tag:blogger.com,1999:blog-209898402024-03-18T10:20:08.645+02:00VeliVeli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.comBlogger756125tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-6529301049913133222024-03-18T10:19:00.001+02:002024-03-18T10:19:20.385+02:00Kiinteistöverouudistus<p>Kiinteistöverouudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo muutaman vuoden. Petteri Orpon hallitus aika lailla jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus valmistelussaan pääsi.</p><p><br /></p><p>Nykyisin kiinteistöt arvostetaan vuosikymmeniä sitten määritellyillä keskimääräisillä rakentamiskustannuksilla indekseillä tarkistettuina. Näin määritetyt arvot ovat etääntyneet kovasti todellisista käyvistä arvoista. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja uusia rakennustyyppejä on tullut käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmä ei ole enää oikeudenmukainen.</p><p><br /></p><p>Kiinteistöveron tasoa ei ole tarkoitus kiristää. Kun verotusarvot uudistuksessa nousisivat, veroprosenttien vaihteluvälit puolestaan asetettaisiin siten, että kunnat eivät joudu kiristämään verotusta.</p><p><br /></p><p>Rakennuksille määritettäisiin uudet verotusarvot, joita nimitettäisiin perusarvoiksi. Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos laatisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja muista tiedoista johdetut aluekohtaiset ja vuosittain päivitettävät hinnat.</p><p><br /></p><p>Uutta edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen nähden on se, että uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jotta muutokset pysyisivät kohtuullisina kiinteistönomistajille.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-87564473456548246092024-03-15T10:11:00.002+02:002024-03-15T10:11:48.769+02:00Kehysriihi<p>Kehysriihi eli kehysneuvottelu on vuosittain toistuva maalis-huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tänä vuonna kehysriihi ajoittuu aivan huhtikuun lopulle. Siihen kohdistuu myös kuntapuolelta tavallistakin isompi mielenkiinto. Viime vuonna kuntatalous oli keskimäärin hyvässä kuosissa. Mutta vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtion rahoitus kunnille on pienenemässä viidenneksen. Samaan aikaan kustannustaso jatkaa nousuaan.</p><p><br /></p><p>Valtiontaloudessa etsitään lisää leikattavaa. Pienennetäänkö kuntien rahoitusta entisestään, vai jätetäänkö kuntatalous lisäsäästöjen ulkopuolelle? Kompensoidaanko kunnille viime syksynä ilmi tulleen sote-uudistuksen jälkilaskun vaikutuksia, ja jos niin miten? Saavatko kunnat täysimääräisen rahoituksen vuonna 2025 niiden vastuulle siirtyviin työllisyyspalveluihin? Rukataanko indeksitarkistuksia? Puretaanko byrokratiaa ja vähennetäänkö kuntien tehtäviä? Hyvinvointialueidenkin rahoituksen taso kiinnostaa kuntia, koska sillä on suora vaikutus kuntien toimintaan ja kuntalaisten elämään.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-50796316588098232972024-02-22T17:34:00.001+02:002024-02-22T17:34:43.567+02:00Työllisyysalue<p> Valtioneuvosto päätti tänään liittää Kaskisten kaupungin Pohjanmaan työllisyysalueeseen. Näin Kurikka, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki ja Teuva muodostavat oman työllisyysalueensa. Päätös ei ollut yllätys. Kaskisilla ei ole yhteistä rajaa näiden muiden kuntien kanssa. Ministeri Arto Satonen totesi jo viime syksynä Kauhajoella vieraillessaan, että valtioneuvosto ei voi tehdä lainvastaista päätöstä.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-7808660539364437042024-02-01T10:52:00.000+02:002024-02-01T10:52:01.672+02:00Valmiussuunnitelmat<p> Maanantai-iltana kunnanhallitus hyväksyi kunnan päivitetyt valmiussuunnitelmat. Kunnille on valmiuslaissa säädetty velvoite suunnitella keinot, joilla turvataan toimintoja erilaisissa häiriötilanteissa. Lähtökohtana on, että normaaliajan palvelutuotanto kyetään turvaamaan eri tilanteissa mahdollisimman pitkään.</p><p><br /></p><p>Valmiussuunnittelu on osa varautumista, joka käsittää suunnitelmien laatimisen ohella niihin perustuvat etukäteisjärjestelyt, kuten esimerkiksi materiaalihankinnat, henkilöstön varaamisen ja kouluttamisen sekä muun toimintavalmiuden ylläpitämisen.</p><p><br /></p><p>Mihin sitten varaudutaan? Kansallisessa riskiarviossa on määritelty, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Siellä on mainittuna monenlaisia häiriötilanteita informaatiovaikuttamisesta sotilaallisen voiman käyttöön. Etelä-Pohjanmaan alueellisessa riskiarviossa on 12 alueellista uhkamallia, mm. räjähde- tai kemikaalionnettomuus, kriittisen infrastruktuurin rakennuksen tulipalo ja pato-onnettomuus. Teuvan kuntakohtaisessa riskiarviossa mainitaan ensimmäisinä häiriöt sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-25895970836457506562024-01-30T13:28:00.001+02:002024-01-30T13:28:06.179+02:00Vapaakuntakokeilu 2.0!<p>Kuntien rooli on muuttunut merkittävästi, kun hyvinvointialueet hoitavat sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä sekava ja vinoutunut. Uutta parhaillaan valmistellaan. Kunnat saavat hoitaakseen työllisyyspalvelut ensi vuoden alusta. Normiviidakon purkua niin ikään valmistellaan.</p><p><br /></p><p>Kolmisenkymmentä vuotta sitten Suomessa toteutettiin vapaakuntakokeilu. Kunnat saivat luvan kanssa toteuttaa uudistuksia omassa toiminnassaan. Poikkeuksia lain säännöksistä myönnettiin kokeilun ajaksi. Kokemukset olivat hyviä. Kunnallishallinto vetreentyi. Osa kokeilun aikana toteutetuista uudistuksista mahdollistettiin kaikille kunnille kokeilun päätyttyä.</p><p><br /></p><p>Kokeilu on hyvä tapa kehittää uutta. Sitä voidaan tehdä ensin pienessä mittakaavassa kokemuksia keräten ja niistä oppien. Pöljistä ideoista luovutaan ja parhaita kehitetään edelleen. Tätä Suomen kunnat tarvitsisivat nytkin.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-20521038392121011772024-01-25T13:12:00.003+02:002024-01-25T13:12:39.335+02:00Kyläkuva<p> Teuvan kirkonkylässä on monia kiinteistöjä, jotka kaipaavat kunnostamista. Osassa niistä on toimintaa, osassa ei. Monen kiinteistönomistajan kohdalla ei ole resursseja tehdä kunnostustöitä, vaikka tahtoa löytyisikin, erityisesti jos kiinteistöllä ei ole mitään tuottavaa toimintaa. Varsinkin asemakaava-alueella kiinteistön omistavalla on myös velvollisuuksia pitää kiinteistönsä kunnossa ja tonttinsa siistinä. Tällä on iso vaikutus taajaman yleisilmeeseen ja viihtyisyyteen. Teuvalla näitä asioita valvoo viranomaislautakunta.</p><p><br /></p><p>Aion ehdottaa, että lautakunta tarttuisi asiaan aiempaa tarmokkaammin. Mitään jyrkkää suunnanmuutosta en ole ehdottamassa, vaan sitä että asiaa nostetaan aktiivisemmin esille. Mielestäni myös jotain pientä tukimuotoa julkisivujen ehostamiseen voitaisiin valmistella. Yhteiseksi iloksi.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-87062177530119960532023-12-20T11:34:00.001+02:002023-12-20T11:34:00.239+02:00Otto Syreenin talo<p> Siis vanha kunnantalo. Talo on ollut tyhjillään muutaman vuoden. Ei kuitenkaan kylmillään, peruslämmöt ovat olleet päällä. Teuvalaisen kulttuurin tuki on ansiokkaasti vetänyt kaksi hanketta, joissa on taustoitettu talon historiaa, selvitetty kuntoa ja haarukoita mahdollista tulevaa käyttöä. Hankkeet ovat myös järjestäneet yleisötilaisuuksia, ja mielenkiintoa taloa kohtaan on ollut.</p><p><br /></p><p>Talo on merkittävä Teuvan katukuvassa. Sillä on myös suurta kulttuurista merkitystä. Monella teuvalaisella siihen liittyy erilaisia muistoja. Talon kunnostus ei ole ihan halpa operaatio. Jotta se kannattaisi kunnostaa, sille pitäisi olla mietittynä käyttötarkoitus ja kannattavuus. Vähintään se tarvitsee veturitoiminnon, joka sitten vetää mukanaan muita toimijoita. Tilannetta tietysti hankaloittaa se, että kirkonkylässä on hyvä joukko muitakin tyhjiä toimitiloja.</p><p><br /></p><p>Parikymmentä vuotta sitten Teuvalla syntyi yhteinen ponnistus, jolla Orrela kunnostettiin nykyiseen asuunsa. Ehkä nyt olisi seuraavan yhteishankkeen vuoro. Kunta on varannut ensi vuoden talousarvioonsa 100 000 euroa, jolla on tarkoitus purkaa sisältä vanhoja rakenteita, tehdä kiireellisiä korjauksia, jotta talo ei pääse huonompaan kuntoon, ja suunnitella peruskorjausta.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-74300970737561552392023-12-19T09:42:00.000+02:002023-12-19T09:42:32.159+02:00Vuoden viimeinen valtuusto<p>Valtuusto tuntui olevan tyytyväinen ensi vuoden ylijäämäiseen talousarvioon. Samalla kuitenkin puheenvuoroissa kuulsi huoli talouden tasapainon heikkenemisestä. Kustannukset kasvavat voimakkaasti, ja samaan aikaan tulot pienenevät. Kustannusten nousu koskee jo kuluvaakin vuotta. Ylitysoikeuksia myönnettiin lähes miljoonan verran.</p><p><br /></p><p>Kipakkaakin keskustelua käytiin pump track -radan sijoituspaikasta. Lopulta hyväksyttiin kannanotto, jonka mukaan eri paikkavaihtoehtoja vielä selvitetään.</p><p><br /></p><p>Huolissaan oltiin myös päivähoitopaikkojen riittävyydestä. Vaikka lapsia syntyy aiempaa enemmän, päiväkotiryhmät täyttyvät. Tämä johtuu mm. uusista ryhmäkokovaatimuksista sekä siitä, että yhä pienempiä lapsia tulee hoitoon. Alle 3-vuotiaita voi ryhmään sijoittaa vähemmän kuin isompia lapsia. Ratkaisua tähän haetaan heti alkuvuodesta.</p><p><br /></p><p>Hyvinvointikertomuksessa toimia nähtiin aiheuttavan mm. koulukiusaamisen, lasten ja nuorten kokeman yksinäisyyden sekä ahdistuksen. Näihin pureudutaan ensi vuonna laadittavassa hyvinvointisuunnitelmassa.</p><p><br /></p><p>Tässä kokouksessa oli tarkoitus käsitellä myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän viimeinen tilinpäätös ja lopputilitys. Kunnanhallitus jätti ne kuitenkin viime viikon kokouksessaan pöydälle. Tähän ei liity dramatiikkaa. Molemmat on ymmärtääkseni oikein ja huolellisesti laaditut. Epäselvyyttä on aiheuttanut se, miten nämä viimeiset erät kirjataan kunnan kirjanpitoon. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi tästä ohjeen vasta pari viikkoa sitten. Sen seurauksena kunnat eivät pääse kirjaamaan sellaisia ylijäämiä lopputilityksistä, miltä aiemmin näytti. Kaipasimme asiasta lisätietoja, ja käsittelemme pykälät ensi vuoden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-50349017763626913552023-12-12T13:10:00.000+02:002023-12-12T13:10:01.588+02:00Henkilöstöstrategia 2024 - 2027<p> Eilen kunnanhallitus käsitteli juuri valmistunutta henkilöstöstrategiaa. Valtuusto jatkaa aiheesta ensi maanantaina.</p><p><br /></p><p>Strategian valmistelussa on käytetty pohjana loppuvuodesta 2022 henkilöstölle suunnattua kyselyä sekä syksyn 2023 aikana pidettyjä henkilöstötreffejä, joissa johtoryhmä 12 pienryhmässä tapasi koko henkilöstön. Strategiassa keskitymme neljään toimenpidekokonaisuuteen:</p><p><br /></p><p>1. Johtaminen ja sen kehittäminen</p><p>Laadukkaalla johtamisella on vaikutusta henkilöstön sitoutumiseen, motivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Esihenkilöiden kyky tukea ja ohjata henkilöstöä parantaa työilmapiiriä ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Esihenkilötaitoihin kuuluu selkeä kommunikointi ja tuen tarjoaminen henkilöstölle erityisesti muutosten keskellä.</p><p><br /></p><p>2. Henkilöstön saatavuus, rekrytointi ja perehdyttäminen</p><p>Tämä on keskeinen haaste kaikille työnantajille. Oikeiden henkilöiden valitseminen oikeisiin tehtäviin tuo mukanaan uusia ja kehittäviä näkökulmia sekä lisää osaamista kunnassamme. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu perehdytys on merkittävässä roolissa auttamaan uusia työntekijöitä sopeutumaan nopeammin kuntaorganisaatioon. Laadukas perehdytys tuo positiivisen kokemuksen, joka vaikuttaa työtyytyväisyyteen.</p><p><br /></p><p>3. Henkilöstön osaamisen ja työn kehittäminen</p><p>Oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia tarjoamalla voidaan lisätä motivaatiota, tyytyväisyyttä työhön ja sitoutumista siihen. Valmistellaan omaehtoiseen opiskeluun kannustava toimintamalli, mahdollistetaan työkiertoa ja selvitetään työn monipuolistamista ja kehitysmahdollisuuksia eri tehtävissä.</p><p><br /></p><p>4. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja organisaatiokulttuurin vahvistaminen</p><p>Toimenpidekokonaisuudessa tarkastellaan koko strategiakauden ajan henkilöstön hyvinvointia, mutta myös palkitsemista, motivointia ja sitouttamista. Kaikilla toimenpiteillä tähdätään henkilöstön jaksamisen ja suorituskyvyn vahvistamiseen. Organisaatiokulttuuri vahvistuu yhteisöllisyydessä, yhdessä tekemällä, jolloin rakennnetaan "me Teuvan kunnan työntekijät" -tunnetta.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-77505380003363476482023-12-07T14:14:00.001+02:002023-12-07T14:14:25.670+02:00Vuoden 2024 talousarvio<p>Menot kasvavat 1,4 miljoonaa (+ 9,4 %). Valtionosuudet ja verotulot pienenevät 1,2 miljoonaa (- 7,0 %). Muutos on siis äärimmäisen raju. Talousarvioehdotus on silti 2,1 miljoonaa ylijäämäinen. Hyvä niin, mutta joudumme vakaasti ensi vuoden aikana miettimään keinoja menokasvun jarruttamiseksi. Vertailut edellä on tehty tämän vuoden talousarvioon, jonka määrärahavaraukset tulevat ylittymään. Kunnanhallitus saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen 0,9 miljoonan euron määrärahan ylityspyynnöt.</p><p><br /></p><p><br /></p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-29660746660469581452023-10-06T08:23:00.001+03:002023-10-06T08:23:19.573+03:009,7<p> Ensi vuoden talousarviota laaditaan tavoitteella saavuttaa noin reilun kahden ja puolen miljoonan ylijäämä. Paljon on vielä lukuja summaamatta ja tarkistamatta, joten mitenkään varmaa noin vahvaan tulokseen päätyminen ei ole. Kustannustaso on noussut voimakkaasti, ja tulopuolikin pienenee reilulla miljoonalla tämänvuotisesta.</p><p>Kunnan tuloveroprosentti on tänä vuonna ollut 9,86. Kunnathan eivät käytännössä saaneet tälle vuodelle itse määrätä veroprosenttiaan, vaan vuoden 2022 veroprosentista vähennettiin 12,64 prosenttiyksikköä osana sote-uudistusta. Ensi vuoden veroprosentista alkaen kunta voi määritellä veroprosenttinsa 0,1 prosenttiyksikön tarkkuudella. Siis ainakin pyöristys olisi tiedossa useimpien kuntien veroprosentteihin.</p><p>Teuvan kunnan taloutta on tervehdytetty määrätietoisin toimenpitein usean vuoden ajan. Alijäämät on saatu katettua, ja kuluvaltakin vuodelta on syntymässä ylijäämäinen tilinpäätös. Tässä tilanteessa olen esittämässä pientä veroprosentin alennusta ensi vuodelle. Esitykseni on 9,7 %.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-81751072410397166442023-08-31T11:31:00.002+03:002023-08-31T11:31:36.455+03:00Henkilöstötreffit<p> Aloitimme eilen sarjan tapaamisia, jotka olemme nimenneet henkilöstötreffeiksi. Johtoryhmä tapaa koko henkilöstön maksimissaan 20 hengen ryhmissä. Näissä tapaamisissa ei noudateta mitään toimialarajoja, vaan osanottajia on kunnan eri työpisteistä. Tarkoituksena on kuulla henkilöstöä ja keskustella mm. kuntastrategiasta ja valmisteilla olevasta henkilöstöstrategiasta. Puhumme myös yhteisöllisyydestä, työhyvinvoinnista ja henkilökuntaeduista.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-57588694917892934842023-08-30T15:12:00.001+03:002023-08-30T15:12:03.452+03:00Ylijäämät pienenevät<p> Teuvan kunnan vuoden 2023 talousarvio on vajaat 4,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Näin isona ylijäämä ei tule toteutumaan. Tulot näyttävät kertyvän aika lailla suunnitellusti, mutta yleinen kustannustason nousu aiheuttaa paikoin määrärahojen ylityspaineita. Kuitenkin selvästi ylijäämän puolelle arvelen nykytiedon valossa meidän päätyvän.</p><p><br /></p><p>Ensi vuonna talous tiukkenee nykykäsityksen mukaan noin reilulla kahdella miljoonalla eurolla. Valtionosuudet pienenevät noin miljoonan. Verotulotkin pienentyvät, kun ison veroprosentin maksupanotilitys on maksettu. Palkat ja muut kustannukset nousevat edelleen. Olen silti toiveikas sen suhteen, että myös ensi vuoden talousarvio saadaan laadittua ylijäämäiseksi.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-71418995686882374122023-08-24T15:30:00.000+03:002023-08-24T15:30:00.511+03:00Uuden kunnan uusjako<p> Kuntasektori muuttuu muutamassa vuodessa merkittävästi, kun sen tehtäviin ja rahoitukseen kohdistuu isoja muutoksia. Ensimmäinen aalto toteutui tämän vuoden alussa, kun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Toinen aalto tulee vuoden 2025 alussa, kun työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille.</p><p><br /></p><p>Tämän jälkeen kuntapuolen tehtävien volyymit jakautuvat valtakunnassa suunnilleen seuraavasti. Luvut ovat ulkoisia käyttökuluja nykyrahassa.</p><p><br /></p><p>Perusopetus 6 miljardia euroa</p><p>Varhaiskasvatus 4 miljardia</p><p>Toisen asteen koulutus reilut 2</p><p>Kulttuuri ja vapaa sivistystyön reilun miljardin</p><p>Liikunta-, ulkoilu- ja nuorisopalvelut noin miljardin</p><p>Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen 2 miljardia</p><p>Yhdyskunta ja ympäristö 5 miljardia.</p><p><br /></p><p>Kaiken kaikkiaan noin 22 miljardia vuodessa. Koulutus ja varhaiskasvatus muodostavat lähes puolet toiminnan volyymistä. Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen puolestaan lähes kymmenyksen.</p><p><br /></p><p>Luvut pyöristeltyinä Kuntaliitolta.</p><p><br /></p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-85320434021481475282023-08-22T09:36:00.003+03:002023-08-22T09:36:28.816+03:00Syksyn agendaa<p> Syyskausi tulee Teuvan kunnassa olemaan varsin vilkas. Totta kai normaaliin tapaan tehdään talousarviota seuraavalle vuodelle. Meneillään on valmistautuminen TE24-uudistukseen, jossa työvoimapalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta. Suupohja valmistelee omaa työllisyysaluettaan laatimalla siitä hakemusta ministeriölle lokakuun loppuun mennessä.</p><p><br /></p><p>Suupohjan rannikolle on suunnitteilla isoja investointeja, jotka toteutuessaan vaikuttavat myös meidän elämäämme. Meidän palvelujen ja asumismahdollisuuksien pitää olla mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta saamme osamme alueen kasvusta. Asuntohankkeita valmistellaan ja päivähoidon eli varhaiskasvatuksen osalta on käsitteillä aloite maksuttomuudesta. Aloitamme myös elinkeinostrategian uudistamisen, koska toimintaympäristö on näin voimakkkaassa muutoksessa. Myös Suupohjan seutuohjelma tulee päätöksentekoon tämän vuoden puolella.</p><p><br /></p><p>Kirjaston hankesuunnittelu etenee. Hanketyöryhmä tutustuu alkusyksystä pariin toteutettuun kirjastoratkaisuun ja tekee sitten esityksensä kunnanhallitukselle. Ensisijaisena tavoitteena on nykyisen kirjastorakennuksen peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, mutta myös muita sijoitusvaihtoehtoja selvitetään.</p><p><br /></p><p>Uimahallimme on kestänyt aikaa hyvin. Mutta nyt sen tekniset järjestelmät alkavat olla elinkaarensa loppupäässä. Vuosien mittaan myöskin käsitykset siitä, millaisia tiloja ja toimintoja uimahallissa tulisi olla ovat muuttuneet. Niinpä kirjaston remontin jälkeen uimahallin peruskorjaus on seuraava iso haasteemme. Hankesuunnittelu aloitetaan tämän vuoden puolella.</p><p><br /></p><p>Kunnat vuokraavat toimitiloja hyvinvointialueelle. Meidän osaltamme tärkeimmät kiinteistöt ovat terveyskeskus ja paloasema. Vuodet 2023 - 2025 ovat siirtymäaikaa. Sen jälkeen kunnan katsotaan toimivan kilpailluilla kiinteistömarkkinoilla. Tämä edellyttää toiminnan eriyttämistä muusta kunnan kirjanpidosta. Sen vuoksi on perusteltua selvittää tässä uudessa tilanteessa tarvetta ainakin kunnan ulos vuokraamien kiinteistöjen yhtiöittämiseen.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-87218616298579266692023-06-22T13:02:00.000+03:002023-06-22T13:02:52.809+03:00Hallitusohjelma<p>Kuntaliitto on kuntien näkökulmasta kommentoinut Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa aika myönteisesti. Liiton mukaan se vastaa aika pitkälle Kuntaliiton strategisia tavoitteita. Kuntien rooli yhteiskunnassa tunnistetaan hyvin. Kuntien erilaisuus nähdään voimavarana. Sääntelyä pyritään keventämään, ja kokeilut mahdollistamaan.</p><p><br /></p><p>Hallitusohjelma ei lukuisista säästökohteistaan huolimatta sisällä suuria leikkauksia kuntien rahoituspohjaan. Valtionosuuksien indeksikorotuksiin tulee 1 %-yksikön leikkuri, mutta sen vaikutus ei ole mullistava. Kiinteistöverouudistus etenee edellisellä hallituskaudella valmistellun pohjalta. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, sehän on aika rikki hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä. Jos kunnille säädetään uusia velvoitteita, niiden kustannukset kompensoidaan kunnille.</p><p><br /></p><p>Pieniä kuntia huolestuttava hallitusohjelmakirjaus löytyy varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Siellä puhutaan järjestämisen väestöpohjakriteereistä. Onko meille tulossa sivistyspuolen Paras-hanke? Peruskouluun on tulossa myös laaja-alainen kehittämistyö, jota resurssoidaan parilla sadalla miljoonalla eurolla. Kansalaisopistojen rahoitusta leikataan voimakkaasti. Pienten lukioiden valtionosuuslisää uudistetaan. Esiopetuksen laajennusta kaksivuotiseksi arvioidaan.</p><p><br /></p><p>Kautta linjan liikunnallisuutta edistetään. Laaditaan laaja-alainen toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.</p><p><br /></p><p>Entäs sitten maakunnan näkökulmasta? Saanemme lisää korkeakoulun aloituspaikkoja Seinäjoelle. Suupohjan rataa ei erikseen hallitusohjelmassa mainita, mutta infra-panostus hallitusohjelmassa on peräti 3 miljardia euroa, ja niillä on tarkoitus mm. tukea yksityisten investointien toteutusmahdollisuuksia. Merenkurkun kiinteää yhteyttä selvitellään. Viimeksi mainittu voi vielä rannikon investointien toteutuessa muuttua hyvinkin realistiseksi ratkaisuksi.</p><p><br /></p><p>Yleisesti löydän hallitusohjelmasta paljon hyvää ja kannatettavaa. Mutta se sisältää myös suuren määrän kipeitä leikkauksia, jotka osuvat kuntalaisten arkeen. Mietin, toteutuvatko hyvät tavoitteet näillä tiukennetuilla resursseilla. Ja osuuko talouden säästökuuri oikeaan suhdannevaiheeseen, vai leikkaavatko säästöt muutenkin haurasta talouskasvua?</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-76074726081595291412023-06-08T16:34:00.000+03:002023-06-08T16:34:32.579+03:00Talous tiukkenee<p>Kunnanvaltuusto käsittelee ensi maanantaina vuoden ensimmäistä osavuosiraporttia. Teuvallahan raportoidaan valtuustolle kolmannesvuosittain eli nyt on käsittelyssä kuukaudet tammikuusta huhtikuuhun.</p><p><br /></p><p>Kustannustason nousu näkyy toteutumassa. Vuoden mittaan ylityspaineita tulevat aiheuttamaan sekä palkkakustannukset että myöskin aineet, tarvikkeet ja palvelut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ylityspaine on noin 0,5 miljoonaa euroa. Onneksi myös tulopuoli näyttää kasvavan. Veroja näyttäisi kertyvän hieman budjetoitua enemmän, samoin valtionosuuksia. Selvittelemme vielä tarkemmin määrärahojen riittävyyttä ja sopeutustoimien tarpeellisuutta.</p><p><br /></p><p>Huolta aiheuttaa se, että Suomen talous on ajautunut loivaan taantumaan, joka jatkunee ainakin ensi vuoden alkupuolelle. Taantuma näkyy erityisesti rakentamisessa, mutta myös mm. yksityisessä kulutuksessa. Kasvun eväitä on tällä hetkellä taloudessa varsin vähän. Kuntarahoitus Oy suhdannekatsauksessaan arvelee Suomen bruttokansantuotteen pienenevän tänä vuonna 0,5 % ja kasvavan ensi vuonna saman verran. Palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet merkittävästi. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan "kuntatalous kulkee kohti kivuliasta normaalia". Kuntasektorin rahoitusjäämän arvioidaan vuodesta 2024 olevan noin 1, 6 miljardia.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-26515909906881462532023-06-05T17:40:00.001+03:002023-06-05T17:40:58.716+03:00Henkilöstöraportti<p>Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee henkilöstöraportin viime vuodelta. Henkilöstön määrä ei ole vuoden aikana muuttunut Vakituista henkilökuntaa oli vuoden päättyessä 149 henkilöä. Teuvan kunta on varsin naisvaltainen työpaikka. Näisia näistä vakituisista työntekijöistä ja viranhaltijoista on peräti 83 %. Vakituisia ja määräaikaisia oli yhteensä 191 henkilöä, joista 9 oli osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Keski-ikä on 48 vuotta.</p><p><br /></p><p>Eläkkeelle jääminen on viime vuosina tapahtunut aika tasaiseen tahtiin. Vuosittain noin 10 henkilöä aloittaa eläkepäivät. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on hiljakseen noussut, ja on nyt 64,3 vuotta. Mitään isoa piikkiä eläkkeelle jäämisessä ei lähivuosina ole näköpiirissä.</p><p><br /></p><p>Poissaolojen määrä vakinaista työntekijää kohden oli 2022 89 työpäivää. Luku on huolestuttava, vaikka siinä on mukana kaikki poissaolot, myös vuosilomat. Sairauspoissaoloja oli noin 168työpäivää vuodessa per nokka. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2022 nosti Teuvalla koronan sinänsä jo tautina laimentunut aalto.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-9632717040323976912023-04-11T12:49:00.004+03:002023-04-11T12:49:55.856+03:00Hyvä tilinpäätös<p>Vuoden 2022 tilinpäätös on 2,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan lainamäärä aleni 3,0 miljoonaa. Vuodesta 2017 lainamäärä on laskenut lähes 20 miljoonasta nykyiseen vajaaseen 12 miljoonaan. Tämän ovat mahdollistaneet ylijäämäiset tilinpäätökset sekä investointien vähäisyys.</p><p><br /></p><p>Kuntakonsernin (kunta + sen tytäryhtiöt) tulos on 1,8 miljoonaa euroa. Emoa pienempi tulos selittyy lähinnä Teak Oy:n kiinteistöstään tekemällä miljoonan euron alaskirjauksella. Näin Teak Oy:n poistot tänä vuonna ja tulevina vuosina ovat paremmin suhteessa kiinteistön tuottoihin. Vielä vuoden 2021 tilinpäätöksessä konsernitaseessa oli alijäämää 1,5 miljoonaa euroa. Nyt viime vuoden päättyessä alijäämät on niukasti katettu.</p><p><br /></p><p>Olemme pystyneet viime vuosina tekemään enemmän tai vähemmän ylijäämäisiä tilinpäätöksiä Tähän on nähdäkseni vaikuttanut neljä keskeistä asiaa:</p><p><br /></p><p>1. Vuonna 2017 laadittu säästöohjelma on osaltaan tehnyt tehtävänsä, pienistä puroista on kasvanut isompi virta.</p><p>2. Menojen kasvu on yhteisin ratkaisuin pystytty pitämään aisoissa.</p><p>2. Valtion maksamat koronakorvaukset olivat varsinkin vuonna 2020 merkittävät. Myös vuosina 2021 ja 2022 kustannukset korvattiin kunnille.</p><p>4. Sote-menojen kasvu on tasaantunut. Joinakin vuosina sote-menot ovat jopa pienentyneet. Viime vuonna tosin menot kasvoivat ja ylittivät budjetin peräti 1,4 miljoonalla.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-61367836868298156072023-03-14T11:09:00.001+02:002023-03-14T11:09:54.762+02:00Yksityistiet<p> Eilen kunnanhallitus keskusteli pitkään yksityisteiden hoitamisesta. Elinvoimavaliokunta oli ehdottanut, että siirryttäisiin ns. valtakirjamalliin. Nykymallissa kunta hoitaa talvihoidon (aurausviitat, auraus, polanteen poisto, hiekoitus, näiden kilpailutukset ja näihin sekä jonkin verran myös kesäkunnossapitoon liittyvää neuvontaa ja hallinnointia) ja kesäsuolauksen kilpailutukset ym. käytännön järjestelyt. Tienhoitokunta hoitaa kesäkunnossapidon (sorastuksen, lanaukset, niitot, palteiden poistot, rummut, mahdolliset höyläykset ja hallinnointia). Keskimäärin kokonaiskustannukset ovat noin 177 000 euroa (alv 0 %), josta kunnan osuus 98 600 euroa ja tiekunnan osuus 78 400 euroa. Talvikunnossapidon kustannukset vaihtelevat eniten vuodesta toiseen. Vastuu tien kunnosta, sen vaurioista ja siellä mahdollisesti tapahtuvista vahingoista on tienhoitokunnalla. Nykyisin yksityisteille kertyy hoito- ja korjausvelkaa.</p><p><br /></p><p>Valtakirjamallissa tienhoitokunnat tekisivät kunnalle valtakirjan, jolla valtuuttaisivat kunnan hoitamaan tiekunnan asioita. Ajatuksena on myös pudottaa tiemaksuja esimerkiksi tasolle 200 euroa/km, ja kunta vastaisi lopuista kustannuksista. Valtuutuksen voi lain mukaan tehdä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Päätöksen valtuutukseen on oltava yksimielinen tiekunnassa.</p><p><br /></p><p>Malli lisäisi huomattavasti kunnan työmäärää. Mm. laskutukset ja perinnät tulisivat kunnan hoidettaviksi Tienhoitokuntien taloutta tulisi hoitaa tiekunnittain. Kunnan tulisi määrittää kriteerit, joiden mukaan eri luokkien teitä hoidetaan. Kunta määräisi tehtävät toimenpiteet ja hoidon tason. Arvioidut kokonaiskustannukset olisivat 233 000 euroa, josta kunnan osuus olisi 204 300 euroa ja tienhoitokuntien 28 000 euroa.</p><p><br /></p><p>Esitin kunnanhallitukselle, että valtakirjamalliin ei siirryttäisi. Voimassa oleva malli on otettu käyttöön kunnan käyttötalousmenojen pienentämiseksi. Keskellä taantumaa kunnan menojen kasvattamista tulisi välttää. Malli on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa, ja siitä saatavia kokemuksia on syytä seurata pitemmällä aikavälillä. Sen sijaan pidän tärkeänä, että yksityisteiden peruskunnostushankkeiden valmisteluun kehitettäisiin toimiva malli.</p><p><br /></p><p>Kunnanhallitus äänesti asiasta. Äänin 5 - 3, yksi tyhjä ääni, kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtakirjamalliin siirryttäisiin talvihoitokauden 2023 - 2024 päättyessä.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-44159689376468976842023-03-13T11:03:00.002+02:002023-03-13T11:03:17.890+02:00Koronaoppia<p>Korona-aika alkaa olla historiaa, jollei jossain vaiheessa uusia, häijyjä variantteja ilmesty. Korona aiheutti Suomessa varsin poikkeuksellisia tilanteita ja toimenpiteitä. Jopa poikkeustilalainsäädäntöä jouduttiin ottamaan käyttöön. Kansalaisten elämää rajoitettiin ennen näkemättömällä tavalla. Käsitys tarvittavista toimenpiteistä muuttui merkittävästi tautiaallon edetessä. Taloudelliset vaikutukset olivat suuret. Vaikutukset myös mielenterveyteen ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Samoin vaikutukset muiden somaattisten sairauksien hoitoon.</p><p><br /></p><p>Mielestäni me tarvitsisimme kattavan valtakunnallisen selvityksen tapahtuneesta. Miten hyvin me onnistuimme? Tapahtuiko ylilyöntejä? Rajoitettiinko kansalaisoikeuksia perusteettomasti? Reagoimmeko riittävästi ja riittävän nopeasti? Mitkä toimet olivat tehokkaita ja mitkä tehottomia? Miten toimi viranomaisten työnjako ja yhteistyö? Kuultiinko riittävästi asiantuntijoita? Sisältyikö toimiin myös poliittista suhmurointia?</p><p><br /></p><p>En kaipaa syyllisten etsimistä. Tilanne oli uusi, haastava ja varmasti vaikea. Mutta kyllä meillä olisi varmasti paljon opiksi otettavaa tulevaisuuden varalle.</p><p><br /></p><p><br /></p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-3388399170726535162023-03-10T11:07:00.000+02:002023-03-10T11:07:11.452+02:00Maalisvaltuusto<p>Maanantaina oli tämän vuoden ensimmäinen valtuuston kokous. Lista oli lyhyt, ja niinpä kokous kestikin vain puoli tuntia.</p><p><br /></p><p>Lainaa päätettiin myöntää kahdelle Teuvan kunnan omistamalle yhtiölle. Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari sai 125 000 euroa teollisuushallin lattian oikaisuun. Kafissa lattiat ovat vajonneet, koska niitä ei rakentamisvaiheessa ole paalutettu. Kritiikkiä herätti tieto, että lattian oikaisutyö oli tehty jo ennen lainan myöntämistä. Teuvan Vuokratalot Oy sai 335 000 euroa. Rahalla on tarkoitus uusia Rasinhovin kiinteistön sisäinen kaukolämpölinjasto.</p><p><br /></p><p>Tarkastuslautakunta on kilpailuttanut tilintarkastuspalvelut. Valtuusto päätti, että vuosina 2023 - 2026 tilit tarkastaa SK-Reviisorit Ab. Perusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Yhtiö on myös nykyinen kunnan tilintarkastajayhteisö.</p><p><br /></p><p>Valtuuston alussa luovutettiin tasavallan presidentin 6.12.2022 myöntämät ansiomerkit Lasse Tamsille ja Veikko Viljanmaalle.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-74749811252118204582023-03-09T13:44:00.001+02:002023-03-09T13:44:28.458+02:00HYVTES<p>Kuntiin ja hyvinvointialueille saatiin neuvoteltua työ- ja virkaehtosopimus, tottelee lyhennettä HYVTES. Työnantajien edustaja KT hyväksyi viime vuonna lakkojen uhatessa, että mikäli yksityisellä puolella palkankorotuslinja ylittää odotetun, saavat myös kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät lisäkorotuksen. Tuo ehto katsottiin lauenneeksi, vaikka yksityisen puolen korotuksista ei määräaikaan mennessä päästykään sopuun.</p><p><br /></p><p>Kunta- ja hyvinvointialueiden palkankorotukset ajanjaksolla 1.5.2022 - 30.4.2025 ovat kustannusvaikutukseltaan 7,92 %. Euromääräisesti tuo tarkoittaa reilua 1,8 miljardia euroa lisää vuotuisia kustannuksia. Luit oikein, valtava summa.</p><p><br /></p><p>Varmaankin kuntatyöntekijä on korotuksensa ansainnut. Samoin hyvinvointialueen. Ja henkilökunnasta on pulaa. Ja inflaatio syö rahan arvoa. Mutta, mutta. Kun hyvinvointialueet eivät muutenkaan näytä pärjäävän niille myönnetyllä rahoituksella, vaan omasta mielestään tarvitsisivat reilun miljardin lisää. Ja kun HYVTES tuskin kattaa kaikkia palkkaharmonisoinnin kustannuksia, alkaa paine julkiselle taloudelle käydä valtavaksi…</p><p><br /></p><p><br /></p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-15871414044578393512023-03-08T16:09:00.000+02:002023-03-08T16:09:26.793+02:00Tuulivoima-alueet<p><span style="font-family: inherit;">Pohjanmaan maakuntiin on viime vuosina rakennettu paljon tuulivoimaa. Tekniikka on kehittynyt ja voimalakoko kasvanut. Näin myös meidän seudullamme. Näyttää siltä, että tuulivoimaa tullaan rakentamaan vielä paljon lisää. Monia hankkeita on suunnitteilla. Yhteiskunta sähköistyy, ja sen myötä sähkön kysyntä kasvaa. Fossiiliseen energiaan perustuvasta tuotantotavasta pyritään eroon. Omavaraisuuden merkitys epävarmassa maailmassa kasvaa. Vedystä on muodostumassa hyvin tärkeä tuotannontekijä. Sitä kannattaa tehdä tuulivoimasta saatavalla sähköllä. <span style="-webkit-text-size-adjust: auto;">Hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="-webkit-text-size-adjust: auto;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="-webkit-text-size-adjust: auto;">Tuulivoimalla on myönteisiä vaikutuksia alue- ja kuntatalouteen. Kiinteistönomistajat saavat vuokratuloja. Voimaloiden rakentaminen ja ylläpito tuo jonkin verran työtä alueelle. Kunnille kiinteistöverotuotot voivat olla merkittävä tulolähde.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="-webkit-text-size-adjust: auto;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="-webkit-text-size-adjust: auto;">Haitat ovat hankalammin mitattavissa. Voimaloiden melu- ja välkevaikutukset ovat havaittavissa ja mitattavissa, mutta koemme ne yksilöllisesti. Tuulivoima-alueiden rakentaminen tiestöineen muuttaa voimakkaasti luonnonympäristöä ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Maisema muuttuu ja pirstaloituu. Pirstaloitumista täydentää siirtolinjojen huoleton sijoittelu.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="-webkit-text-size-adjust: auto;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="-webkit-text-size-adjust: auto;">Teuvan kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimainvestointeihin. Tuulivoima-alueiden lisääntyessä niiden sijoitteluun, suunnitteluun ja haittoihin tulee kiinnittää entistä kriittisempää huomiota. Joudumme ratkaisemaan, paljonko ja minkä kokoisia tuulivoiman tuotantoalueita haluamme alueellemme. Myös sitä on syytä miettiä, mitkä alueet on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle.</span></span></p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-20989840.post-47862939608964265182023-03-07T12:27:00.002+02:002023-03-07T12:27:39.892+02:00Energiasta<p>Julkisen sektorin ei mielestäni tarvi häärätä kaikilla elämänalueilla. Useimmilla niistä yksityinen tarjonta ja markkinamekanismi hoitavat asiat tehokkaammin ja takoituksenmukaisemmin. Julkista sektoria tarvitaan hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen ja tietyn perusturvan sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen.</p><p><br /></p><p>Energian tuotanto ja jakelu olkoot vapaiden markkinoiden aluetta. Vaikka julkisomisteisiakin toimijoita mukana on. Kuitenkin kohtuuhintainen energia on myös yhteiskuntaa vakauttava peruspalvelu. Niinpä mielestäni valtiovallan tehtävä on huolehtia, että maassa on toimiva energiajärjestelmä. Se pitää sisällään sen, että energiaa on riittävästi tarjolla, hinta on kohtuullisen vakaa ja myös hinnan taso kohtuullinen.</p>Veli Nummelahttp://www.blogger.com/profile/00936433861110989820noreply@blogger.com0