torstaina, marraskuuta 30, 2006

Paras-hanke Suupohjassa

Valmisteilla oleva puitelaki velvoittaa kunnat miettimään palvelurakenteensa uusiksi. Lain ensisijaisena tavoitteena on elinvoimaisten kuntien muodostaminen työssäkäyntialueittain tai muutoin luontevina kokonaisuuksina. Kuntaliitosten vaihtoehtona kunnat voivat lisätä yhteistoimintaansa. Kuntien tulee joka tapauksessa ottaa kantaa siihen, miten ne tulevina vuosikymmeninä selviävät väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi kunnallistalouden pysyessä kireänä. Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut tulee järjestää vähintään 20.000 asukkaan asukaspohjalla ja toisen asteen koulutus 50.000 asukkaan asukaspohjalla.

Puitelaki ei siis koske pelkästään terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Kuntien tulee selvittää uudistusten tarpeet käytännössä koko palvelutuotantonsa osalta.

Puitelaki näyttää saaneen liikettä aikaan kuntakentässä. Eri puolilla Suomea on lähtenyt liikkeelle kuntaliitosselvityksiä ja erilaisia yhteistyöhankkeita. Suupohjan viisi kuntaa (Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) valmistelivat alkusyksystä omaa hankettaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Myöhemmin mukaan otettiin myös Kaskinen ja Kristiinankaupunki.

Näiden seitsemän kunnan päätettäväksi tulee joulukuun aikana, miltä pohjalta yhteistyötä ryhdytään rakentamaan. Kunnilta kysytään, haluavatko ne muodostaa yhden kaikki seitsemän kuntaa kattavan yhteistoiminta-alueen, vai pitävätkö ne parempana mallia, jossa rannikon kaupungit muodostavat oman alueensa. Edelleen joudutaan ottamaan kantaa siihen, missä laajuudessa yhteistyötä halutaan selvittää; pitäydytäänkö vain sosiaali- ja terveystoimessa, vai otetaanko esim. koulutoimikin työn alle.

Esiin on noussut myös ajatus kuntaliitoksesta. Niinpä kunnilta kysytään, ovatko ne valmiit osallistumaan kuntaliitoksen esiselvitykseen. Kyseessä olisi kartoitus kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä sen tutkailu, löytyykö kuntaliitokselle poliittista tahtoa.

Nähdäkseni Teuvan etu on, että yhteistoiminta-alueesta muodostuisi mahdollisimman laaja. Toivon kaikkien seitsemän kunnan lähtevän siihen mukaan. Jurvan osalta asian ratkaisee heidän kuntaliitosselvityksensä Kurikan kanssa. Laaja yhteistoiminta-alue toisi toimintaan ison yksikön etuja. Laajalla toiminta-alueella yhteistyö myös muodostuisi kuntien kesken tasaväkisemmäksi.

Mielestäni sosiaali- ja terveystoimen lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikissa muissakin palveluissa. Selvitykset sitten aikanaan näyttävät, mitkä toiminnot kannattaa hoitaa yksin ja mitkä yhdessä naapureiden kanssa.

Yhteistoiminta-alueesta neuvotellessa tulee määritellä lähipalvelut. Niiden tulee olla kuntalaisten saatavilla omassa kunnassa, vaikka palvelujen hallinto olisikin yhteinen. Yhteistyö tulee rakentaa verkostomaiseksi siten, etteivät kaikki toiminnot keskity alueen keskukseen, vaan että pienetkin kunnat saavat osansa, kun järjestämisvastuuta jaetaan.

Varmaa on, ettei kaikki voi jatkua kuin ennen. Kunnallishallinto on suurten muutosten kynnyksellä. Yhteistyötä tekemällä, vanhoja rakenteita karsimalla ja uusia palvelujen järjestämistapoja kehittämällä uskon Teuvan kunnalla olevan menestymisen mahdollisuudet itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa.

Aion silti esittää, että Teuvan kunta osallistuisi myös esiselvitykseen kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Parin seuraavan vuoden aikana kuntien liitoksiinsa saamat porkkanarahat ovat merkittävät. Nyt on siis oikea aika verrata liitoksen ja yhteistyön etuja ja haittoja. Pelkkien porkkanarahojen takia liitosta ei kannata tehdä. Mutta jos liitos osoittautuisi todennäköiseksi tai tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi lähitulevaisuudessa, se kannattaa ajoittaa siten, että valtion tuki hyödynnetään mahdollisimman täysimääräisesti.

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Kyselyn kertomaa

Osana elinkeinopoliittisen ohjelman viimeistelyä teuvalaisilta yrittäjiltä kyseltiin näkemyksiä yritystoiminnan tulevaisuudesta sekä toiveita siitä, miten kunta voisi olla avuksi yritystoiminnan kehittämisessä.

Kyselyyn vastattiin internetissä. Vastauksia tuli 54 kpl, vastausprosentti oli noin 14. Olisimme toki toivoneet enemmän vastauksia, mutta saatujen kokemusten mukaan tämäntyyppisissä kyselyissä tähänkin tulokseen tulee olla varsin tyytyväinen. Lisäksi vastauksista näkyy, että suurimmat yrityksemme ovat vastanneet varsin kattavasti.

Tulokset olivat yllättävänkin rohkaisevia. Vastanneiden yritysten ongelmat vaikuttivat olevan lähinnä kasvuun liittyviä pullonkauloja. Ammattitaitoisen työvoiman saanti oli selvästi kaikkein keskeisin kysymys. Lisäksi yrityksillä tuntui olevan paljon investointi- ja koulutustarpeita. Vain harvat yritykset arvioivat lähivuosina liikevaihtonsa laskevan tai toiminnan loppuvan.

Reilulla kolmanneksella yrityksistä tuntui olevan viiden vuoden sisällä toimitilatarpeita. Useimmat ovat valmiit rakentamaan toimitilansa itse, mutta toivovat kunnalta avustusta investoinnin toteuttamiseen tai korkotukea investoinnista aiheutuvan lainan hoitamiseen. Kone- ja laiteinvestointeja on näkyvissä noin 70 %:lla yrityksistä. 61 % vastanneista kannatti suoraa investointitukea koneiden ja laitteiden hankintaan. Vastausten perusteella kunnan tuki erityisesti aikaistaisi investoinnin tekemistä, mutta myös parantaisi sen laatua. 27 % oli sitä mieltä, että kunnan antama 10 %:n investointituki mahdollistaisi investointeja, jotka muutoin jäisivät kokonaan tekemättä.

Koulutustarpeita tuntui olevan 63 %:lla yrityksistä. Erityisesti tarvitaan henkilökohtaisen ammattitaidon täydentämistä sekä markkinointi-, viestintä- ja myyntikoulutusta. 70 % vastanneista oli sitä mieltä, että näiden koulutustarpeiden täyttämisessä kunnan tuki olisi paikallaan. Erityisesti toivottiin suoraa avustusta koulutuskustannuksiin.

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistunee joulun alla, ja se tulee kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn alkuvuoden aikana. Siinä pyritään ottamaan huomioon yrittäjien kyselyssä esittämiä toiveita. Kunta kuitenkin joutuu katsomaan näitä asioita omista lähtökohdistaan. Kunnan mahdollisten tukitoimien tarkoituksena on säilyttää ja luoda työpaikkoja. Tätä lähtökohtaa vasten päättäjien tulee esitettyjä tukitoimia tarkastella.

torstaina, marraskuuta 23, 2006

Tulevaisuuteen investoiva budjetti

Ensi vuoden talousarvio valmistuu hyvää vauhtia. Varsinkin nyt, kun koulujen jatko alkaa olla selvä asia. Valtuustohan vielä sanoo joulukuussa painavan sanansa kouluverkosta, mutta talousarviota rakennetaan sillä oletuksella, että kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kaikki koulut jatkavat vielä ainakin kolme vuotta.

Näillä näkymin talousarviosta on tulossa alijäämäinen (n. 0,2 M€). Toimintakulujen kasvu näyttäisi asettuvan noin 4,2 %:n kieppeille. Rahamääräisesti käytämme palveluihin ensi vuonna noin yhden miljoonan enemmän kuin tänä vuonna.

Menopaineemme kasvavat vuosi vuodelta sosiaali- ja terveystoimessa erityisesti väestön vanhenemisen myötä. Ikääntyvät kuntalaiset ovat palvelunsa ansainneet. Lähivuosina meidän täytyisi pystyä näihin palveluihin panostamaan entistä enemmän. Hoitohenkilökunta työskentelee jo nyt monin paikoin aivan liian ylikuormitettuna. Erityisen vaikea on tänä syksynä ollut vuodeosaston tilanne. Jotta voisimme turvata näiden palvelujen tason jatkossakin, tulisi meidän pystyä tekemään ratkaisuja, joilla palvelujen tuotantotapoja uudistetaan ja tarvittaessa siirretään määrärahoja sieltä, missä palvelujen kysyntä on vähentynyt, sinne missä tarve on suurin.

Jotta palveluillamme olisi jatkossakin myös maksajia, haluamme panostaa myös paikkakunnan elinvoiman turvaamiseen. Niinpä budjettiesitykseen on varattu määrärahoja myös Teuva-paketin mukaisiin toimiin uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja lapsiperheiden tueksi. Vuoden lopulla valmistuvalla elinkeinopoliittisella ohjelmalla pyritään auttamaan paikkakunnan yrityksiä niiden kasvun tiellä olevissa vaikeuksissa. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja kuntaan muuttavia veronmaksajia.

Budjetin investointiosa on poikkeuksellisen suuri, tällä hetkellä noin 6 M€. Investoinneillakin pyritään tukemaan Teuvan yritysten myönteistä kehitystä. Esitys sisältää rahat peräti kahteen teollisuushalliin, joista toinen tulisi jo toimivan yrityksen tarpeisiin ja toinen paikkakunnalle mahdollisesti sijoittuvien uusien yritysten käyttöön.

Uskon, että budjettiesitys on kasvua rakentava ja Teuvan kehitystä myönteisellä tavalla edistävä. Talousarvion alijäämä kuitenkin todistaa, että vuotuisten käyttömenojen jälkeen ei todellisuudessa kunnan talouteen jää strategista kehittämisvaraa. Ilman rakenteellisia ratkaisuja ja hyvin harkittuja toimintamenojen säästöjä seuraavien vuosien budjetit tulevat olemaan paljon ensi vuotista karumpia.

perjantaina, marraskuuta 10, 2006

Parran puolesta

Luonto-Parran kehittämistä pohtinut työryhmä jätti esityksensä syksyn korvalla. Laitamme sen vähäksi aikaa näkyville internet-sivuillemme www.teuva.fi. Ilmestynee sinne lähipäivinä.

Työryhmä teki hyvää työtä. Sen työskentelyyn osallistui suuri joukko ihmisiä eri järjestöistä ja toimijatahoista. Työssä oli innostunut ote. Tulokset ovat hyviä. Ryhmä pystyi näkemään aiempien pettymysten yli tulevaisuuteen ja luomaan hahmotelman Parran alueen hyvästä tulevaisuudesta. Silti ryhmä ei sortunut haaveiluun, vaan esitykset ovat realistia, tosiasiat tunnistaen tehtyjä.

Alueen kehittämisessä työryhmä näki neljä tukijalkaa:

1. Kokonaisvaltaisen maankäytön suunnitelman ja Master Planin laatiminen alueelle.

2. Alueen kehittäminen liikuntapuistona, jossa voidaan järjestää myös "kovemman luokan kisoja".

3. Alueen kehittäminen matkailukohteena.

4. Parra-henki: positiivisen kehittämisen ilmapiirin luominen Luonto-Parran alueelle ja selkeän Parra-imagon kehittäminen.

Parran alue on luonnonkaunista ja maastoltaan vaihtelevaa. Sieltä löytyy myös suojeltuja luontokohteita, kuten kivipelto ja muinaisvuorten louhikkoja. Se on luonto-oloiltaan upea ulkoilu- ja vapaa-ajanalue, jolla on myös matkailullisia mahdollisuuksia. Kiistämättä alue on yksi Teuvan vahvuuksista, jonka kehittämistä pitää miettiä pitkällä tähtäimellä.

Tällä hetkellä Luonto-Parran alue on ränsistynyt, epäsiisti ja pusikoitunut. Alueiden kunnossapidosta ei ole huolehdittu, ja yleisilme ei ole kovin viihtyisä. Muun muassa hyvät luontoreitit ovat jääneet vaille asianmukaista hoitoa. Alueen rakennukset ovat kuitenkin perusrakenteiltaan aika hyväkuntoisia. Joten pelkällä alueen siistimisellä voidaan jo saavuttaa paljon.

Minusta on tärkeää, että Parra-työryhmän nostattamaa innostusta alueen kehittämiseen ei lannisteta. Pikemminkin nyt olisi aika takoa, kun rauta on kuuma. Työryhmän työskentelyn päätyttyä kokosimme Parran ja Sotkan alueen toimijoita yhteisiin palavereihin, joissa mietittiiin, miten alueet ja niiden toimijat voisivat tehdä yhteistyötä. Ideoita pulppusi noissa keskusteluissa. Hyvin yleisesti hyväksyttiin ajatus, että molemmille alueille laadittaisiin yhteistyössä ns. Master Plan. Kyseessä on juuri työryhmänkin ehdottama suunnitelma, jossa asiantuntijan johdolla mietittäisiin tulevaisuuden näkökulmasta aluille sijoitettavat toiminnot, niiden sijainti, toimijoiden yhteistyö ja markkinointi. Suupohjan kehittämisyhdistykseltä olisi mahdollisuuksia saada rahoitusta tällaiseen hankkeeseen, joten kuntakaan ei tässä hankkeessa paljoa köyhtyisi.

Teuvan Rivakan vuokrasopimus Luonto-Parran käytöstä päättyy vuoden lopussa. Jos mitään ei tehdä, Parran alue jää kokonaisuudessaan kunnan ylläpidettäväksi ja veronmaksajien maksettavaksi. Se vaihtoehto ei minusta kuulosta kovin hyvältä. Toisaalta, kun Parran kehittämissuunnitelmat eivät vielä läheskään kaikilta osin ole valmiit, emme tiedä tarkoin, millaista toimijaa meidän olisi järkevää Parraan etsiä. Niinpä näkisin perusteltuna tässä vaiheessa, että Parrassa jatkaisi jonkin aikaa Rivakka tai jokin toinen asiaan innostuva paikallinen järjestö. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä yhdessä sen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Näin Parra olisi kaikkien yhteinen asia.

Otan Parran tulevaisuuden esiin kunnanhallituksessa 20.11. Päättäjien ratkaistavia asioita ovat kehittämissuunnitelman hyväksyminen, yhteinen suunnitteluhanke Sotkan alueen kanssa, vastuuhenkilön nimeäminen kunnasta alueen kehittämiseen sekä alueen päätoimijoiden etsiminen paikallisten järjestöjen ja yritysten joukosta.