maanantaina, maaliskuuta 27, 2017

Alaskirjauksia

Kunnanhallitus saa tänä iltana hyväksyttäväkseen osana tilinpäätöstä esityksen eräiden kiintöjen tasearvojen alaskirjauksista. Yhteissumma on peräti noin 1,0 miljoonaa euroa.

Kyseiset rakennukset on pääosin poistettu palvelukäytöstä. Kirjanpitolain mukaan niiden jäljellä oleva poistamaton tasearvo täytyy alentaa käyväksi markkinahinnaksi. Ja tämä varovaisuuden periaatetta noudattaen, eli arvoksi saa jäädä vain se summa, joka kiinteistöstä suurella todennäköisyydellä myyntitilanteessa saataisiin. Kun näille aika isoille rakennuksille ei juuri markkinoita Teuvalla ole, joudumme niiden arvon kirjaamaan lähelle nollaa. Suurimmat alaskirjaukset tehdään Syreenin koulusta ja Lehtiharjun sairaalasta.

Alaskirjaukset painavat vuoden 2016 tulosta alijäämäisemmäksi. Pidemmällä aikavälillä niillä ei sen sijaan ole vaikutusta. Kyse on vain siitä, mille vuodelle kuluksi kirjaaminen ajoittuu.

Otetaanpa kuvitteellinen esimerkki: Aikoinaan on rakennettu miljoona euroa maksanut rakennus. Vuosittain hankintahintaa on kirjattu kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. 20 vuoden poistoajalla tasapoistoksi tulee 50.000 euroa vuodessa. 12 vuodessa sitä on kirjattu kuluksi 12 x 50.000 eli 600.000 euroa. Poistamaton jäännösarvo on siis nyt 400.000. Rakennus on viime syksynä poistettu palvelukäytöstä. Arvioimme, että myytäessä kiinteistöstä saa enintään 50.000 euroa. Niinpä joudumme tekemään 350.000 euron kertapoiston eli alaskirjauksen. Jos myöhemmin sitten saammekin rakennuksen myytyä 80.000 eurolla, kirjaamme siitä tuolle vuodelle 30.000 euron myyntivoiton.

torstaina, maaliskuuta 23, 2017

Tilinpäätös

Vuoden 2016 tilinpäätös on 2,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se on miljoonan huonompi kuin alun perin alijäämäinen budjetti. Alijäämässä on mukana 1,0 miljoonaa kiinteistöjen arvojen alaskirjauksia. Alas tulosta vei myös viime tingassa tullut 0,8 miljoonan euron lisälasku Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Toisaalta tulokseen sisältyy 0,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa teollisuushallikaupasta.

Toimintakulut pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla (-0,4 %). Toimintatuotot kasvoivat 3,1 %. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, koska vuosi 2016 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin lämpölaitos toimi yhtiöitettynä.

Verotulot pienenivät 0,6 miljoonaa euroa (-3,4 %). Valtionosuudet kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa (+2,2 %).

Pitkäaikaisen lainan määrä kasvoi 3,7 miljoonaa euroa. Nyt sen määrä on 22,7 miljoonaa. Kattamatonta alijäämää kunnan taseessa on 5,8 miljoonaa.

keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2017

Tuulivoimalan kiinteistövero

Kunta voi kiinteistöverolain 14 §:n mukaan asettaa voimalaitoksille oman veroprosentin, joka voi olla enintään 3,10. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho jää alle 10 megavolttiampeerin, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Lakia luetaan siten, että tehoa tarkastellaan erikseen kunkin voimalan osalta. Näin ollen laajakin tuulivoiman tuotantoalue, jolla on vaikkapa kymmeniä tai peräti sata tuulivoimalaa, jää yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan verotettavaksi.

Yleinen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 1,80. Ja jos kunta asettaa tämän veroprosentin korkeaksi, joutuvat kaikki muutkin kiinteistönomistajat maksamaan korkeaa kiinteistöveroa.

Ottaen huomioon, että tuulivoimaloista on omat haittansakin ympäristölle, tulisi tämä vääristymä pikaisesti laista korjata.