Vuosi 2023, osallisuus

 Hyvää alkanutta vuotta 2023!

Valtuusto hyväksyi parin äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen esityksen vuoden 2023 talousarvioksi muutoksitta. Budjetti on pyritty tekemään tiukaksi ja niukaksi, niin kuin viime vuosina on varsin suuri tarve ollut. Epävarmuustekijöitä on nyt paljon maailmantilanteesta paikallisiin kustannuspaineisiin.

Suurin muutos talousarviossa kohdistuu osallisuuden toimialaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aloittaessa noin 23 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia jää pois. Valtionosuuksia ja verotuloja on valtio sitten vastaavasti leikannut budjetin rahoitusosasta. Suuri muutos on myös se, että eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu jää vanhassa muodossaan pois. Jatkossa kunnat ja hyvinvointialueet rahoittavat tämän täysin laskennallisin perustein. 

Mitäs muuta osallisuudessa? Kunnan nettisivut uusitaan tänä vuonna. Kuntaviestintää ja kuntamarkkinointia kehitetään. Syksyllä nimetty työryhmä suunnittelee kirjastolle uudisettuja tiloja. Uusi nuorisotila liiketalossa on jo aloittanut toimintansa. Yhdistyksille yhteistä kokous- ja kokoontumistilaa valmistellaan. Osallistuvaa budjetointia jatketaan yhdessä kylien kanssa. Ja eduskuntavaalejakin ollaan taas toteuttamassa.

Yksityistiet

Teuvalla on nykyisin käytäntö, jossa kunta pitää huolta talvikunnossapidosta ja tiekunnat puolestaan muusta kunnossapidosta. Viime aikoina on noussut keskustelua siitä, pitäisikö käytäntöä muuttaa tai kehittää.

Minä pitäisin tärkeimpänä kehittämiskohteena sitä, miten turvataan teiden ja siltojen perusparannukset. Valtionkin rahaa niihin on saatavissa, mutta rahoitus edellyttää hankkeita ja suunnitelmia. Tässä kunta voisi ja sen pitäisi olla tiekuntien apuna. Edesauttamassa hankkeita ja suunnitelmia sekä osaltaan myös niitä rahoittamassa. Vain näin voimme turvata yksityisteiden hyvän liikennöitävyyden myös tulevaisuudessa.

Energiaa

Keskustelimme torstaina johtoryhmässä energiankäyttösuunnitelmasta. Energiankulutuksestamme noin 85 % menee toimitilojen lämmittämiseen. Kiinteistöjen sisälämpötilat käydään systemaattisesti läpi, ja aktiivisessa käytössä oleville toimisto- ja oleskelutiloille tavoite on 20 astetta. Vähäisellä käytöllä olevissa tiloissa lämpö saa olla korkeintaan 17 astetta. Uimahallin allaslämpötilaa lasketaan yhdellä asteella.

Suosimme etätyötä ja etäpalavereja energian säästämiseksi. Sähkön käyttöä siirretään mahdollisuuksien mukaan pois kulutushuipuista. Osa sähkönkäytöstä voidaan siirtää yöaikaan. Eri toimipisteiden työntekijöille laaditaan opastus energiansäästötoimenpiteistä. Kaikissa toimipisteissä otetaan käyttöön Vaasan yliopiston kehittämä ENNI-sovellus energian säästämiseksi.

Ulkovalaistuksen osalta Teuvan kunta on jo aiemmin siirtynyt käyttämään led-valaisimia. Niiden sähkönkulutus on vain murto-osa vanhojen valaisimien vastaavasta. Lisäksi ne on ohjelmoitu toimimaan yöaikaan 30 %:n teholla.

Myös sähkökatkoihin varaudutaan. Yhdessä Carunan kanssa on sovittu kiinteistöistä, joille sähköä pyritään toimittamaan myös suunnitellun sähkökatkon yhteydessä. Tärkeimmillä kiinteistöillä on myös käytössä varavoimaa. Kussakin toimipisteessä mietitään, miten mahdollisen sähkökatkon tapahtuessa toiminta järjestetään.

Kameravalvontaa

Aika pitkään viime maanantainen kunnanhallitus keskusteli keskusta-alueen valvontakameroiden hankinnasta. Yksityisyyden suoja mietitytti. Asiasta myös äänestettiin. Osa hallituksen jäsenistä olisi halunnut hankkeesta vielä lisätietoja.

Kunnan talousarviossa on kuluvalle vuodelle 30.000 euron varaus. Rahalla arvioidaan saatavan 3 - 4 kameraa valvomaan keskustan katualueita. Järjestelmä luovutetaan poliisin käyttöön. Näitä vastaavia hankkeita on toteutettu jo monessa maakunnan kunnassa. Oikeastaan olemme asiassa vähän jälkijoukoissa.

Kameroilla toivotaan olevan ennen kaikkea ennalta ehkäisevää vaikutusta. Teuvalla harvemmin tuossa kylänraitilla on rettelöitä, mutta häiritsevään ja vaaralliseenkin liikennekäyttäytymiseen hankinnalla toivottavasti voidaan puuttua.

Epanet

Epanet tarkoittaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa.  Epanet-verkoston  päätavoite  on  nostaa  osaamisen  tasoa  Etelä-Pohjanmaalla lisäämällä elinkeinoelämän ja yliopistollisen tutkimustyön vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Epanet-verkostolla on aikaansaatu vaikuttavaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla ja sitä kautta parannettu yritysten kilpailukykyä ja lisätty alueen väestön hyvinvointia.  

Panostuksia tarvitaan, koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittäviä haasteita tutkimus-, tuotekehitys-  ja  innovaatioinvestoinneissa.  Etelä-Pohjanmaan  liiton  tilannekuvan  mukaan  TKI-investoinnit Etelä-Pohjanmaalla ovat Suomen alhaisimmat. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on ollut 10 vuotta peräkkäin niiden kolmen maakunnan joukossa, joissa työn tuottavuus on maan heikoin. 

Epanet-verkostossa  on  yli  20  monirahoitteista  tutkimusprofessuuria.  Professorien  tehtävänä  on tehdä  aluetta  hyödyttävää  tutkimus-  ja  TKI-  toimintaa  sekä  koota  tutkimus-  ja  hankerahoitusta,  jolla mahdollistetaan  professorin johtaman tutkimusryhmän  toiminta.  Epanet-verkosto toteuttaa tutkimusta Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Verkoston yliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Taideyliopiston Sibelius  -Akatemia, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.  

Epanet-professuuriverkostolla  saadaan  merkittävä  vipuvoima  TKI-toimintaan  Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2021 Epanet-professuuriverkosto toi noin 4.5 miljoonan euron TKI-rahoituksen Etelä-Pohjanmaalle. Tästä 1.7 miljoonaa oli professuurien rahoitus, jonka Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyh-distys kokosi. Professorit puolestaan hankkivat noin 2.6 miljoonaa euroa kansallista ja kansainvälistä TKI-rahoitusta hankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaalla. 

Epanet-verkoston koordinoinnista ja tukitehtävistä vastaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Ilman koordinointia ja tukitehtävien hoitamista, Epanet-professuuriverkosto ei toimi eikä kehity.  

Kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat rahoittavat tätä koordinaatiotyötä. Teuvan kunnanhallitus päätti maanantai-iltana, että Teuvan kunta on mukana rahoituksessa myös vuonna 2023. Teuvan osuus on 6 887 euroa.

Varaudutaan talveen

Nykyinen maailman myllerrys on osoittanut energiapolitiikkamme haavoittuvuuden. Energian hinta on noussut voimakkaasti lisäten kustannuspainetta kaikilla aloilla. Sähkön riittävyydestä talvikuukausien käyttöhuippuina on epävarmuutta.

Teuvan kunnan sähkösopimuksessa hinta on määritelty kiinteäksi vuoden 2023 loppuun asti. Hinta on edullinen. Pääsääntöisesti kunnan kiinteistöt ovat kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön hinta Teuvalla on ollut pitkään varsin vakaa, eikä välittömiä korotuspaineita ole nytkään näkyvissä. Kunnalla on vielä muutama öljylämmitteinen rakennus, mutta niiden osuus energiakustannuksistamme ei ole merkittävä.

Teuvan kunta laatii syksyn aikana energiansäästösuunnitelman. Pyrimme löytämään niin nopeita säästökohteita kuin myöskin pitkävaikutteisia ratkaisuja. Yksi keskeinen keino on tärkeimmillä kiinteistöillä tehtävät energiakatselmukset. Varaudumme myöskin talvikauden mahdollisiin sähkökatkoihin. Yhdessä Carunan kanssa pyrimme varmistamaan toiminnan häiriöttömän jatkumisen kriittisimmissä palveluissa myös sähkökatkojen aikana.

9,86 %

Kun soten "suuri siirto" kunnilta hyvinvointialueille tapahtuu vuodenvaihteessa, se vaikuttaa merkittävästi kuntien tuloihin ja menoihin Kuntasektorilta siirtyy kustannuksia yhteensä 21,1 miljardia euroa. Niinpä myös tuloja pienennetään. Kuntien saamaa yhteisöveroa leikataan 0,8 miljardilla. Valtionosuuksia pienennetään 7,3 miljardilla. Kunnallisverosta leikataan loput, eli 13,2 miljardia. Tämä viimeksi mainittu toteutetaan siten, että kaikkien kuntien veroprosentteja leikataan 12,64 %-yksikköä tämän vuotisesta veroprosentista. Teuvan ensi vuoden kunnallisveroporosentti on siis 9,86.

Kuntalaisen maksaman kunnallisveron määrä siis pienenee ensi vuonna huomattavasti. Mutta vastaavasti sama raha kerätään valtionverotuksessa. Eli veroaste ei kaikesta huolimatta valitettavasti pienene.

Kunta ei siis vapaasti voi päättää ensi vuoden veroprosenttiaan, vaan vuosi sitten tehty veroratkaisu vuodelle 2022 määrittää ensi vuoden veroprosentin. Käytettävissä olevan tiedon mukaan valtuuston on kuitenkin erikseen tehtävä päätös ensi vuoden veroprosentista. Mutta valtuustolla on päätöstä tehdessään vain yksi vaihtoehto: 9,86. Syksyllä 2023 valtuusto sitten voi taas vapaasti määrätä veroprosentista vuodelle 2024. Päätös tehdään kymmenesosaprosentin tarkkuudella.

Job Well Done

 Varmin merkki taantuman tulosta on se, kun kunnat ja muut julkiset toimijat heräävät yritysten työvoimapulaan. Sen verran suhdannesykliä jäljessä yleensä kuljetaan. Niin nytkin. Toisaalta taantumasta huolimatta näyttäisi siltä, että puutetta osaajista on jatkossakin.

Alavuden Kehitys Oy esittää mm. Suupohjan kunnille hanketta tähän tarpeeseen vastaamiseksi. Alavuden seutu ja Suupohja tekevät jo tiivistä yhteistyötä työllisyyden kuntakokeilussa. Kaksivuotisen Job Well Done -hankkeen tavoitteena on luoda ja ylläpitää ajantasainen kuva hankealueen yritysten työvoimatarpeista sekä luoda monitahoisen toimijaverkoston yhdistävä ketterä prosessi rekrytointiin ja kotoutumiseen. Hankkeessa edistetään toisen asteen oppilaitosten ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden sijoittumista alueen yrityksiin. Käytännössä yhteistyötä tehdään mm. työssäoppimis- ja harjoittelupaikoissa sekä opinnäytetöissä. Alueesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista asuin- ja työympäristönä viestitään aktiivisesti ja monikanavaisesti.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan rekrytointitoimenpiteitä niin kotomaan kamaralla kuin erikseen valittavissa kohdemaissa. Hankealueella on hyvä ja monipuolinen yrityskanta, joten monenlaista työtä on tarjolla ja kuntien yhteistyönä pystytään toimimaan yksittäistä kuntatoimijaa näyttävämmin ja tehokkaammin. Tärkeällä sijalla hankkeessa on myös yhteisen kotoutusmallin kehittäminen. 

Kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan kantaa 26.9.

Kyläneuvosto

 Viime maanantain kokouksessaan kunnanhallitus päätti perustaa kyläneuvoston.  Sen tarkoituksena on toimia yhteistyötoimielimenä ja keskustelufoormina niin kylien kesken kuin myös kylien ja kunnan välillä.

Kyläneuvosto voi mm.

a.  tuoda esille kylien tarpeita ja ideoita 

b.  antaa  näkemyksensä  kunnan  päätöksentekoon,  asioissa,  jotka  liittyvät kylien toimintaan tai kyläläisten arkeen 

c.  tehdä aloitteita tai esityksiä kyliä koskevissa asioissa 

d.  edistää yhteistyöllä kylien elinkelpoisuutta,  näkyvyyttä ja luoda palveluiden säilyttämisen ja luomisen edellytyksiä 

e.  edesauttaa kylien yhteisistä asioista tiedottamista 

f. järjestää  tilaisuuksia,  koulutuksia  ja  muita  tapahtumia  näiden  edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi 

g.  toimia muilla näihin vertautuvilla tavoilla tavoitteidensa edistämiseksi.

Kyläneuvosto tekee esityksen kunnanhallitukselle kylien osallistuvan budjetoinnin  määrärahan  käytöstä,  jos  kunnanvaltuusto  on  talousarvioon määrärahan kyseiselle toimintavuodelle varannut ja jos määrärahan käyttämisestä on tehty kunnanhallituksessa päätös. 

Kyläneuvostossa on edustaja jokaisesta kylästä sekä kunnanhallituksesta ja valiokunnista.

Pumptrack

Teuvan kunnan nettisivuilla on avoin ideapankki, johon kuntalaiset voivat jättää   ideoita   kunnan   kehittämiseksi.   Hyvinvointivaliokunta   on   käsitellyt 12.10.2021    ideapankkiin   saapunutta   ehdotusta   pumptrack-radan rakentamiseksi Teuvan   kunnan   keskusta-alueelle.   Hyvinvointivaliokunta lähetti kokouksessa asian osallisuuden toimialalle jatkovalmistelua varten.

Vastaavista   hankkeista   tehdyn   kartoituksen   mukaan   kustannukset hankkeissa vaihtelevat   120 000   ja   260 000   euron   välillä,   kun   taas suurempien  hankkeiden  kustannukset ovat   olleet   jopa  yli   400 000  euroa.  Pumptrack-ratojen   rakentaminen   on  tällä   hetkellä   hyvin   suosittua,   sillä monessa kunnassa   on   vireillä   laajamittaisia   kuntalaisaloitteita   näiden toteuttamiseksi. Olemassa   olevien   ratojen   käyttäjämäärät   ovat   myös huomattavan suuria.

Toimiala  on  kartoittanut   eri   vaihtoehtoja  sijainnille  ja  toteuttamistavalle. Aktiivisesti   skeittaavia  ja  scoottaavia  nuoria  on  kuultu  nuorisotila  Klubin toiminnan ohessa. Nuorten toiveissa on ollut pumptrack-rata, jonka alueen sisällä on skeittaamista varten oma tasainen alue ramppeineen, reileineen ja  muine  välineineen.   Nykyisellä  skepalla  on  tähän  soveltuvia  välineitä(mm. Rhino Ramps), jotka voitaisiin siirtää uudelle alueelle. 

Ensisijaiseksi toteuttamispaikaksi on keskustelujen tuloksena muovautunut Teuvan   Nuorisoseuran   omistuksessa  oleva  maa-alue,  joka  sijoittuu  Nuorisoseuran talon ja  Teuvanjoen  väliselle  alueelle.

Toimiala   on   käynyt   alustavia   keskusteluja   Leader   Suupohjan Kehittämisyhdistyksen    kanssa,   joissa   todettiin,   että   pumptrack-rakentamiseen   voisi   olla   mahdollista   saada   investointitukea   uudella  toimintakaudella.

Kumnanhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan 12.9.  ja päätti rakentamisen sisällyttämisestä investointiohjelmaan. Toteutusvuosi voisi olla 2023 tai 2024.

Ympäristörikkomus

Tammikuussa 2020 kävi ilmi, että Teuvan kunnan Mannilanmäen varastolla oli poltettu jätteitä jätelain vastaisesti. Kun asia tuli esiin, ryhdyimme sitä pikaisesti selvittämään. Haastattelin yhdessä talonrakennusmestarin kanssa kaikki ne kunnan palveluksessa olevat henkilöt, joilla voisi olla osuutta asiaan. Kukaan ei myöntänyt polttoon syyllistyneensä tai tietävänsä, kuka polttoa oli harjoittanut. Kaikki haastatellut myös kertoivat tietävänsä, että tällainen jätteiden poltto on kielletty. Paikka siistittiin, jätteiden jätteet toimitettiin jäteasemalle.

Poliisi aloitti asiassa rikostutkinnan. Sen seurauksena kunta on saanut syytteen ympäristörikkomuksesta. Syytteen mukaan poltto on ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle. Jätteiden polttamisen suorittaneita henkilöitä ei myöskään esitutkinnassa ole pystytty yksilöimään.

Syytteen mukaan jätteitä polttaneet työntekijät sekä heidän valvontavastuussa ollut esimiehensä ovat olleet palvelussuhteessa kuntaan ja toimineet Teuvan kunnan puolesta tai hyväksi. Syytteessä oletetaan, että näin kunta on välttynyt jätemaksujen maksamiselta. Näin ollen rikkomus on syntynyt syytteen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa.

Asian käsittely on Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 26.10.  Syyte pitää sisällään esitutkinnan pohjalta tehtyjä monia oletuksia. Niiden kantavuus ratkaistaan oikeuden istunnossa.

Tulee tuomio tai ei, pidän tapahtunutta roskien polttoa valitettavana ja vahingollisena. Kunnan tulee toimia ympäristöasioissa vastuullisena ja esimerkillisenä toimijana. Tulemme tähän joka tapauksessa kiinnittämään jatkossa enenevää huomiota ja arvioimaan kriittisesti toimintatapojamme.

Malttia ja harkintaa budjetin tekoon

On taas talousarvion valmistelun aika. Teuvan kunnan talous on viime vuodet ollut ylijäämäinen, joten lähtökohta tulevan vuoden suunnittelulle on hyvä. Mutta maailma myllertää. Ukrainan sota, energiakriisi ja niistä seuraava epävarmuus lisäävät vaikeuskerrointa. Edessä voi olla mahdollisesti pitkäkin taantuma, joka voi muuttaa suunnitteluoletuksia olennaisesti.

Ensi vuoden alussa toteutuu suuri siirtymä, kun sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämän seurauksena Teuvan kunnan budjetti pienenee reilulla 20 miljoonalla eurolla. Kuntien veroprosentteja pienennetään 12,64 prosenttiyksiköllä tämän vuoden tasosta. Teuvan ensi vuoden veroprosentti on siis 9,86. Valtionverotuksessa puolestaan prosentit nousevat. Kuntien saamat valtionosuudet myöskin pienenevät.

Kunnat ja hyvinvointialue käyvät kissanhännänvetoa siitä, mitkä tehtävät aidosti siirtyvät hyvinvointialueille, ja mitkä tehtävät jäävät kunnille. Tämänhän piti olla lain mukaan selvää, mutta rajapinnassa on monia toimintoja, joissa katseet kääntyvätkin kuntiin. Toimitilojen vuokrataso on vielä sopimatta.

Palkat nousevat solmitun työ- ja virkaehtosopimuksen johdosta. Nousu on vuonna 2023  3,1 %  tämän vuoden tasosta. Kuntien maksama eläkemenoperustainen eläkevakuutusmaksu jää historiaan ja tilalle tulee kuntien ja hyvinvointialueiden maksama tasausmaksu. Tästä maksusta kuntien osuus on arviolta 55 %. Kunkin kunnan osuus määräytyy suhteessa sen verorahoitukseen (verotulot + valtionosuudet).

Energian hintojen nousu tuntuu kaikissa toiminnoissa. Samoin tulevan kehityksen epävarmuus. Teuvalla kaukolämmön hinta ei ole noussut pitkään aikaan, eikä välittömiä korotustarpeita nytkään ole. Sähkön hinnan osalta kunnan sähkösopimus on pääosin kiinteähintainen ja hinta kohtuullinen. Öljylämmityksestä muutamalla kiinteistöllä pyritään eroon. Aurinkosähköjärjestelmiä hankitaan lisää. Kunta laatii myöskin energiansäästösuunnitelman ja varautuu mahdollisiin sähkökatkoksiin.

Tätä kirjoitettaessa odotellaan Euroopan keskuspankin koronnostopäätöstä. Joka tapauksessa korot ovat nousussa. Kunnan lainat ovat kiinteäkorkoisia tai korko on sidottu pitkiin viitekorkoihin. Uuden lainan välitöntä tarvetta ei ole. Vanhoja lainoja maksetaan suunnitelman mukaisesti pois. Näin ollen koron nousun välittömät vaikutukset kunnan rahoituskustannuksiin ovat vähäiset. Pitemmällä aikavälillä kustannuksia kyllä syntyy.

Kaiken kaikkiaan budjettia valmistellaan varsin pyörteisessä tilanteessa. Monet keskeiset elementit ovat vaikeasti ennakoitavassa liikkeessä. On siis huolellisen suunnittelun ja tarkan harkinnan paikka.

Soten järjestämissuunnitelma

Terveydenhuoltolain 34 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

 

Sote-uudistuksen kynnyksellä Etelä-Pohjanmaalla päädyttiin ennakoivasti kokoamaan alueelle ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jota lähdettiin kokoamaan Aksilan (perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö), Rakenneuudistus-hankkeen ja SONet BOTNIAn yhteisellä vetovastuulla keväällä 2021. Ajankohtaisen tilanteen vuoksi käsiteltäviksi aihekokonaisuuksiksi valittiin sote-uudistuksen keskiössä olevia aiheita:

 

1. Alueellisen tietojohtamisen suunnitelma

2. Sote-tilannekeskus

3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut (sisältää Etelä-Pohjanmaan huumeohjelman)

4. Muistisairaan palveluketju

5. TKIO-integraatio

6. Lasten ja perheiden palvelut: monialaisen lastensuojelun ja lapsiperhepalvelujen tukeminen

 

Järjestämissuunnitelman työstämistä on ohjannut päätyöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Tero Järvinen. Ryhmän jäseninä ovat olleet kunkin asiakokonaisuuden ryhmien puheenjohtaja ja lisäksi ryhmään on nimetty sote-toimijoita monipuolisesti edustavia jäseniä Aksilan ohjausryhmästä sekä sosiaalihuollosta. Suunnitelmaa on käsitelty myös Aksilan ohjausryhmässä toistuvasti.

 

Suunnitelma on tehty ajanjaksolle 2022-2025, mutta käytännössä se tulee vaatimaan päivitystä jo vuoden kuluttua senkin vuoksi, että järjestämissuunnitelman suositusten edistäminen on vuosina 2022-2023 keskeisesti osa sote-uudistushankkeita sekä hyvinvointialueen valmistelua ja sen toiminnan käynnistämistä. Sen jälkeen vastuutahot tulee määritellä uudelleen.

 

Kunnilta ja kuntayhtymiltä on pyydetty hyväksymistä tai lausuntoa viimeistään 31.8.2022. Teuvan kunnanhallitus käsittelee asiaa maanantaina 15.8. ja valtuusto puolestaan 22.8.

 

Esitän kunnanhallitukselle, että se hyväksyy suunnitelman. Kuitenkin, kuten järjestämissuunnitelmassakin todetaan, tulee sitä päivittää ja järjestämisen vastuualueita tarkentaa heti hyvinvointialueen aloittaessa varsinaisen toimintansa. Päivitystä silmällä pitäen esitämme seuraavia huomioita:

                                          

-       Päivitettävässä järjestämissuunnitelmassa tulee ottaa kantaa ja esittää selkeä suunnitelma, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen yhdenvertaisuus toteutetaan jokaisen peruskunnan alueella;

-       omana kokonaisuutenaan tulee laatia näkemys henkilöstötarpeen ennakoinnista ja henkilöstön saatavuuden turvaamisesta sekä alueellisesti että paikallisesti kussakin peruskunnassa toteutettavan toiminnan osalta. Osaamisen kehittämisen lisäksi henkilöstöpolitiikassa tulee asettaa tavoitteet rekrytointien ja sijaisrekrytointien kehittämiseen, työnantajamarkkinointiin sekä henkilöstön pysyvyyden ja jaksamisen edistämiseen;

-       hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestäminen sekä yhteistyön ja yhteistyöverkostojen johtaminen tulee kirjata myös järjestämissuunnitelmassa. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen suunniteltaisiin erillisessä suunnitelmassa, tulee järjestämissuunnitelmassa linjata sen johtamisesta ja vastuutahoista, sekä siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan alueellisesti yhdenvertaisesti kaikissa paikallisissa sote-yksiköissä ja niiden toiminnoissa;

-       palveluiden kehittämisten yhteistyörakenteet, kuntasidosryhmien yhteistyö- ja yhdyspintarakenteet, päätös- ja tietoosallisuuden sekä asiakas- ja asukasosallisuuden tavoitteet ja vastuutahot tulee kirjata järjestämissuunnitelmaan omina osioinaan.

 

Tulevat investoinnit

Teuvan kunnan talous on viime vuosina vedetty tiukalle. Olemme yrittäneet keskittyä olennaiseen. Tuloksiakin on alkanut näkyä, sillä olemme pystyneet tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä aiemmin tehtyjen alijäämien kattamiseksi. Avuksi tässä ovat olleet myös sote-kustannusten hillintä ja valtion koronakorvaukset.

Maksamme aiempia investointeja pois velkojen lyhennyksinä. Niinpä uudet investoinnit on painettu mahdollisimman pieniksi. Näin myös jatkossa. Palvelujemme kehittäminen vaatii kuitenkin lähivuosina pari merkittävää peruskorjausta. Kirjasto ja uimahalli. Kirjaston hankesuunnittelu alkaa jo tänä syksynä. Hankesuunnittelussa selvitetään hankkeen koko, korjausten laajuus, aikataulu, alustava kustannusarvio ja toteutusmuoto. Lähtökohtana on tietenkin palvelun kehittämisen tilajärjestelyille osoittamat tarpeet. Kirjaston jälkeen vuorossa on uimahalli, koska sen tekninen käyttöikä alkaa lähetä loppuaan. Molemmissa näissä tulevaisuuden hankkeissa - joita viedään eteenpäin vain, jos kuntatalous sen sallii - haluamme kuulla herkällä korvalla kuntalaisten näkemyksiä suunnittelun eri vaiheissa näiden yhteisten tilojen kehittämisestä

Vuokra on toiselle meno, toiselle tulo

Kun hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa, ne vuokraavat nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen tilat kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hyvinvointialueella on optiona oikeus yhteen lisävuoteen. Vuokra lasketaan asiasta annetun asetuksen pohjalta, ja sen tuotto on kunnille 6 %. Näin siis jos sote ja pela ovat toimineet kunnan omassa organisaatiossa, ja mitään vuokrasopimusta ei ole ollut.

Mutta jos toiminta on ollut kuntayhtymän toimintaa, ja kunta on vuokrannut sille tilat, vuokrasopimus siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueen ja kunnan väliseksi. Vuokran perusteet ovat eri alueilla olleet erilaiset, ja vuokran taso selvästi pienempi, kuin tuo asetuksessa määritelty. Lisäksi sopimuksen irtisanomisaika on yleensä huomattavasti kolmea vuotta lyhyempi.

Kunnat ovat siis jatkossa aika eriarvoisessa asemassa. Siksi osa kunnista, Teuva yhtenä niistä, esittää hyvinvointialueelle, että kaikissa vuokrasopimuksissa, niin uusissa kuin siirtyvissä, noudatettaisiin asetuksen mukaisia ehtoja.

Asiasta tekee hankalan se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kovin niukka. Ja asetuksen mukainen vuokra siihen nähden korkea. Tämä taas saattaa johtaa palveluverkon supistamiseen, palvelujen keskittämiseen ja pitkiin asiointimatkoihin. Mielestäni parasta olisi, jos maakunnassamme voitaisiin sopia, että kaikkia kuntia kohdellaan tasavertaisesti, mutta samalla vuokratasosta vähän tingitään.

Kunnan yhtiöt ja tiedottaminen

Maanantain valtuusto saa käsiteltäväkseen myös päivitetyn konserniohjeen. Muutokset ovat lähinnä pieniä täsmennyksiä. Ohjeeseen on lisätty mm. maininta vuosittain pidettävistä konserniyritysten kehityskeskusteluista.

Haluan kuitenkin nostaa esiin asian, joka ei itse asiassa ole muuttumassa, mutta jonka toteutumiseen kiinnitämme jatkossa huomiota. Konserniyhtiöiden tulee tiedottaa omasta toiminnastaan yhtä aktiivisesti ja avoimesti kuin peruskuntakin. Tietysti lainsäädännön asettamat rajoitukset huomioiden. Uskoisin, että nimenomaan tuossa aktiivisuudessa ja oma-aloitteisessa viestinnässä on parantamisen tarvetta. Käymme tätä läpi tulevissa kehityskeskusteluissa.

Palkkasopu

Kunta-ala sai pitkällisen väännön tuloksena työ-ja virkaehtosopimukset. Tosin hoitajien työehdoista ei vielä päästy sopimukseen. Ne ovatkin jatkossa hyvinvointialueiden maksettavia. On sinänsä helpotus, että neuvottelujärjestelmä toimi, ja sopu löydettiin.

Sopimukset on tehty kolmelle vuodelle. Ne ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun asti. Ellei niitä sitä ennen irtisanota, sellainenkin mahdollisuus niihin on nimittäin kirjattu. Kuntien kustannukset nousevat niiden johdosta tänä vuonna 1,76 %, ensi vuonna 3,05 % ja vuonna 2024 vielä 3,11 %. Näin kunnan talouden kokonaisuudesta huolta kantavana pidän ratkaisua aika kalliina.

Kolikolla on tietysti toinenkin puoli. Inflaatio laukkaa tällä hetkellä melkoista vauhtia. Jos vauhti jatkuu tulevina kuukausina ja vuosina, ei tuo palkkaratkaisu varmista ostovoiman säilymistä täysimääräisesti.

Osavuosikatsaus

Ensi maanantaina valtuusto saa käsittelyynsä myös kuluvan vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen. Tarkatelussa on vuoden neljä ensimmäistä kuukautta. Omassa osiossani olen siihen kirjoitellut seuraavaa:

”Talouden orastava nousu sai alkuvuodesta merkittävän kolauksen. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on tuonut kansantalouden kehitykseen epävarmuutta ja lietsonut kustannusten nousua. Erityisesti energian hinta on ollut voimakkaassa kasvussa. Sota ja Kiinan tiukka koronalinja aiheuttavat puu-tetta eri materiaaleista ja komponenteista. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on heikentynyt.  Maatalous on ajautunut pahimpaan kustannuskriisiinsä vuosikymmeniin.  Talous on vaarassa ajautua  stagflaatioon. Tällä  tarkoitetaan  taloustilannetta, jossa  yhdistyvät  lama, korkea  inflaatio ja korkea  työttömyys.  Toistaiseksi  kuitenkin  työllisyys  on  hyvällä  tasolla  ja  talouskin  kasvukäyrällä, vaikka  sen  nousukulma loiveneekin.  Valtio  joutuu  panostamaan  aiempaa  enemmän maanpuolus-tukseen ja huoltovarmuuteen. Suomen geopoliittisen aseman muutos voi vaikuttaa kilpailuun osaa-jista ja investoinneista. 

Sodan  alkaminen  on  korostanut  myös  kunnissa  tapahtuvan  valmiussuunnittelun  merkitystä.  Valmiussuunnitelmia päivitetään, ja erityisellä huolella tarkastellaan myös sodanuhkan ja sotatilan  aiheuttamia häiriöitä ja poikkeusoloja. Samalla kunnat ovat valmistautuneet Ukrainasta tulevien pako-laisten vastaanottamiseen. Teuvalle pakolaisia on toistaiseksi tullut varsin vähän. 

Alkuvuodesta pidettiin ensimmäiset aluevaalit. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen pal-velujen siirto hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen työllistää myös kunnissa. Helmikuussa kunnat antoivat hyvinvointialueille kattavan selvityksen siirtyvistä sopimuksista, vastuista ja henki-löstöstä. Tätä kirjoitettaessa valmistellaan soten tukipalveluissa työskentelevien yt-menettelyä ja heidän siirtymistään liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialueelle. 

Koronatilanne  on  ollut  kaksijakoinen.  Toisaalta  rajoituksista  on  alkuvuonna  vähitellen  luovuttu,  ja vakavan tautimuodon esiintyvyys on vähentynyt. Toisaalta lievänä taudin on saanut yhä useampi, ja se on aiheuttanut oman haasteensa myös työyhteisöille. Koronakustannuksia kunnille kertyy edel-leen terveystoimesta. Toistaiseksi on epäselvää, miten valtio tänä vuonna kustannuksia korvaa. 

Varsin pitkä ja monipolvinen hanke päättyi, kun kirkonkylän päiväkoti valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa. Tiloihin on oltu tyytyväisiä, ja toimintoja on saatu nyt keskitettyä aiemmin erillään toimi-neista yksiköistä. Päiväkodin rakentaminen oli myös yksi kunnan säästöohjelman keskeinen toimen-pide. 

Maaliskuussa kunnanhallitus valitsi uudeksi tekniseksi johtajaksi Tommi Korven. Tätä kirjoitettaessa Tommi on aloittanut työt 23.5.”

Talous on alkuvuonna kehittynyt aika lailla suunnitellusti. Sote-menot ovat toistaiseksi hyvin raamissaan. Verotuloja on kertynyt hieman odotettua enemmän, mutta maailmantilanne saattaa loppuvuoden osalta kasvua merkittävästikin hillitä.

Juuret

Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, josta kunnan keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.

Valtuustokauden 2021 - 2025 kuntastrategiaa on valmisteltu eri toimielimissä ja erilaisten kuulemisten ja kommentointikierrosten kautta syksystä 2021 kevääseen 2022. Työskentelyn aikana visioksi kiteytettiin: "Juuret elämään". Strategiakyselyn vastausten perusteella kuntalaiset ymmärsivät sen tarkoittavan mm. kaikenikäisten  kuntalaisten hyvinvointia ja huomioimista, asuinpaikkaa, työtä, arkea, vapautta elää, yhteisöllisyyttä ja yhteistä mielekästä tekemistä. Toisaalta toisille se merkitsi kasvua tai sitä, että Teuvalla on hyvät lähtökohdat elämiseen.

Vision pohjalta koottiin kolme tahtotilaa:

1. Teuva on toimiva yhteisö

2. Teuvan kunta edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

3. Teuva on elinvoimainen ja houkutteleva paikka.

Näiden kolmen kokonaisuuden pohjalta työstettiin tarkemmat tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunniteltavat toimenpiteet.

Osana valmistelua käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat ne arvot, joiden tulisi ohjata kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Valtuusto tiivisti kunnan arvokartalle seuraavat arvot:

* Posiitiivinen

* Osallistava

* Houkutteleva

* Itsenäinen

* Yritteliäs

* Yhteisöllinen

* Suvaitsevainen

* Ennakoiva

* Verkostoitunut

* Perhekeskeinen

Strategia on tänään kunnanhallituksen käsittelyssä ja viikon pääästä valtuustossa.

Sote-menot

Teuvan kunnan talouden tasapainottaminen on onnistunut tiukalla kulukurilla. Kunta toteutti säästötoimia jo ennen kriisikuntalistalle joutumistaan. Talouden kriisiytymisen aiheutti isolta osin sote-menojen nopea kasvu. Mutta viime vuosina myös sote-menojen kasvu on saatu aika hyvin hallintaan. Pienessä kunnassa sote-menot saattavat vaihdella isostikin vuodesta toiseen erityisesti erikoissairaanhoidosta johtuen. Riippuu siis paljolti siitä, mitä satumme kyseisenä vuonna sairastamaan. Tämä siitäkin huolimatta, että isoja erikoissairaanhoidon maksuosuuksia tasataan erityisellä kalliin hoidon tasauksella.

Teuvan sote-menot olivat vuonna 2016 yhteensä 22,8 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna ne olivat laskeneet noin miljoonalla 21,8 miljoonaan euroon. Vuonna 2018 lasku jatkui, 21,3 miljoonaa. 2019 oli pientä nousua 21,6 miljoonaa. 2020 päädyttiin 21,1 miljoonaan. Viime vuonna kustannuksia kertyi 21,9 miljoonaa. Eli olimme reippaasti alle vuoden 2016 tason.

Tilinpäätös

Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis. Ylijäämää kertyi 2,1 miljoonaa euroa. Nyt kunnan taseessa olleet alijäämät on katettu. Hyvän tuloksen mahdollisti tiukaksi laadittu talousarvio ja verotulojen kasvu. Kunnan käyttömenot kasvoivat 3,5 %. Verotulojen määrä kasvoi 0,8 miljoonaa euroa yhteensä 17,6 miljoonaan euroon. Valtionosuuksia saatiin 19,1 miljoonaa. Siinä oli vähennystä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 valtionosuuksia saatiin poikkeuksellisen paljon koronakorvausten vuoksi. Velan määrä laski 1,8 miljoonaa. Nyt pitkäaikaisia lainoja on 13,7 miljoonaa Henkilöstökulut olivat 9,2 miljoonaa. Nousua edellisvuoteen oli 3,3 %. Henkilöstökulut muodostavat noin 62 % kunnan omista toimintamenoista. Investointeja tehtiin 2,4 miljoonan arvosta. Suurin hanke oli kirkonkylän päiväkoti.

Kuntakonsernin toimintakulut olivat yhteensä 75,2 miljoonaa.  Tulosta kertyi 3,0 miljoonaa. Emokunnan lisäksi konsernin tulosta paransivat mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Teuvan Vuokratalot ja Suomen Yrittäjäopisto. Konsernin taseessa on alijäämää viime vuoden päättyessä vielä 1,4 miljoonaa. Konsernilla on lainaa 25,6 miljoonaa.

Seutustrategia

 Uuden valtuustokauden alettua kunnat ovat uudistaneet strategioitaan tai ovat juuri nyt sitä tekemässä. Teuvalla on työ vielä kesken. Tänään valtuustoseminaarissa mietitään tulevaisuuden Teuvaa.

Elämme murrosten aikaa. Tuntuu, että meneillään on harvinaisen monta murrosta ristiin rastiin. Energia, ilmasto, lajikato, korona, kansainväliset suhteet, väestörakenne, digitalisaatio… Onhan näitä. Joka tapauksessa Suomessa kunnat ovat ison muutoksen edessä, kun niiden perinteisiä ydintehtäviä on siirtymässä hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Juuri nyt on tärkeää suunnitella tulevaisuutta äärimmäisellä huolellisuudella ja anturit ulkona. Suupohjassa viime vuodet keskeisin seutuyhteistyön muoto on ollut ns. Paras-lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveydenhuolto.  Elinkeinotoimi oli toinen keskeinen yhteistyön alue, mutta nyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen jälkeen kunnat hoitavat yritysasiat kukin omatoimisesti ja omalla tavallaan. Nyt on oikea aika seudun kuntien miettiä, mitkä ovat ne asiat, joita yhdessä ryhdymme tekemään.

Harmonisointia?

 Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat palkkojen harmonisointiin. Kun monta organisaatiota yhdistetään, on oikein ja reilua maksaa samanlaisesta työstä samanlaista palkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joidenkin palkka nousee nykyisestä. Paljonko tämä maksaa? Kukaan ei tunnu kovin tarkkaan tietävän. Suuruusluokka koko maan tasolla on satoja miljoonia euroja. Omituisinta on, että tähän ei ole missään varattuna rahaa.

Palkkoja säätäessään hyvinvointialueiden olisi syytä varautua myös siihen, että jatkossa maaseutumaisten kuntien hoivayksiköissä lienee pakko maksaa isompaa palkkaa kuin kaupungeissa. Muutoin ei välttämättä hoitajia näihin yksiköihin saada. Osa yksityisistä toimijoista jo tekee näin. Samalla täytyy varautua siihen, että yksityisiä palveluja käytettäessä palvelusetelin arvon tulee maaseudulla olla arvoltaan korkeampi kuin kaupungissa.

Kiireetön hoito

 Kiireettömän hoidon hoitotakuuseen valtioneuvosto on esittämässä melkoista tiukennusta. Nykyisen lainsäädännön mukaan kiireettömään hoitoon tulee perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa. Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan aikamäärä lyhenisi seitsemään päivään.

Tällä hetkellä Suupohjassa (Llky:n nettisivujen mukaan) kiireettömään hoitoon pääsee 1 - 2 viikossa. Näin ollen uudistus ei ehkä täällä olisi ylivoimainen toteuttaa.

Nopea ja joustava hoitoonpääsy on toki tärkeää. Näin tapauksiin päästään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joskus kuitenkin hyvät asiat maksavat hyviä asioita. Lähinnä asettaisin kyseenalaiseksi ajoituksen. Juuri nyt on sotessa monta palloa ilmassa. Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus, siihen liittyen useita isoja hankkeita, hoitajamitoituksen kiristys, korona, Kela-korvausten leikkaus. Muutamia siis mainitakseni.

TE-palvelut 2024

 Ensi vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa olennaisesti kunnan menojen ennakoitavuutta. Voisi sanoa kunnan näkökulmasta, että sivistystoimi on uusi sote. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun aiemmin sote-menot ovat muodostaneet peräti 60 - 70 % kunnan menoista, on sivistystoimen merkitys jatkossa yhtä merkittävä kunnan taloudessa. Sillä erolla, että sivistystoimen menot ovat siis paremmin ennakoitavia.

Vuoden 2024 alussa toteutuu TE-palvelujen uudistus. Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti. Tarkoittaa sitä, että kunnalle tulee lisää menoja, mutta se saa vastaavan summan valtionosuuksia lisää. Siis tuossa poikkileikkaustilanteessa. Miten sitten menot ja tulot jatkossa kehittyvät, onkin vähän mutkikkaampi asia.

Tavoitteena on, että kunnat kuntalaisia ja yrityksiä lähellä olevina toimijoina tuntevat paremmin alueensa ja paikalliset olosuhteet. Samalla työllisyyspalvelut voidaan paremmin yhteensovittaa mm. kuntien koulutus- ja elinkeinopalveluihin.

Kuntien työllisyyspalvelujen rahoituksesta on tarkoitus tehdä kannustavaa. Karkeasti voisi sanoa, että mitä vähemmän työttömiä, sitä vähemmän kunnan tulee työllisyyspalveluja rahoittaa. Ja päinvastoin.

Työllisyyspalveluista tulee kunnan kokonaistalouden kannalta merkittävä toiminto. Alkuvaiheessa näiden palvelujen osuus tulee viemään ehkä noin 10 - 13 % kunnan talousarviosta. Tähän sisältyy riski. Ensinnäkin työllisyys ja sen aiheuttamat kustannukset ovat varsin suhdanteista riippuvaisia. Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yritysten kohtaamat ongelmat aiheuttavat puolestaan työpaikkojen menetyksiä. Usein kunnilla ei ole niiden kanssa paljonkaan tekemistä. Kun vaikkapa iso yritys lopettaa rakennemuutoksen seurauksena toimintansa, kunnan verotulot pienenevät. Mutta uudessa mallissa myös työllisyyden rahoituskustannukset kasvavat. Lyötyä lyödään. Työllisyyspalveluista voi tulla varsin vaikeasti ennakoitava menoerä kunnille, ja menot vaihtelevat voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan.

Mikä tahansa kunta ei voi työllisyyspalveluja järjestää. Kriteeriksi ollaan asettamassa 20.000 työllisen rajaa. Puhutaan, että se on ehdoton alaraja,  ja mieluiten yksikkökoon pitäisi olla paljon tätä suurempi. Mieluiten maakuntatasoa. Kunnat voivat toteuttaa tämän perustamalla kuntayhtymän tai sopimalla vastuukuntamallin käytöstä, jossa yleensä keskuskaupunki tuottaa palvelut ympäryskunnilleen. Mutta hetkinen. Eikös tässä katoa se suora yhteys (ainakin pienissä kunnissa) kunnan muihin toimintoihin?Entä se paikallistuntemus? Lopputuloksena voi olla peruskunnasta erossa toimiva kuntayhtymä, joka lähettää laskut peruskuntiin, peruskunta ei voi juuri laskun suuruuteen vaikuttaa, ja laskun määrä saattaa vaihdella vuosittain paljonkin.

Huomisen Lakeus

 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan. Voimassa kaava on jo ajan kovertama, sillä se on tullut voimaan vuonna 2005. Tosin siihen on tehty teemoittain muutamia tarkennuksia vuosien varrella. Kaavan nimi on Huomisen Lakeus ja se pyrkii kurkistamaan ajassa eteenpäin aina vuoteen 2050.

Maakuntakaavan luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2022 aikana ja kaavaehdotus vuonna 2023. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 vuonna 2024. Voimaan astuessaan se kumoaa aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.

Mutta mistä maakuntakaavassa oikeastaan on kysymys? Tässä siitä tiivistelmä:

https://youtu.be/X-tPEC2XXsk

Äänestäisinkö aluevaaleissa?

No, tottahan toki! Vaikka vaalikampanjat eivät kovin säkenöiviä olekaan. Sote-uudistusta on tehty pitkälle toistakymmentä vuotta. Nyt se on viimeinkin toteutumasssa. Uudistuksen onnistumista ei ratkaistu eduskunnan muotoillessa lakipakettia. Onnistuminen ratkaistaan käytännön toteutuksessa maakunnissa. Ensimmäinen valittava valtuusto on ratkaiseva. 

Saako pelastustoimi isossa isäntäorganisaatiossa riittävät resurssit? Järjestetäänkö hyvinvointialueen johtaminen tehokkaaksi? Muuttuuko toiminta asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi? Panostetaanko peruspalveluihin ja ennalta ehkäisyyn? Pysyvätkö palvelut meitä lähellä? Käytetäänkö yksityisiä palveluntuottajia hallitusti? Kiinnitetäänkö riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin? Onnistuvatko tietotekniikkaratkaisut, jotta voimme asioida enemmän eri kanavien kautta? Mistä resursseista nipistetään, kun rahat eivät riitä?

Ja paljon muuta saavat uudet luottamushenkilöt hyvinvointialueella pohdittavakseen. Ole mukana valitsemassa valtuustoon edustaja, joka osaa katsoa asioita laajasti, mutta ymmärtää myös yksityiskohtia.

Muutes. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, on jokaisella annetulla äänellä isompi painoarvo.

Puljaamista

Sote-uudistuksessa siirtyy merkittäviä kuntien omaisuuseriä korvauksetta hyvinvointialueille. Näitä ovat mm. sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja irtaimistot. Merkittävää irtaimistoa siirtyy myös kuntien sote-palveluista ja pelastustoimesta. Kuntasektorilla tätä on pidetty epäoikeudenmukaisena. Niinpä kunnissa on tehty järjestelyjä, joilla omaisuuteen kiinnitettyjä pääomia voitaisiin pitää kunnilla. Kiinteistöjä myydään, samoin irtaimistoja, jotka sitten vuokrataan takaisin.

Kunnat toki menettävät omaisuuttaan uudistuksessa. Toisaalta kunnille on vuosikymmenien aikana maksettu merkittäviä valtionosuuksia, joilla omaisuuseriä on käytännössä hankittu. Tärkeää on myös noudattaa säädettyjen lakien henkeä, eikä etsiä niistä porsaanreikiä. Kunnat ovat luonnollisesti eniten huolissaan omista palveluistaan ja omasta rahoituspohjastaan. Kuntalaisille kuitenkin sote- ja pela-palvelut ovat tärkeitä jatkossakin. Kikkailut omistusjärjestelyissä heikentävät hyvinvointialueiden kykyä tuottaa laadukkaita palveluja.

Osallisuus

 

Poimintoja osallisuuden toimialan talousarviosta. Valtuusto saattaa jotakin vielä tänä iltana muuttaa. 

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu etenee kylien kehittämisen suuntaisesti; talousarviossa on varattu 12 000 euroa kylien pienhankkeita ja suurempien hankkeiden kuntarahoitusosuuksia varten.

 

Sähköisen asioinnin ja sähköisen hallinnon edistämiseen on varauduttu 25 000 eurolla; sähköisen arkistoinnin, tiedonhallintamallin kehittämisen ja sähköisen allekirjoittamisen kokonaisuus vähentää paperityötä ja edistää palveluiden saavutettavuutta.

 

Budjetti panostaa myös kulttuuriin: hyvinvointikoordinaattorin toimen tehtävänkuvasta jopa 50 % kohdistuu kulttuuriin sekä yhteisöjen elinvoimaisuutta edistäviin toimiin.

 

Oppiminen

 Pari nostoa ensi vuoden talousarviosta oppimisen toimialalta:

Uuden päiväkodin valmistuminen parantaa varhaiskasvatuksen laatua asianmukaisten ja nykyaikaisten tilojen ansiosta. Se myös selkeyttää toimintaa ja henkilöstön käyttöä yksiköiden yhdistyessä uudeksi kokonaisuudeksi. Uudet tilat mahdollistavat uudenlaisen yhteisen kehittämisen varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori jatkaa osa-aikaisena, vaikka toiminnan aloittanut hanke päättyy. Perheiden kannustaminen yhteiseen liikkumiseen on hankkeessa ollut aktiivista ja tuonut hyviä tuloksia.

Valtion erityisavustuksella pystytään palkkaamaan lähes koko vuodeksi kokoaikainen kuraattori jo olemassa olevan kuraattoriresurssin lisäksi. Tavoitteena on panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan.  Llky:n budjetti puolestaan lupaa pari psykiatrista sairaanhoitajaa Suupohjan koulujen käyttöön. Tämä on asia, jota olemme pyytäneet jo useampana vuonna.

Lukiossa on kehitteillä yhteinen opintokokonaisuus yrittäjyydestä Teuvan Yrittäjien kanssa.

Teuvan keskustaa kehittämään

 Taannoin Jukka Leppäniemi ehdotti Tejuka-lehdessä, että Teuvan kunta perustaa työryhmän, joka alkaa pohtia ja laittaa toimeksi kirkonkylän pääraitin liiketilojen hyödyntämistä.  Ehdotus on hyvä ja kannatettava. Otan tämän aloitteen ensi vuoden ensimmäisen kunnanhallituksen listalle. Työryhmän toki voisi perustaa ilman kunnanhallituksen päätöstäkin, mutta haetaan ajatukselle sieltä vauhtia ja selkänojaa.

Teuvan keskusta ja sen kaupalliset palvelut ovat viime vuosina ottaneet vastaan monta osumaa. Monessa rakennuksessa on tyhjät ikkunat. Kiinteistön ylläpito muodostuu kiinteistön omistajalle harmiksi ja murheeksi. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Toisaalta tyhjä edullinen tila muodostaa aina myös mahdollisuuden, kunhan sopivat toimijat tavoitetaan.

Ajattelisin, että työryhmässä on kunnanhallituksen edustuksen lisäksi avoimella kutsulla yrittäjiä ja toivottavasti myös rahoittajia. Ennen kaikkea kiinteistön omistajat ovat tärkeä ryhmä. Minä ja elinkeinojohtaja ollaan mukana viran puolesta ja valmiina tarvittaviin toimiin.

Hankearviointi

 Väyläviraston Suupohjan radan peruskorjauksesta teettämän hankearvioinnin yhteenveto on tylyä tekstiä. Fokus on tiukasti nykypäivässä ja menneisyydessä. Radan peruskorjauksen tarjoamat mahdollisuudet liikenteen lisäämiseen ja aluetalouden kehittymiseen sivuutetaan. Kaskisten sataman merkitystä ja potentiaalia ei noteerata. Rataa ei aseteta isompaan kokonaisuuteen tärkeitä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Ilmastovaikutuksia kuljetusten siirtyessä kumipyörille vähätellään. Liikenneturvallisuuden kehitystä ei tunnisteta.

On totta, että rata vaatisi varsin perusteellisen remontin, jotta sitä voitaisiin jatkossa liikennöidä tehokkaasti. Myös sen tasoristeysten liikenneturvallisuutta on tärkeää parantaa. Peruskorjattu rata tarjoaisi kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia liikenteen kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ponnistelujen tulokset ovat osoittaneet isot kehittämismahdollisuudet, kun merkittäviä tuloksia on saatu aikaan jo ilman radan kunnostamistakin.

Hohtimia ei ole heitetty kaivoon. Jatkamme työtä ja neuvotteluja radan liikennöinnin jatkamiseksi ja kunnostuksen toteuttamiseksi.

Investoinnit

 

Tilahallinto kuroo korjausvelkaa vuonna 2022. Työlistalla on mm. Parramajan kunnostus sekä Henriikkakodin kahden sisäpihan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteus- ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Monen kiinteistön lämmönvaihtimet vaihdetaan. Tilojen energiatehokkuutta parannetaan.

 

Mikkiläntien eteläpuolelle rakennetaan sadevesiviemäriä noin 700 m. Hanke helpottaa osaltaan alueen hulevesien hallintaa ja vähentää vahinkoriskiä.

 

Katuvaloja rakennetaan 57 000 eurolla. Raha riittää 2,2 km:n matkalle kadun valaisuun. Hankkeen kustannuksista katetaan 30 % kiinteistön omistajien osarahoituksella.

 

Talousarviossa on myös varaus Äystön uuden asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Tapiontien päähän tulevan uuden asuntoalueen osayleiskaava valmistuu ensi vuonna.  Alueelle kaavoitettaneen noin 12 uutta asuintonttia. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan kun kaava on vahvistettu.

Niin. Ja kirkonkylän päiväkoti viimeistellään ja otetaan käyttöön.

 

 

 

 

 

 

Ta2022

Taas on saatu talousarvioehdotus valmiiksi. Kunnanhallitus käsittelee sen maanantaina 13.12. ja valtuusto 20.12. Ehdotus on 2,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tavoitteena on kattaa kunnan alijäämät vuonna 2022 ja konsernin alijäämät 2023. Näin pääsisimme lopulta eroon kriisikuntastatuksesta.

Investointeja taloussuunnitelma sisältää harvinaisen vähän. Jopa niin vähän, että omaisuuden arvon säilyminen alkaa olla kriittisellä tasolla. Jos talous kehittyy taloussuunnitelmassa ennakoidulla tavalla, meillä on varaa lisätä korjausinvestointeja taloussuunnitelman loppuvuosille 2024 - 2026.

Kiireetön hoito

Lausuntokierroksella on hallituksen esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta. Seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Asia hyvä. Mutta mietin, tiedostavatko päättäjämme täysin, missä tilassa terveydenhuoltomme tällä hetkellä on. Henkilökuntavaje. Työuupumus. Säästöohjelmat. Korona. Hoitovelka. Sote-uudistukseen valmistautuminen. Valitsisin uudistukselle paremman hetken lähitulevaisuudesta.

Samaan suuntaan

 Uuden valtuustokauden alun tärkeimpiä asioita on uuden kuntastrategian laatiminen. Kysehän on yksinkertaisuudessaan siitä, mihin asioihin aiomme panostaa ja keskittyä. Kunnan toimialaan riittää lukemattomia hyviä asioita edistettäväksi, mutta vain rajalliseen määrään riittää voimavaroja. Siksi asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on tärkeää.

Juuri nyt elämme kunnallishallinnon kannalta merkittävää murrosta. Hyvinvointialueet aloittavat varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alussa. Kun sote- ja pelastusalan palvelut siirtyvät niiden hoidettavaksi, kunnat hakevat uutta rooliaan. Teuvalla olemme valmistautuneet siihen mm. 1.8.2021 toteutetulla hallintouudistuksella. Toimintomme jakautuvat nyt kolmeen toimialaan: osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä on varmasti myös tulevan strategian kivijalka.

Tällä kertaa yritämme laatia strategiaa aiempaa laajemmalla porukalla. Strategian laadinnassa valtuutetut ovat kansan valitsemina keskeisessä asemassa. Mutta prosessin vaiheissa kysymme myös kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä.

Etelä-Pohjanmaalle on valmisteilla myös maakuntastrategia, jonka maakuntavaltuusto varmaankin vuodenvaihteessa hyväksyy.  Sen nimeksi on laitettu osuvasti Huomisen Lakeus. Luonnoksessa puhutaan ainakin väestökehityksen vakiinnuttamisesta, koulutustason nostamisesta, elinkeinoelämän uudistamisesta ja  ekologisesta jälleenrakennuksesta. Maakuntaohjelmalla pyritään sitouttamaan keskeiset alueen toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Samaan suuntaan kannattaa kuntienkin pyrkiä.

Llkyllä starttaa viimeinen vuosi

 Hyvinvointialueiden toiminnan valmistelu on jo kuumeisesti käynnissä. Aluevaalit pidetään vuodenvaihteen jälkeen. Vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi reilun vuoden kuluttua 1.1.2023. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä lakkautetaan.

Kunnanhallitus käsittelee Teuvalla maanantaina 20.9. ohjettaan Llky:n talouden ja toiminnan hoitamisesta 2023. Kuluvan vuoden ja ensi vuoden sote-menojen määrällä on vaikutusta sekä tulevan hyvinvointialueen että peruskunnan tulevaisuuden rahoitukseen. Mitä isommat kustannukset näinä kahtena vuonna, sitä suuremman valtionosuuden hyvinvointialue saa jatkossa. Toisaalta vastaavasti kuntien saama valtionosuus pienenee. Siksi Teuvan kunnan kannalta on tärkeää, että ensi vuosi toimitaan säästeliäästi. Ehdotukseni raamiksi Teuvan kunnan maksuosuudelle on 21,9 miljoonaa euroa. Se on n. 0,5 miljoonaa euroa tämänvuotista enemmän. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Llky ylittää tämän vuoden määrärahan 0,8 miljoonalla eurolla.

Nyt on tärkeää, että Llky:ssä viimeisenä toimintavuonna keskitytään säästeliäisyyden lisäksi palvelupuutteiden paikkaamiseen ja hyvinvointialueeseen valmistautumiseen. Yhteistoiminta-alueiden ei tule nyt sooloilla vaan pyrkiä yhteiseen toimintatapaan. Palvelupuutteista olemme Teuvan osalta nostamassa esiin lääkäripalveluja, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä päihdepalveluja.

2023

Pitkään valmisteltu sote-uudistus on toteutumassa vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Valmistelutyö maakunnissa on meneillään, ja tulevien hyvinvointialueiden vaalit pidetään jo ensi talvena.

Sote-palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi varmaankaan juuri mikään ei heti muutu kuntalaisen näkökulmasta. Tutut palvelut jatkuvat tutuissa toimipisteissä. Paineita palvelujen keskittämiseen alueiden päättäjillä tulee kuitenkin pian vastaan, koska hyvinvointialueiden talous tulee muodostumaan haasteelliseksi. Toimintojen yhdistäminen lisää kustannuksia, samoin väestön ikääntyminen ja terveysteknologian kehitys. Alueilla tultaneen sellaisia palveluja keskittämään, joita kuntalaiset tarvitsevat harvemmin. Toisaalta tekniikan kehitys mahdollistaa myös yhä useampien palvelujen tuomisen koteihin.

Teuvan kaltaisen kunnan taloudelle sote-uudistus tuo helpotusta. Muutos tehdään toteutushetkellään aika lailla kustannusneutraalisti. Teuvan kunnan menot vähenevät reilulla 20 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia ja verotuloja pienennetään suunnilleen sama määrä. Mutta tuleva sote-menojen kustannuspaine jää hyvinvointialueiden vastuulle. Aika näyttää, miten valtio ratkaisee sote-menojen rahoituksen. Toivottavasti tiukan paikan tullen ei puututa kuntien rahoituspohjaan.

Korona-aika jatkuu

Korona jatkaa leviämistään maailmalla, Suomessa ja maakunnassa. Teuvalla on onneksi toistaiseksi ollut hiljaista. Koko kuluneen 1,5 vuoden pandemian aikana Teuvalla on tavattu vain kahdeksan tartuntaa.

Korona on osoittanut muuntautumiskykynsä. Uusia variantteja ja uusia aaltoja on tullut aina entisten jälkeen. Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu yli tuhat päivittäistä tartuntaa. Nyt tauti tarttuu nuoriin ja rokottamattomiin. Taudin vakavaa muotoa esiintyy kuitenkin nyt suhteellisesti vähemmän. Ennen pitkää tartuntamäärien kasvaessa myös sairaalahoidon tarve kasvanee.

Joudumme toistaiseksi jatkamaan turvatoimia. Kokoontumisia rajoitetaan, turvavälejä pidetään, maskeja käytetään ja käsihygieniasta huolehditaan. Rokotuksilla on keskeinen rooli taudin kuriin saamisessa.

Yritysten tukeminen

Kunnilla on selkeä intressi edistää yritystoimintaa ja lisätä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja alueellaan. Rajoja tälle toiminnalle haettiin aiemmin kuntalain toimialapykälän tulkinnasta, mutta tällä vuosituhannella lähinnä kilpailuoikeudesta ja EU:n valtiontukisäädöksistä. Myös kuntalakiin on otettu asiaa koskevia määräyksiä ja mm. rajoitteita toimia markkinoilla.

Hallinnossa lähdetään siitä, että lakeja pitää noudattaa. Mutta myös etuja ja haittoja sekä riskejä tulee arvioidaja verrata.  Kunnan ei pidä toiminnallaan sotkea markkinoita eikä saattaa yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan.

Onko toimitilojen rakentaminen yrityksille enää ajankohtaista? Näkisin, että on. Kilpailuetumme muihin kuntiin nähden ovat rajalliset. Jos pystymme tarjoamaan kohtuuhintaisia tiloja, sillä voi olla suurikin merkitys yrityksen sijoittumisen näkökulmasta. Kasvava yritys tarvitsee pääomia tuotekehitykseen, koneisiin ja laitteisiin sekä ihan vain kasvavan toiminnan pyörittämiseen. Menoja syntyy ennen tuloja. Jos yrityksen ei tarvitse investoida seiniin, se voi käyttää pääomia toiminnan kehittämiseen.

Millaisen riskin kunta ottaa toimitiloja rakentaessaan? Tämä pitää aina tapauskohtaisesti arvioida. Jos rakennamme toimitiloja, jotka ovat yleiskäyttöisiä - toisin sanoen ne soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan - ne tuskin Teuvalla pitkäksi aikaa tyhjiksi jäävät, vaikka niissä aloittanut yritystoiminta ei syystä tai toisesta pitemmällä aikavälillä menestyisikään. Yritystoiminnan jatkumiseen liittyy aina riski, yritys on aina markkinoista riippuvainen, joten se on osa yritystoiminnan perusluonnetta.

Mitä muuta yritysten tukeminen voisi olla? Teuvalla on ollut käytössä investointiavustuksia ja korkotukia. Säästöohjelmien myötä niistä on luovuttu. Korot ovat tällä hetkellä niin historiallisen matalat, että korkotuki ei ole kovin vaikuttava tukimuoto. Tärkeällä sijalla sen sijaan on yritysneuvonta sekä hankkeet, joiden kautta yritykset voivat olla toimintaansa kehittämässä.

Oudon vuoden hyvä tilinpäätös

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana vuoden 2020 tilinpäätöstä. Se on 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulokseen on osaltaan vaikuttanut valtion koronatuki, jota saimme 1,2 miljoonaa. Verotulot eivät koronavuonna Teuvalla romahtaneet, niin kuin vuosi sitten pelättiin. Ne kasvoivat hieman eli 1,3 %. Sote-kustannukset pienenivät 2,1 %. Kunnan omat henkilöstömenot alenivat 3,1 %.

Ylijäämä pienentää kunnan taseeseen kertyneen alijäämän 1,6 miljoonaan euroon. Velan määrä pieneni 3,3 miljoonaa.

Kun kunnan ja sen omistamien tytäryhtiöiden tulokset summataan, on konsernin tulos 3,7 miljoonaa ylijäämäinen. Ikävä kyllä konsernin alijäämiä on viime vuoden jälkeen jäljellä vielä 4,4 miljoonaa. Vieraan pääoman määrä pieneni 3,6 miljoonaa.

Tulos on hyvä ja on syytä tyytyväisyyteen. Kaikki tulosparannus ei johdu valtion koronatuista, mutta täytyy muistaa, että viime vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Vastaaviin talouden tunnuslukuihin tuskin lähivuosina päästään.

Talouden kuva

Viime vuonna tähän aikaan näytti pahalta. Kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 2019 olivat synkät. Korona kolkutteli oville, ja verotulojen pelättiin romahtavan. Toisin kävi. Valtio tuki niin yrityksiä kuin kuntiakin massiivisella lainanotolla. Niinpä viime vuodelta kunnat takovat toinen toistaan parempia tuloksia. Mukavaa, kun on vaalitkin tulossa. Tässä saattaa vain käydä niin, että uudet valtuutetut kohtaavat täysin erilaisen maailman, kuin mitä nyt vaalikampanjan aikana kuvitellaan. Siksi on tärkeää puhua vaaleissa myös talouden haasteista.

Maahanmuutto

 Kun kuntavaalit on pidetty, ja uutta valtuustokautta linjataan, näen että suhtautumisen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin tulee olla keskeisellä sijalla. Väki Suupohjassa vanhenee, huoltosuhde merkittävästi heikkenee. Tarvitsemme työvoimaa alueen yrityksiin ja sote-palveluihin. Ovatko maahanmuuttajat tervetulleita? Olemmeko valmiita kohtaamaan toisia kulttuureja? Olemmeko valmiit toimimaan aktiivisesti ja systemaattisesti maahanmuuttajien saamiseksi seudulle?

Tässä toiminta pitäisi ehdottomasti organisoida seudullisesti. Yksin Teuvan kunta on turhan pieni toimija. Maakunnallisessa hankkeessa jäämme helposti reuna-alueeksi. Näkisin, että tämä voisi olla Suupohjan kuntayhteistyön uusi ydin. Toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa. Naapurista Närpiöstä voimme oppia paljon maahanmuutosta ja kotouttamisesta.

  

Hallintouudistus

 Teuvan kunta päätyi uudistamaan organisaatiotaan. Neljä vuotta sitten toteutettiin merkittävä uudistus luottamushenkilöorganisaatiossa, kun siirryttiin valiokuntamalliin. Lautakunnat pakollisia lukuunottamatta lakkautettiin. Tilalle perustettiin kaksi valiokuntaa, hyvinvointivaliokunta ja yhdyskuntarakennevaluokunta. Valtuutetuista 9 kuuluu kunnanhallitukseen ja 9 kumpaankin valiokuntaan. Valiokunnat eivät tee hallintopäätöksiä, vaan antavat asioiden valmisteluun poliittista ohjausta. Päätösvaltaa käyttävät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat, tietyiltä osin lakisääteiset lautakunnat. Neljä vuotta sitten muutoksia ei tehty viranhaltijaorganisaatioon.

Onkin ajateltu, että nyt on oiva vaihe valtuustokauden jälleen vaihtuessa tehdä seuraavat muutokset. Valiokuntamallista on saatu kokemuksia, joita kerätään piakkoin tehtävällä kyselyllä ja käsitellään valtuustoseminaarissa. Oma käsitykseni on se, että valiokuntamalli on lunastanut paikkansa, mutta se kaipaa terävöittämistä. Alkavalla valtuustokaudella valiokuntien tulee päästä kiinni isompiin asioihin ja suuntautua selkeämmin tulevaisuuteen.

Mikäli sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, poistuu kunnan budjetista reilut 20 miljoonaa menoja. Vastaavasti verotuloja ja valtionosuuksia leikataan. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi. Teuvalla on meneillään selvitys siivouksen, ruokapalvelujen ja kiinteistönhoidon yhtiöittämiseksi. Mikäli nämä molemmat muutokset toteutuvat, ja kunnan organisaatiota ei muilta osin muuteta, meillä on suhteellisesti varsin suuri hyvinvointipalvelujen toimiala ja hyvin pienet hallinnon ja yhdyskuntarakenteen toimialat. Valiokuntia olisi kaksi, hyvinvointivaliokunta ja elinvoimalautakunta.

Uudessa hallintomallissamme toiminnot on jaettu niin ikään kolmeen toimialaan, joiden nimet ovat osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä sanoissa tiivistyvät myös tulevaisuuden kunnan tavoitteet. Näille peruskiville on tarkoitus rakentaa myös uusi strategia. Osallisuuden toimialaan kuuluu nimensä mukaisesti kaikki kuntalaisten osallisuuteen liittyvä; vaalit, toimielimet, osallistuva budjetointi, kumppanuuspöydät, hyvinvoinnin edistäminen, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kirjastopalvelut. Oppimisen toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, koulut, kansalaisopisto ja henkilöstöasiat. Elinvoiman toimialaan puolestaan yrityspalvelut, työllisyysasiat, se mikä nykyisistä yhdyskuntarakenteen toimialan palveluista on kunnan organisaatiossa sekä kunnan tytäryhtiöiden ohjaus.

Paikallista energiaa

Kunnan talouden sopeutusohjelmassa yhtenä painopistealueena on energia-asiat. Toimenpiteitä on jäsennelty kolmelle tasolle: Kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, vuotuiset investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kunnan kiinteistöillä ja seudullinen hanke uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä Vaasan yliopiston VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) kanssa on valmisteltu hanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan hajautetun energiantuotannon käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla saamalla aikaan uusiutuvaa energiaa tuottavia investointeja samaan aikaan tehden tutkimusta käyttäjien roolista ja sen merkityksestä uusiutuvan energian käyttöönoton kohteissa. Uusiutuvan energian tuottajana nimenomaan maaseudulla on keskeinen rooli, ja hankkeen tarkoituksena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä energiantuotannon omavaraisuutta paitsi paikallis- ja aluetasolla myös välillisesti koko maan tasolla. Toimintamalleja luomalla hankkeen kokemuksia ja hankkeessa opittua voidaan hyödyntää laajemminkin pyrittäessä kohti uusiutuvan energian vahvempaa käyttöä maassamme.

Hankkeen vastuullisena johtajana on Vaasan yliopiston VEBICin projektipäällikkö, KTM Ari Haapanen. Haapasella on vahva kokemus uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteuttamisesta ja johtamisesta. Hankkeen yhteyshenkilönä on Vaasan yliopiston VEBICin tutkimuspäällikkö, FT, KTM Olli Voutilainen. Voutilainen on niin ikään mukana hankkeen toteuttamisessa. Hänellä on monipuolinen kokemus ja osaaminen etenkin maaseutu- alueiden kehitykseen ja kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta.

Hankkeen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolme kuntaa: Isojoki, Kauhava ja Teuva. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritykset, maatilat, kuntien organisaatiot, hankkeen aikana perustettavat uusiutuvan energian tuottajayritykset, energian kuluttajat sekä laajasti ottaen kohdekuntien kaikki asukkaat. Hanke toteutetaan jokaisessa kolmessa kohdekunnassa omana projektin osanaan.

Teuvan kunnan rahoitusosuus on 4.000 euroa vuodessa vuosina 2020 – 2022. Lisäksi Teuvan Kaukolämpö Oy:n rahoitus on 2.000 euroa koko hankeaikana.

Hanketta on syyskaudella jo vähän aloiteltu. Koronan vuoksi on jouduttu toimimaan etäyhteyksin. Toivottavasti lähiaikoina päästään aiheen teemoilta kokoontumaan Teakin tiloissa. Ilmoittelemme tästä sitten Tejukassa.

Valoa kohti

 Talvipäivän seisaus. Jouluviikko. Kuljemme valoa kohti.

” Tahtoisin päästä, paimenten mukaan

Unohtaa kiireen ja melun rasittavan.

Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
Tuo ensi joulu
Sai muuttaa historian

Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan,
Olkoon rauha loppumaton

Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
Sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.
Et löydä kultaa, et juhlapöytää,
Löydät vain seimen ja tallin koruttoman.

Turvallista, iloista, lapsenmielistä joulua ja hyvää uutta vuotta 2021!

Läsnälääkäri

 Uusi sana tämäkin. Hyväksyessään ensi vuoden talousarvion Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi myös seuraavan kannanoton:

"Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien läsnälääkäripalveluiden saatavuus turvataan ja toteutetaan jatkossakin lähellä asiakkaita. Digitaalisten palvelujen tulee perustua asiakkaan valintaan ja rajautua sen tyyppisiin sairaustapauksiin, joissa etäpalvelu luontevasti korvaa lähipalvelun. Läsnälääkäripalveluiden kokonaisvaltaista korvaamista pääosin puhelinpalvelulla, mitä talousarvioneuvotteluissa kunnille ehdotettiin, ei voi hyväksyä. TA 2021 valmistelussa ehdotuksena ollut toimintamalli heikentäisi saatujen selvitysten mukaan oleellisesti lääkäripalveluja ja niiden saatavuutta Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien alueella, eikä tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä toiminnassa. 

Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta kehittämisen tulee palvella asiakkaan etua ja parantaa palvelun saatavuutta, eikä heikentää sitä. Digitaalisten lääkäripalvelujen kehittämisestä tulee laatia suunnitelma, jonka johtokunta hyväksyy. Suunnitelman valmisteluun on otettava seudun kuntien edustus tiiviisti mukaan. 

Isojoella, Karijoella ja Teuvalla on paljon vanhusväestöä, jonka erityispiirteet tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Lisäksi tulee varmistaa ja huomioida neuvolalääkäripalveluiden saatavuus lähipalveluna. Kyseisten kuntien lääkärin läsnävastaanottojen osalta tulee palata vähintään korona-aikaa edeltäneeseen tarjontaan mahdollisimman nopeasti koronavirustilanteen helpottaessa. Hoitajien ja lääkärien työnjakoa ja yhteistyötä tulee edelleen kehittää siten, että lääkärin kokonaisvaltainen näkemys potilaan tilanteesta toteutuu."

Reiluun kampanjointiin

Joitakin vuosia sitten puhuttiin siitä, miten kaikki puolueet ovat muuttuneet niin samanlaisiksi, että niiden ohjelmia on vaikea erottaa toisistaan. Sittemmin politiikka on palannut politiikkaan. Yhteiskunnat ovat maailmalla polarisoituneet. Vastakkainasettelu yhteiskunnallisessa keskustelussa on lisääntynyt. Pienellä viiveellä näin on käynyt Suomessakin. En osoittele minkään poliittisen ryhmän suuntaan, näen että kehitys on ollut prosessi, jossa on ollut monia vaikuttimia. Näyttää siltä, että tämä vastakkainasettelu on siirtymässä myös paikallistasolle.

Teuvalla keskustelu on ollut asiallista ja rakentavaa. Toivon vilkasta ja reipasta kampanjointia kuntavaaleihin. Näin äänestäjät tietävät tehdä valintansa selkeistä vaihtoehdoista. Mikä sitten on keskeistä keskustelun pitämisessä reiluna ja terveenä? Varmaankin huomion pitäminen omassa viestissä. Halu ymmärtää toisia ja toinen toisemme kunnioittaminen, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä.

Osallisuusohjelma

Teuvan kunnan taloussuunnitelmaan on nostettu keskeiseksi teemaksi osallisuus. Tähän liittyen on jo toteutettu osallistuvan budjetoinnin kokeilu kahtena vuonna. Myös muita osallisuuden muotoja on kokeiltu. Toiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi on päätetty laatia osallisuusohjelma. Tämä vastaa osaltaan myös valtuutettu Anu Salmelan jättämään valtuustoaloitteeseen ” Lapsivaikutuksen arvioinnin käyttöönotto sekä kuntalaisraadin perustaminen” ottamalla kantaa eri osallisuuden muotoihin kunnassa. Osallisuusohjelman laatimisen suuntaviivoihin ovat vaikuttaneet hyvinvointi- ja yhdyskuntarakennevaliokunnat pelaamalla osallisuuspeliä. Lisäksi luonnosta on käsitelty sekä hyvinvointivaliokunnassa että yhdyskuntarakennevaliokunnassa. 

Osallisuusohjelma on ollut lausuttavana nuorisovaltuustossa ja vanhus- ja vammaisneuvostossa. Kuntalaisia on kuultu ohjelman sisällöstä hyvinvointivaliokunnan kuntalaisraadissa sekä sähköisen kyselyn avulla.

Osallistaminen merkitsee kuntalaisten kuulemista palveluiden käyttäjinä. Sitä kautta he voivat vaikuttaa haluamiensa palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Toisaalta se on myös yhteistyötä jokaisen kuntalaisen, sidosryhmän ja kunnan henkilöstön välillä. Osallisuus antaa myös kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Osallisuus voidaan myös tulkita kahdella eri tavalla, se voi tarkoittaa ”kuulumisen, mukanaolon tunnetta” tai ”omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista ja vastuun kantamista”. Toisaalta se on myös verkostoituvaa yhteistyötä jokaisen kuntalaisen, sidosryhmän ja kunnan henkilöstön välillä.

Osallisuusohjelmassa pohditaan osallisuutta keinona rakentaa yhteisöllistä Teuvaa sekä kuntalaisten että kuntaorganisaation näkökulmasta, sekä esitellään käytännön tapoja osallistamiseen.

Osallisuuden toteuttaminen Teuvalla merkitsee mm. seuraavia:

 • Vuorovaikutusta ja vastavuoroisuutta 

• Ääneen sanomista ja asioiden näkyväksi tekemistä 

• Ratkaisukeskeistä toimintaa 

• Toimimista yli toimialarajojen 

• Ymmärryksen kasvattamista 

• Todellisiin tarpeisiin vastaamista 

• Yhdessä tekemistä ja yhteen hiileen puhaltamista 

• Positiivista asennetta ja aktiivista pöhinää 

• Muutoksen aikaansaamista 

• Kunnan asukkaiden toimien aktivointia 

• Kuntalaisten kuulemista ja heille vastaamista 

• Kaikkien ottamista mukaan päätöksentekoon, suunnitteluun ja toimintaan 

• Mahdollisuuksien antamista tehdä itse ja yhdessä 

• Asioiden perusteellista valmistelua 

• Sähköisten ratkaisujen hyväksikäyttämistä (Teuva sovellus)

Tuulivoimasta

 Kunnat haluavat, että niiden alueelle investoidaan. Investoinnit luovat kaivattua taloudellista aktiviteettia. Tuulivoimaloiden osalta on merkittävä lisä kunnan tuloihin.

Toisaalta tuulivoimalat ovat teollista energian tuotantoa ja niillä on ympäristövaikutuksensa. Kuntalaisten mielipiteet tuulivoiman suhteen jakautuvat voimakkaasti. Terveysvaikutukset huolettavat. Samoin vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kiinteistöjen arvoihin.

Teuvan kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimarakentamiseen. Haluamme olla kuitenkin vaikuttamassa siihen, minne sitä rakennetaan. Tärkeitä tarkasteltavia näkökulmia ovat

• luonnonolosuhteet
• etäisyys asutuksesta
• vaikutus kulttuurimaisemaan.

Pidämme perusteltuna, että tuulivoima-alueet suunnitellaan yleiskaavaprosessissa, jossa kuntalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan. Yleensä myös ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarpeen. Pidämme haitallisena yksittäisten tuulivoimaloiden sijoittelua ympäri kuntaa. Mieluummin keskitetään alueille, joissa asutus on etäällä ja vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisemmiksi.

Emme ole tehneet mitään päätöstä metri-tai kilometrimääristä, joka voimalalla tulee olla asutukseen. Emme pidä sellaisen päätöksen tekemistä laillisena. Kunta voi vaikuttaa maankäyttöön niillä keinoilla, jotka sille lainsäädännössä on osoitettu. Näistä tärkeimmät ovat kaavoitusmenettely ja suunnittelutarveratkaisu. Pidämme oikeana, että etäisyydet ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että haitat minimoidaan. Esimerkiksi äänen etenemiseen luonnossa vaikuttaa moni tekijä: maaston muodot, puusto, tornin korkeus, tietysti voimalan tuottama melun määrä, mutta myös koko ajan vaihtuvat asiat kuten sää ja tuulen suunta ja voimakkuus. Siksi onkin tärkeää, että selvitykset kaikista vaikutuksista tehdään erityisellä huolella ja luotettavasti.

Monipaikkaisuus

Tämä on muotitermi. Mutta termin takana on täyttä asiaa.  Monipaikkaisuus koostuu eri paikoissa tapahtuvasta asumisesta, työstä, liikkumisesta, palvelujen käyttämisestä, harrastuksista ja omistamisesta.  Yhden kiinteän asuinpaikan sijaan vietämme arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa liikkuen niiden välillä. Keskeisin monipaikkaisten ryhmä on kesäasukkaat.

Monipaikkaisuus lisääntyy, koska siihen on mahdollisuuksia, ja koska se tuottaa hyvinvointia. Joillekin se on yksinkertaisesti tapa järjestää toimiva arki (lasten vuoroasuminen, etäomaisen hoito). Ihmisten monipaikkaisuus on lisääntynyt työn ja opiskelun muutosten (etätyö, pendelöinti), vapaa-ajan lisääntymisen ja perhesuhteiden muutosten sekä liikenne- ja viestintätekniikan kehityksen ansiosta.

Miten otamme tulevaisuuden palvelujen suunnittelussa monipaikkaiset huomioon? Mitä meillä on tarjota kaupunkilaiselle, joka haluaa viettää osan ajastaan maalaismiljöössä? Pitääkö monipaikkaisuudella olla rooli uudessa kuntastrategiassa?

Olen tätä kirjoittaessani lainannut Luken Hilkka Vihisen Monipaikkaisuus on mahdollisuus -seminaarissa esittämiä ajatuksia.

Talousarvio 2021

Vuoden 2021 talousarvioesitys on valmistunut. Se on 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Toimintamenojen arvioidaan nousevan noin 0,4 prosenttia vuoden 2020 talousarviosta. Taustalla on suurimpana yksittäisenä perusteena Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän talousarvioehdotuksen maksuosuuden nousu 21,37 miljoonaan euroon. Toimintatulojen arvioidaan laskevan vuoden 2020 talousarvioon nähden noin 7,5 prosenttia.

 

Verotulot pienenevät arvion mukaan tämän vuoden tasosta 0,9 %. Valtionosuudet sen sijaan näyttäisivät kasvavan 4,5 %. Euroina tuo kasvu on noin 830.000.

Vuoden suurin investointi on päiväkoti, joka jäi tänä vuonna tekemättä. Siihen on varattu 1,3 miljoonaa euroa. Varauksia on myös panostuksia mm. uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja hyvään sisäilmaan.

Vuonna 2021 kunnan lainamäärä kasvaa vain 90.000 euroa ollen vuoden lopussa 3 749 euroa/asukas. Vuonna 2023 lainamäärä taloussuunnitelman mukaan taittuu laskuun. Konsernin lainakanta oli vuoden 2019 tilinpäätöksessä 6 011 euroa/asukas.

Olennaista on, että korona aiheuttaa suurta epävarmuutta ensi vuoden menojen ja tulojen arvioimiseen. Mikäli pandemia pitkittyy, talousvaikutukset voivat olla varsin massiivisia.

Talouspäällikkö

Kunnanhallitus käsitteli viime kokouksessaan esitystä hallinto-organisaation uudistamiseksi. Esityksessä oli kaksi vaihtoehtoista mallia talousasioiden hoitamiseksi: Joko hankitaan talousosaamista ostopalveluna tai palkataan taloussihteeri. Tarkoitus oli, että molempia vaihtoehtoja valmistellaan, ja vasta valmistelun pohjalta ensi keväänä päätetään, kumpi malli valitaan. Hallitus halusi nimenomaan tähän asiaan lisäselvityksiä, ja siksi esitykseni jäi pöydälle.

Miksi ostopalveluvaihtoehto? Tavoitteena on ostaa asiantuntemusta. Työ on osin kausiluonteista painottuen talousarvion laadintaan ja tilinpäätöksen valmisteluun. Ostopalveluvaihtoehdossa on paremmat mahdollisuudet ostaa sitä kulloinkin tarvittava määrä. Haluaisin työn myös painottuvan uudella tavalla vähän controller-tyyppiseen suuntaan, jossa tarkastaminen, analysointi ja prosessien kehittäminen korostuisivat. Tämä asiantuntija porautuisi myös tytäryhtiöiden talouteen ja auttaisi näin niiden toiminnan kehittämisessä ja omistajaohjauksessa. Olennaista olisi, että hän katsoisi asioita "boksin ulkopuolelta" ja toisi näin kehittämiseen uutta tulokulmaa. Myös naapurikunnilla on ollut kiinnostusta palvelujen ostamiseen. Näin yhdessä kunnassa tehty oivallus vaikkapa jonkin prosessin kehittämisessä voitaisiin hyödyntää suoraan myös toisessa.

Vaihtoehtona on, että kunnat yhdessä palkkaavat talousosaajan. Tai Teuvan kunta perinteiseen tapaan perustaa viran, ja palkkaa siihen taloussihteerin/kamreerin. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena näen sitoutumisen tehtävään ja organisaatioon.

Entä miksi jokin uusi toimija ylipäätään tarvitaan? Toimenkuvia on viime vuosina ahkerasti yhdistelty, ja niinpä jotkin niistä ovat jo käyneet liian monitahoisiksi hoitaa. Terve talous on tärkeä perusta kaikelle toiminnalle, ja siksi siihen kannattaa myöskin panostaa.

Kuntatalous

Kunnissa puhutaan taloudesta paljon. Teuvalla talouskeskustelua ovat hallinneet kriisikuntastatus ja säästöpaketit. Taloudesta on tarpeen käydä keskustelua myös kuntavaaleissa. Korona vaikuttaa merkittävästi myös kuntatalouteen. Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt.

Hyvä talous ei tietenkään ole itsetarkoitus. Kunta on olemassa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi. Sitä tehtävää täytetään palveluiden kautta. Mutta palvelut vaativat euroja. Taloutensa tuhrannut kunta ei pysty täyttämään tehtäväänsä.

Missä Teuvalla nyt mennään? Olemme viime vuodet tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Ylijäämät ovat olleet pieniä, mutta plussalla on menty kumminkin. Tosin viime vuosi valtion harkinnanvaraisen avustuksen turvin. Kuluva vuosi näyttää kohtuulliselta. Pieniä mahdollisuuksia vielä on päästä plussan puolelle tänäkin vuonna. Ensi vuoden talousarviosta on tulossa ylijäämäinen. Mutta koronan vaikutukset talouteen ensi vuonna ovat suuri kysymysmerkki.

Teuvan kunnan tulisi pystyä tekemään vuosittain merkittäviä ylijäämiä, jotta taseeseen kertyneet alijäämät saadaan katettua. Tämän toteutumista seuraa valtiovarainministeriö. Mikäli korona aiheuttaa suurta lisähaastetta, voi kunta saada pari vuotta lisäaikaa alijäämien kattamiseen.

Taloudesta on siis pidettävä hyvää huolta. Ja säästöjä etsitään varmasti myös ensi vaalikaudella. Joten jos joku kuntavaaliehdokas lupaa kovin paljon uutta hyvää, kysypä miten hän aikoo sen rahoittaa.

Ilmastotalkoot

Ilmastoasioita ei Teuvan kunnan strategiassa erikseen mainita. Vaikka uusiutuvaan energiaan onkin tarkoitus vuosittain investoida. Ja onhan kunta mukana kahdessakin energiaomavaraisuutta nostamaan pyrkivässä hankkeessa. Uuden valtuuston on aika asettaa myös selkeitä tavoitteita ilmastotalkoisiin osallistumiselle ja hiilineutraaliudelle.

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet tulevat ensi valtuustokaudella näkymään kaikilla elämänalueilla paikallisista päätöksistä riippumatta. On tärkeää, että valmistaudumme myös näihin haasteisiin. Jotkin toimet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta monet vaikuttavat rajoitteina tai kustannuksina. Eteläpohjalaisittain merkittävä asia on turpeen käytön vähentyminen, joka on alkanut jo toteutua ennakoituakin nopeammin. Sitä indikoivat mm. Vapon rajut sopeutustoimet.

Mitä Teuvan kunta voi, ja mitä sen pitää tehdä ilmastoasioissa? Olemmeko sopeutuja vai avautuvien mahdollisuuksien aktiivinen etsijä?

Puhutaan palveluista

Kuntavaaleissa on syytä puhua ainakin palveluista. Niistä oman kunnan palveluista. Sote-palvelut ovat niistä tärkeimpiä. Niistä on tärkeää puhua, vaikka ne mahdollisesti tulevan vaalikauden aikana siirtyvätkin hyvinvointialueen järjestettäviksi. Nimittäin, jos nyt jokin lähipalvelu lakkaa, sitä tuskin ihan heti maakunnallisen järjestäjän toimesta palautetaan.

Minusta lääkärin vastaanoton tulee jatkossakin olla lähipalvelua. On hyvä, että sairaanhoitajien osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän. Moneen vaivaan apu löytyykin osaavalta sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta. On myös hyvä, että etäpalveluja kehitetään. Tekniikka on meitä varten. Käsittääkseni etäpalvelut soveltuvat erityisen hyvin yksittäiseen, tavanomaiseen vaivaan sekä hoidon jälkiseurantaan.  Mutta monessa tilanteessa lääkärin kokonaisvaltainen arvio ja ihmisen aito kohtaaminen edellyttävät länäoloa.

Koronan vallitessa on perusteltua tartuntavaaran takia suosia normaalia enemmän etäpalveluita. Kuitenkaan koronan varjolla ei palvelujärjestelmää saa pysyvästi muuttaa niin, että lähi- ja läsnäpalvelusta tingitään.

Omaishoidon tuki

Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri on tehnyt esityksen, että omaishoidon tuki muutettaisiin verovapaaksi tuloksi. Omaishoidontuki on STM:n päätöksellä 1.1.2020 alkaen 408,09 – 816,18 euroa kuukaudessa. Tästä kuitenkin sen saaja joutuu maksamaan veroa, joten korvaus jää kovin vaatimattomaksi. Omaishoidon tuki on yhteiskunnalle hyvin edullinen tapa järjestää hoivapalvelu sitä tarvitsevalle. Näin ollen olisi varsin perusteltua pyrkiä lisäämään sen houkuttelevuutta. Ehdotus on varsin kannatettava. Sen lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää omaishoitajien jaksamiseen.