tiistaina, joulukuuta 22, 2009

Valkoista joulua!

Hyvin jouluinen maisema avautuu ikkunasta, kun istun työpöytäni ääressä ja käyn läpi asioita, jotka heti vuoden vaihteen jälkeen on tarkoitus ottaa käsittelyyn. Syksy on ollut pitkä ja pimeä, mutta nyt näyttää siltä, että saamme nauttia oikein perinteisestä joulusäästä. Kun tänä vuonna joulu ja uusi vuosi jatkuvat sopivasti viikonlopun vapailla, kannattaa aikaa käyttää ulkoiluun ja luonnossa liikkumisen. Varmaan saamme ladutkin pian hiihtokuntoon.

Kunnantalo on suljettuna 23.12. sekä 7. - 8.1. Tuo pari päivää loppiaisen jälkeen on varattu kunnantalolla muuttohommiin. Ne henkilöt, jotka siirtyvät Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelukseen, sijoittuvat kunnantalon yläkertaan. Kunnan oma väki keskittyy tänne alakertaan.

Seutupalvelukeskus hoitaa kuntien puolesta kirjanpidon, palkanlaskennan, kuntien tietotekniikkapalvelut sekä puhelunvälityksen. Eli vuodenvaihteen jälkeen kunnan vaihteen numeroon soitettaessa puhelimeen vastaa Seutupalvelukeskuksen työntekijä. Asiakkaan suuntaan palvelu toimii kuitenkin entiseen tapaan.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa! Katkaistaan kiire ja touhu ja nautitaan yhdessä olosta läheistemme kanssa!

maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Köyhyydestä

Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi. Viime vuosina pahoinvointi on Suomessakin lisääntynyt samaan aikaan, kun yhteiskunnassa keskimäärin vauraus on voimakkaasti kasvanut. Lainaan tähän joitakin Promo-lehdestä poimimiani tietoja. Lehteä kustantaa Terveyden edistämisen keskus.

Suomessa köyhäksi määritellään ihminen, jonka tulot ovat enintään 60 % kansan mediaanitulosta. Rahassa se on tuhat euroa kuussa. Joidenkin arvioiden mukaan tulotasolla mitattuna Suomen väestöstä ainakin viisi prosenttia on köyhiä. Tuloilla ja terveydellä on voimakas yhteys. Köyhyys heikentää terveyttä, ja huono terveys lisää köyhyyttä. Köyhillä ja huono-osaisilla on myös huonommat mahdollisuudet saada riittävästi terveyspalveluja. Mitä parempiosainen ihminen on, sitä terveempi hän nykysuomessa on.

Suomessa tuloerojen kasvu on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeampaa kuin missään OECD-maassa. Vuonna 2008 pienituloisimman kymmenyksen tulot pienenivät 0,4 %, kun suurituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat 3,4 %. Kahden huoltajan lapsiperheiden tulot olivat keskimäärin 22.500 euroa vuodessa. Yksinhuoltajilla vastaava luku oli 15.400 euroa.

Edellä mainitulla tonnin mittarilla laskettuna köyhissä kodeissa kasvavien lasten määrä kasvoi vuoden 1993 viidestä prosentista kahteentoista prosenttiin vuoteen 2007 mennessä.

Pitkäaikaistyöttömyys on ollut merkittävin tekijä köyhyyden lisääntymisessä. Monet 1990-luvun laman myötä töistä pudonneet eivät ole tulleet tai ole enää tulossa takaisin työmarkkinoille. He poistuvat työttömyystilastoista vasta eläkkeelle lähdön tai kuoleman kautta, sanoo tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kun pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1990-luvulle tultaessa noin 3.000, se on nyt yli 50.000, vaikka pitkäaikaisuuden rajaa on nostettu puolesta vuodesta vuoteen. Yksi syy löytyy työmarkkinoiden muutoksesta. Monilta on mennyt alta koko ammattiala. Näin on käynyt erityisesti kouluttamattoman työvoiman osalta.

Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon siitä, että 1990-luvun laman aikana tehtyjä virheitä ei saa toistaa. Tilastot osoittavat pahoinvoinnin ja huono-osaisuuden kasvaneen kuitenkin myös vauraina vuosina. Kun valtion ja kuntien talous kiristyy nyt näemmä useammaksi vuodeksi, on haaste melkoinen. Säästöjä täytyy saada aikaan, mutta samalla täytyy huolehtia siitä, että ratkaisuilla ei heikennetä heikoimpien asemaa.

perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Värikäs valtuusto

Joulukuun valtuusto kävi värikästä keskustelua, ja välillä tunnelma vähän lämpenikin. Valtuusto on ihan oikea paikka julkiseen poliittiseen keskusteluun ja linjanvetoon, joten hyvä näin. Budjettiin valtuusto teki kaksi olennaista muutosta äänestyspäätöksin.

Luovankyläntie sai päällystysrahaa. Valtio peruskorjaa tien ensi vuonna puuhuollon turvaamiseen varatuilla määrärahoilla. Kunnan rahoituksella tie saa päällysteen Luovankylään asti. Kustannuksia siitä kertyy noin 300.000 euroa. En ollut tätä kyläläisten esittämää hanketta omaan talousarvioesitykseeni sisällyttänyt, koska katsoin, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa siihen ei ole varaa. Valtuuston enemmistö oli toisella kannalla, ja kyläläiset saavat kaipaamansa pikitien.

Toinen äänestyksen kohde oli suunnitteilla oleva terveystalo. Taloonhan on suunniteltu sijoittuvan neuvolan, hammashoitolan, kotihoidon toimiston, varhaiskasvatuksen toimiston sekä vanhusten avopalvelukeskuksen tilat. Lisäksi taloon olisi tarkoitus rakentaa väestösuojatiloja, joita normaalioloissa hyödynnetään talon sosiaalisina tiloina. Kustannusarvio on noussut matkan varrella jo yli 4 miljoonan euron. Valtuusto asetti nyt rakentamiselle kustannuskaton. Talo pitää suunnitella siten, että rakentaminen maksaa enintään 3 miljoonaa euroa. Tavoite on oikeansuuntainen ja siinä mielessä kannatettava. Euromääräinen katto tässä vaiheessa suunnittelua voi osaltaan vaikeuttaa hankkeen jatkotyöstämistä, mutta suunnitteluryhmä valmistelee nyt esitystään valtuuston tahdon mukaisesti.

torstaina, joulukuuta 17, 2009

Kynnysarvot nousevat

Siis mitkä ihmeen kynnykset? Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 9.10.2009 esityksen julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta. Se pitää sisällään niin sanottujen kansallisten kynnysarvojen nostamisen. Jatkossa laki julkisista hankinnoista ei koske tavara- ja palveluhankintoja, joiden ennakoitu arvo on vähemmän kuin 30.000 euroa (tähän asti ollut 15.000). Terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta raja on jatkossa 100.000 euroa, kun aiemmin yli 50.000 euron hankinnat on tarvinnut kilpailuttaa. Rakennusurakoissa raja nousee 100.000 eurosta 150.000 euroon.

Aika isoja lukuja pienen kunnan ja sen pienten yritysten näkökulmasta. Laki ei siis noita summia pienempiä hankintoja koske. Mutta kyllä hyvä hallintomenettely ja vastuullinen verovarojen käyttö edellyttävät, että tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle paljon pienemmistäkin hankintaeristä. Teuvan kunnassa kunnanhallitus on hyväksynyt hankintaohjeet, jotka koskevat myös näitä kynnysarvot alittavia ostoksia. Yli 2.000 euron hankinnoista tulee tehdä kirjallinen tarjouspyyntö, joka lähetetään vähintään 3 - 5 palvelun- tai tavarantoimittajalle. Tarjouspyyntö julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla. 200 - 2000 euron suuruisissa hankinnoissa tarjoukset voi pyytää puhelimitse. Alle 200 euron hankinnoissa saa ostopäätöksen tekevä viranhaltija käyttää menettelyn osalta omaa harkintaansa, mutta hyvää hallintotapaa tulee noudattaa. Siihen kuuluu varmasti ainakin hintatietojen vertailu. Käytäntömme ei hankintalain muutoksen myötä meillä ole tältä osin muuttumassa.