torstaina, lokakuuta 27, 2011

Teemakeskustelu

Ennen ensi maanantain valtuuston kokousta alkaen klo 17 valtuutetut perehtyvät varhaiskasvatuksen toimialaan. Terminähän varhaiskasvatus sisältää sekä päivähoitopalvelut että esiopetuksen. Termillä halutaan kuvata, että päivähoito ja esiopetus ovat osa sitä kasvatuksen ketjua, joka jatkuu sitten koulun puolella.

Tilaisuudessa kerrotaan varhaiskasvatuksen ajankohtaisista näkymistä. Valtuutetut ja yleisö voivat esittää aiheesta kysymyksiä. Tilaisuus on avoin ja yleisö tervetullutta. Paikalla on myös varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseniä.

torstaina, lokakuuta 20, 2011

Miten käy homekoulujen?

Lainaan Varsinais-Suomen ELY:n (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tiedotetta, joka on päivätty 13.10.2011:


"Oppilaitosrakentamisen rahoitus pienenee 4 %:iin tarpeesta


Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen toimialueensa oppilaitosrakentamisen rahoituksesta vuosille 2012 - 2015. ELY-keskus esittää nelivuotiselle suunnitelmakaudelle seitsemää peruskoulun tai lukion rakennus- ja peruskorjaushanketta toimialueellaan, joka käsittää Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Koulutuksen järjestäjät ehdottivat rahoitussuunnitelmaan hankkeita yhteensä 216 miljoonan euron arvosta. Suunnitelman mukaan valtion rahoitusta voidaan osoittaa hankkeille, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat noin 9 miljoonaa euroa. Tämä on noin 4 % koulutuksen järjestäjien rahoitussuunnitelmaan ehdottamien hankkeiden yhteenlasketuista kustannusarvioista.

Yhtään uutta hanketta ei ole voitu ottaa suunnitelmaan, vaan päinvastoin suurin osa ministeriön vuosille 2011 - 2014 vahvistamassa rahoitussuunnitelmassa jo olevista hankkeista on jouduttu rahoituskehyksen pienenemisen vuoksi jättämään pois esityksestä. Hankkeiden toteuttajien kannalta tilanne on hankala, koska rahoitussuunnitelmasta on jouduttu jättämään pois monia pitkällekin valmisteltuja hankkeita. Suunnitelmaan jääviäkin hankkeita on jouduttu jakamaan pienempiin vaiheisiin, jolloin valtio osallistuu rahoituksellaan vain osaan hankkeesta. Näidenkin hankkeiden toteuttaminen voi olla vaikeaa, koska kunnat joutuvat rahoittamaan hankkeistaan huomattavasti suuremman osan, mihin ne ovat varautuneet.

ELY-keskus on asettanut perustamishankkeet kiireellisyysjärjestykseen ottaen huomioon toiminta-alueensa maakuntien liittojen kiireellisyysjärjestykset, hankkeiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vuosille 2011 - 2014 sekä määrärahakehykset vuosille 2012 - 2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii eri ELYjen tekemien rahoitussuunnitelmaesitysten pohjalta valtakunnallisen rahoitussuunnitelman."

Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjaukseen ja laajennukseen olisi tulossa jatkorahoitusta 550.000 euroa vuonna 2014. Ottaen huomioon edellä mainitut faktat rahahanojen tiukentumisesta, se on Teuvan kannalta hyvä uutinen. Ajoitus aiheuttanee teknisiä ongelmia, mutta neuvottelemme niistä ELY-keskuksen kanssa.

Yhteiskoulun ja lukion remontin ensimmäinen vaihe on joka tapauksessa alkamassa jo tämän vuoden puolella aiemmin valtiolta saamamme ns. elvytysrahan turvin.

Kokonaisuus kyllä hirvittää: Viiden maakunnan alueella 216 miljoonan investointitarpeisiin voidaan vastata vain 9 miljoonan osalta! Alueen kouluissa on paljon mm. sisäilmaongelmia, jotka vaatisivat pikaisia toimia.

keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011

Kuntakenttä vetoaa Euroopan Neuvostoon

Suomi on ratifioinut ja saattanut voimaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vuonna 1991. Peruskirja velvoittaa osapuolet soveltamaan perussääntöjä, joilla taataan paikallisviranomaisten poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen riippumattomuus. Peruskirjassa määrätään, että kunnallisen itsehallinnon periaate on tunnustettava kansallisessa lainsäädännössä ja mahdollisuuksien mukaan perustuslaissa. Peruskirjan mukaan paikallisien viranomaisten tulee voida säännellä ja hallita julkisia asioita omalla vastuullaan paikallisen väestön edun mukaisesti. Perusoikeuskirjan periaatteena on, että julkiset tehtävät on mieluiten hoidettava kansalaisia lähimpänä olevien viranomaisten toimesta.

Suomen hallitus on ilmoittanut aloittavansa kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on kuntien määrän raju vähentäminen ja kuntarajojen perustuminen työssäkäyntialueisiin. Kuntarakenneuudistus aiotaan toteuttaa ylhäältä alaspäin siten, että valtiovarainministeriössä laaditaan ehdotus, johon kunnat myöhemmässä vaiheessa ottavat kantaa.

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressille on perjantaina 7.10.2011 lähetetty kirjelmä, jossa kongressia pyydetään ottamaan kantaa siihen, onko Suomen hallituksen toiminta ristiriidassa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vaatimusten kanssa 1) kuntarakenteen uudistamisen, 2) kuntien välisen yhteistyön kieltämisen, 3) paikallisviranomaisille osoitettavien riittävien taloudellisten voimavarojen ja 4) kunnallisen itsehallinnon periaatteen turvaamisen kannalta.

Kirjelmän on allekirjoittanut 20 johtavaa luottamushenkilöä ja viranhaltijaa eri puolilta Suomea. Allekirjoittajat edustavat eri puoluekantoja.

Olen allekirjoittanut kirjelmän yksityishenkilönä, kuntarakenneuudistuksen toteutustavasta huolestuneena kansalaisena. Sen sijaan Teuvan kunta ei ole missään toimielimessään käsitellyt asiaa, eikä näin ollen ole osallisena kirjelmässä.

torstaina, lokakuuta 13, 2011

Pidämme tai emme

Kuntarakenneuudistuksesta tuntuu päivittäin tulevan ristiriitaisia tietoja. Välillä salaisuuuden verhoa raotetaan, välillä julkisuuteen vuotaneet tiedot kiistetään. Näyttää kuitenkin, että uudistusta valmistellaan päättäväisesti, ja se tulee etenemään. Lopputulos voi olla aika radikaalikin.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan pohjaesitystä uudeksi kuntarakenteeksi. Se valmistuu vuoden vaihteen tienoilla. Sitten on kuntien kuulemisen vuoro. On hyvä, jos meillä siinä vaiheessa on joitakin asioita valmiiksi selvitettyinä, faktoja joihin voimme vedota.

Teuvalla on viime aikoina keskusteltu vertailevan kuntaliitosselvityksen tekemisestä. Aiheesta on päättäjien keskuudessa erilaisia näkemyksiä. Puolesta ja vastaan. Oma näkemykseni on se, että meidän tulee nopealla aikataululla tehdä selvitys, jossa on kolme vaihtoehtoa: liitos Kauhajokeen, liitos Kurikkaan ja itsenäisenä kuntana jatkaminen.

On tärkeää, että otamme aloitteen omiin käsiimme, emmekä vain odota, mihin ratkaisuun meidät paimennetaan. Selvityksen pohjalta meillä olisi punnittua tietoa ottaa kantaa ministeriön esitykseen, kun se valmistuu.

Muutoksia on tulossa. Riippumatta siitä, pidämmekö me niistä vai emmekö.

perjantaina, lokakuuta 07, 2011

Röntgenpalvelut

Kunnanhallitus käsittelee maanantaina Teuvan terveyskeskuksen röntgenpalvelujen tulevaisuutta. Kun liikelaitoskuntayhtymässä päätettiin Kauhajoen terveysaseman röntgenlaitteen digitalisoinnista, todettiin että Teuvan osalta digitalisointia ei toteuteta, mutta yksikkö voi jatkaa toistaiseksi. Käytännössä päätös merkitsee Teuvalla tehtävien röntgenkuvausten päättymistä ennen pitkää.

Jari Iso-Koiviston kunnanhallitukselle valmistelemassa esityksessä todetaan, että Teuvan kunnassa tulee jatkossakin olla monipuolinen terveyspalvelujen kokonaisuus, jonka olennainen osa röntgenpalvelut on. Teuvan kunta toteuttaa parhaillaan terveyskeskuksen vuodeosastolle mittavaa peruskorjausta. Liikelaitoskuntayhtymässä tehdyn suunnitelman mukaan osasto tulee valmistuessaan keskittymään erityisesti kuntouttavaan toimintaan.