tiistaina, joulukuuta 22, 2009

Valkoista joulua!

Hyvin jouluinen maisema avautuu ikkunasta, kun istun työpöytäni ääressä ja käyn läpi asioita, jotka heti vuoden vaihteen jälkeen on tarkoitus ottaa käsittelyyn. Syksy on ollut pitkä ja pimeä, mutta nyt näyttää siltä, että saamme nauttia oikein perinteisestä joulusäästä. Kun tänä vuonna joulu ja uusi vuosi jatkuvat sopivasti viikonlopun vapailla, kannattaa aikaa käyttää ulkoiluun ja luonnossa liikkumisen. Varmaan saamme ladutkin pian hiihtokuntoon.

Kunnantalo on suljettuna 23.12. sekä 7. - 8.1. Tuo pari päivää loppiaisen jälkeen on varattu kunnantalolla muuttohommiin. Ne henkilöt, jotka siirtyvät Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelukseen, sijoittuvat kunnantalon yläkertaan. Kunnan oma väki keskittyy tänne alakertaan.

Seutupalvelukeskus hoitaa kuntien puolesta kirjanpidon, palkanlaskennan, kuntien tietotekniikkapalvelut sekä puhelunvälityksen. Eli vuodenvaihteen jälkeen kunnan vaihteen numeroon soitettaessa puhelimeen vastaa Seutupalvelukeskuksen työntekijä. Asiakkaan suuntaan palvelu toimii kuitenkin entiseen tapaan.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa! Katkaistaan kiire ja touhu ja nautitaan yhdessä olosta läheistemme kanssa!

maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Köyhyydestä

Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi. Viime vuosina pahoinvointi on Suomessakin lisääntynyt samaan aikaan, kun yhteiskunnassa keskimäärin vauraus on voimakkaasti kasvanut. Lainaan tähän joitakin Promo-lehdestä poimimiani tietoja. Lehteä kustantaa Terveyden edistämisen keskus.

Suomessa köyhäksi määritellään ihminen, jonka tulot ovat enintään 60 % kansan mediaanitulosta. Rahassa se on tuhat euroa kuussa. Joidenkin arvioiden mukaan tulotasolla mitattuna Suomen väestöstä ainakin viisi prosenttia on köyhiä. Tuloilla ja terveydellä on voimakas yhteys. Köyhyys heikentää terveyttä, ja huono terveys lisää köyhyyttä. Köyhillä ja huono-osaisilla on myös huonommat mahdollisuudet saada riittävästi terveyspalveluja. Mitä parempiosainen ihminen on, sitä terveempi hän nykysuomessa on.

Suomessa tuloerojen kasvu on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeampaa kuin missään OECD-maassa. Vuonna 2008 pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät 0,4 %, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 3,4 %. Kahden huoltajan lapsiperheiden tulot olivat keskimäärin 22.500 euroa vuodessa. Yksinhuoltajilla vastaava luku oli 15.400 euroa.

Edellä mainitulla tonnin mittarilla laskettuna köyhissä kodeissa kasvavien lasten määrä kasvoi vuoden 1993 viidestä prosentista kahteentoista prosenttiin vuoteen 2007 mennessä.

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut merkittävin tekijä köyhyyden lisääntymisessä. Monet 1990-luvun laman myötä töistä pudonneet eivät ole tulleet tai ole enää tulossa takaisin työmarkkinoille. He poistuvat työttömyystilastoista vasta eläkkeelle lähdön tai kuoleman kautta, sanoo tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kun pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1990-luvulle tultaessa noin 3.000, se on nyt yli 50.000, vaikka pitkäaikaisuuden rajaa on nostettu puolesta vuodesta vuoteen. Yksi syy löytyy työmarkkinoiden muutoksesta. Monilta on mennyt alta koko ammattiala. Näin on käynyt erityisesti kouluttamattoman työvoiman osalta.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon siitä, että 1990-luvun laman aikana tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Tilastot osoittavat pahoinvoinnin ja huono-osaisuuden kasvaneen kuitenkin myös vauraina vuosina. Kun valtion ja kuntien talous kiristyy nyt näemmä useammaksi vuodeksi, on haaste melkoinen. Säästöjä täytyy saada aikaan, mutta samalla täytyy huolehtia siitä, että ratkaisuilla ei heikennetä heikoimpien asemaa.

perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Värikäs valtuusto

Joulukuun valtuusto kävi värikästä keskustelua, ja välillä tunnelma vähän lämpenikin. Valtuusto on ihan oikea paikka julkiseen poliittiseen keskusteluun ja linjanvetoon, joten hyvä näin. Budjettiin valtuusto teki kaksi olennaista muutosta äänestyspäätöksin.

Luovankyläntie sai päällystysrahaa. Valtio peruskorjaa tien ensi vuonna puuhuollon turvaamiseen varatuilla määrärahoilla. Kunnan rahoituksella tie saa päällysteen Luovankylään asti. Kustannuksia siitä kertyy noin 300.000 euroa. En ollut tätä kyläläisten esittämää hanketta omaan talousarvioesitykseeni sisällyttänyt, koska katsoin, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa siihen ei ole varaa. Valtuuston enemmistö oli toisella kannalla, ja kyläläiset saavat kaipaamansa pikitien.

Toinen äänestyksen kohde oli suunnitteilla oleva terveystalo. Taloonhan on suunniteltu sijoittuvan neuvolan, hammashoitolan, kotihoidon toimiston, varhaiskasvatuksen toimiston sekä vanhusten avopalvelukeskuksen tilat. Lisäksi taloon olisi tarkoitus rakentaa väestösuojatiloja, joita normaalioloissa hyödynnetään talon sosiaalisina tiloina. Kustannusarvio on noussut matkan varrella jo yli 4 miljoonan euron. Valtuusto asetti nyt rakentamiselle kustannuskaton. Talo pitää suunnitella siten, että rakentaminen maksaa enintään 3 miljoonaa euroa. Tavoite on oikeansuuntainen ja siinä mielessä kannatettava. Euromääräinen katto tässä vaiheessa suunnittelua voi osaltaan vaikeuttaa hankkeen jatkotyöstämistä, mutta suunnitteluryhmä valmistelee nyt esitystään valtuuston tahdon mukaisesti.

torstaina, joulukuuta 17, 2009

Kynnysarvot nousevat

Siis mitkä ihmeen kynnykset? Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 9.10.2009 esityksen julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta. Se pitää sisällään niin sanottujen kansallisten kynnysarvojen nostamisen. Jatkossa laki julkisista hankinnoista ei koske tavara- ja palveluhankintoja, joiden ennakoitu arvo on vähemmän kuin 30.000 euroa (tähän asti ollut 15.000). Terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta raja on jatkossa 100.000 euroa, kun aiemmin yli 50.000 euron hankinnat on tarvinnut kilpailuttaa. Rakennusurakoissa raja nousee 100.000 eurosta 150.000 euroon.

Aika isoja lukuja pienen kunnan ja sen pienten yritysten näkökulmasta. Laki ei siis noita summia pienempiä hankintoja koske. Mutta kyllä hyvä hallintomenettely ja vastuullinen verovarojen käyttö edellyttävät, että tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle paljon pienemmistäkin hankintaeristä. Teuvan kunnassa kunnanhallitus on hyväksynyt hankintaohjeet, jotka koskevat myös näitä kynnysarvot alittavia ostoksia. Yli 2.000 euron hankinnoista tulee tehdä kirjallinen tarjouspyyntö, joka lähetetään vähintään 3 - 5 palvelun- tai tavarantoimittajalle. Tarjouspyyntö julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla. 200 - 2000 euron suuruisissa hankinnoissa tarjoukset voi pyytää puhelimitse. Alle 200 euron hankinnoissa saa ostopäätöksen tekevä viranhaltija käyttää menettelyn osalta omaa harkintaansa, mutta hyvää hallintotapaa tulee noudattaa. Siihen kuuluu varmasti ainakin hintatietojen vertailu. Käytäntömme ei hankintalain muutoksen myötä meillä ole tältä osin muuttumassa.

torstaina, marraskuuta 26, 2009

Yksityiset hyvinvointipalvelut

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjesti eilen hyvin mielenkiintoisen seminaarin, jossa yritettiin kurkistaa seudun tulevaisuuteen. Alustajat maalasivat vielä aika synkkiä sävyjä, ainakin alkava talvi näyttäisi elinkeinoelämässä olevan hyvin haasteellinen ja vaikea.

Omaan mieleeni jäi pyörimään ajatus yksityisten hyvinvointipalvelujen kehittämisestä. Ja niissä vielä päällimmäisenä se, miten hoivapalvelut tulevaisuudessa tällä seudulla järjestetään. SEK toimii koko ajan aktiivisesti hoivapalveluyrittäjyyden edistämiseksi. Keskeistä näiden palvelujen kehittymisessä on kuitenkin se, miten kunnat ja liikelaitoskuntayhtymä asiaan tosi paikan tullen suhtautuvat.

Suomessa hoivapalvelujen kehittymistä on hidastanut se, että kunnat ovat halunneet tiukasti pitää omasta tuotannostaan kiinni. Palveluja ei ole haluttu ostaa, vaan ne on haluttu tuottaa itse. Kun kysyntää ei ole ollut, ei paikallinen yritystoiminta ole alalla päässyt kehittymään. Viime aikoina muutosta on jonkin verran tapahtunut. Kun kunnat eivät enää pysty kaikkea palvelua omin voimin tuottamaan, isot ketjut valtaavat markkinat.

Jotakin olisi vielä tehtävissä. Suupohjan seudun kuntien yhdessä SEK:n ja liikelaitoskuntayhtymän kanssa tulisi pikaisesti laatia ohjelma hoivayrittäjyyden edistämiseksi. Siinä tulisi määritellä toimenpiteet, jolla toimialaa kehitetään, missä määrin kunnat ovat valmiita yksityisiä palveluja ostamaan sekä miten rakennetaan toimivat kumppanuusmallit. Minun mielestäni voisimme lähteä esimerkiksi siitä, että valtaosa lisääntyvästä palvelutarpeesta katettaisiin yksityisillä palveluilla. Tällöin nykyisiä toimintoja ei tarvitsisi yksityistää, mutta uusien toimintojen osalla yritysyhteistyötä aktiivisesti hyödynnettäisiin.

maanantaina, marraskuuta 16, 2009

Työryhmä hankintoihin

Tulevaisuuslautakunta on pohtinut kunnan hankintoja nimenomaan paikallisen elinkeinoelämän näkökulmasta. Laki julkisista hankinnoista ohjaa menettelytapoja kuntien ostaessa tavaroita ja palveluja. Laki on kunnissa koettu aika vaikeaksi. Pienestäkin menettelytapavirheestä voi joutua markkinaoikeuteen ja sen päätöksen seurauksena maksamaan korvauksia yritykselle, joka kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi.

Minusta laki on mainettaan parempi. Se on selkeä ja looginen. Sen mukaiset menettelyt pitää vain hallita. Voisi olla parempi, että kilpailuttaminen ja siihen liittyvä osaaminen kunnissakin keskitettäisiin. On kovin haasteellista, jos jokaisessa kunnan toimintayksikössä täytyy tämä laki osata perusteellisesti.

Joka tapauksessa se, että laki on koettu vaikeaksi, on johtanut siihen, että turhankin paljon energiaa kuluu hankintojen menettelyjen miettimiseen, ja hankintojen sisältöjen pohdinta jää puolestaan liian vähälle. Miten kunta voi toimia, jotta paikkakunnalla olisi nyt ja tulevaisuudessa tarjolla niitä palveluja ja tavaroita, joita kunta haluaa ostaa? Miten kunta voi edistää tervettä kilpailua näillä aloilla? Miten tarjouspyyntö tulee tehdä, jotta paikallinen pienyrityskin pystyy jättämään kilpailukykyisen tarjouksen? Mikä merkitys paikallisuudella voi tarjouksen arvioinnissa olla? Minkälaisia eettisiä rajauksia hankintoihin tulisi liittää? Millaista laatua tarjouksissa arvostamme? Suosimmeko lähiruokaa? Tällaisia kysymyksiä toivoisin voitavan arvioida aiempaa enemmän.

Illan kunnanhallitus asettaa lautakunnan esityksestä työryhmän, johon tulee jäseniksi kunnasta hankintoja tekeviä virkamiehiä sekä edustus Teuvan Yrittäjistä ja MTK Teuvasta. Työryhmän on tarkoitus taata avoin keskusteluyhteys hankintoja tekevien henkilöiden ja paikallisten yritysten välillä. Kunta tarvitsee uusia tarjouksentekijöitä ja vaihtoehtoisia tapoja palvelujen tuottamiseen, yritykset puolestaan uusia mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan.

torstaina, lokakuuta 29, 2009

Mihin meillä on varaa?

"Riittääkö tämä?", kysyttiin minulta maanantaina kunnanhallituksessa, kun veroprosenttien korotuksesta keskusteltiin. Hyvä kysymys. Vastaus oli, että asiaan joudutaan ehkä palaamaan jo vuoden päästä. Verotulojen kehitysarviot painuvat edelleen alaspäin.

Tässä tilanteessa kaikkia menoja joudutaan tarkastelemaan kriittisesti. Pidän kuitenkin tärkeänä, että vaikeimpinakin aikoina tärkeimmistä asioista huolehditaan. Niitä ovat mm. lasten päivähoito, koulutuspalvelut, terveyspalvelut ja vanhusten palvelut. Ongelma on tietysti se, että nämä myös muodostavat suurimman osan menoistamme. Toimintojen laajennuksiin ei näissäkään palveluissa ole nyt varaa.

Monet kunnat lomauttavat henkilöstöään. Keino on kovin lyhytvaikutteinen. Lomautus auttaa vain sen vuoden budjettia, jona lomautus toteutetaan. Menot palaavat seuraavana vuonna taas entiselle tasolleen. Sen sijaan lomautus sotkee esimerkiksi koulutyön koko lukuvuodeksi. Pidän lomautusta erittäin huonona säästökeinona, eikä se ole ensimmäisenä meidän keinovalikoimassamme.

Talousahdingosta huolimatta meidän tulee auttaa kylien jätevesiratkaisujen toteutuksessa. Tavoitteena tulee olla se, että saadaan liikkeelle mahdollisimman paljon yhteishankkeita, joita kunta osaltaan tukee. Kunnan tehtäviin voisi kuulua myös yleissuunnitelman laatiminen siitä, miten kunnan eri osissa lain velvoitteet olisi järkevintä täyttää.

Meillä on edessämme suuria perusinvestointeja: koulukeskus, terveystalo, jätevedenpuhdistamo. Niissä tulee huolehtia siitä, että kustannukset eivät nouse yhtään sen isommiksi kuin on välttämätöntä. Myös kunnallistekniikkaa meidän tulee vuosittain saneerata, jotta se ei pääse liian huonoon kuntoon. Muihin investointeihin ei juuri nyt ole varaa.

keskiviikkona, lokakuuta 28, 2009

Dementiakoti

Kunnanhallitus äänesti kokouksessaan 20.10. siitä, miten dementiakotia koskevan valtuustoaloitteen valmistelussa edetään. Toiset halusivat, että dementiakotia ryhdytään heti suunnittelemaan. Toiset puolestaan, että yhdessä liikelaitoskuntayhtymän kanssa suunnitellaan, mitä muutoksia kaiken kaikkiaan vanhusten palveluihimme tarvitaan, ja sitten siirrytään tarvittaessa dementiakodin suunnitteluun.

Viimeksi mainittu kanta voitti niukasti. Sen jälkeen olen käynyt liikelaitoskuntayhtymän kanssa keskusteluja aiheesta. Olemme päätyneet esittämään, että pikaisesti kootaan työryhmä, johon tulee edustajat niin Teuvan kunnasta kuin kuntayhtymästäkin. Tavoitteena on tehdä esitys tarvittavista muutoksista palvelurakenteeseen.

Mitä se voisi tarkoittaa? Todennäköisesti tarvitsemme lisää palvelukotipaikkoja. Samoin kotiin annettavia palveluja lienee tarvis olennaisesti lisätä. Samaan aikaan laitospaikkoja (vuodeosasto ja Henriikkakoti) tulisi voida vähentää. Dementiaa sairastaville vanhuksille tarvitaan myöskin oma hoitopaikka.

Asiaa ei saa haudata työryhmään pitkäksi aikaa, esityksiä palvelukokonaisuudesta tarvitaan pian.

perjantaina, lokakuuta 23, 2009

Oma lukio on arvokas asia

Suupohjan koulutuksen tulevaa järjestämistä koskevat suunnitelmat ovat aiheuttaneet jonkin verran hämmennystä. Arvovaltainen selvitysryhmä on mm. esittänyt, että koulutusjärjestelmässä yhdistetään koko toisen asteen koulutus, jolloin kilpailu opiskelijoista poistuu lukion ja eri ammattioppilaitosten väliltä.

Teuvan kunnalle oma lukio on tärkeä vetovoimatekijä. Olemme hyvin tyytyväisiä lukiomme saavutuksiin ja juhlimme ensi kuussa lukion menestyksekästä taivalta. Yhteistyö koulutuksen alalla tulee varmasti lisääntymään. Elinkeinoelämän asettamiin vaatimuksiin valmistaudutaan yhdessä toisten oppilaitosten kanssa. Muistaen kuitenkin, että lukiossa opiskellaan elämää, ei pelkkää työelämää varten.

Teuvan kunnalla ei ole suunnitelmia lukionsa siirtämisestä koulutuskuntayhtymän toiminnaksi tai toiminnan yhdistämiseksi Kauhajoen lukion kanssa. Teuvalla on jatkossakin tasokas oma lukio, joka palvelee myös monia naapurikuntien nuoria.

torstaina, lokakuuta 22, 2009

Kainuun malli

Lueskelen raporttia rakennemuutoshankkeesta. Reilu vuosi on kulunut siitä, kun UPM ilmoitti ajavansa alas Kajaanin paperitehtaan. Maakunnassa tähän murheelliseen viestiin oli osattu varautua. Suunnitelmia pahimman varalle oli olemassa. Niinpä pystyttiin kahdessa viikossa tekemään Työ- ja elinkeinoministeriölle selkeä esitys yhteensä 26,9 miljoonan euron hankkeista.

Vuodessa tehdasalueelle on syntynyt uusi elinvoimainen yritysalue, Renforsin Ranta, jossa työskentelee noin sata henkilöä. Jos kaikki laaditut sopimukset toteutuvat, alueella työskentelee muutaman vuoden kuluessa yli 400 ihmistä.

UPM:n panostukset alueen jälkihoitoon ovat todella merkittävät. Mittava Työstä Työhön -ohjelma sisältää aktiivista työllistymistä ja uudelleenkoulutusta edistäviä toimenpiteitä yhdessä viranomaisten ja yrityskumppaneiden kanssa. Ohjelmaan yhtiö laittaa kahdessa vuodessa 2,5 miljoonaa euroa. Renforsin Rannan kehittämiseen ja muuttamiseen uuteen yrityskäyttöön sopivaksi UPM on varannut 10 miljoonaa euroa.

Tuloksia näkyy, koska toiminta on ollut ripeää, panostukset merkittäviä ja kansainvälisesti toimiva suuryritys on kantanut yhteiskuntavastuunsa monia kilpailijoitaan paremmin. Olisiko meillä Kainuusta opittavaa?

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Iltakoulu

Julkisuudessa vilahtelee aina välillä mainintoja, että jotain asiaa on käsitelty kunnanhallituksen iltakoulussa. Kyse on siitä, että kunnanhallitus yleensä varsinaisen kokouksensa yhteydessä perehtyy ennalta joihinkin valmisteilla oleviin asioihin. Samalla esittelijä kuulee, millaisia kommentteja nämä asiat kirvoittavat.

Päätöksiä kunnanhallitus tekee vain virallisissa kokouksissaan. Tämä on tärkeää jo päätöksenteon läpinäkyvyydenkin kannalta. Ovathan kunnanhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkisia papereita ja vapaasti esimerkiksi netissä luettavissa. Kokouksissa päätöksenteon pohjana ovat kunnanjohtajan esitykset, joita on yleensä ollut valmistelemassa monikin virkamies.

maanantaina, lokakuuta 19, 2009

Taloudessa tiukkaa

Taantuma pienentää verotulojamme. Kuten lehdet ovat kertoneet, yhteisöverojen tilitykset ovat voimakkaassa laskussa. Tämä on varsin ymmärrettävää, koska yritykset maksavat veroja tekemästään voitosta, ja näinä aikoina voitot painuvat pieniksi tai peräti pakkaselle. Myös ansiotuloista kertyvät kunnallisverot laskevat. Viimeisimmän arvion mukaan lasku on tänä vuonna noin 2 % ja ensi vuonna vielä 3,5 %.

Kuten arvata saattaa, menot eivät kehity samalla lailla. Oman toiminnan menokasvut olemme saaneet puristettua hyvin pieniksi. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimessa, jota liikelaitoskuntayhtymä hoitaa, menopaineet ovat suuret. Kasvuluvut liikkuvat nykyisissä budjettikaavailuissa noin 8 - 9 %:ssa. Pakko niitä on saada tässä tilanteessa pienennettyä. Jospa pääsisimme noin 4 %:iin. Neuvottelemme siitä lähipäivinä.

26.10. kokoontuvalle kunnanhallitukselle olen esittämässä, että tuloveroprosentti nostettaisiin nykyisestä 19,25:stä 19,75:een. Jos hallitus ja valtuusto esityksen hyväksyvät, tuottaa se kunnan kassaan 325.000 euroa vuodessa.

Yleinen kiinteistöveroprosentti on Teuvalla 0,60, kun lain mukainen alaraja on 0,50. Ensi vuodelle alaraja on nousemassa 0,60:een.

Vakituista asumista koskeva kiinteistöveroprosenttimme on 0,30, kun alaraja puolestaan on 0,22. Alaraja nousee ensi vuonna 0,32:een.

Samaisessa hallituksen kokouksessa esitän, että kiinteistöveroprosenttimme nousisivat 0,70:een ja 0,40:een. Logiikka tässä on se, että kun valtio nostaa alarajoja, me nostaisimme veroprosenttejamme samassa suhteessa. Tuottoa kunnan kassaan näistä muutoksista kertyisi noin 132.000.

keskiviikkona, lokakuuta 07, 2009

Töissä taas

Kahdeksan kuukauden vuorotteluvapaajakso on nyt takana, ja tiivis ja työntäyteinen talvikausi edessä. Siltä se ainakin näiden alkupäivien perusteella näyttää. Kirjoittelen näitä blogi-tekstejä taas jatkossa silloin, kun ehdin ja sanottavaa ilmenee. Siis säännöllisen epäsäännöllisesti. Tämä ei ole kunnan päätiedotuskanava, vaan jotakin pientä ajatuksenjuoksua virallisen tiedottamisen lisäksi.

Vuorotteluvapaa oli pysähdyttävä kokemus. Kaikin puolin myönteisessä mielessä. Pienen vauvan hoivaaminen ja hänen kehityksensä seuraaminen tekivät tuosta ajasta mieleen painuvan ja minulle ainutlaatuisen tärkeän. Uskon, että tuo vapaajakso antoi myös uusia ajatuksia työhön ja pysyviä vaikutteita asenteisiin.

Ainakin oli terveellistä tutustua kunnallisiin palveluihin puhtaasti asiakkaan näkökulmasta. Olen aina tiennyt työni puolesta, että meillä Suomessa on hyvä neuvolajärjestelmä, mutta en tiennyt, että se on todella näin erinomainen ja asiakkaat yksilöllisesti huomioiva, kuin mitä sen olen nyt käytännössä saanut todeta. Kunpa vanhusten palvelut olisivat Suomessa samalla tasolla, ei tarvitsisi lehdistä lukea kauhutarinoita vanhusten huonosta kohtelusta.

Haluan rohkaista kaikkia, jotka pitkän työputken tehtyään miettivät vuorotteluvapaan mahdollisuutta. Jos se vain on järjestettävissä ja mahdollista, kannattaa ilman muuta kokeilla. Opiskella, matkustella, tehdä vapaaehtoistyötä - mitä se kunkin osalta voi olla - mutta mielellään jotain ihan muuta, kuin sitä mitä teet työksesi.

torstaina, tammikuuta 29, 2009

Luova tauko

Olen kirjoitellut näitä lyhyitä kommentteja ja kuulumisia Teuvan kunnan ajankohtaisista asioista nyt noin kolmen vuoden ajan. Kirjoitelmia näyttää kertyneen peräti 143 kpl. Tekstit ovat olleet vapaasti kaikkien halukkaiden kommentoitavissa.

Välillä keskustelu tällä palstalla on ollut tiiviimpää, välillä se on hiljentynyt. Mutta aina se on ollut hyvin asiallista. Yhtään sellaista epäasiallista kannanottoa ei ole palstalle tullut, jonka olisin joutunut jotakin henkilöä loukkaavana poistamaan. Siitä lämmin kiitos teille kaikille!

Kun nyt jään virkavapaalle seuraavan kahdeksan kuukauden ajaksi, tulee näihin blogikirjoituksiinikin tauko. Palattuani töihin lokakuussa 2009 pyrin herättelemään tämän palstan uudelleen henkiin. Näitä vanhoja kirjoituksia voi netistä edelleen selailla, mutta poistan kommentointimahdollisuuden siksi aikaa, kunnes taas palaan aktiivisesti viestejänne seuraamaan.


Haluan toivottaa kaikille valoisaa kevättä sekä onnea ja varjelusta alkaneeseen vuoteen!

keskiviikkona, tammikuuta 21, 2009

Parannamme tiedotusta

Syksyllä teettämästämme imago- ja palvelutasotutkimuksesta kävi ilmi, että tiedottamisessamme on edelleen parantamisen varaa. Yhtenä konkreettisena toimena asian johdosta suunnittelemme 2 - 4 kertaa vuodessa julkaistavan kuntatiedotteen käyttöön ottamista. Tiedotteessa kerromme ainakin ajankohtaisista tapahtumista, muutoksista palveluissa sekä muistakin kunnan kuulumisista. Tiedote toteutetaan joko erillisenä joka kotiin jaettavana esitteenä tai paikallislehden välissä jaettavana liitteenä.

Mistä asioista Sinä haluaisit lukea kuntatiedotteesta?

Nyt kannattaa investoida

Pitkän nousukauden taituttua rakentamiskustannukset ovat laskussa. 3 ja 6 kk:n euribor-korot lähentelevät jo 2 %:a. Prime-korot laskevat näitä lyhyitä markkinakorkoja hitaammin, mutta pikku hiljaa pankit ovat niitäkin pudotelleet alaspäin. Toki vastavetona korkotason laskulle pankit ovat hilanneet korkomarginaaleja ylöspäin.

Teuvan kunta tarjoaa Teuvalle investoiville yrityksille 3 %-yksikön korkotukea kolmen vuoden ajaksi. Investointilainasta voi näin käytännössä tulla jopa koroton. Enempää korkotukea ei voi kuitenkaan saada, mitä pankille maksaa.

Kaikille investointi tässä tilanteessa ei ole realistinen mahdollisuus. Monen yrityksen tilauskirjat ovat uhkaavasti tyhjentyneet. Lomautuksia ja irtisanomisiakin joudutaan toteuttamaan. Mutta on myös yrityksiä, joiden tilanne on toinen. Uusi talouden nousu alkaa aikanaan. Tuskin siihen paria vuotta kauempaa menee. Niinpä niillä, joilla on siihen varaa, saattaa hyvinkin nyt olla varsin edullinen vaihe investoida tulevaisuuden haasteisiin.

tiistaina, tammikuuta 20, 2009

Työttömyys

Työttömyys kasvoi vain hieman, otsikoi YLE eilen valtakunnallista joulukuun työttömyystilaston julkistusta. Teuvalla tilanne on valitettavasti toinen. Teuvan työttömyys kasvoi marraskuusta joulukuuhun 69 henkilöllä. Prosentteina laskien työttömyys nousi 5,7 %:sta 8,2 %:iin ammatissa toimivan työvoiman määrästä. Näissä luvuissa eivät vielä näy Teuvan Sahan ja Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkautukset.

Suupohjan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan uusia työttömiä on tullut useilta eri toimialoilta ja eri ammateista. Normaalistikin talviaikaan kuuluu puutarha- ja kasvihuonetöiden väheneminen. Joulukuulla myöskin yleensä loppuu monia määräaikaisia työsuhteita eri aloilla. Määräaikaisissa työsuhteissa olleita tuli työttömiksi nyt kuitenkin huomattavasti normaalia enemmän.

Suurin poikkeus joulukuun 2008 tilanteessa verrattuna aiempiin vuosiin on se, että työttömyyden tai lomautuksen kohtasi moni huonekalu- ja puusepänteollisuudessa, rakennusalalla ja metalliteollisuudessa työskentelevä.

Tammikuun alussa työttömien määrä on Teuvalla edelleen lisääntynyt joulukuun lopun tilanteesta n. 20 henkilöllä, jotka hekin edustavat useaa eri toimialaa.

Ensimmäinen kokous

Uusi valtuusto kokoontui eilen illalla ensimmäiseen kokoukseensa. Kokous sujui sopuisasti ja leppoisasti, vaikka valittavina olivatkin kaikkien muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Pari lyhyttä neuvottelutaukoa pidettiin, kun ryhmien esityksissä oli pientä hiomista, jotta tasa-arvolain säännökset ja poliittiset voimasuhteet tulisivat oikein.

Kunnanhallitus on käytännön johtamisen ja päätöksenteon kannalta keskeisin toimielin. Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Kokouksiin ottavat osaa myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Näillä kolmella viimeksi mainitulla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta mahdollisiin äänestyksiin he eivät voi osallistua.

Syksyn kunnallisvaaleissa 12:sta eniten ääniä saaneesta valtuutetusta 7 asettuu kunnanhallituksen pöydän ympärille ja yksi saa johdettavakseen lautakunnan. Vaaleissa saadun äänimäärän lisäksi valintoihin vaikuttavat tietysti monet tekijät, mm. aiempi kokemus ja osaaminen. Poliittiset ryhmät saavat kannatustaan vastaavan määrän paikkoja, molempia sukupuolia pitää olla niin varsinaisista jäsenistä kuin varajäsenistäkin vähintään 40 %, ja alueellisestikin yleensä kunnan eri osa-alueiden edustus pyritään varmistamaan. Poliittisilla ryhmillä on siis ollut melkoinen palapeli näitä paikkoja neuvotellessaan.

Toimielinten puheenjohtajien osalta tapahtuu melkoista muutosta. Vain valtuusto, tulevaisuuslautakunta ja jätelautakunta jatkavat entisen puheenjohtajansa komennossa.

Edellä mainittua tasa-arvolain toteutumista valtuuston kokouksessa seurattiin tarkasti. Sillä lailla päättäjäjoukkomme on kuitenkin miehinen, että tällä kertaa kaikki valtuuston kolme puheenjohtajaa ja kolme hallituksen puheenjohtajaa ovat miehiä.

Ennen valtuuston kokousta valtuutetut kokoontuivat kirkkoon lyhyeen alkuhartauteen, jossa kirkkoherra Lauri Annala puhui koskettavasti ja siunasi valtuutetut tehtäväänsä. Uskon, että tästä alkuhartaudesta tulee Teuvalla uusi perinne.

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Suupohjien suhde

Rannikko-Suupohja (Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö) ja Suupohja (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva) päätyivät Paras-hankkeessa eri alueisiin. Alueilla on kuitenkin pitkä yhteinen historia. Työssäkäynti ja asioiminen eivät noudata hallintorajoja. Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamispäätös koskettaa ihmisiä yli maakuntarajan.

Näyttäisi siltä, että tiivis seudullinen yhteistyö rakentuu jatkossa Paras-hankkeen valintojen pohjalta. Sisä-Suupohja ryhmittyy yhteistyössään Kauhajoen ympärille ja rannikon kolme kaupunkia rakentavat omat yhteistyökuvionsa.

Molemmat seudut ovat vaarassa jäädä reuna-alueiksi. Kaksi vahvaa keskusta, Vaasa ja Seinäjoki, vetävät kilvan puoleensa resursseja. Siksi on myös asioita, joissa voimia on koottava näiden kahden Suupohjan yhteistyönä. Tällaisia voisivat olla edunvalvonta, elinkeinopolitiikka, matkailun edistäminen, kulttuuri, koulutus ja osa terveydenhoitoa.

Paras2?

Täytyy myöntää, että kun aamun lehdestä luin otsikon, jossa peruspalveluministeri vaatii uutta Paras-hanketta, ajattelin ensimmäiseksi, että lopettakaa jo kuntien simputus! Sen verran seutuistumista ja loputtomia neuvotteluja on aiheuttanut jo tämä ensimmäinen Paras-hanke.

Mutta sitten totesin, että ministeri Risikko tuntee hyvin oman hallinnonalansa. Hän on varsin oikeassa siinä, että kuntaliitokset ja hallinnolliset laatikkoleikit eivät kuntalaisten palveluita paranna. Eivät siis yksistään, jos samaan aikaan ei perusteellisesti arvioida palvelujen järjestämistapoja.

Paras-hankkeen vauhdittajaksi säädetty puitelaki on epämääräinen ja väljä. Lopputulos lain toteuttamisessa olisi voinut olla hyväkin, jos lakia olisi tulkittu tiukasti sen tarkoituksen näkökulmasta. Nyt on enemmänkin juututtu tuijottamaan pykälissä esiintyviä paria asukaslukua:

"Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.
Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
(630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000.)"

Paljon on eri puolilla Suomea käytetty aikaa keskusteluun, paljonko on "vähintään noin".

Onneksi Suupohjan alueella on organisaatiokaavioiden piirtelyn lisäksi lähdetty järjestelmällisesti miettimään myös palvelujen sisältöä. Aika näyttää, tuoko tarkastelu olennaisia parannuksia palveluihin, mutta ainakin oikeisiin asioihin on kiinnitetty huomiota.

Esityksessä uudeksi terveydenhoitolaiksi on otettu linja, jonka mukaan hoitoon voisi hakeutua entistä vapaammin kotipaikkakunnasta riippumatta. Toteutus tuottaa omat vaikeutensa, mutta linja on oikea. Julkiset palvelut ovat kaikkia varten, ja niiden saantia ei kuntarajojen tule vaikeuttaa. Kunnat voivat kyllä keskenään sopia, miten kustannukset jaetaan. Se edellyttää mm. yhteensopivia tietojärjestelmiä, mutta senkään ei pitäisi olla tänä päivänä mikään este.

Siis: Tervetuloa Paras2, jolla paneudutaan tarkemmin palvelujen sisältöihin ja niiden järjestämistapoihin, niin että kuntalaiset voivat jatkossakin saada palvelut joustavasti elämäntilanteensa mukaisesti.

maanantaina, tammikuuta 12, 2009

Uuden valtuustokauden haasteita

Teuvan kunta lähtee uudelle valtuustokaudelle aika hyvistä asemista. Kunnan talous on terveellä pohjalla, Paras-hankkeen edellyttämät ratkaisut on tehty, ja kunnassa on hyvä yhteistyön ja kehittämisen ilmapiiri.

Maailmanlaajuinen talouskriisi on tässä vaiheessa näkynyt seudullamme työpaikkojen menetyksenä puunjalostusteollisuudessa. Kriisin pohjaa ei ole vielä lähimainkaan saavutettu, joten elinkeinoelämällämme on edessä vielä tiukkoja aikoja. Kunnan tehtävänä on olla aktiivinen toimija korvaavien työpaikkojen luomisessa. Kuntatalouteen talouden taantuma vaikuttaa noin puolentoista vuoden viiveellä. Meidän on sopeutettava menomme pienentyviin verotuloihin vuosina 2010 ja 2011.

Vuoden 2010 alussa tulee käyttöön uusi valtionosuusjärjestelmä. Sen sisältö ratkaisee hyvin pitkälle pienten kuntien elinkelpoisuuden. Toivottavasti valtiovalta ei käytä sitä kuntaliitosten edistäjänä.

Teuvalla on edessään monia merkittäviä investointeja. Rakennuskustannusten mahdollisesti laskiessa Teuvalla käytännössä velattomana kuntana on hyvät edellytykset toteuttaa näitä hankkeita ja samalla elvyttää oman paikkakunnan yritystoimintaa. Päätökset koulukeskuksen peruskorjauksesta, neuvolan rakentamisesta ja jätevedenpuhdistamon uudistamisesta tulee tarvittaessa tehdä nopealla aikataululla.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä tuottaa suurimman osan kunnan järjestämistä palveluista. Niinpä näiden palvelujen kehittäminen ja samalla kustannusten kurissa pitäminen on Teuvan kunnan kannalta hyvin keskeinen asia.

Yhteistyötä tulee lisätä alueen kuntien kesken myös muissa palveluissa. Tämä koskee erityisesti koulutointa ja päivähoitoa. Joustava asiointi yli kuntarajojen tulee mahdollistaa. Se on paras tapa turvata palvelujen säilyminen kuntakeskusten ulkopuolella.