tiistaina, tammikuuta 31, 2006

Teuva luottaa seutuyhteistyöhön

Teuvan kunnanhallitus antoi eilen lausuntonsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelusta maakunnan liitolle. Teuvalla ei uskota kuntaliitoksiin vaan seutuyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyölle luontaisin perusta on Suupohjan seutu (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva. Kunnilla onkin jo monenmoista järkevää yhteistyötä, mm. yhteinen elinkeinotoimi, toisen asteen ammatillinen koulutus ja uusimpana nykyaikainen laajakaistaverkko.

Teuva toivoo seutuyhteistyöhön entistä enemmän mukaan myöskin rannikon kuntia, Kristiinankaupunkia, Kaskista ja Närpiötä. Olemme viime syksyn ja alkaneen vuoden aikana keskustelleet paljonkin näiden läntisten naapuriemme kanssa, ja maakunta- ja kielirajasta huolimatta vilpitöntä kiinnostusta ja innostusta yhteistyöhön on olemassa. Rannikko on ainakin teuvalaisille monella tapaa perinteinen asiointisuunta. Myös yhteinen historiaa nivoo Teuvaa länteen.

Esitetyistä kunta- ja palvelurakennemalleista Teuva pitää ehdottomasti parhaana peruskuntamallia. Sitä voidaan toteuttaa joko yhdistämällä nykyisiä kuntia entistä elinvoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi tai rakentamalla itsenäisten kuntien kesken verkostomaista yhteistyötä. Piirimalli ei saa kannatusta, mutta jos siihen kaikesta huolimatta päädyttäisiin, sopiva alue olisi Etelä-Pohjanmaan maakunta. Aluekuntamalli on huonoin vaihtoehto. Siinä valta ja rahat siirtyisivät isoille aluekunnille, ja lähikuntien asema jäisi varsin heikoksi.

Mikäli valtiovalta päätyisi kuntien pakkoliitoksiin, Teuvan kunnanhallitus näkee kolme vaihtoehtoa. Ensinnäkin uuden kunnan voisi muodostaa Suupohjan seutukunta. Toinen mahdollisuus olisi, että tätä vahvistettaisiin rannikon kolmella kunnalla. Kolmas vaihtoehto olisi Kaskisten, Kristiinan, Närpiön ja Teuvan muodostama kaksikielinen kunta.

Teuvan kunnanhallitus vastustaa Etelä-Pohjanmaan liiton esitystä maakunnallisten kuntayhtymien kokoamisesta maakuntavaltuuston alaisuuteen. Maakunnallisen byrokratian laajentamista ei pidetä perusteltuna. Maakunnalliset palvelut turvataan parhaiten nykyisten kuntayhtymien toimintaa ja yhteistyötä kehittämällä sekä erityisesti peruskuntien omistajaohjausta vahvistamalla.

perjantaina, tammikuuta 27, 2006

Miten parantaisit lapsiperheiden arkea?

Aiempien kirjoituksieni otsikot näyttävät ilman sen suurempaa suunnittelua tulleen kysymysten muotoon. Siitä juontui mieleeni, että koska tätä palstaa on lukijoiden helppo kommentoida, tässä voisi myös kysellä kuntalaisten ja miksei muidenkin näkemyksiä. Teuvalla mietitään tällä hetkellä kuumeisesti, mistä ja miten uusia kuntalaisia. Erityisesti lapsiperheet kiinnostavat, koska lapsissa on tulevaisuus. Työryhmä miettii kunnanhallitukselle esitystä, miten voisimme paikallisilla toimilla helpottaa lapsiperheiden elämää. Millä toimilla voisimme rohkaista lapsiperheitä muuttamaan Teuvalle?

Kerro Sinä, mikä olisi parhain tapa parantaa lapsiperheiden arkea! Miten kunta voisi toimia, jotta Teuva olisi entistä parempi paikka perheille?
Niin Teuvan kunnan kuin muidenkin kuntien voimavarat ovat tänä päivänä varsin rajalliset. Eli joudumme tarkkaan miettimään, millaisiin lisäpanostuksiin meillä on varaa. Mutta kaikki ideat ja ajatukset ovat tervetulleita. Niistä sitten päättäjät voivat valita mielestään toteuttamiskelpoisimmat.

torstaina, tammikuuta 26, 2006

Herrojen haaveita?

Suupohjan seudun kunnat ovat aloittelemassa yhteistä strategiatyötä. Seudullisten pohdintojen pohjalta mietitään myös kuntakohtaiset strategiat. Visiot, skenaariot, strategiat – tällaisia sanoja siellä vilahtelee – onko näillä mitään tekemistä arkielämän kanssa?

Kyse on hyvin yksinkertaisesta ja arkisesta asiasta. Strategiatyössä laaditaan yhteiset tavoitteet. Määritellään millaista tulevaisuutta porukalla tavoitellaan. Teuvalta strategia – ainakin yhteisesti hyväksytty – on puuttunut. Se on omalta osaltaan aiheuttanut hämmennystä. Kun strategia puuttuu, puuttuu toiminnalta linja, etenemiseltä selkeä suunta. Joku onkin sattuvasti sanonut, että on huomattavasti helpompi löytää perille, jos tietää minne on menossa.

On tietysti tärkeää, millaiset yhteiset tavoitteet asetamme, mikä on lopullisen strategiapaperin sisältö. Mutta vielä tärkeämpää on se prosessi, jolla sen laadimme. On tärkeää, että eri poliittiset ryhmät, virkamiehet, henkilöstön edustajat ja eri intressiryhmien edustajat tekevät sen yhdessä. Näin valmisteluun saadaan mahdollisimman laaja osaaminen ja paljon erilaisia näkemyksiä. Yhteisessä keskustelussa muokataan yhteinen linja, jonka toteuttamiseen kaikki sitoutuvat.

Jos meillä teuvalaisilla on yhteinen näkemys siitä, millainen paikkakunta tästä Teuvasta tulisi tehdä, ja toimimme yhteistyössä sen mukaisesti, meillä on paljon suurempi mahdollisuus onnistua. Haasteita tulee siitä huolimatta riittämään.

Strategian laatiminen on valintojen tekemistä. Usein kuntien strategioihin pyritään kirjaamaan kaikki maailman hyvät asiat. Se on luonnollista, koska mukana on kovin monia eturyhmiä. Toimiva strategia kuitenkin keskittyy joihinkin asioihin, yleensä paikkakunnan luontaisiin vahvuuksiin. Jotta saisi jotain aikaiseksi, on voimat keskitettävä.

Strategiatyössä on edellä mainitun maailmaa syleilevyyden lisäksi muitakin kompastuskiviä. Liian usein strategiat ovat jääneet kunnantalon arkistohyllylle pölyttymään. Hienot toiminta-ajatukset on jaksettu yhdessä vääntää ja päämäärät asetella, mutta käytännön toimenpiteisiin eivät voimat enää olekaan riittäneet. Kuka tekee, mitä tekee, milloin ja millä rahalla? Miten tuloksia seurataan? Sen kummempia eivät avainkysymykset strategian jalkauttamisessa ole. Kunnan henkilöstön tulisi omista vuotuisista tulostavoitteistaan suoraan nähdä yhteys kunnan kokonaistavoitteisiin.

Kun strategia on tehty, erillisiä päätöksiä ei voi enää kunnassa tehdä siitä irrallaan. Niitä tulee tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne toteuttavat valittua strategiaa. Tämä antaa poliittisille päättäjille hyvän johtamisen ja seurannan välineen. Tietysti silloin, kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, täytyy strategiaa tarkistaa, eikä jatkaa härkäpäisesti kerran päätetyllä linjalla.

Toivonkin, että Teuvalla päästään pikkuasioilla politikoinnista suuntaamaan voimavarat tulevaisuuden miettimiseen ja varsinaisten linjapäätösten tekemiseen.

keskiviikkona, tammikuuta 18, 2006

Miten käy palveluiden?

Teuvan kunnan talousarvio on valtuuston tekemien lisäysten jälkeen 400.000 euroa alijäämäinen. Tämä on uusi tilanne Teuvalla. Budjetin hyväksymisen yhteydessä päätettiin siitä, että alijäämä on kurottava umpeen vuoden 2006 alkupuolella tehtävillä rakenteellisilla ratkaisuilla.

Teuvan kunnan talous kulkee aivan samaan suuntaan kuin muidenkin kuntien talous. Valtion kuristusote toimii tehokkaasti. Teuvalla on takanaan hyviä tilinpäätöksiä, mutta vuosi vuodelta ne ovat heikentyneet. Teuva ei ole kriisissä, sillä on vielä taloudessaan puskureita, mutta muutoksia on tehtävä – mieluummin nopeasti – jotta kamreerin kirstu ei alkaisi ammottaa tyhjyyttään.

Mitä ne kuuluisat rakenteelliset muutokset ovat? Ja miksei niitä sitten ole jo tehty? Kun julkisen talouden vauraina vuosina kunnallisia palveluja on pala palalta rakennettu, on päädytty toiminnan järjestämisessä ratkaisuihin, jotka eivät varmaankaan enää ole parhaita mahdollisia. Kyse on siis asioiden ja toimintatapojen uudelleen ajattelusta. Tätähän avoimilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat tekemään koko ajan. Se ei välttämättä ole helppoa. Totutuille tavoille ei aina nähdä vaihtoehtoja. Eivätkä usein asiakkaatkaan pidä muutoksista. Kyse ei ole vain koulujen määrästä, vaan toivottavasti paljon syvemmälle menevästä palvelujen uudistamisesta.

Kunta on olemassa kuntalaisiaan varten. Ensimmäisenä ei siis saa olla mielessä palvelujen vähentäminen eikä niiden saavutettavuuden olennainen heikentäminen. Usein auttaa osaamisen keskittäminen ja vastuiden selkeyttäminen. On myös keskityttävä siihen, mikä asiakkaan kannalta on olennaisinta. Myös jonkinlaisten kilvoittelun elementtien tuominen toimintaan piristää. Meidän kaikkien tulisikin toimia kunnassa, niin kuin tekisimme tuottamamme palvelun myyntiin. Meidän tulisi toimia niin tehokkaasti ja laadukkaasti – vaikka kyse olisikin ilmaispalvelusta – kuin meidän olisi pystyttävä myymään tuote kannattavaan hintaan ja paremmin ehdoin kuin kilpailijat.

Vuonna 2006 mietitään myös kuntarajoja ja kuntien välistä yhteistyötä. Tällä seudulla keskityttäneen jälkimmäiseen. Kunnat ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään. Mutta paljon on parantamisen varaakin. Uusi tekniikka, kuntalaisten muuttuvat tarpeet ja vaatimukset, muutokset alueen väestön ikärakenteessa ja tiukentuva rahoituskehys edellyttävät muutoksia myös seudun yhteistyössä. Olemme sopineet naapurien kanssa, että lähestymme kunta- ja palvelurakenneuudistusta nimenomaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Emme ensimmäiseksi ala piirrellä organisaatiokaavioiden laatikoita, vaan mietimme millainen kinkeripiiri ja millaiset toteuttamistavat olisivat minkin palvelun osalta jatkossa parhaat mahdolliset. Tätä varten aivan alkuvuodesta alkaa kuntien yhteinen strategiatyö, jossa näitä asioita mietitään.

Kaikkien yhteinen tavoite kuitenkin on, että hyvinvointipalvelut säilytetään laadukkaina. Täällä Suupohjan seudulla ne tärkeimmiltä osin ovat huomattavasti paremmat kuin monissa kaupunkikeskuksissa. Tähän tosiasiaan voi tutustua vaikkapa viettämällä aikaa jonkin ison kaupungin terveyskeskuksen päivystysjonossa tai yrittämällä saada asiaansa ajetuksi ison organisaation byrokratiassa. Muutoksia tulevaisuus tuo palveluihin ja niiden järjestämistapoihin, palvelujen tuottajakin voi muuttua, mutta palvelujen tasosta pyritään pitämään kiinni. Se on meidän tärkeimpiä kilpailuvalttejamme.

Veli Nummela
kunnanjohtaja

maanantaina, tammikuuta 16, 2006

Tonttisekoilua Teuvalla?

Joulukuinen valtuuston päätös, jolla R.A-Oil Oy Ab:n tonttikauppa palautettiin kunnanhallituksen valmisteluun, on herättänyt jonkin verran hämmennystä. Onhan se aika yllättävää, että lähes unohdetun parkkipaikan kulma yhtäkkiä herättää niin paljon kiinnostusta.

Minusta oli aivan perusteltua ottaa aikalisä, kun alueen suhteen ilmeni useampia suunnitelmia, eikä myynnistä olisi yksimielistä päätöstä tässä vaiheessa syntynyt. Itsestään selvänä pidän sitä, että Teuvalta löytyy hyvä tontti huoltoasemayritykselle. Joko tämä tai jokin toinen. Kyllä Teuvalla lääniä riittää. Eikä kunnan tehtävänä ole kilpailua rajoittaa. Minäkin ostaisin mielelläni halvempaa bensaa…

Kun tuon kiistanalaisen parkkipaikan, jota paikallisesti olen kuullut kutsuttavan punaiseksi toriksi, käyttöä suunnitellaan, tulee muistaa, että se ei ole tontti lainkaan. Voimassa olevassa kaavassa se on määritelty parkkipaikaksi, eikä sillä lähtökohtaisesti ole ollenkaan rakennusoikeutta. R.A-Oilin aluetta kysyessä arvelimme, että se saattaisi olla soveltuva paikka kylmälle asemalle. Poikkeamislupaa sekin vaatii, ja lupa harkitaan hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien pohjalta. Jos alueelle aletaan suunnitella isompia rakennelmia, asia vaatii aivan uuden tarkastelun.

Veli Nummela
kunnanjohtaja