torstaina, huhtikuuta 08, 2021

Yritysten tukeminen

Kunnilla on selkeä intressi edistää yritystoimintaa ja lisätä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja alueellaan. Rajoja tälle toiminnalle haettiin aiemmin kuntalain toimialapykälän tulkinnasta, mutta tällä vuosituhannella lähinnä kilpailuoikeudesta ja EU:n valtiontukisäädöksistä. Myös kuntalakiin on otettu asiaa koskevia määräyksiä ja mm. rajoitteita toimia markkinoilla.


Hallinnossa lähdetään siitä, että lakeja pitää noudattaa. Mutta myös etuja ja haittoja sekä riskejä tulee arvioidaja verrata.  Kunnan ei pidä toiminnallaan sotkea markkinoita eikä saattaa yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan.


Onko toimitilojen rakentaminen yrityksille enää ajankohtaista? Näkisin, että on. Kilpailuetumme muihin kuntiin nähden ovat rajalliset. Jos pystymme tarjoamaan kohtuuhintaisia tiloja, sillä voi olla suurikin merkitys yrityksen sijoittumisen näkökulmasta. Kasvava yritys tarvitsee pääomia tuotekehitykseen, koneisiin ja laitteisiin sekä ihan vain kasvavan toiminnan pyörittämiseen. Menoja syntyy ennen tuloja. Jos yrityksen ei tarvitse investoida seiniin, se voi käyttää pääomia toiminnan kehittämiseen.


Millaisen riskin kunta ottaa toimitiloja rakentaessaan? Tämä pitää aina tapauskohtaisesti arvioida. Jos rakennamme toimitiloja, jotka ovat yleiskäyttöisiä - toisin sanoen ne soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan - ne tuskin Teuvalla pitkäksi aikaa tyhjiksi jäävät, vaikka niissä aloittanut yritystoiminta ei syystä tai toisesta pitemmällä aikavälillä menestyisikään. Yritystoiminnan jatkumiseen liittyy aina riski, yritys on aina markkinoista riippuvainen, joten se on osa yritystoiminnan perusluonnetta.


Mitä muuta yritysten tukeminen voisi olla? Teuvalla on ollut käytössä investointiavustuksia ja korkotukia. Säästöohjelmien myötä niistä on luovuttu. Korot ovat tällä hetkellä niin historiallisen matalat, että korkotuki ei ole kovin vaikuttava tukimuoto. Tärkeällä sijalla sen sijaan on yritysneuvonta sekä hankkeet, joiden kautta yritykset voivat olla toimintaansa kehittämässä.

maanantaina, maaliskuuta 29, 2021

Oudon vuoden hyvä tilinpäätös

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana vuoden 2020 tilinpäätöstä. Se on 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulokseen on osaltaan vaikuttanut valtion koronatuki, jota saimme 1,2 miljoonaa. Verotulot eivät koronavuonna Teuvalla romahtaneet, niin kuin vuosi sitten pelättiin. Ne kasvoivat hieman eli 1,3 %. Sote-kustannukset pienenivät 2,1 %. Kunnan omat henkilöstömenot alenivat 3,1 %.


Ylijäämä pienentää kunnan taseeseen kertyneen alijäämän 1,6 miljoonaan euroon. Velan määrä pieneni 3,3 miljoonaa.


Kun kunnan ja sen omistamien tytäryhtiöiden tulokset summataan, on konsernin tulos 3,7 miljoonaa ylijäämäinen. Ikävä kyllä konsernin alijäämiä on viime vuoden jälkeen jäljellä vielä 4,4 miljoonaa. Vieraan pääoman määrä pieneni 3,6 miljoonaa.


Tulos on hyvä ja on syytä tyytyväisyyteen. Kaikki tulosparannus ei johdu valtion koronatuista, mutta täytyy muistaa, että viime vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Vastaaviin talouden tunnuslukuihin tuskin lähivuosina päästään.

maanantaina, helmikuuta 22, 2021

Talouden kuva

Viime vuonna tähän aikaan näytti pahalta. Kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 2019 olivat synkät. Korona kolkutteli oville, ja verotulojen pelättiin romahtavan. Toisin kävi. Valtio tuki niin yrityksiä kuin kuntiakin massiivisella lainanotolla. Niinpä viime vuodelta kunnat takovat toinen toistaan parempia tuloksia. Mukavaa, kun on vaalitkin tulossa. Tässä saattaa vain käydä niin, että uudet valtuutetut kohtaavat täysin erilaisen maailman, kuin mitä nyt vaalikampanjan aikana kuvitellaan. Siksi on tärkeää puhua vaaleissa myös talouden haasteista.

perjantaina, helmikuuta 19, 2021

Maahanmuutto

 Kun kuntavaalit on pidetty, ja uutta valtuustokautta linjataan, näen että suhtautumisen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin tulee olla keskeisellä sijalla. Väki Suupohjassa vanhenee, huoltosuhde merkittävästi heikkenee. Tarvitsemme työvoimaa alueen yrityksiin ja sote-palveluihin. Ovatko maahanmuuttajat tervetulleita? Olemmeko valmiita kohtaamaan toisia kulttuureja? Olemmeko valmiit toimimaan aktiivisesti ja systemaattisesti maahanmuuttajien saamiseksi seudulle?


Tässä toiminta pitäisi ehdottomasti organisoida seudullisesti. Yksin Teuvan kunta on turhan pieni toimija. Maakunnallisessa hankkeessa jäämme helposti reuna-alueeksi. Näkisin, että tämä voisi olla Suupohjan kuntayhteistyön uusi ydin. Toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa. Naapurista Närpiöstä voimme oppia paljon maahanmuutosta ja kotouttamisesta.


  

keskiviikkona, helmikuuta 17, 2021

Hallintouudistus

 Teuvan kunta päätyi uudistamaan organisaatiotaan. Neljä vuotta sitten toteutettiin merkittävä uudistus luottamushenkilöorganisaatiossa, kun siirryttiin valiokuntamalliin. Lautakunnat pakollisia lukuunottamatta lakkautettiin. Tilalle perustettiin kaksi valiokuntaa, hyvinvointivaliokunta ja yhdyskuntarakennevaluokunta. Valtuutetuista 9 kuuluu kunnanhallitukseen ja 9 kumpaankin valiokuntaan. Valiokunnat eivät tee hallintopäätöksiä, vaan antavat asioiden valmisteluun poliittista ohjausta. Päätösvaltaa käyttävät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat, tietyiltä osin lakisääteiset lautakunnat. Neljä vuotta sitten muutoksia ei tehty viranhaltijaorganisaatioon.


Onkin ajateltu, että nyt on oiva vaihe valtuustokauden jälleen vaihtuessa tehdä seuraavat muutokset. Valiokuntamallista on saatu kokemuksia, joita kerätään piakkoin tehtävällä kyselyllä ja käsitellään valtuustoseminaarissa. Oma käsitykseni on se, että valiokuntamalli on lunastanut paikkansa, mutta se kaipaa terävöittämistä. Alkavalla valtuustokaudella valiokuntien tulee päästä kiinni isompiin asioihin ja suuntautua selkeämmin tulevaisuuteen.

Mikäli sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, poistuu kunnan budjetista reilut 20 miljoonaa menoja. Vastaavasti verotuloja ja valtionosuuksia leikataan. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi. Teuvalla on meneillään selvitys siivouksen, ruokapalvelujen ja kiinteistönhoidon yhtiöittämiseksi. Mikäli nämä molemmat muutokset toteutuvat, ja kunnan organisaatiota ei muilta osin muuteta, meillä on suhteellisesti varsin suuri hyvinvointipalvelujen toimiala ja hyvin pienet hallinnon ja yhdyskuntarakenteen toimialat. Valiokuntia olisi kaksi, hyvinvointivaliokunta ja elinvoimalautakunta.


Uudessa hallintomallissamme toiminnot on jaettu niin ikään kolmeen toimialaan, joiden nimet ovat osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä sanoissa tiivistyvät myös tulevaisuuden kunnan tavoitteet. Näille peruskiville on tarkoitus rakentaa myös uusi strategia. Osallisuuden toimialaan kuuluu nimensä mukaisesti kaikki kuntalaisten osallisuuteen liittyvä; vaalit, toimielimet, osallistuva budjetointi, kumppanuuspöydät, hyvinvoinnin edistäminen, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kirjastopalvelut. Oppimisen toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, koulut, kansalaisopisto ja henkilöstöasiat. Elinvoiman toimialaan puolestaan yrityspalvelut, työllisyysasiat, se mikä nykyisistä yhdyskuntarakenteen toimialan palveluista on kunnan organisaatiossa sekä kunnan tytäryhtiöiden ohjaus.

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2021

Paikallista energiaa

Kunnan talouden sopeutusohjelmassa yhtenä painopistealueena on energia-asiat. Toimenpiteitä on jäsennelty kolmelle tasolle: Kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, vuotuiset investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kunnan kiinteistöillä ja seudullinen hanke uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä Vaasan yliopiston VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) kanssa on valmisteltu hanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan hajautetun energiantuotannon käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla saamalla aikaan uusiutuvaa energiaa tuottavia investointeja samaan aikaan tehden tutkimusta käyttäjien roolista ja sen merkityksestä uusiutuvan energian käyttöönoton kohteissa. Uusiutuvan energian tuottajana nimenomaan maaseudulla on keskeinen rooli, ja hankkeen tarkoituksena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä energiantuotannon omavaraisuutta paitsi paikallis- ja aluetasolla myös välillisesti koko maan tasolla. Toimintamalleja luomalla hankkeen kokemuksia ja hankkeessa opittua voidaan hyödyntää laajemminkin pyrittäessä kohti uusiutuvan energian vahvempaa käyttöä maassamme.

Hankkeen vastuullisena johtajana on Vaasan yliopiston VEBICin projektipäällikkö, KTM Ari Haapanen. Haapasella on vahva kokemus uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteuttamisesta ja johtamisesta. Hankkeen yhteyshenkilönä on Vaasan yliopiston VEBICin tutkimuspäällikkö, FT, KTM Olli Voutilainen. Voutilainen on niin ikään mukana hankkeen toteuttamisessa. Hänellä on monipuolinen kokemus ja osaaminen etenkin maaseutu- alueiden kehitykseen ja kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta.

Hankkeen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolme kuntaa: Isojoki, Kauhava ja Teuva. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritykset, maatilat, kuntien organisaatiot, hankkeen aikana perustettavat uusiutuvan energian tuottajayritykset, energian kuluttajat sekä laajasti ottaen kohdekuntien kaikki asukkaat. Hanke toteutetaan jokaisessa kolmessa kohdekunnassa omana projektin osanaan.

Teuvan kunnan rahoitusosuus on 4.000 euroa vuodessa vuosina 2020 – 2022. Lisäksi Teuvan Kaukolämpö Oy:n rahoitus on 2.000 euroa koko hankeaikana.

Hanketta on syyskaudella jo vähän aloiteltu. Koronan vuoksi on jouduttu toimimaan etäyhteyksin. Toivottavasti lähiaikoina päästään aiheen teemoilta kokoontumaan Teakin tiloissa. Ilmoittelemme tästä sitten Tejukassa.

maanantaina, joulukuuta 21, 2020

Valoa kohti

 Talvipäivän seisaus. Jouluviikko. Kuljemme valoa kohti.


 Tahtoisin päästä, paimenten mukaan

Unohtaa kiireen ja melun rasittavan.

Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
Tuo ensi joulu
Sai muuttaa historian
Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan,
Olkoon rauha loppumaton
Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
Sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.
Et löydä kultaa, et juhlapöytää,
Löydät vain seimen ja tallin koruttoman.

Turvallista, iloista, lapsenmielistä joulua ja hyvää uutta vuotta 2021!