maanantaina, syyskuuta 26, 2016

Valoa

Kunnanhallitus käsitteli myös katuvalaisimien kilpailutusta. Kyse on yhteensä tuhannen valaisimen hankinnasta tänä ja ensi vuonna. Siirrytään siis ledeihin. Joku voisi perustellusti kysyä, että miksi vasta nyt. No, on odoteltu tekniikan kehittymistä ja kai vähän hintojen laskuakin. Hankinnalle tulee arvoa noin 250.000 euroa. Säästöä syntyy sitten käyttökustannuksista.

Raami

Kunnanhallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvion laadintaohjeet. Luvut ovat kovin miinusmerkkisiä. Menojen pitäisi laskea 1,1 miljoonaa euroa eli 2,7 % kuluvan vuoden tasosta. Tulojen arvioidaan alenevan 0,8 miljoonaa (16,9 %). Budjetissa on sekä menoja että tuloja pienentäviä rakenteellisia muutoksia, joten luvut eivät aivan sellaisenaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuntien menoista poistuu toimeentulotuki, kun se siirtyy Kelan maksettavaksi. Samalla sitä vastaava käyttötalouteen tuloksi kirjattu valtionosuus poistuu.

Verotulojen arvioidaan laskevan 0,1 miljoonaa (0,9 %). Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 0,5 miljoonaa (2,8 %).

Talousarvioraami on tulokseltaan 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Sote-lausunnot

Se on kunnanhallitusta taas tänään. Esillä monenmoista. Muun muassa lausuntoja uusista sote- ja maakuntalaeista.

Noin tiivistettynä esitän niistä maltillisia kommentteja:

Huolta palvelujen keskittymisestä.
Epäilyksiä kolmen miljardin säästöjen toteutumisesta.
Maakuntien itsehallinto jää turhan kapeaksi.
Kaikissa maakunnissa resurssit eivät tule riittämään.
Valtion ohjaus on turhan tiukkaa.
Yhtiöittäminen ja asiakkaan valinta voivat johtaa yllättäviin seurauksiin.

maanantaina, syyskuuta 19, 2016

Vääristymä

Kun se kuuluisa sote nyt sitten vuoden 2019 alusta siirtyy maakuntien kontolle, kuntien veroprosentteja leikataan, ja uusi valtionosuusjärjestelmä perustuu kuntien vastuulle jääviin palveluihin. Kuntakohtaiset voitot ja tappiot olisivat rajuja, joten niitä erikseen tasataan. Mikään kunta ei aluksi häviä tai voita enempää kuin 25 euroa/asukas eikä siirtymäkauden jälkeenkään enempää kuin 100 euroa asukasta kohden.

On tietysti hyvä, että kunnat eivät joudu uudistuksen toteutuessa kohtuuttomiin vaikeuksiin. Mutta eikö valtionosuuksien tulisi perustua kulloisiinkin palveluihin ja niiden tarvetekijöihin? Eikö ole kestämätöntä sitoa valtionosuuksia pysyvästi vanhoihin rakenteisiin?

torstaina, syyskuuta 15, 2016

Valiokuntamalli jalostuu

Olemme edelleen jatkaneet uuden organisaatiomallimme valmistelua. Tavoitteena on ottaa se käyttöön valtuustokauden alussa eli kesäkuussa 2017. Valmistelemme mallia, jossa kaksi valtuutetuista valittua valiokuntaa korvaisi nykyiset lautakunnat. Toinen niistä vastaisi pitkälle nykyisten sivistyslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimialasta. Toinen taas teknisen puolen asioista. Muitakin valiokuntamalleja on ollut esillä, mutta tämä perinteiseen toimialajakoon perustuva malli tuntuu saavan eniten kannatusta.

Valiokunnat eivät nykyisten lautakuntien tapaan tekisi päätöksiä yksittäisissä asioissa. Sen sijaan niiden tehtävänä olisi antaa poliittista ohjausta toimialallaan. Niiden tulisi siis ottaa kantaa siihen, miten toimialan toimintoja kehitetään. Ratkaisut eivät perustuisi virkamiesten tekemiin esityksiin, vaan ne työstettäisiin kokouksissa yhteistyönä. Tarkoitus on, että valtuutetut pääsisivät vaikuttamaan merkittävämmin ja varhaisemmassa vaiheessa valmisteluun.

Päätöksiä tekisivät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat. Päätöksiä tehtäessä erityisesti viranhaltijoiden tulisi noudattaa valiokuntien linjauksia. Kunnanhallitus voisi tehdä päätöksiään kokousten lisäksi myös ns. sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Tällöin päätösesitys, joka toimitettaisiin hallituksen jäsenille sähköisesti, tulisi hyväksytyksi, jos kukaan jäsenistä ei sitä vastustaisi. Näin voitaisiin ratkaista vaikutuksiltaan pienempiä ja rutiiniluontoisia asioita. Hallitus voisi kokouksissaan keskittyä tärkeämpiin kysymyksiin.

keskiviikkona, syyskuuta 14, 2016

Pormestari

En ole ollut mitenkään innostunut pormestarimallin käyttöön otosta Suomen kunnissa. Näin siksi, että olen nähnyt nykyisen vastuunjaon luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken toimivana ratkaisuna.

Teuvalla on mietitty jo reilun vuoden ajan, millainen on uusi kunta, kun sote on siitä irroitettu. Olemme päätyneet valiokuntamallin kehittelyyn Kempeleen kokemusten pohjalta. Tämä näyttäisi toteutuvan, ja hyvä niin.

Uudella kunnalla 1.1.2019 lukien on vähemmän palveluita tuotettavana, mutta enemmän edunvalvontatehtäviä sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämistä. Maakunnista tulee merkittäviä vallan käyttäjiä, ja niiden päätöksentekoon pieni kunta saa korkeintaan yhden edustajansa.

Olisiko uudessa tilanteessa perusteltua panostaa yksiäänisyyteen, kasvollisuuteen ja poliittiseen valtuutukseen? Mielestäni monen pienen kunnan kannattaisi uudelleen miettiä pormestarimallin edut ja haitat. Tämä pohdinta voisi tähdätä reilun neljän vuoden päästä pidettäviin kuntavaaleihin ja niitä seuraavaan valtuustokauteen.

Pesänselvitystä

Jos nykyhallituksen suunnitelmat toteutuvat, koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyy 1.1.2019 lukien kunnilta maakuntien vastuulle. Näillä mennään, ja tärkeää on keskittyä uuden mallin suunnitteluun.

Jotenkin kuitenkin kaipaisin myös kriittistä pohdiskelua siitä, kuinka tässä näin kävi? Sosiaali- ja terveystoimi ovat perusopetuksen ohella suomalaisen kunnallishallinnon ydintä. Uudistuksen jälkeen pieniin kuntiin jää kovin vähän toimintoja, vaikka kuinka yrittäisimme viritellä positiivisia ajatuksia elinvoiman kehittämisestä. Toisaalta taas tuntuu oudolta ajatella, että suuret kaupungit eivät ole kykeneviä hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan, vaan niiden rinnalle tarvitaan  iso rinnakkaisorganisaatio, jonka kanssa muodostuu merkittäviä rajapintoja.

Onko edunvalvontamme ollut onnistunutta? Onko yhteistyökykymme ollut riittävää? Vastaako uudistumiskykymme nykypäivän haasteita? Aika mennyt ei palaa, eikä tarvitsekaan, mutta virheistä on tärkeää oppia.