maanantaina, marraskuuta 30, 2020

Talouspäällikkö

Kunnanhallitus käsitteli viime kokouksessaan esitystä hallinto-organisaation uudistamiseksi. Esityksessä oli kaksi vaihtoehtoista mallia talousasioiden hoitamiseksi: Joko hankitaan talousosaamista ostopalveluna tai palkataan taloussihteeri. Tarkoitus oli, että molempia vaihtoehtoja valmistellaan, ja vasta valmistelun pohjalta ensi keväänä päätetään, kumpi malli valitaan. Hallitus halusi nimenomaan tähän asiaan lisäselvityksiä, ja siksi esitykseni jäi pöydälle.

Miksi ostopalveluvaihtoehto? Tavoitteena on ostaa asiantuntemusta. Työ on osin kausiluonteista painottuen talousarvion laadintaan ja tilinpäätöksen valmisteluun. Ostopalveluvaihtoehdossa on paremmat mahdollisuudet ostaa sitä kulloinkin tarvittava määrä. Haluaisin työn myös painottuvan uudella tavalla vähän controller-tyyppiseen suuntaan, jossa tarkastaminen, analysointi ja prosessien kehittäminen korostuisivat. Tämä asiantuntija porautuisi myös tytäryhtiöiden talouteen ja auttaisi näin niiden toiminnan kehittämisessä ja omistajaohjauksessa. Olennaista olisi, että hän katsoisi asioita "boksin ulkopuolelta" ja toisi näin kehittämiseen uutta tulokulmaa. Myös naapurikunnilla on ollut kiinnostusta palvelujen ostamiseen. Näin yhdessä kunnassa tehty oivallus vaikkapa jonkin prosessin kehittämisessä voitaisiin hyödyntää suoraan myös toisessa.

Vaihtoehtona on, että kunnat yhdessä palkkaavat talousosaajan. Tai Teuvan kunta perinteiseen tapaan perustaa viran, ja palkkaa siihen taloussihteerin/kamreerin. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena näen sitoutumisen tehtävään ja organisaatioon.

Entä miksi jokin uusi toimija ylipäätään tarvitaan? Toimenkuvia on viime vuosina ahkerasti yhdistelty, ja niinpä jotkin niistä ovat jo käyneet liian monitahoisiksi hoitaa. Terve talous on tärkeä perusta kaikelle toiminnalle, ja siksi siihen kannattaa myöskin panostaa.

torstaina, marraskuuta 26, 2020

Kuntatalous

Kunnissa puhutaan taloudesta paljon. Teuvalla talouskeskustelua ovat hallinneet kriisikuntastatus ja säästöpaketit. Taloudesta on tarpeen käydä keskustelua myös kuntavaaleissa. Korona vaikuttaa merkittävästi myös kuntatalouteen. Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt.

Hyvä talous ei tietenkään ole itsetarkoitus. Kunta on olemassa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi. Sitä tehtävää täytetään palveluiden kautta. Mutta palvelut vaativat euroja. Taloutensa tuhrannut kunta ei pysty täyttämään tehtäväänsä.

Missä Teuvalla nyt mennään? Olemme viime vuodet tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Ylijäämät ovat olleet pieniä, mutta plussalla on menty kumminkin. Tosin viime vuosi valtion harkinnanvaraisen avustuksen turvin. Kuluva vuosi näyttää kohtuulliselta. Pieniä mahdollisuuksia vielä on päästä plussan puolelle tänäkin vuonna. Ensi vuoden talousarviosta on tulossa ylijäämäinen. Mutta koronan vaikutukset talouteen ensi vuonna ovat suuri kysymysmerkki.

Teuvan kunnan tulisi pystyä tekemään vuosittain merkittäviä ylijäämiä, jotta taseeseen kertyneet alijäämät saadaan katettua. Tämän toteutumista seuraa valtiovarainministeriö. Mikäli korona aiheuttaa suurta lisähaastetta, voi kunta saada pari vuotta lisäaikaa alijäämien kattamiseen.

Taloudesta on siis pidettävä hyvää huolta. Ja säästöjä etsitään varmasti myös ensi vaalikaudella. Joten jos joku kuntavaaliehdokas lupaa kovin paljon uutta hyvää, kysypä miten hän aikoo sen rahoittaa.

keskiviikkona, marraskuuta 25, 2020

Ilmastotalkoot

Ilmastoasioita ei Teuvan kunnan strategiassa erikseen mainita. Vaikka uusiutuvaan energiaan onkin tarkoitus vuosittain investoida. Ja onhan kunta mukana kahdessakin energiaomavaraisuutta nostamaan pyrkivässä hankkeessa. Uuden valtuuston on aika asettaa myös selkeitä tavoitteita ilmastotalkoisiin osallistumiselle ja hiilineutraaliudelle.

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet tulevat ensi valtuustokaudella näkymään kaikilla elämänalueilla paikallisista päätöksistä riippumatta. On tärkeää, että valmistaudumme myös näihin haasteisiin. Jotkin toimet luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta monet vaikuttavat rajoitteina tai kustannuksina. Eteläpohjalaisittain merkittävä asia on turpeen käytön vähentyminen, joka on alkanut jo toteutua ennakoituakin nopeammin. Sitä indikoivat mm. Vapon rajut sopeutustoimet.

Mitä Teuvan kunta voi, ja mitä sen pitää tehdä ilmastoasioissa? Olemmeko sopeutuja vai avautuvien mahdollisuuksien aktiivinen etsijä?

tiistaina, marraskuuta 24, 2020

Puhutaan palveluista

Kuntavaaleissa on syytä puhua ainakin palveluista. Niistä oman kunnan palveluista. Sote-palvelut ovat niistä tärkeimpiä. Niistä on tärkeää puhua, vaikka ne mahdollisesti tulevan vaalikauden aikana siirtyvätkin hyvinvointialueen järjestettäviksi. Nimittäin, jos nyt jokin lähipalvelu lakkaa, sitä tuskin ihan heti maakunnallisen järjestäjän toimesta palautetaan.

Minusta lääkärin vastaanoton tulee jatkossakin olla lähipalvelua. On hyvä, että sairaanhoitajien osaamista hyödynnetään aiempaa enemmän. Moneen vaivaan apu löytyykin osaavalta sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta. On myös hyvä, että etäpalveluja kehitetään. Tekniikka on meitä varten. Käsittääkseni etäpalvelut soveltuvat erityisen hyvin yksittäiseen, tavanomaiseen vaivaan sekä hoidon jälkiseurantaan.  Mutta monessa tilanteessa lääkärin kokonaisvaltainen arvio ja ihmisen aito kohtaaminen edellyttävät länäoloa.

Koronan vallitessa on perusteltua tartuntavaaran takia suosia normaalia enemmän etäpalveluita. Kuitenkaan koronan varjolla ei palvelujärjestelmää saa pysyvästi muuttaa niin, että lähi- ja läsnäpalvelusta tingitään.

maanantaina, marraskuuta 23, 2020

Omaishoidon tuki

Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri on tehnyt esityksen, että omaishoidon tuki muutettaisiin verovapaaksi tuloksi. Omaishoidontuki on STM:n päätöksellä 1.1.2020 alkaen 408,09 – 816,18 euroa kuukaudessa. Tästä kuitenkin sen saaja joutuu maksamaan veroa, joten korvaus jää kovin vaatimattomaksi. Omaishoidon tuki on yhteiskunnalle hyvin edullinen tapa järjestää hoivapalvelu sitä tarvitsevalle. Näin ollen olisi varsin perusteltua pyrkiä lisäämään sen houkuttelevuutta. Ehdotus on varsin kannatettava. Sen lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää omaishoitajien jaksamiseen.

torstaina, marraskuuta 19, 2020

Viestikapula

Valtuustokauden vaihtuessa yleensä laaditaan uusi kuntastrategia tai vähintäänkin tarkistetaan vanhaa. Toimintaympäristö muuttuu niin vinhasti, että perusteellinen uudelleentarkastelu on mielestäni tällä kertaa välttämätön. Toimimme siten, että vanha valtuusto arvioi vanhan strategian toteutumista ja tekee nostoja uutta valtuustoa varten - asioita jotka ovat kesken tai joihin on syytä tarttua. Uusi valtuusto saa tämän aineiston käytettäväkseen, ja käyttää sitä siltä osin, kuin hyväksi näkee.

Uusia painotuksia on jo syytä miettiä. Niistä on hyvä käydä keskustelua edessä olevassa kunnallisvaalikamppailussa. Mitä uusia teemoja Sinä näkisit tärkeäksi nostaa keskusteluun?

keskiviikkona, marraskuuta 18, 2020

Vallattomat valiokunnat?

Paikallislehti virittelee tänään keskustelua valiokuntien roolista. Nyt onkin oiva aika käydä keskustelua siitä, miten valiokuntauudistus on onnistunut, ja missä kohdin tulisi parantaa.

Valiokunnat tekevät ensi keväänä itsearvioinnin omasta työskentelystään. Myös osana valtuuston itsearvointia asiaan otetaan kantaa.

Minun mielestäni valiokuntatyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Valiokunnissa tehdään tärkeää työtä, ja luottamushenkilöt pääsevät mukaan valmisteluun varhaisessa vaiheessa. Tieto valiokuntien ja kunnanhallituksen välillä kulkee hyvin, kun valiokuntien puheenjohtajat istuvat myös kunnanhallituksen pöydän ympärillä valtuuston varapuheenjohtajina. Valiokuntien työskentelyssä vältetään perinteisiä vastakkainasetteluja ja rajalinjoja, kun asiat valmistellaan yhdessä.

Kun valiokuntamalli otettiin käyttöön, ja päätösvaltaa siirrettiin viranhaltijoille, sovittiin että kunnanhallitus voi tarvittaessa käyttää otto-oikeuttaan normaalia alemmalla kynnyksellä. Tähän ei koko valtuustokaudella ole ilmennyt tarvetta.

Valiokunnat ovat perehtyneet huolella kunnan toimialojen toimintaan ja käyneet niiden kehittämisestä lukuisat keskustelut. Kun asioita hoidetaan yhdessä ja yhteistuumin, ja resursseja toimintojen lisäämiseen tai kasvattamiseen ei ole, ei synny isoja otsikoita.

Keskeinen kehittämistarve valiokuntatyössä on se, että valiokuntien tulisi ottaa pureskeltavakseen isompia asioita ja suunnata katse pitemmälle tulevaisuuteen. Tähän voivat vaikuttaa niin valiokuntien vastuuviranhaltijat kuin myöskin valiokuntien jäsenet.