Hallitusohjelma

Kuntaliitto on kuntien näkökulmasta kommentoinut Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa aika myönteisesti. Liiton mukaan se vastaa aika pitkälle Kuntaliiton strategisia tavoitteita. Kuntien rooli yhteiskunnassa tunnistetaan hyvin. Kuntien erilaisuus nähdään voimavarana. Sääntelyä pyritään keventämään, ja kokeilut mahdollistamaan.

Hallitusohjelma ei lukuisista säästökohteistaan huolimatta sisällä suuria leikkauksia kuntien rahoituspohjaan. Valtionosuuksien indeksikorotuksiin tulee 1 %-yksikön leikkuri, mutta sen vaikutus ei ole mullistava. Kiinteistöverouudistus etenee edellisellä hallituskaudella valmistellun pohjalta. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, sehän on aika rikki hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä. Jos kunnille säädetään uusia velvoitteita, niiden kustannukset kompensoidaan kunnille.

Pieniä kuntia huolestuttava hallitusohjelmakirjaus löytyy varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Siellä puhutaan järjestämisen väestöpohjakriteereistä. Onko meille tulossa sivistyspuolen Paras-hanke? Peruskouluun on tulossa myös laaja-alainen kehittämistyö, jota resurssoidaan parilla sadalla miljoonalla eurolla. Kansalaisopistojen rahoitusta leikataan voimakkaasti. Pienten lukioiden valtionosuuslisää uudistetaan. Esiopetuksen laajennusta kaksivuotiseksi arvioidaan.

Kautta linjan liikunnallisuutta edistetään. Laaditaan laaja-alainen toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.

Entäs sitten maakunnan näkökulmasta? Saanemme lisää korkeakoulun aloituspaikkoja Seinäjoelle. Suupohjan rataa ei erikseen hallitusohjelmassa mainita, mutta infra-panostus hallitusohjelmassa on peräti 3 miljardia euroa, ja niillä on tarkoitus mm. tukea yksityisten investointien toteutusmahdollisuuksia. Merenkurkun kiinteää yhteyttä selvitellään. Viimeksi mainittu voi vielä rannikon investointien toteutuessa muuttua hyvinkin realistiseksi ratkaisuksi.

Yleisesti löydän hallitusohjelmasta paljon hyvää ja kannatettavaa. Mutta se sisältää myös suuren määrän kipeitä leikkauksia, jotka osuvat kuntalaisten arkeen. Mietin, toteutuvatko hyvät tavoitteet näillä tiukennetuilla resursseilla. Ja osuuko talouden säästökuuri oikeaan suhdannevaiheeseen, vai leikkaavatko säästöt muutenkin haurasta talouskasvua?

Talous tiukkenee

Kunnanvaltuusto käsittelee ensi maanantaina vuoden ensimmäistä osavuosiraporttia. Teuvallahan raportoidaan valtuustolle kolmannesvuosittain eli nyt on käsittelyssä kuukaudet tammikuusta huhtikuuhun.

Kustannustason nousu näkyy toteutumassa. Vuoden mittaan ylityspaineita tulevat aiheuttamaan sekä palkkakustannukset että myöskin aineet, tarvikkeet ja palvelut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ylityspaine on noin 0,5 miljoonaa euroa. Onneksi myös tulopuoli näyttää kasvavan. Veroja näyttäisi kertyvän hieman budjetoitua enemmän, samoin valtionosuuksia. Selvittelemme vielä tarkemmin määrärahojen riittävyyttä ja sopeutustoimien tarpeellisuutta.

Huolta aiheuttaa se, että Suomen talous on ajautunut loivaan taantumaan, joka jatkunee ainakin ensi vuoden alkupuolelle. Taantuma näkyy erityisesti rakentamisessa, mutta myös mm. yksityisessä kulutuksessa. Kasvun eväitä on tällä hetkellä taloudessa varsin vähän. Kuntarahoitus Oy suhdannekatsauksessaan arvelee Suomen bruttokansantuotteen pienenevän tänä vuonna 0,5 % ja kasvavan ensi vuonna saman verran. Palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet merkittävästi. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan "kuntatalous kulkee kohti kivuliasta normaalia". Kuntasektorin rahoitusjäämän arvioidaan vuodesta 2024 olevan noin 1, 6 miljardia.

Henkilöstöraportti

Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee henkilöstöraportin viime vuodelta. Henkilöstön määrä ei ole vuoden aikana muuttunut Vakituista henkilökuntaa oli vuoden päättyessä 149 henkilöä. Teuvan kunta on varsin naisvaltainen työpaikka. Näisia näistä vakituisista työntekijöistä ja viranhaltijoista on peräti 83 %. Vakituisia ja määräaikaisia oli yhteensä 191 henkilöä, joista 9 oli osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Keski-ikä on 48 vuotta.

Eläkkeelle jääminen on viime vuosina tapahtunut aika tasaiseen tahtiin.  Vuosittain noin 10 henkilöä aloittaa eläkepäivät. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on hiljakseen noussut, ja on nyt 64,3 vuotta. Mitään isoa piikkiä eläkkeelle jäämisessä ei lähivuosina ole näköpiirissä.

Poissaolojen määrä vakinaista työntekijää kohden oli 2022  89 työpäivää. Luku on huolestuttava, vaikka siinä on mukana kaikki poissaolot, myös vuosilomat. Sairauspoissaoloja oli noin 168työpäivää vuodessa per nokka. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2022 nosti Teuvalla koronan sinänsä jo tautina laimentunut aalto.