keskiviikkona, joulukuuta 21, 2011

Valtiolle kiitos!

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain valtionavustusta oppilaitosten perustamishakkeisiin. Lähivuosina tuettavat hankkeet on sisällytetty opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelmaan on vuodelle 2013 tullut miellyttävä yllätys. Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjauksen 1B-vaiheeseen on varattu valtionosuutta 0,9 miljoonaa euroa. Tämä raha tulee siis aiemmin jo myönnetyn 1,6 miljoonan euron lisäksi. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että tämä merkittävä lisärahoitus on tullut mahdolliseksi. Erityinen kiitos kuuluu niille teuvalaisille luottamushenkilöille, jotka ovat olleet välittämässä viestiä valtakunnan tason päättäjille paikallisesta rahoitustarpeestamme.

Samainen rahoitussuunnitelma sisältää samaan remonttiin vielä 0,5 miljoonan euron erän vuodelle 2015. Voipi olla, että sen hyödyntäminen on meille vaikeaa, koska remonttia ei ole järkevää pitkittää niin monelle vuodelle. Mutta kaiken kaikkiaan, remontin rahoitus näyttää nyt paljon paremmalta. Teuva tulee saamaan upean uudistuneen koulukeskuksen, jossa niin koululaisten kuin opettajienkin on ilo työskennellä.

Näissä iloisissa tunnelmissa haluan toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

Ohjausryhmät kokoustivat

Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmät pitivät eilen kokouksensa Kauhajoella ja Kurikassa. Kokouksissa käsiteltiin mahdollisen kuntaliitoksen toteutustapaa sekä toimialaryhmien esityksiä palvelujen järjestämisestä.

Ohjausryhmät ehdottavat, että liitos toteutettaisiin liittämällä Teuvan kunta Kauhajoen kaupunkiin tai Kurikan kaupunkiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut kahden kunnan lakkauttaminen ja yhden uuden kunnan perustaminen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa aidommin rakennettaisiin jotain uutta, mutta samalla jouduttaisiin tekemään valtava määrä enempi vähempi turhaa työtä.

Jos kuntaliitos toteutuu, liitoskunnan yhtymähallituksena toimii kyseisten kahden kunnan kunnanhallitusten yhteinen kokous. Yhtymähallitus valmistelee yhdistymiseen liittyviä ratkaisuja liitospäätöksen ja liitoksen toteutusajankohdan välillä.

Kuntaliitoksen jälkeen on tarkoitus edetä kuntalain mukaisin normaalein luottamustoimielinten kokoonpanoin. Toinen mahdollisuushan olisi ollut se, että siirtymäkauden ajan esim. valtuusto olisi valittu normaalia suuremmaksi.

Palvelujen järjestämisen periaatteena on karkeasti sanottuna se, että hallintoa keskitetään, mutta keskeiset peruspalvelut tarjotaan lähipalveluna. Näitä lähipalvelujen määrityksiä vielä toimialaryhmät tarkentavat. Esimerkkinä voisin mainita, että teuvalaisten kannalta keskeinen asia on lääkäripäivystyksen sijainti ja saatavuus.

Jos Teuva liittyy Kauhajokeen, isoja muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ei tule. Liikelaitoskuntayhtymä jatkanee toimintaansa ainakin siirtymäkauden. Jos Teuva liittyy Kurikkaan, palvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteinen JIK-liikelaitoskuntayhtymä. Tällöinkin Teuvan sosiaali- ja terveyskeskus jatkaa entiseen malliin, mutta hallinto- ja yhteistyösuunta vaihtuu.

Keskiviikkona 4.1.2012 klo 19.15 Kulttuuritalo Orrelassa järjestetään keskustelutilaisuus selvitystyön tuloksista. Tule mukaan kysymään ja ottamaan kantaa!

tiistaina, joulukuuta 20, 2011

Valtuusto Parrassa

Valtuusto piti tämänkertaisen joulukuun kokouksensa Parrassa. Kokous oli Nevala-salissa ja jouluruoka nautittiin Parra-majassa. Puitteet olivat jouluisen kodikkaat. Parra on saanut uuden yrittäjän myötä uutta ilmettä.

Äystönmäen maakaupasta äänestettiin. Valtuusto päätti, että tätä maa-aluetta ei osteta. Niinpä selvittelemme jatkossa muita mahdollisuuksia. Teollisuusmaata kunnalla täytyisi joka tapauksessa aina olla runsaasti plakkarissa.

Myös jätevesimaksun korotuksesta äänestettiin. Taksa on kustannustasoa jäljessä, mutta kertakorotus oli monelle valtuutetulle liikaa. Enemmistö kuitenkin korotuksen hyväksyi, joten jäteveden käyttömaksu nousee ensi vuonna peräti 23 %.

perjantaina, joulukuuta 16, 2011

Opimme toisiltamme

Kuntarakenneselvitykset Kauhajoen ja Kurikan kanssa ovat alkaneet hyvässä hengessä. Työryhmät ovat koonneet taustatietoja ja tehneet vertailuja; näin meillä, noin naapurissa. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme oppineet paljon toisiltamme. Vaikka liitos ei toteutuisi kummankaan kanssa, yhteistyön ituja jää kasvamaan. Valtionosuutta selvitystyön tekemiseen saamme noin 30.000 euroa. Kolmen kunnan jaettavaksi jää kustannuksia vain reilun kymppitonnin verran.

Internet-sivuillemme ilmestyy aineistoa selvitystyöstä. Sinne tulee paljon "mitä jos" -tyyppistä pohdintaa. Yritetään yhdessä muodostaa kuvaa, millaista yhteiselo voisi olla, JOS liitos toteutuisi. Vasta KUN selvitystyö on tehty, on johtopäätösten aika. Harkinnan tekevät asianomaisten kuntien valtuustot.

tiistaina, joulukuuta 13, 2011

Yhteisöverot

Usein ajatellaan, että yhteisöverotuotolla on merkitystä kunnan kokonaisrahoituksen kannalta lähinnä isoissa kaupungeissa. Totuus on aivan toisenlainen. Taloustaito-lehden (11/2011) oivassa vertailussa on tarkasteltu, paljonko kunkin kunnan saaman yhteisöveron osuus vuonna 2010 oli prosentteina kokonaisverotuloista. Kärjessä on Salon kaupunki 30,1 %:lla. Seuraavat ovat Savukoski, Rautavaara ja Kaskinen. Ensimmäinen isompi kaupunki on Raahe 12. sijallaan (19,7 %). Seuraava iso kaupunki listalla on Vaasa, joka löytyy sijalta 43. Teuva on kuntien keskijoukoissa 6,9 %:n osuudellaan.

Hieman toisenlainen lista syntyy, jos asiaa tarkastellaan, paljonko yhteisöverotuotto on ollut asukasta kohden laskettuna. Vaan senkin listan kärjessä on pieniä kuntia. Yhteisöveron tuotto koostuu kahdesta erästä. Yritystoimintaerään vaikuttaa kunnassa toimivien yritysten maksama veron määrä. Metsäerään vaikuttaa metsäkeskusalueittain lasketut kantorahatulot ja kunnan metsäpinta-ala.

Kannattaa siis muistaa, että kun puhutaan yhteisöverosta ja sen jaosta, se on tärkeä tuloerä pienille kunnille.

torstaina, joulukuuta 01, 2011

Katse vähän kauemmas

Teuvan kunnan liitosselvityshalukkuuden taustalla on arvioitu olevan kunnan isot investoinnit ja lähivuosien vääjäämätön velkaantuminen. On totta, että investointitarpeet ovat isot ja ne johtavat velkamäärän nousuun noin 3.000 euroon asukasta kohti laskettuna. Teuvan lähtökohta on kuitenkin hyvä. Meillä on tällä hetkellä enemmän talletuksia kuin lainaa. Harva kunta on sellaisessa tilanteessa. Ongelmana on enemmänkin käyttötalousmenojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menojen nopea kasvu. Se on kuitenkin haasteena myös naapureillamme, ja sen asian eteen tehdään koko ajan töitä. Välittömät taloudelliset haasteet eivät pakota Teuvaa liitoksiin.

Kuntarakenneselvityksissä yritetään katsoa pitemmälle. Suurin haaste seuraavien vuosikymmenien aikana on huoltosuhteen muutos. Työikäisen väestön määrä suhteessa palveluja eniten tarvitseviin ikäluokkiin muuttuu voimakkaasti.