuja ja myyntituloja arvioidaan saatavan 4,7 miljoonaa euroa. Kun laskennallisia poistoja käyttöomaisuudesta joudutaan kirjailemaan kuluksi n. 1,3 miljoonan edestä, jää tilikauden tulos vielä 0,6 miljoonaa plussan puolelle.

Investointeja on suunnitelmissa ensi vuodelle peräti 8,4 miljoonaa euroa. Vuodeosaston peruskorjaus, terveystalon rakentaminen, koulukeskuksen peruskorjaus; siinä ne suurimmat. Kun vielä valmistaudutaan teollisuustilojen rakentamiseen yrityksille ja palveluasuntojen rakentamiseen vanhuksille, alkaakin investointiohjelmassa olla haastetta jo liikaakin. Omassa esityksessäni lähdin siitä, että tässä tilanteessa terveystaloa ei rakenneta, mutta hallitus päätti hankkeen eteenpäin viemisestä äänin 8 - 1.

Jätevesisoppa

2010-11-29T10:32:00.002+02:00

En laita lusikkaani tähän soppaan muutoin, kunhan vain ihmettelen tilannetta, jossa nyt olemme. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen perustuslain vastaiseksi. Moni varmaan sanoo, että "mitäs minä olen jo kauan sanonut". Onhan asetus aiheuttanut kiistelyä koko olemassaolonsa ajan.

Olemme siis seitsemän vuoden ajan toteuttaneet perustuslain vastaista säädöstä. Moni on joutunut rakentamaan kalliin puhdistusjärjestelmän tontilleen. Osa järjestelmistä on osoittautunut käytännössä toimimattomiksi. Osa kunnista on tehnyt isoja päätöksiä, joilla haja-asutusalueiden viemäröintiä on edistetty. On päätöksiä, joilla hankkeita on tuettu, on hankkeita jotka neuvovat ja edistävät ratkaisujen toteutuksessa. Kuka korvaa aiheutetut kustannukset?

Nyt on siirrytty odotteluvaiheeseen. Odotellaan, milloin asetus kumotaan, ja millaista uutta lainsäädäntöä tulee tilalle. Tilanne on sekavan tuntuinen, mutta asiassa on yksi hyvä puoli. Perustuslakivaliokunta on osoittanut toimivuutensa. Se on todennut, että säädös on kohtuuton. Tosin, jos meillä olisi perustuslakituomioistuin, asian toteamiseen ei ehkä olisi mennyt seitsemää vuotta :-)

Mitä tapahtuu jatkossa? Asiasta valmistellaan uudet pykälät. Niistä ainakin osa kirjoitetaan eduskunnan antamaan lakiin. Toivottavasti ne tällä kertaa valmistellaan hyvin ja huolella. Jätevesiä täytyy puhdistaa jatkossakin. Kenellekään siitä ei kuitenkaan saa tulla saatuun hyötyyn nähden kohtuutonta kustannusta. Poikkeuksia pääsääntönä olevaan velvoitteeseen ja sitä kautta myös rajatapauksia ja niiden käsittelystä aiheutuvia valituksia voisi veikata syntyvän paljon. Siirtymäaikaa tarvittaneen aika paljon lisää...

Hyvässä hengessä

2010-11-24T12:36:00.002+02:00

Teuvan kunnanhallitus tutustui eilen liikelaitoskuntayhtymän ensi vuoden budjettiesitykseen. Ihan valmis esitys ei vielä ollut. Menoja oli edelleen enemmän, kuin mitä omistajakunnat olivat ohjeiksi antaneet. Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Teuvan osalta eroa näkemyksissä oli vielä noin 600.000 euron verran.

Yhtymän tulevasta toiminnasta ja sen kehittämisestä keskusteltiin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Yhdessä todettiin, että parin vuoden aikana toiminnasta on saatu kokemuksia, joita olisi syytä koota yhteen ja analysoida. Kaivattiin "remonttiryhmää" yhtymän johtajan tueksi, joka tekisi saatujen kokemusten perusteella esityksiä toiminnan uudistamisesta.

Seudullisesta toiminnasta tulee ottaa täysi hyöty irti. Kuitenkin siten, että keskeiset lähipalvelut säilyvät. Seudullisesti tulee hyödyntää niitä vahvuuksia, joita eri kunnilla jo nyt on. Esimerkkinä tästä on vaikkapa se osaaminen, joka on meillä on Lehtiharjun sairaalassa. Sen kehittämistä tulee koko seudun voimin jatkaa.

Vahva viesti valtuustolta

2010-11-10T14:33:00.002+02:00

Teuvan kunta kannustaa yrityksiään investointeihin. Korkotukea on myönnetty jo yhteensä 4,2 miljoonan euron edestä kone- ja toimitilahankkeita rahoittaviin lainoihin. Koska lainalimiittiä oli jäljellä enää 0,8 miljoonaa euroa, valtuusto päätti yksimielisesti nostaa limiitin 8 miljoonaan euroon. Tällä turvataan se, että yritysten toiminnan kehittämisen kannalta keskeisiä hankkeita voidaan myös jatkossa edistää. Teuvalaisissa yrityksissä onkin tällä hetkellä ilahduttavan paljon kehittämishankkeita vireillä.

Veroprosentti

2010-10-27T13:33:00.002+03:00

Teuvalla on edessään miljoonainvestoinnit; koulukeskus, terveystalo, vuodeosasto, jätevedenpuhdistus, yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Summat täsmentyvät, kun suunnitelmat etenevät ja urakkatarjoukset nähdään. Suuruusluokka on kuitenkin noin 2.800 euroa asukasta kohden. Jokaista hanketta joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja karsimaan vähemmän tärkeitä osioita. Myös toteutusaikataulu joudutaan tarkasti harkitsemaan. Tosin se on riippuvainen myös mm. valtion viranomaisten ratkaisuista.

Samaan aikaan erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa on isoja kustannuspaineita. Mistään palveluista ei olla halukkaita luopumaan. Tässä tilanteessa on veroprosentin korotus välttämätön. Se on parempi tehdä nyt heti, kuin vasta äärimmäisen pakon edessä. Esitän kunnanhallitukselle ensi maanantaina, että ensi vuoden veroprosentti olisi 20,5, nousua tähän vuoteen 0,75 %-yksikköä.

Verojen korotus ei riitä. Myös taksoja ja maksuja täytyy tarkistella ylöspäin. Ja ennen kaikkea menojen kasvua täytyy hillitä. Siitä on syytä rakentaa talven aikana oma ohjelmansa.

Vanhusten palvelut

2010-10-21T12:41:00.002+03:00

Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) tänään julkaisema selvitys vanhusten ympärivuorokautisista hoivapalveluista on karua luettavaa. Kysely oli valtakunnallinen, ja vastaukset saatiin 1237 yksiköstä. Toiminnan laatua selvitettiin henkilökuntamitoituksen, henkilökunnan koulutustason, ravinnon, mielekkään toiminnan, lääkehoidon, tilojen sekä asiakirjahallinnan ja dokumentoinnin osalta. Tarkastelluista yksiköistä vain 149 (12 %) täytti kaikilla mittareilla alimman hyväksyttävän tason kriteerit. Kuntien ylläpitämät yksiköt pärjäsivät yksityisiä selvästi huonommin. Maakuntien joukossa Etelä-Pohjanmaa sijoittui heikosti. Yksittäisten kuntien tai hoivayksiköiden sijoittuminen ei tutkimuksesta selviä.

Tässä on vakavaa pohdittavaa. Tutkimus antaa hyvän pohjan paikallisten palvelujen vertaamiseksi valtakunnalliseen tilanteeseen. Kun vertaamme liikelaitoskuntayhtymän alueen eri yksiköiden tunnuslukuja tämän tutkimuksen tuloksiin, saamme selvän vertailutiedon.

Luova tauko, osa 2

2010-04-30T11:55:00.000+03:00

Olen virkavapaalla 1.5. - 16.10. Niin kuin viime vuonnakin, sijaisenani toimii sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä. Tässä huhtikuun viimeisinä päivinä käyn Erkin kanssa läpi niitä keskeisiä asioita, joiden valmistelua ja täytäntöönpanoa Erkki sitten toukokuussa jatkaa.

Meillä on tekeillä useita merkittäviä hankkeita. Suurin on Yhteiskoulun ja lukion peruskorjaus, johon olemme ehdollisesti saamassa valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2010. Jatkorahoitusta valtiolla on osoittaa kuitenkin aikaisintaan vasta vuodelle 2013. Näin ollen joudumme vaiheistamaan hankkeen käytännössä kolmeen jaksoon, josta ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille 2010 - 2011 ja toinen vuosille 2013 - 2014. Entäs se kolmas vaihe? Se pitää sisällään lukion peruskorjauksen, ja se voisi sijoittua em. vaiheiden väliin, jolloin joutuisimme rahoittamaan sen kokonaan omalla kustannuksellamme. Toinen vaihtoehto on siirtää koko peruskorjauksen aloitus suosiolla vuoteen 2013.

Isot paineet on myöskin ns. Terveystalo-hankkeen toteutuksella. Terveystalo on työnimi, joka vielä varmaan muuksi muuttuu, se kun sattuu olemaan yhden yksityisen ison yrityksenkin nimi. Hanke sisältää neuvolan, hammashoitolan, kotihoidon toimiston, vanhusten päiväkeskuksen ja päivähoidon toimiston. Suunnittelussa on ilmennyt ongelmia punnertaa kustannusarviota valtuuston rajaamaan kolmeen miljoonaan euroon. Näkemykseni mukaan hankkeesta olisi mahdollista napsaista eroon lähinnä päivähoidon toimisto, mutta säästö olisi vain 160.000 euron suuruusluokkaa. Iso rahahan se on sekin, mutta tilat pitäisi kuitenkin kunnostaa tähän tarkoitukseen jonnekin muualle, vaikkapa koulukeskuksen remontin yhteydessä nykyisen Syreenin koulun tiloihin. Ja samalla menetettäisiin jotakin olennaista siitä palvelukokonaisuudesta, jota Terveystalo-hankkeessa on tavoiteltu. Taloon on suunniteltu myös väestösuoja, joka osin palvelisi teollisuusalueen tarvetta. Sen sijoituspaikka voi hyvin olla toinenkin.

Jo Vapun jälkeisestä päivästä kunta aloittaa yhteistyön valtion viranomaisten kanssa asiakaspalvelujen tarjoamisessa. Yhteispalvelu aloittaa Kelan palveluilla nykyisissä Kelan tiloissa. Myöhemmin palveluyhteistyöhön tulevat mukaan ainakin poliisi ja TE-toimisto. Haluamme luoda monipuolisen palvelupisteen, jossa kuntalaiset voivat hoitaa samalla kertaa monia asioita eri viranomaisissa. Kutsumme myöhemmin mukaan myös paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä, joiden palveluja ja toimintaa voidaan yhteispalvelupisteessä esitellä.

Teuvan tuulivoimapuiston kaavoitus on myöskin asia, jonka toivon ripeästi etenevän. Millaisilla kaavoilla ja kaavamerkinnöillä tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan, ja millaisia selvityksiä pohjaksi vaaditaan, on koko valtakunnassa vähän levällään. Asiaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos on vasta vireillä. Teuvan puisto sijoittuisi kuitenkin sen verran selkeään ja ongelmattomaan ympäristöön, että tässä asiassa voidaan mennä rohkeasti etukenossa. Saadaan myllyt tuottamaan sähköä ja voimayhtiö maksamaan kiinteistöveroa.

Rahoittajilla on oikoluennassa hanke, joka toteutuessaan toisi uutta virtaa elinkeinotoimen kehittämiseen Teuvan alueelle. Se mahdollistaisi yritysten apuna toimivan yritysasiamiehen palkkaamisen kahdeksi vuodeksi. Olisi tietysti jo aikakin. Kauan tätä on toivottu, ja kauan tästä on puhuttu. Teuva jatkaa yhteistyötä Kaskisten kaupungin kanssa uusien työpaikkojen saamiseksi Metsä-Botnian ja Teuvan Sahan menetettyjen työpaikkojen tilalle. Tänään sain tiedon, että Pohjanmaan liitto on hyväksynyt tätä työtä tekevän hankkeen rahoituksen.

Kuntatalous kiristyy. Joudumme tinkimään tänä vuonna budjettiin varatuista määärärahoistamme noin 0,5 miljoonaa euroa. Ensi vuoden sopeutustarve on arviolta 1 miljoonan euron luokkaa. Helpointa on säästää palveluiden laadusta ja saatavuudesta, mutta seurausvaikutukset ovat näin menetellessä ikäviä. Niinpä pyrimme kiristämään vyötä toiminnan järkeistämisellä ja tehostamisella. Aina on varaa parantaa.

Taloustilanteen vuoksi uusia virkoja ja toimia ei lähivuosina juuri perusteta. Tämän vuoden talousarvio sisältää kuitenkin määrärahan koulukuraattorin palkkaamiseen. Soisin tämän toteutuvan, mieluiten yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Koulujemme oppilashuollon resurssit ovat niukkaakin niukemmat. Se ei ole hyvä säästökohde. Kuraattorin saaminen parantaa hieman tilannetta, mutta olemme sen jälkeenkin vielä kaukana valtakunnallisista suosituksista.

Haluan toivottaa kaikille oikein virkistävää ja aurinkoista kesää! Kyllä se sieltä tulossa on, vaikka tänään onkin kovin vappuinen sää. Virkavapaani ajaksi suljen tämän sivuston kommentointimahdollisuudelta. Kirjoitellaan lisää lokakuussa.

Kouluun naapuriin

2010-04-30T10:01:00.000+03:00

Lakkautettavan Kokonkylän koulun oppilaita on ensi syksystä alkaen siirtymässä kouluun Teuvan Äystön kouluun. Sinänsä on ikävää, että Kauhajoella kouluverkkokeskustelu on johtanut erimielisyyksiin. Myös meillä Teuvalla on kokemusta siitä, että koulujen kohtalosta päättäminen on vaikea ja kipeäkin asia.

Kokonkylän koululaiset ovat tervetulleita Äystön kouluun. Bisnestä tämä ei teuvan kunnalle ole. Emme pyri hyötymään Kauhajoen tilanteella. Perheillä on vapaa oikeus hakeutua haluamansa koulun palvelujen piiriin. Toiminta järjestetään valtionosuuden turvin, joka määräytyy oppilasmäärän mukaan. Teuvalla on perinteisesti käynyt koulussa lapsia ja nuoria naapurikunnista. Jo pitkään vakiintunut käytäntö on ollut se, että kunta on järjestänyt myös heille koulukuljetukset. Kokonkyläläisten kohdalla ei siis ole kyse mistään uudesta linjauksesta.

Investointituet

2010-04-28T12:13:00.000+03:00

Elinkeinopoliittinen toimikunta kokoontuu torstai-iltana tekemään välitilinpäätöstä investointitukien toimivuudesta. Tarjollahan on ollut yrityksille investointien korkotukea ja suoraa investointitukea jo vuodesta 2007 alkaen. Näinä vuosina korkotukea on saanut 12 teuvalaista yritystä. Kun vuoden 2010 lopussa päättyvälle jaksolle varauduttiin tukemaan yhteensä 5 miljoonan euron lainamäärää, on tähän mennessä myönnetty korkotukea jo 4,2 miljoonalle lainaeurolle. Vuosittain maksettu korkosubventio on ollut noin 30.000 euroa. Jatkossa maksettujen korkojen määrä nousee, kun lainat vaikuttavat täysimääräisesti koko voimallaan.

Jotain menneiden vuosien suhdanteista kertoo se, että kun vuonna 2007 tukea myönnettiin 2,4 miljoonan lainoille, vuonna 2008 uutta tukea myönnettiin vain 0,3 miljoonan euron osalta. Vuonna 2009 investoinnit taas lähtivät liikkeelle, koska tuettavaa oli jo 1,6 miljoonaa euroa.

Hylkypäätöksiä on jouduttu tekemään esimerkiksi silloin, kun on ostettu tai kunnostettu vanhoja toimitiloja tai ostettu koko yrityksen liiketoiminta. Toimikunta harkitsee, tulisiko tämän osalta sääntöjä väljentää.

Jotain on syytä tehdä myös suoran investointituen pelisääntöjen osalta. Tämä tukimuotohan on tarkoitettu pienehköjen investointien edistämiseen. Voidaan todeta, että systeemi ei ole toiminut, sillä tätä tukea ei ole myönnetty vielä kertaakaan.

Savuton Teuva?

2010-04-01T11:14:00.003+03:00

Pari vuotta sitten harkitsimme kunnan työpaikkojen julistamista savuttomiksi. Se olisi merkinnyt tupakoinnin totaalikieltoa kunnan työpaikoilla. Emme halunneet ryhtyä jyrkkiin kieltoihin, vaan olemme tarjonneet työterveyshuollon kautta tukea tupakoimisen lopettamiseen. Ajatus savuttomuudesta on kuitenkin jäänyt itämään...

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Suositus sisältää monia hyviä ehdotuksia kodeille, kunnille, kirkolle, medialle, elinkeinoelämälle, apteekeille, nuorten tapahtumille, järjestöille ja valtiovallalle. Aika kattavaa siis. Kuntia koskevia esityksiä on monia, koska kunnat ovat lasten ja nuorten kanssa tekemisissä monien palvelujensa kautta.

Yhtenä ehdotuksena on kunnan julistautuminen savuttomaksi. Savuttoman kunnan kriteerit eivät kuitenkaan sisällä ehdotonta tupakointikieltoa työaikana. Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö. Tärkeää on se, että lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat työntekijät ja vapaaehtoiset eivät käytä tupakkatuotteita toimiessaan lasten ja nuorten kanssa. Muita kriteereitä ovat mm. kunnan edustustilaisuuksien savuttomuus, työaikana tapahtuvaa tupakointia ei lueta työajaksi lukuunottamatta lakisääteisiä taukoja, tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa ja kunta seuraa lasten ja nuorten terveydentilan muutoksia ja siihen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten tupakointia. Olennaista on, että kunta laatii kokonaisvaltaisen suunnitelman lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä.

On monin tavoin parempi edistää terveitä elämäntapoja, kuin pelkästään hoitaa jo puhjenneita sairauksia. Tupakoimattomuuden edistäminen parantaa tehokkaasti väestön terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Aikuisten vastuulla on taata lapsille ja nuorille tupakoimattomuutta jaterveyttä edistävä elinympäristö.

Oikeus valita asuinpaikka

2010-03-29T13:11:00.002+03:00

Viime päivinä tiedotusvälineissä on puhuttu laitoshoidossa olevien vanhusten oikeudesta valita asuinpaikkansa. Tähän asti heillä ei ole sitä oikeutta ollut. Sama koskee myös laitoshoidossa olevia vammaisia. Tämä on oikeasti melkoinen puute perusoikeuksissa. Hoitoa tarvitseva vanhus ei voi muuttaa asumaan lähelle omaisiaan. Omaisten asuinpaikanhan usein käytännössä ratkaisee työpaikka.

Syynä tällaiseen rajoitukseen on raha. Eli kotikunnan kuuluu kustantaa vanhuksen hoito. Mikään ei kuitenkaan nykyisinkään estä kotikuntaa toimimasta inhimillisesti ja antamasta maksusitoumusta sille kunnalle, jossa vanhuksen omaiset asuvat. Järjestely ei välttämättä tule edes sen kalliimmaksi kuin hoito vanhuksen kotikunnassa. Näin ei ole vain ollut tapana tehdä...

Onneksi asiaan ollaan kaavailemassa muutosta lainsäädäntöä muuttamalla. Kuntien väliset korvaukset täytyy nykymaailmassa pystyä selvittämään ilman, että asiakkaiden tarvitsee niistä murhetta kantaa.

Vaan, miksi palvelujen saanti ylipäätään yli kuntarajojen on niin vaikeaa? Miksei lasta voi viedä hoitoon työpaikan läheiseen hoitopaikkaan, vaikka se onkin toisessa kunnassa? Miksei lääkärissä voi käydä missä terveyskeskuksessa vain? Miksei hoitoon pääse siihen sairaalaan, joka tuntuu omasta mielestä sopivimmalta? Näihin kysymyksiin ei ole hyviä vastauksia, on vain kokoelma selityksiä atk-järjestelmien yhteensopivuusongelmista ja vaikeuksista kuntien välisessä kustannustenjaossa. Jatkossa asiakkaan valintaa tulee kunnioittaa. Ja tähän suuntaan myös lainsäädäntömme kehittyy.

Pitkä nimi

2010-03-26T10:53:00.003+02:00

TeJuKan palstoilla joku ihmetteli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän nimeä. Melkoisen hankala ja byrokraattinenhan tuo nimi on. Kuntalaki edellyttää, että liikelaitoksen muodossa toimivan kuntayhtymän nimessä on sana liikelaitoskuntayhtymä. Lyhyempi puhuttelunimi olisi kuitenkin kovasti tarpeen.

Liikelaitoskuntayhtymän on tarkoitus olla vähän niin kuin perinteisen kuntayhtymän ja osakeyhtiön välimuoto. Kun Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää perustettiin, tavoitteena oli nimenomaan yhtiömäinen joustava toiminta, kustannusten läpinäkyvyys ja liiketoimintaosaamisen korostaminen. Muun muassa johtokunnan jäsenten valinnassa piti korostua asiantuntijuus poliittisen edustavuuden sijaan.

Keskeinen periaate liikelaitoksen toiminnassa on palvelujen tuotteistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikelaitoksella tulee olla toimiva kustannuslaskenta, josta nähdään selkeästi, paljonko minkäkin palvelun tuottaminen maksaa. Kunnat ostavat liikelaitoskuntayhtymältä näitä palveluja, ja maksavat käytön mukaan. Kustannustietoisuus lisääntyy niin liikelaitoskuntayhtymän henkilökunnan kuin kunnan päättäjien keskuudessa.

Kun liikelaitoskuntayhtymä on toiminut vasta vuoden, sen hallinnossa herätellään keskustelua tuotteistuksen tarpeellisuudesta. Esitetään, että kustannukset voitaisiin jakaa periaatteella euroa/asukas. Jos näin meneteltäisiin, puututtaisiin aivan keskeiseen yhdessä sovittuun periaatteeseen. Hylättäisiin tavoitteet kustannusten läpinäkyvyydestä ja kustannustietoisuuden lisäämisestä. Vaikka tuotteistus on työläs tehtävä, se tulee ripeällä aikataululla valmistella, jotta saamme jotain tolkkua syntyvistä kustannuksista.

Remonttirahoitusta

2010-03-25T12:53:00.003+02:00

Koulukeskuksen peruskorjaus on suunnitteilla, ja sen toteutus herättää keskustelua päättäjissä. Remontoituun kouluun on tarkoitus tulla tilaa 600 oppilaalle ekaluokkalaisista aina lukiolaisiin. Kerrosalaa hankkeella 8.710 m2. Kustannusarvio kalusteineen on hulppeat 11,4 miljoonaa euroa. Remontti on sen verran raskas, että kustannusarviossa pysyminen on haasteellista.

Hanke on jaettu kahteen osaan. Ensin laitettaisiin kuntoon nykyisen Yhteiskoulun osuus. Siihen pitäisi riittää 7,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen olisi vuorossa nykyinen lukion rakennnus, jonka kunnostuksen on arvioitu puolestaan maksavan noin 3,3 miljoonaa euroa. Kaluston osuus näihin molempiin olisi vajaat 0,8 miljoonaa euroa.

Valtiovalta on alustavasti ilmoittanut, että saisimme hankkeeseen valtionosuutta jo vuonna 2010. Lopullisen päätöksen tästä pitäisi tulla aivan lähiaikoina. Ongelma kannaltamme on se, että valtio ottaa tuolla päätöksellä kantaa vasta ensimmäisen vaiheen remppaan eli Yhteiskoulun osaan. Ja tämänkin valtio on jakanut kahtia, eli aloitus- ja jatkovaiheeseen. Meni mutkikkaaksi: Mutta valtio on siis myöntämässä Yhteiskoulun osuuden alkuvaiheeseen valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa. Mahdollisesta jatkorahoituksesta se päättää myöhemmin.

1,2 miljoonaa euroa on iso raha. Ja on hyvä saavutus, että saamme hankkeen näin nopealla aikataululla valtionrahoituksen piiriin. Mutta kuitenkin 1,2 miljoonaa on vain käsiraha, kun sitä verrataan hankkeen kokonaiskustannusarvioon.

Menettelemme asiassa näin: Odottelemme lopullisen päätöksen tästä ensi vaiheen rahoituksesta. Käymme sen jälkeen keskustelut valtionosuusviranomaisen kanssa jatkorahoituksen todennäköisyydestä. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka sisältää myös suunnitelman, mistä rahat remonttiin. Rakentamisesta päättää kunnanvaltuusto näiden tietojen pohjalta.

Dementiakoti

2010-03-24T12:49:00.003+02:00

Mervi Latomäki, Eila Runsala, Riikka Jokinen ja Pirkko Heikkilä ovat selvittäneet palvelutarpeita vanhustenhuollossa Suupohjassa. Lainaan muutamaa mielenkiintoista lukua Teuvan näkökulmasta.

Valtakunnallinen ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus toteaa mm. että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 - 92 % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. 13 - 14 % tästä ikäluokasta saa säännöllistä kotihoitoa. 5 - 6 % saa omaishoidon tukea. 5 - 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä (ympärivuorokautiset palvelut). 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Viime vuoden lopussa teuvalaisista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 94 % asui kotona, tehostetun palveluasumisen piirissä ei ollut yksikään vanhus, ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 6,3 % vanhuksista. Vuoden vaihteen jälkeen on valmistunut Mikevan uusi palvelukoti, josta kunta ostaa 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa.

Dementian esiintyvyys on tilastollisesti aika hyvin ennakoitavissa. Tilastollisesti arvioiden Teuvalla on tällä hetkellä noin 180 vanhusta, jotka sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. 15 vuodessa tuon luvun arvioidaan nousevan noin 220:een. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista hoidetaan yleensä noin 50 - 60 % ympärivuorokautisessa hoidossa. Tällä hetkellä Teuvalla on vain 9 dementialaitospaikkaa Henriikkakodissa.

Luvut ovat ainakin suuntaa antavia. Tarvitsemme jatkossa lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja ja dementikkojen hoitoon erikoistuvan yksikön. Samalla vuodeosaston ja Henriikkakodin laitospaikkojen määrää tulee vähentää.

Dementiakoti on Teuvalla tarpeen. Sille on myös seudullisesti käyttöä. Hanke on kohtuullisen kiireellinen. Toteutustapa voi olla julkinen tai yksityinen. Sopiva paikka on Lehtiharjun alue.

12,9 %

2010-03-23T16:41:00.002+02:00

Kunnanvaltuusto keskusteli eilen pitkään ja vilkkaasti aiheesta, joka ei ollut edes esityslistalla. Ei silti ihme. Kyse oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tilinpäätöksestä. Teuvan osalta sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat vuoden 2008 tilinpäätöksestä 12,9 %. Samaan aikaan verotulomme pienenivät 2,6 %. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Kauan ei voi näin jatkua.

Euroina tuo kasvu on 1.869.000. Summaa voi havainnollistaa sillä, että tuolla rahalla voisi palkata 47 sairaanhoitajaa vuodeksi töihin.

Mistä menojen kasvu sitten johtui? Suuri osa kasvusta aiheutui erikoissairaanhoidon menoista. Siis siitä, kun teuvalaisia on hoidettu keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa. Pienellä väestöpohjalla nämä menot saattavat vuosittain vaihdella paljonkin sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Erikoissairaanhoidon menoihin vaikuttaa olennaisesti myös se, miten lääkäripalvelumme ja erityisesti päivystysvastaanotto toimivat. Jos siellä on puutteita, joutuvat kuntalaiset hakeutumaan hoitoon suoraan keskussairaalan päivystykseen. Myös palvelutarpeet kasvavat, kukaanhan meistä ei oikeasti nuorru. Hoidot erikoissairaanhoidossa kehittyvät, mutta ne ovat usein entistä kalliimpia. Hoitojaksot lyhenevät, jolloin sairaalat ehtivät hoitaa entistä useampia potilaita. Viime vuoden osalle osui myös kuntapuolella palkankorotuksia, jotka noissa kasvuluvuissa näkyvät. Liikelaitoskuntayhtymän seudullinen hallinto maksaa sekin. Ja toiminnan käynnistysvaiheessa tuli hämminkiä, joka näkyy kasvaneina kustannuksina. Liian paljon muutoksia liian lyhyessä ajassa.

Terveysrahasto

2010-03-09T13:00:00.002+02:00

Pääministeri Matti Vanhanen esitti terveysrahaston perustamista ratkaisuksi terveydenhuoltoa uhkaavaan kustannuskriisiin. Hänen esittämässään mallissa valtion, kuntien ja Kelan terveydenhoitoon käyttämät rahat pantaisiin yhteen. Rahoilla ostettaisiin palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin saataisiin.

Ehdotus on radikaali, ja siihen sisältyy monia ratkaisemattomia ongelmia. Monilta tahoilta se on jo ehditty tyrmätä. Kun pääministeri on huolissaan nimenomaan harvaan asuttujen alueiden asukkaiden terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta ikärakenteen rankasti muuttuessa, en olisi ajatusta ensimmäisenä alas ampumassa.

Tässähän on toisaalta kyse siitä, että puretaan nykyiset rinnakkaiset rahoitusjärjestelmät, ja rakennetaan uusi, parempi ja yhtenäisempi malli. Nykyisinhän esimerkiksi kunnat ja Kela pyrkivät hallitsemaan vain omia menojaan. Tässä mallissa pyrittäisiin hallitsemaan kokonaisuutta. Toisaalta kyse on yhteisvastuusta. Siitä, että halutaan turvata hyvät palvelut myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Tämä on ensimmäinen merkittävä esitys nimenomaan rahoituksen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Mallia kannattaa tutkia ja kehittää.

Koulujen keittiötoiminta

2010-02-23T16:02:00.002+02:00

Koulukeskuksen peruskorjaushanketta suunnitellaan tiiviillä aikataululla. Kunnanhallitus käsitteli eilen luonnospiirustuksia. Tarkoitushan on päästä rakentamaan jo ensi syksynä, mikäli tarkoitukseen haettu valtionosuus saadaan. Tähän suunnitteluun liittyen kunnanhallitus otti myös kantaa koulukeskuksen keittiön mitoitukseen. Äänestyksen tuloksena (6-3) päätettiin, että "koulukeskuksen keittiö suunnitellaan keskuskeittiöksi, jossa on mahdollisuus valmistaa ruoka kaikkiin koulutoimen yksiköihin".

Tällä päätöksellä ei ruokaa vielä kuskata mihinkään suuntaan. Remontin suunnittelussa huomioidaan, että lähtevälle ruoalle on käsittely-, pakkaus- ja varastointitilat varattuna. Mikäli joillekin kyläkouluille tulevaisuudessa nähdään hyväksi kuljettaa ruoka, siitä tehdään aikanaan eri päätökset taloudellisten ja toiminnallisten selvitysten pohjalta.

Haitin hyväksi

2010-02-10T11:57:00.002+02:00

Matti Saari on taas pistänyt toimeksi. Ja varsin hyvällä asialla. Ensi viikon perjantaina järjestettävällä kirkkokonsertilla kerätään rahaa Haitin maanjäristyksen uhreille. Kaikki esiintyjät ovat oman kunnan taitajia.

Haitissa asiat ovat todella huonosti. Ennestäänkin hyvin köyhän maan infrastruktuuri on murusina. Kuolonuhreja on nykyarvion mukaan yli 230.000. Loukkaantuneita ja kotinsa menettäneitä on valtaisat määrät. Sadekausi on kohta alkamassa, ja hurrikaanit iskevät usein Haitille loppukesästä. Niinpä ihmisten auttamisella on kiire ja avun tarve valtava.

Haastan teuvalaiset yritykset mukaan keräykseen yrityksen koon ja kassatilanteen mukaisella summalla. Ylitetään tuo Matin viiden tonnin keräystavoite kirkkaasti.

Risikon malli

2010-02-05T09:45:00.003+02:00

Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt mallia, jolla terveyspalveluja uudistettaisiin merkittävästi. Risikon mukaan Suomessa voisi olla 40-60 aluetta, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja myös valtaosan erityispalveluista. Vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluita keskitettäisiin nykyiselle viidelle erityisvastuualueelle. Järjestelyllä hän haluaisi madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa ja toisaalta lähentää sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.

Tällä hetkellä Suomen erikoissairaanhoito on rakennettu 20 sairaanhoitopiirin pohjalle. Rajat noudattelevat lähinnä maakuntarajoja. Eräät sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet tai muuttumassa terveyspiireiksi, jotka hoitavat erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon. Niinpä Risikon esitys on herättänyt hämmennystä ja kysymyksiä. Merkitsisikö uusi malli aluesairaaloiden paluuta? Jäisivätkö nykyisten keskussairaaloiden investoinnit vajaakäytölle? Miten toiminta oikein käytännössä järjestettäisiin?

Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Hyssälä ja Kiviniemi ovat päätyneet kompromissiin, jossa mallia voitaisiin toteuttaa kokeiluluontoisesti. Tämä kuulostaa hyvältä. Kokeilun kautta malli jalostunee, ja siitä saadaan kokemuksia. Voisi olettaa, että kokeilu lähtee liikkeelle niillä seuduilla, joilla on oma aluesairaala käytössään.

Tilaaja

2010-02-04T14:22:00.003+02:00

Suupohjan yhteisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Palvelut tuottaa kuntien yhdessä omistama liikelaitoskuntayhtymä. Palvelut tilaa Kauhajoen kaupungin organisaatioon sijoitettu yhteistoimintalautakunta, jossa jokaisella Suupohjan kunnalla on edustajia.

Tilaajan ja tuottajan roolit ovat vielä hieman hakusessa. Tuntuu, että osittain liikelaitoksen johtokunta ja yhteistoimintalautakunta käsittelevät samoja asioita. Jonkinlaista kissanhännänvetoakin näiden välillä toisinaan ilmenee. Toivottavasti pääsemme taas askeleen eteen päin, kun maanantaina 15.2. molempien tahojen edustajat kokoontuvat yhteiseen seminaariin.

Minusta tilaajan tulisi keskittyä kolmeen keskeiseen asiaan. Kuntalaisten palvelutarpeet on lähtökohta, jota lautakunnan tulisi heijastaa ja viestittää palvelun tuottajalle. Mitä teuvalaiset, isojokiset, karijokiset ja kauhajokiset tarvitsevat, ja mitä he sosiaali- ja terveyspalveluilta odottavat? Ei mikään pieni eikä helppo tehtävä. Toinen keskeinen asia on tieto siitä, miten meidän väestömme voi. Sitä kuvataan monilla hyvinvointi-indikaattoreilla, joita on tilastot väärällään. Tarvitsee vain kerätä ja koota tieto. Ryypätäänkö täällä enemmän kuin muualla Suomessa? Sairastummeko useammin aikuisiän diabetekseen? Esiintyykö alueella enemmän vai vähemmän psyykkisiä sairauksia kuin muualla? Joutuuko suupohjan asukas aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin eteläsuomalainen? Tämän tyyppistä konkreettista tietoa väestön hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista tarvitsemme tulevaisuuden palvelujen suunnittelun pohjaksi. Kolmas asia, josta yhteistoimintalautakunta joutuu pitämään huolta, on eurot. Paljonko kunnilla on varaa laittaa palveluihin? Tässäkin pitäisi alueella löytää kuntien yhteinen linja, kun yhteisiä palveluja rakennetaan.

Liikelaitoskuntayhtymän tehtävä on tuottaa palvelut. Siihen puoleen ei yhteistoimintalautakunnan tule puuttua. Liikelaitoksen johto miettii vastauksen kysymykseen miten? Miten palvelut tuotetaan, jotta ihmiset ovat tyytyväisiä, tulevat hoidetuiksi ja rahatkin riittävät. Siinä se.