tiistaina, syyskuuta 11, 2018

Työmatkaliikenteestä

Vuonna 2015 yhteensä 55 teuvalaista kävi töissä Seinäjoella. Siis täysi linja-autollinen. No, kaikille ei tietenkään matka olisi yhteinen työpaikan tarkemman sijainnin ja työaikojen vuoksi. Vaan löytyisikö pikkubussillinen? Julkisia kulkuvälineitähän olisi hyvä suosia.

No, jos huomenaamulla olisi Teuvalta menossa töihin Seinäjoen keskustaan, ja työnantaja edellyttäisi, että sorvin ääressä pitää olla klo 8 - miten se onnistuisi? Jos lähtee Teuvalta klo 5.05 lähtevällä linja-autolla, on perillä klo 6.30. Jos työnantaja joustaa, ja voit vähän soveltaa liukumaa, voit lähteä klo 6.05 lähtevällä bussilla. Se on Seinäjoen matkakeskuksessa klo 8.15.

Jos työpäivä päättyisi klo 16, lähtisi kyyti jo klo 16.10. Olisit Teuvalla klo 18.30. Aika pitkä tulisi työpäivästä matkoineen. Jos et ehtisi klo 16.10 bussiin, seuraava lähtisi vasta klo 19.30, ja Teuvalla olisit vasta klo 20.55.

Tuttuja juttuja varmaankin Seinäjoen ja Teuvan väliä matkustaville. Mutta olisiko mahdollista saada aikaan toimivaa julkista työmatkaliikennettä kantatie 67:lle?

keskiviikkona, elokuuta 08, 2018

Kolme aloitetta

Kesäkuun valtuustossa saimme valmisteltavaksi kolme aloitetta. Ensi maanantain kunnanhallitus ottaa niihin kantaa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille lapsille perhetaustasta riippumatta. Aloitettaan he perustelivat mm. seuraavasti: "Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus." Edelleen aloitteessa korostetaan, että päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnalle ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista.

Esitykseni hallitukselle on, että varhaiskasvatuspalvelut selvittää aloitteen toteuttamisen kustannukset ja vaikutukset.

Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti aloitteessaan kuntakohtaisen vaikutusarvion tekemistä sote- ja maakuntauudistuksesta kunnan talouteen. Aloitteen mukaan tulisi selvittää vaikutukset kunnan peruspääomaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Vaikutuksia on syytä peilata myös kriisikuntamenettelyyn.  Aloitteen mukaan vaikutusarvio tulisi laatia seuraavaa osavuosikatsausta tai viimeistään ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Koska sote-uudistus on jälleen ainakin viivästymässä vuodella, esitän hallitukselle, että vaikutusarvio tehtäisiin vasta vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Valtuutettu Irja Harjula toi valtuustolle tiedoksi vanhus- ja vammaisneuvoston tekemän aloitteen penkkien lisäämisestä Teuvan keskustaan. Penkkien sijoittaminen kulkureittien varrelle tukee arkiliikuntaa. Arkiliikunta pitää yllä lihaskuntoa, sosiaalisia suhteita ja henkistä jaksamista. Sijoituspaikkoja voisivat olla tori, Otto Syreenin -talo, Nuorisoseura, vanha hammashoitola, terveyskeskus, matkakeskus.

Esitän hallitukselle, että penkkejä tehdään vuoden 2019 aikana määrärahojen puitteissa.

maanantaina, elokuuta 06, 2018

Päätöksenteon ja johtamisen pelisäännöt

Syyskauden ensimmäinen kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen eettiset pelisäännöt. Niitä on työstetty esimiesten ja valtuutettujen yhteisessä työpajassa. Työpajan tuotoksista ovat kunnan henkilöstö, valtuutetut ja yhteistyökumppanimme antaneet omat kommenttinsa. Ja tämän aineiston pohjalta pelisäännöt on sitten kirjoitettu nyt käsittelyyn tulevaan muotoon. Kaikki tämä, jotta toimisimme reilummin ja palvelisimme paremmin.

Pelisäännöissä arvomme ja periaatteemme on kuvattu näin:

Olemme avoimia ja rehellisiä.

Päätöksentekomme ja toimintamme on aina avointa ja totuudenmukaista. Ymmärrämme kaikki, mitä olemme tekemässä ja mistä päättämässä.

Toimimme asiakaslähtöisesti.

Toimimme aina kuntalaisten etu ja yhteinen etu edellä. Jokainen asiakas on tärkeä.

Olemme oikeudenmukaisia.

Olemme reiluja ja armollisia toisiamme kohtaan. Tunnustamme virheemme ja annamme kiitosta onnistumisista.

Kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti.

Emme syrji ketään ja kohtelemme toisiamme tasavertaisesti.

Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on edistää hyvää päätöksenteko- ja työkulttuuria. Haluamme olla vastuullinen toimija, jonka johtaminen, päätöksenteko, hallinto ja muu toiminta perustuu yhteisiin arvoihin. Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on tukea arvojen toteutumista arjen tekoina.

Pelisäännöt on tehty helpottamaan erityisesti eettisesti epäselviä tilanteita, joiden ratkaisemiseen pelisäännöt antavat yhden työkalun ja keskustelualustan. Pelisääntöjen mukaisen toiminnan toteutuminen vaatii kaikilta toimijoilta sitoutumista ja arvojen kautta käytävää keskustelua. Tämä edellyttää avointa yhteistyötä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kesken.


tiistaina, kesäkuuta 19, 2018

1 + 7

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ohjaava poliittinen SOTEMAKU-johtoryhmä on tänään päättänyt, että  Etelä-Pohjanmaan sote-liikelaitoksen ja sote-keskuksen palvelurakenteen ja -verkkojen valmistelua lähdetään viemään eteenpäin niin sanotun 1+7-mallin pohjalta. 

Päätöksen mukaisesti Seinäjoella on maakunnan koottuja (rumasti sanottuna keskitettyjä) palveluja sekä perustason palveluja. Muita aluetoimipisteitä ovat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua. Näissä on siis täyden palvelun julkinen sote-keskus vuodeosastoineen.

Kymmenkunta kuntaa, Teuva mukaan lukien, jää ilman sote-keskusta. Näiden kuntien palveluvalikoima jatkossa on toistaiseksi hyvin epämääräinen. Käytännössä päätös merkitsee myös Teuvan kuntoutusosaston lakkauttamista.

Päätöksen perusteella teuvalaisten keskeiset sote-palvelut ovat jatkossa Kauhajoella. Valinnanvapaus mahdollistaa tosin myös asioinnin vaikkapa Kristiinankaupungissa tai Närpiössä. Aika myös näyttää, miten ja minne yksityisiä sote-keskuksia tullaan perustamaan.

keskiviikkona, toukokuuta 23, 2018

Työterveyshuolto

Ensi maanantaina kokoontuva kunnanhallitus saa pähkäiltäväkseen esityksen maakunnallisesta työterveyshuoltoyhtiöstä. Oikeastaan kahdesta sellaisesta. Sote-uudistuksessa työterveyshuolto jää ennalleen. Mutta sen asema muuttuu.

Arvioiden mukaan sote-keskuksia ylläpitäville niin yksityisille yrityksille kuin maakunnillekin työterveyshuolto on tärkeä asiakasvirtojen hallinnan kannalta. Työterveyshuollon asiakas on helppo houkutella myös saman firman sote-keskuksen asiakkaaksi. Ja jokaisesta sote-keskuksen asiakkaaksi rekisteröityneestä ihmisestä sote-keskuksen ylläpitäjä saa vuosimaksun.

Kuntien tulee yhtiöittää tuottamansa työterveydenhuollon palvelut ensi vuoden alkuun mennessä. Maakuntaan on siis suunniteltu perustettavan kaksi kuntien ja maakunnan omistamaa työterveyshuollon palveluja tuottavaa yhtiötä. Toinen tuottaisi palveluja vain ja ainoastaan maakunnan ja kuntien henkilöstölle (ns. in-house -yhtiö) ja toinen toimisi avoimilla markkinoilla ja tuottaisi palveluja kaikille työnantajille.

Miksi kunta olisi tällaisessa toiminnassa mukana? Luonnollisesti meitä kiinnostaa, millaiset työterveyshuollon palvelut oma henkilökuntamme saa, ja mitä kunta niistä joutuu maksamaan. Lisäksi meidän intressissä on, miten ja millaisia palveluja alueemme yritykset - mukaan lukien maatilat ja mikroyritykset - saavat käyttöönsä.

Työterveyshuollosta näyttää syntyvän kova kilpailu. Maakunnallinen markkinoilla toimiva yritys on siinä kisassa aika pieni toimija isojen valtakunnallisten, toimintansa vakiinnuttaneiden yritysten joukossa. Lyhyesti sanottuna riskibisnes, jossa kunnilla ei ole vahvaa osaamista. Niinpä olen esittämässä, että Teuvan kunta taloudellinen tilanteemme huomioon ottaen ei lähtisi tähän mukaan.

maanantaina, huhtikuuta 09, 2018

Kurkistus tulevaan soteen?

Toteutuvatko sote-uudistuksen 3 miljardin säästötavoitteet? Vaikea sanoa, tuskinpa sitä kukaan tietää. Toimintojen yhdistymisestä aiheutuu joka tapauksessa isoja ns. fuusiokustannuksia. Kun palkkoja, maksuja ja käytäntöjä yhtenäistetään, myös kuluja syntyy. ICT-järjestelmien rakentaminen aiheuttaa isot kulungit myöskin.

Toisaalta uusien maakuntien talous on tiukassa puristuksessa. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta, ja lainaakin saa ottaa vain lyhyeksi ajaksi. Näin ollen maakuntien on puristettava toimintansa kulut valtion niille maksamien korvauksien tasolle. Mahdollisuuksiakin menojen rutistamiseen löytyy. Yksityinen palvelutuotanto ja kilpailuasetelma tuonee tehokkuusetuja. Palvelurakennetta voidaan muuttaa. Toisaalta osa palveluista tuodaan lähemmäs kansalaista aina kotiin asti, toisaalta osa palveluista keskitetään yhteen tai muutamaan toimipisteeseen. Avopalvelut korvaavat laitospalveluja.

Vielä voimassa olevan lainsäädännön mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laaditaan neljän vuoden välein. Sen laativat samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat. Se perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon,  erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Käytännössä suunnitelma valmistellaan sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden yhteisissä työryhmissä. Sen hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Sitä ennen kunnilta kysytään lausuntoa tai oikeammin suunnitelman kannattamispäätöstä.

Laadittu suunnitelma ulottuu vuoteen 2021 eli pari vuotta uusien maakuntien toiminta-aikaan. Palvelurakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuodeosastoja maakunnan alueella toimisi vain 5 - 6 kpl. Vaativa kuntoutus toteutettaisiin Seinäjoella. Kuntoutusosastoja jäisi vain toimivien vuodeosastojen yhteyteen. Suuri osa kuntoutuksesta annettaisiin avokuntoutuksena kotona. Päivystys keskitettäisiin yhteen paikkaan keskussairaalaan. Sen sijaan kiirevastaanottoaikoja tarjottaisiin ympäri maakuntaa päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoituksenmukaiset kiirevastaanottojen aukioloajat ja toimipisteet selvitetään vuoden 2018 aikana. Ennakoida voi, että kiirevastaanotot keskittynevät niihin 5 - 6 pisteeseen, joissa on myös vuodeosasto. Röntgen- ja laboratoriotutkimukset pidettäisiin maakunnan omana tuotantona niin ikään vuodeosastojen yhteydessä.

torstaina, maaliskuuta 15, 2018

Arviointiryhmän raportti

Kunnanhallitus käsitteli maanantaina kriisikuntamenettelyn arviointiryhmän loppuraporttia. Mitään uutta mullistavaa paperi ei sisällä. Valtuusto käsittelee sen huhtikuun kokouksessaan.

Valtuusto käsitteli säästöohjelman jo  joulukuun kokouksessaan. Arviointiryhmän esitykset ja näkemykset perustuvat siihen. Arviointiryhmä edellyttää, että hyväksyessään loppuraportin valtuusto tiukasti sitoutuu säästöohjelman tinkimättömään toteuttamiseen.

Kunnan tulee syyskuun loppuun mennessä raportoida valtiovarainministeriölle, miten säästöt ovat alkaneet realisoitua ja miten koko kuntakonsernin talous on kehittynyt. Joudumme näin ollen nyt suhtautumaan kaikkiin menolisäyksiin hyvin tiukasti.