tiistaina, elokuuta 28, 2012

Teuvan Vuokratalot Oy

Kunnanhallitus evästi eilen Teuvan Vuokratalot Oy:n yhtiökokousta. Yhtiö omistaa kaiken kaikkiaan 167 vuokra-asuntoa Teuvalla. Yhtiön osuus Teuvan kunnan vuokra-asuntokannasta on 65 %. Yhtiö on kunnan kokonaan omistama.

Yhtiön taloutta on viime vuosina saatu tervehdytettyä. Kuitenkin asuntojen käyttöaste on laskenut huolestuttavasti (87,8 % vuonna 2011). Useat vuokratalot kaipaavat kipeästi peruskorjausta. Kiinteistöjen vanhetessa yhtiön lainojen lyhennykset kasvavat. Tämä on hankala yhtälö.

Kunnanhallitus velvoitti yhtiön hallituksen laatimaan suunnitelman vuokra-asuntokannan kehittämisestä. Kunnanhallitus haluaa myös vielä kuluvan vuoden aikana järjestettäväksi työseminaarin vuokra-asuntopalvelujen kehittämisestä. Vuokrataloyhtiön tulee laatia selkeä suunnitelma siitä, miten tulevien vuosien haasteista selvitään.

torstaina, elokuuta 23, 2012

Vanhuspalvelulaki

Ministerit kinaavat, tuleeko lakiin kirjata hoitajamitoitus. Molemmille näkemyksille löytyy perusteita. Tosiasia lienee, että jos kunnat olisivat asiansa vuosien varrella hyvin hoitaneet, ei tästä asiasta nyt tarvitsisi tällaista keskustelua käydä. Hoito on hyvin erilaista eri puolilla maata. Eikä hoidon taso ole aina kunnan koosta tai vakavaraisuudesta kiinni, vaan ihan jostain muusta.

Lakiin kirjattu hoitajamitoitus on aika kankea ja karkea ohjaustapa. Vanhainkoteja ja palvelukoteja on kovin erilaisia. Myös vanhusten hoidon tarve vaihtelee. Samassakin yksikössä se voi olla tänään ja ensi vuonna aika erilainen. Järkeä ja inhimillisiä arvoja tulisi soveltaa.

Taloudellisesti tiukkana aikana minimistä voi tulla myös maksimi. Se voi johtaa siihen, että kunnan toisessa palvelukodisssa joudutaan pitämään hoidon todelliseen tarpeeseen nähden jopa liikaa henkilökuntaa toisen jäädessä liian vähälle. Turha ei myöskään ole se pelko, että kun kunnissa joudutaan palkkaamaan lisää henkilökuntaa laitoksiin, kotihoidon resursseja joudutaan leikkaamaan.

Jos olisin laista päättämässä, laittaisin kyllä mitoituksen pykäliin. Kuitenkin vähän nykyistä esitystä loivemmin. En kiinnittyisi yhteen lukuun, erityyppisissä yksiköissä mitoituksen pitäisi olla erilainen. Hoidon tarpeen arviointiin on olemassa hyviä menetelmiä. Siirtymäajankin antaisin kunnille asian kuntoon laittamiseen. Niin, ja riihikuivaa rahaakin siihen toki tarvittaisiin.

tiistaina, elokuuta 21, 2012

Sote

Eilisessä sairaanhoitopiirin valtuuston seminaarissa käsiteltiin mm. tulevaa sosiaali- ja terveystoimen uudistusta. Isompiin piireihin ollaan menossa. Lähipalvelut halutaan säilyttää. Sairaanhoitopiirit hallinnollisina yksikköinä lakkaavat, mutta keskussairaalat säilyvät ennallaan. Järjestämis- ja rahoitusvastuu kokonaisuudesta halutaan sälyttää yhdelle ja samalle taholle.

Etelä-Pohjanmaan osalta realistisia vaihtoehtoja on lähinnä kaksi: Sairaanhoitopiirin nykyiset jäsenkunnat perustavat yhteisen sote-alueen (kuntayhtymä), joka hoitaa käytännössä koko sosiaali- ja terveystoimen. Tai sitten Seinäjoen kaupunki ottaa tehtävät hoitaakseen isäntäkuntana koko maakunnan alueella.

Näistä kuntayhtymämalli lienee kannaltamme selvästi parempi. Ministeri Risikko kehotti eilen puheessaan maakunnan päättäjiä ottamaan aloitteen omiin käsiin, ja miettimään miten asia Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan.

tiistaina, elokuuta 14, 2012

Vaihekaava

Etelä-Pohjanmaalle on laadittu 1. vaihemaakuntakaava, joka täydentää vuonna 2005 laadittua kokonaismaakuntakaavaa osoittamalla maakunnalliset tuulivoiman tuontantoon soveltuvat alueet. Tavoitteena on tuulivoiman tuotannon keskittäminen suuriin yksiköihin. Maakuntakaavalla ratkaistaan tuulivoima-alueiden yleispiirteinen koko ja sijainti.

Kaavoitus kulkee tuulivoiman osalta vähän jälkijunassa. Useat tuulivoimayhtiöt ovat kilvan varanneet alueita ja tehneet selvityksiä alueiden soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon. Hankkeita on tosi paljon, ja niistä todennäköisesti vain osa toteutuu.

Tuulivoiman toteutusmahdollisuuksiin vaikuttavat olennaisesti maanomistajien ja alueen asukkaiden valmiudet vuokrata alueitaan tuulivoimayhtiöiden käyttöön. Tuulivoimaa tulee voida sijoittaa myös nyt tehdyn karttaharjoituksen ulkopuolisille alueille, kunhan haitat luonnolle, maisemalle ja ihmisille eivät ole esteenä. Tuulivoimaa tulee voida tuottaa myös pienissä 1 - 3 tuulivoimalan yksiköissä erityisesti syrjäisillä, metsäisillä alueilla, joissa ympäristöhaitat eivät korostu.

maanantaina, elokuuta 13, 2012

Harkinnanvaraista

Tänä iltana kunnanhallitus keskustelee talouden sopeutustoimista. Esillä on myös harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen.

Viime vuonnan teimme alijäämää 2,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tulosennuste on -3 miljoonaa euroa. Näillä luvuilla tarvitsisimme harkinnanvaraista valtionosuutta kipeästi. Aika näyttää, saammeko sitä. Viime vuoden lopussa taseemme oli vielä kohtuullisen terve; lainamäärä pieni ja edellisten vuosien ylijäämistä nokare jäljellä. Valtiolla rahaa on jaossa vain 20 miljoonaa, ja tarvitsijoiden lista on pitkä...

perjantaina, elokuuta 03, 2012

Järkivihreää

Termi "järkivihreä" ponnahti tietoisuuteen Vihreiden tämän kesän puoluekokouksen keskusteluista. Tässä en kuitenkaan viittaa puoluepolitiikkaan, vaan mielessäni on Forssan seudulla jo pitkään tehty uraa uurtava elinkeinopoliittinen työ. "Järkivihreä Forssan seutu" pyrkii olemaan edelläkävijä ympäristöliiketoiminnan kehittämisessä.

Ilmastonmuutos, uusiutumattomien energiavarojen ja luonnonvarojen ehtyminen, luonnon saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen johtavat siihen, että vihreä talous on lähivuosikymmeninä voimakkaasti kasvava ala.

Maaseudulla on vahvuutensa ympäristöliiketoiminnan kehittämisessä. Uusiutuvan energian tuottaminen (tuulivoima, aurinkoenergia, maalämpö, biopolttoaineet) avaavat uusia mahdollisuuksia. Niin ikään kierrätykseen perustuvat liikeideat ovat jatkossa tavoiteltuja. Uusia tekniikoita, uusia laitteita tarvitaan, jotta voimme vastata kiristyviin ympäristövaatimuksiin.

Kyse on myös imagosta. Haluammeko profiloitua seutuna, joka pyrkii vastuullisuuteen ja korkeaan osaamiseen ympäristöasioissa? Suupohjassa meillä on jo valmiina monia elementtejä, joita systemaattisesti kehittämällä voisimme olla vihreän talouden osaajia.

torstaina, elokuuta 02, 2012

Turvallisempi huominen

Valtioneuvoston 14.6. tekemä periaatepäätös kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta kantaa yllämainittua nimeä. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet sekä esitetty 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi.

Tässä joitakin hajapoimintoja, jotka eivät missään nimessä anna kunnollista kokonaiskuvaa ohjelmasta:

Syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet

Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä väkivallan ja onnettomuuksien taustalla. Alkoholi on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista liikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin.

Hukkuneista nuorista noin 70 prosenttia ja vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleista noin puolet on päihtyneitä onnettomuushetkellä. Nuorten alkoholin käyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi ja itsensä tosihumalaan juovien osuus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2009 terveystapatutkimuksen mukaan kuukausittain tosihumalaan asti juovia oli 14-18-vuotiaista pojista 22 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia.

Suomalaisen väkivallan erityispiirre on, että se liittyy kiinteästi syrjäytymiseen. Tavallisin suomalainen henkirikoksen tekijä on syrjäytynyt mies, työtön ja päihteiden väärinkäyttäjä ja joka on tekohetkellä vahvassa humalassa. Väkivallan
uhrit ja tekijät ovat usein samoja henkilöitä. Suomessa väkivalta kasaantuu voimakkaasti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista ei koe koskaan väkivaltaa. Vastaavasti yhteen prosenttiin väestöstä kohdistuu 67 prosenttia kaikesta väkivallasta. Samat taustatekijät liittyvät usein myös lähisuhde-ja perheväkivaltaan.

Syrjäytyneiden nuorten määrä on vuonna 2012 julkaistun raportin3 mukaan kasvanut viime vuosina vain vähän. Heidän määränsä on vaihdellut 1990-luvun alun 9 prosentista vuoden 2011 lopun noin viiteen prosenttiin. Syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 51 300. Näistä 32 500 on syrjäytymisen kovassa ytimessä. He eivät näy missään tilastoissa eikä ole tietoa siitä, missä he ovat ja mitä he tekevät. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljänneksellä on maahanmuuttajatausta ja joka kolmas
kouluttamaton vieraskielinen nuori on syrjäytynyt. Syrjäytymisriskissä on suuria eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Somalia puhuvista 15–29 vuotiaista nuorista yli 40prosenttia on syrjäytyneitä.

Verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Kotiympäristössä tapahtuu noin kolmannes tapaturmista ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 25 vuoden aikana. Kotitapaturmia tapahtuu miehille eniten huolto-, korjaus- ja rakennustöissä ja naisille eniten ruuanlaiton ja kotona liikkumisen yhteydessä. Yleisin kotitapaturman sattumistapa on kaatuminen.

Asumisen ja kodin lähiympäristön turvallisuus

Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Iäkkäät asuvat yhä pidempään kotona ja yksin asuvien iäkkäiden määrä lisääntyy. Iäkkäille tapahtuu paljon tapaturmia kotona, ja yleisimpiä näistä ovat kaatumiset ja matalat putoamiset. Kotona asuvista joka kolmas ja palvelukodeissa ja laitoksissa asuvista joka toinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. Kerran kaatuneella on suuri riski kaatua uudelleen, ja kerran kaatuneista noin puolet kaatuu uudestaan. Tapaturman seuraukset ovat usein vakavat johtuen iäkkään yleisestä hauraudesta. Iäkkäillä kotiympäristön turvallisuuden parantamisen ohella keskeistä on liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen.

Katuturvallisuus

Katuväkivallan määrä on tutkimuksen mukaan lähes puolittunut kolmessakymmenessä vuodessa. Iäkkäisiin kadulla ja kodin lähiympäristössä kohdistuneet varkaudet ovat lisääntyneet viime vuosina. Varkauksia tekevät usein nuoret syrjäytyneet henkilöt. Joukossa on myös ulkomailta tulleita ryhmiä, jotka valitsevat kohteekseen
iäkkäitä ihmisiä.

Suomessa tapahtuu noin 200 000 haittaan tai vammaan johtavaa liukastumista vuosittain. Niiden määrä onkasvanut noin 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liukastumista arvioidaan koituvan noin 200 miljoonan euron suorat kustannukset kansantaloudelle vuosittain.

Oppilaitosten turvallisuus

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalista häirintää oli kokenut 49 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä, 44 prosenttia lukiolaistytöistä ja 55 prosenttia ammattikoulussa opiskelevista tytöistä. Seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä, kuten huorittelua, oli kokenut yläkoululaisista tytöistä 40 prosenttia, lukiolaistytöistä 31 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 45 prosenttia. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua internetissä tai puhelimessa oli viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan kohdannut noin kolmasosa tytöistä. Pojista noin 6-7 prosenttia oli kokenut häirintää internetissä tai puhelimitse. Vuoden 2008 Lapsiuhritutkimuksen mukaan 9. -luokkalaisista tytöistä seksuaalista häirintää ja
ehdottelua internetissä viimeisen vuoden aikana oli kohdannut hieman yli viidennes.

Liikkumisen turvallisuus

Liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi 1970-luvulta lähtien. Nopeusrajoitusten käyttöönotto oli keskeinentekijä, joka vaikutti kehitykseen. Turvallisuutta ovat lisänneet myös entistä paremmin suunnitellut tiet ja uuden teknologian käyttöönotto, joka on parantanut autojen turvallisuutta, sekä turvalaitteet. Vuonna 2009 Euroopan unionin alueella kuoli tieliikenteessä keskimäärin 70 henkilöä miljoonaa asukasta kohden, Suomessa vastaava luku oli 52.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet laskivat henkilöauto-onnettomuuksia nopeammin. Raskaan liikenteen tieliikennekuolemat ovat vähentyneet vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan moottoripyöräonnettomuudet lisääntyivät lähes puolella.

Tieliikenteessä kuolleiden lasten määrä on laskenut viidesosaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suurin syy kehityksen taustalla on lisääntynyt turvalaitteiden käyttö.

Nuorten, 15-24-vuotiaiden, tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla. Vuonna 2009 kaikista tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista joka neljäs oli nuori. Nuorista 74 prosenttia menehtyi henkilöautoonnettomuuksissa ja menehtyneistä yli puolet oli kuljettajia. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisista
rattijuopoista vuonna 2009 32 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Nuoria miehiä menehtyy liikenneonnettomuuksissa seitsemän kertaa useammin kuin nuoria naisia.

Tieliikennekäytössä olevien mopojen ja kevyiden nelipyöräisten ajoneuvojen, ml. mopoautot, määrä on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan mopo on vaarallisin ajoneuvo kilometriä kohti. Riski joutua mopolla vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenkertainen henkilöautoon verrattuna. Viime vuosina on Suomessa kuollut vuosittain keskimäärin 10 mopoilijaa. Loukkaantuneita on vuosittain noin tuhat. Viritetyt mopot ovat mukana useimmissa mopo-onnettomuuksissa. Mopoja virittävät nuorten lisäksi myös näiden vanhemmat.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana iäkkäiden liikennekuolemat ovat vähentyneet 20 prosenttia.

Vuosittain liikenteessä kuolee noin 50 jalankulkijaa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Auton alle jäämistä suurempi riski jalankulkijalle on loukkaantuminen kaatumisen ja liukastumisen yhteydessä. Iäkkäiden riski kuolla jalankulkijoina on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna suhteutettuna ikäluokan
kokoon. Tieliikenteessä suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista kaksi kolmesta on iäkkäitä.