perjantaina, toukokuuta 25, 2007

Laaja vai suppea malli?

Puitelain mukaista kuntien yhteistyötä pohdittiin taas toukokuun 11. päivä Orrelassa. Lähinnä esillä olivat yhteistyölle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot, mutta luonnollisesti ajatukset askartelevat kovasti jo lopputuloksessa: kuntaliitos, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Pelkkä terveystoimi yhteistoimintana, vai liitetäänkö siihen vanhustenhuolto, vaiko koko sosiaali- ja terveystoimi?

Kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä. Siispä, mikä yhteistyön muoto? Luottamuksesta tuntuu naapureiden kesken olevan pulaa. Monet haluaisivat lähteä liikkeelle varovaisesti, minimimallin mukaan. Täytetään vain puitelain vaatimukset, yhdistetään lähinnä tärkeimmät terveydenhuollon palvelut. Kun kokemuksia karttuu, yhteistyötä voi laajentaa.

Toisaalta kunnissa on tehty paljon työtä sen eteen, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostaisivat yhden saumattoman palvelukokonaisuuden. Suppean yhteistyön mallissa, sosiaalitoimi jäisi peruskuntaan, ja terveyspalvelut tuotettaisiin yhdessä. Tällainen rajapinta voi tulla käytännössä kalliiksikin. Tällaisten mallien haitoista on mm. tuore peruspalveluministeri varoitellut.

Entäs se järjestämismuoto, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Kuntayhtymä on oma juridinen oikeushenkilönsä, sillä on oma hallitus, ja sen valtuustoon jäsenet valitsevat jäsenkunnat. Isäntäkuntamalli taas tarkoittaa sitä, että yleensä alueen keskuskunta tuottaa tarvittavat palvelut, henkilöstö siirtyy tämän kunnan palvelukseen, ja toimintaa ohjaa lautakunta, johon yhteistyökunnat valitsevat edustajansa. Monista kuntayhtymistä, erityisesti niiden talouden ohjaamisesta, peruskunnilla on huonoja kokemuksia. Hyvällä perussopimuksella näitä karikoita voidaan välttää. Isäntäkuntamalli puolestaan ei ole kovin demokraattinen. Ainoa vaikutuskanava kuntalaisille ovat ne pari lautakunnan jäsentä, jotka kuntaa isäntäkunnan lautakunnassa edustavat.

Näitä asioita pohditaan ja punnitaan vielä tulevissa kokoontumisissa, joista seuraava on 30.5. jälleen Orrelassa. Lopputulos on varmasti kompromissi, joka ottaa huomioon neljän eri kunnan tavoitteita ja yhteistyön reunaehtoja. Tärkeää olisi kuitenkin, että meillä olisi rohkeutta katsoa päivänpolttavien kysymysten yli vähän kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla saamme turvattua hyvät palvelut kuntalaisille myöskin ensi vuosikymmenellä.

keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007

Harmin paikka!

Kuten lehdistä olemme saaneet lukea, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen matkailun myynti- ja markkinointiyhtiön perustaminen lykkääntyy. Nykyisinhän aluetta markkinoi sekä Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy että Vaasassa toimiva Pohjanmaan Matkailu ry. Tarkoitus oli yhdistää voimat matkailijavirtojen ohjaamiseksi Pohjanmaalle.

Matkailijat eivät oikein näitä meidän maakuntarajoja hahmota. Toisaalta näiden matkailun toimijoiden omatkaan rajat eivät noudata maakuntarajoja. Esim. sellaiset kunnat kuin Teuva, Alähärmä ja Ähtäri ovat Pohjanmaan matkailun jäseniä, ja niiden matkailutuotteet siis pitäisi osata etsiä Pohjanmaan matkailun esitteistä ja nettisivuilta. Onkin ymmärrettävää, että selkeyttä sekavaan tilanteeseen olivat toivoneet erityisesti matkailuyrittäjät, jotka olisivat olleet valmiit osallistumaan yhdessä kuntien kanssa uuden yhteisen yhtiön rahoitukseen.

Yhteisen yhtiön muodostamista on vaikeuttanut se, että panostus matkailun markkinointiin (€/asukas) on Etelä-Pohjanmaan puolella ollut huomattavasti suurempaa kuin Pohjanmaalla. Vastaavasti tällä panostuksella on kunta saanut laajemman palvelupaketin. Pohjanmaan Matkailun jäsenkunnat ovat sitten panostaneet itse harkintansa mukaan omaan matkailumarkkinointiinsa. Uudessa yhtiössä tulisi päästä yhteiseen toimintamalliin, mutta kustannukset eivät saisi kuitenkaan kellään merkittävästi nousta.

Rahastakin voi olla pulaa, mutta vielä suurempi puute maakuntien yhteistyössä on hyvästä tahdosta. Pohjanmaan maakunnat mieluummin kilpailevat keskenään kuin liittoutuvat ja tekevät rakentavaa yhteistyötä.

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Poimintoja henkilöstöraportista

Henkilöstöraportti vuodelta 2006 on valmistunut. Raportin avulla seurataan sitä, miten henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen kehittyvät. Sillä seurataan myös, miten henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toteutuvat.

Tässä pari poimintaa viime vuodelta. Kokonaistyöpanos oli 361 henkilötyövuotta (vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset; kaikki yhteensä). Vakinaisen henkilökunnan määrä oli 341. Henkilökunnasta vain 15 % oli miehiä. Peräti 60 % vakinaisesta henkilökunnasta teki töitä sosiaali- ja terveystoimessa. Vakinaisesta henkilökunnasta 45 - 59 -vuotiaita oli 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä oli 50 vuotta. Viime vuonna eläkeiän saavutti 8 henkilöä. Vuodesta 2009 alkaen eläkkeelle jäävien määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Vuoden 2006 aikana solmittiin yli 1200 palvelussuhdetta. Tämä siis pitää sisällään määräaikaisia ja ennen kaikkea sijaisia. On siinä jouduttu monta paperia täyttämään!

Lisä- ja ylitöitä viime vuonna tehtiin viiden henkilötyövuoden verran. Sairauslomien määrä kasvoi vuodessa 10 %. Sairauslomapäiviä kertyi yhteensä noin 19 henkilötyövuoden verran. Melkoinen määrä siis.

Koulutuksessa oltiin yhteensä reilut 1.000 päivää (keskimäärin 3 päivää/vakituinen työntekijä). Koulutukseen käytettiin vain 0,6 % palkkasummasta. Tämä selittyy sillä, että suuri osa koulutuksesta järjestettiin paikallisena tai seudullisena.

Henkilöstöstrategian mukaisista tavoitteista sisäistä tiedottamista parannettiin, kehityskeskusteluja vakiinnutettiin, esimiesvalmennusta järjestettiin ja tasapuolisen palkitsemisen sääntöjä valmisteltiin.

torstaina, toukokuuta 10, 2007

Äystön Kyläyhdistys aloittaa mielenkiintoisen hankkeen

Äystön Kyläyhdistys Ry on saanut Leader+ -rahoitusta hyvinkin hyödylliseen ja tarpeelliseen esiselvitykseen. Hanke toteutetaan koko kunnan alueella. Sen lähtökohtana on se, että kyläyhteisöissä perheet ja nopeasti kasvava vanhusten joukko tarvitsevat lisää palveluja. Hankkeella herätellään henkiin vanhaa kylissä vallinnutta naapuriavun perinnettä.

Käytännössä kartoitetaan palvelutarpeet niin perheiden kuin vanhustenkin osalta (kotipalvelu, talonmiespalvelut, lastenhoito, kotona asumista helpottavat turvapalvelut jne.). Selvitetään, onko kyläyhteisössä valmiuksia naapuriapuun tai toimimiseen työntekijöinä näitä palveluja antavassa yrityksessä. Selvitetään lainsäädännön asettamat rajat toiminnalle. Mietitään, millä yritysmuodolla palveluja voitaisiin järjestää, mistä yritys voisi saada tukea, millaisia kumppaneita se voisi löytää, voisivatko palvelusetelit edistää palvelujen tuottamista.

Aihe on tärkeä. Uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseen tarvitaan. Ei niin, että kunta vetäytyisi palvelujen tuottamisvelvoitteistaan. Nämä uudet palvelut voisivat täydentää olennaisella tavalla kunnan palvelutarjontaa.

Suomessa on monin paikoin perustettu työosuuskuntia. Työpalveluja tarjoavat henkilöt ovat perustaneet pienin panoksin oman yrityksen. Osuuskunta markkinoi palveluja, laskuttaa asiakkailta palvelumaksut ja maksaa työn tekijöille palkan. Hoitaa siis koko talousbyrokratian. Se madaltaa huomattavasti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Mukana voi olla vaikkapa osa-aikaisena työntekijänä tai kausiluonteisesti. Näillä järjestelyillä työtön voi saada työtä ja palvelua tarvitseva löytää oikean palveluntuottajan.

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Tulevaa yhteistyötä suunnitellaan

Paras-hanke käynnistyi toden teolla Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien yhteisellä seminaarilla 20.4. Asiassa edetään asianomaisten kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten tekemien päätösten mukaisesti. Huhtikuisessa seminaarissa olivat mukana kunnanhallitusten jäsenet, valtuustojen puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtavat virkamiehet ja henkilöstön edustajat.

Seminaarissa mietittiin yhteistyön lähtökohtia. Sellaisia asioita kuin, mitkä seikat näitä Suupohjan kuntia yhdistävät, millaisia tavoitteita yhteistyölle tulisi asettaa sekä millaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia yhteistyöhön voisi liittyä.

Sittemmin näitä asioita ovat miettineet kussakin neljässä kunnassa valtuustoryhmät. Näin sanansa ovat päässeet sanomaan käytännössä kaikki valtuutetut. Perjantaina 11.5. järjestetään Orrelassa seminaari, jossa valtuustoryhmien kannanottojen pohjalta asetetaan yhteistyölle reunaehtoja ja tavoitteita.

Tässä prosessissa on pyritty siihen, ettei heti ensimmäiseksi ruveta piirtelemään organisaatiokaavioita ja jakamaan vakansseja, vaan lähdetään liikkeelle siitä, mitä asioita yhteistyöllä tulee tavoitella. Kun näistä asioista on päästy yksimielisyyteen, on sitten aika miettiä, millaisin yhteistyön muodoin niitä voitaisiin toteuttaa.

Teuvalaiset ovat keskusteluissa korostaneet mm. lähipalvelujen säilyttämisen tärkeyttä. Samoin tärkeänä nähdään päätösvallan säilyttäminen omissa asioissa. Yhteistyö ei saa lisätä kustannuksia, vaan yhdessä tulee löytää taloudellisia toimintatapoja. Hallinnosta tulee voida purkaa päällekkäisyyksiä. Teuvan vahvuuksia tulee voida yhteistyössä hyödyntää. Näitä ovat ainakin hyvin toimiva terveyskeskus, hyvän toimintamallin kehittänyt Lehtiharjun sairaala, tasokas koululaitoksemme perusopetuksesta lukioon ja aikuiskoulutuksen osaaja Teak. Muitakaan toki unohtamatta.

maanantaina, toukokuuta 07, 2007

Kohtuullisen hyvä tilinpäätös

Vuoden 2006 talousarvio jouduttiin alun perin laatimaan 0,4 milj. euroa alijäämäiseksi. 5.6.2006 valtuusto kuitenkin leikkasi jo myönnettyjä määrärahoja siten, että alijäämäksi jäi enää 33.150 euroa. Vuoden aikana talousarvion määrärahojen ylityksiä kertyi peräti 0,7 milj. euroa. Kuitenkin myös monien määrärahojen käyttö puolestaan alittui. Niinpä toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan 0,5 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,6 %.

Verotuloja kertyi 0,5 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kun myös rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat hieman arvioitua myönteisemmin, vuosikatteeksi muodostui 1,4 milj. euroa, joka juuri ja juuri riitti poistojen kattamiseen. Ylijäämää talousarviovuodelta kertyi 28.761,36 euroa. Ei siis paljoa, mutta plussan puolelle kuitenkin päästiin.

Lainaa vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli 1,3 milj. euroa. Jokaista teuvalaista kohden laskettuna lainamäärä oli 215 euroa. Kuntien välisessä vertailussa tämä ei ole kovin paljon. Kunnan omavaraisuusaste oli 81,8 %. Tämä tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Kun otetaan huomioon kunnan omistamat yhtiöt, koko kuntakonsernin tunnusluvut olivat jonkin verran heikommat. Lainaa oli yhteensä 5,8 milj. euroa, mikä oli asukasta kohti laskettuna 947 euroa. Omavaraisuusaste puolestaan oli 66,3 %.

Kohtuullisen hyvästä tilinpäätöksestä huolimatta Teuvan kuntatalous on kiristymässä. Menopaineet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ovat tulevina vuosina suuret. Lisäksi jo päätetyt etuudet lapsiperheille sekä investointituet yrityksille rasittavat kunnan taloutta erityisesti vuonna 2008 ja siitä eteen päin. Talouden hoidossa riittää siis jatkossakin haasteita.