tiistaina, maaliskuuta 27, 2012

Ei kuntakartalle

Teuvan valtuusto tyrmäsi eilisiltana antamassaan lausunnossa valtiovarainministeriön esittämän kuntakartan,jossa kuntaliitosselvitystä esitetään alueellamme viidelle kunnalle - Kauhajoelle, Kurikalle, Isojoelle, Karijoelle ja Teuvalle. Lausuntopyynnössä on oma kysymyksensä kuntauudistuksen toteutuksen aikataulusta. Tähän kysymykseen valtuusto ei ottanut kantaa.

Teuvan kunnan itse teettämän kuntaliitosselvityksen päätöksenteko etenee siten, että kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan heti pääsiäisen jälkeen 10.4. Valtuusto tekee ratkaisunsa 23.4.

maanantaina, maaliskuuta 26, 2012

Vähän parempi

Kun viime vuoden tilinpäätöstä on valmisteltu, ovat luvut muuttuneet koko ajan pahemmiksi. Sanoinkin jo hallintojohtajalle, että älkää enää laskeko, kun aina tulee joka laskentakerralla vain enemmän alijäämää. Näytti siltä, että alijäämä asettuisi peräti 3,0 miljoonan euron tasolle. Viimeinen tarkistuslaskenta kuitenkin käänsi luvut vähän myönteisempään suuntaan. Lähinnä tuloja löytyi tilinpäätökseen kirjattavaksi siten, että alijäämäksi muodostuukin 2,5 miljoonaa. Huomattava muutos parempaan suuntaan, mutta edelleen rökäletappio.

maanantaina, maaliskuuta 19, 2012

Lausunto

Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee valtiovarainministeriölle annettavaa lausuntoa kuntarakenneuudistuksesta. Esitykseni lähtee siitä, että tarvetta kuntarakenteiden remontoinnille on. Kasvavat palvelutarpeet ja muuttuva väestörakenne ovat keskeiset syyt. Käytettävissä olevat varatkaan eivät ole kasvamassa. Kuntien tulisi kuitenkin saada itse päättää tarvitsemistaan toimista. Päätöksentekoa, palveluita ja kehittämisen resursseja ei saa keskittää vain suuriin kaupunkikeskuksiin. Palvelut täytyy pitää lähellä ihmistä, samoin niitä koskeva päätöksenteko.

Esityksesssäni vastustetaan kuntaliitosselvittäjän asettamista valtiovarainministeriön esittämälle alueelle (Kauhajoki, Kurikka, Karijoki, Isojoki ja Teuva). Teuva on tehnyt oman selvityksensä, päättäjillä on eväät ratkaisun tekoon, ja se riittää osaltamme.

torstaina, maaliskuuta 15, 2012

Valinnan vapaus

Terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisella on 1.1.2014 alkaen vapaus valita, mihin terveyskeskukseen hän haluaa hakeutua hoitoon. Kuntarajalla ei ole enää asiassa merkitystä.

Tämä on aika iso muutos. Se on iso muutos palvelujen järjestämisen kannalta - asiakkaat valitsevat hoitopaikan, terveysasemat joutuvat sopeuttamaan toimintansa muuttuneisiin asiakasvirtoihin ja laskut kulkevat kuntien välillä. Nähtäväksi jää, kuinka moni käyttää oikeuttaan vaihtaa terveysasemaa.

Jos asiaa ajatellaan nyt käytävän kuntarakennekeskustelun näkökulmasta, uudistus tapahtuu oivaan aikaan. Jos Teuva liittyy Kurikkaan, vuoden 2013 aikana palvelut tuottaa edelleen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Vuoden 2014 alusta vastuun palvelujen tuottamisesta ottaa JIK liikelaitoskuntayhtymä. Tuossa vaiheessa teuvalaisilla on kuitenkin vapaa oikeus valita itselleen jonkin toisenkin kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskus, vaikkapa Kristiinankaupungin, Närpiön tai Kauhajoen.

Luontevinta tietenkin on käyttää edelleen omaa Teuvan terveysasemaa. Valinnan vapaus tuo kuitenkin vaihtoehtoja myös siihen, missä on kuntalaisen kannalta lähin terveyskeskuspäivystys.

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2012

Yhdessä enemmän

Kuntarakennekeskustelussa on liikaa keskitytty siihen, mitä me menetämme, jos teemme liitoksen. Totta kai jotain menetetään, ensimmäisenä niistä itsenäisyys. Olemme sellaisissa muutospaineissa, että joka vaihtoehdossa joudutaan tekemään mittavia muutoksia toimintaan tulevina vuosina.

Vaihteeksi voisi ajatella, mitä voisimme yhdistymällä voittaa. Tarkastelen tässä asiaa Kurikka-liitoksen näkökulmasta:

Tuloksena olisi 20.000 asukkaan kunta, jonka alueella toimisi n. 1.500 yritystä. Alueen maakunnallisestikin vahvat päätoimialat metalliteollisuus, puu- ja huonekaluteollisuus sekä maatalous vahvistuisivat entisestään. Mahdollisuus tehdä vaikuttavampaa kehittämistyötä sekä isompia ja tuloksellisempia hankkeita elinkeinoelämän kehittämiseksi paranisivat. Kurikka toimii jo nyt ns. K8-ryhmässä, jossa kehitetään aktiivisesti Seinäjoen seudun elinkeinoelämää. Liitos toisi automaattisesti teuvalaiset yritykset tämän kehittämistyön piiriin. Kurikka-Teuva voisi hyödyntää sekä Suupohjan että Seinäjoen seudun hanketoimintaa ja molempien alueiden kehittämisyhdistyksiä. Leader-toiminnan merkitys on entisestään korostumassa. Sellan ja Teakin yhteistyötä voitaisiin syventää ja löytää niille toimiva työnjako.

Matkailun alueelle voitaisiin löytää uutta virtaa: Parra, Botniaring, Sella, Saunojen kokoontumisajot, Tove Jansson... Mahdollisuuksien ja tarjonnan lisääntyessä sekä monipuolistuessa markkinointia voidaan tehostaa. Niin matkailun, uusien asukkaiden houkuttelun kuin yritysten sijoituspaikkamarkkinoinnin osalta.

Isomman kunnan ääntä kuunneltaisiin paremmin sen harrastaessa edunvalvontaansa ja käyttäessä äänivaltaansa mm. monissa maakunnallisissa kuntayhtymissä.

Byrokratiaa ja rinnakkaista hallintoa voitaisiin monilta osin purkaa (vuokrataloyhtiöt, vesilaitokset, lämpölaitokset jne.).

On monia asioita, joissa Teuva plus Kurikka voi olla enemmän kuin osiensa summa.

perjantaina, maaliskuuta 09, 2012

Lukuja

Teuvan teettämässä kuntarakenneselvityksessä on selvitelty mm. kuntien taloudellisia menestysmahdollisuuksia tulevina vuosina. Pohjana on ollut viimeinen valmistunut tilinpäätös, joka on vuodelta 2010. Tulevia vuosia on tarkasteltu palvelutarpeen muutosten ja taloussuunnitelmien kautta. Vaan vuoden 2011 tilinpäätöksetkin alkavat nyt olla valmiit. Ennakkotietojen mukaan nämä kolme kuntaa - Kauhajoki, Kurikka ja Teuva - tekevät viime vuodelta alijäämää yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Kurikan alijäämä on suurin, mutta se syntyy osakeomistusten alaskirjauksista, eikä siis ole realisoitunutta tappiota. Kaiken kaikkiaan nuo luvut kuitenkin osoittavat, että talouden haasteet tulevat olemaan isot.

torstaina, maaliskuuta 08, 2012

Uusi SEK

Tiistaina Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä kertoi alueensa kuntajohtajille uudistuneesta toiminnastaan. Viime vuonnahan SEK kävi läpi perusteellisen strategiaprosessin, jonka tuloksena sen organisaatiota uudistettiin. Uudistustyöhön otti osaa sankka joukko alueen elinkeinoelämää.

Näyttää hyvältä. Sakari Varalan johdossa SEK ponnistaa eteenpäin. Toiminta rakentuu pitkälle jo tutuiksi tulleisiin painopistealueisiin. Näin sen pitää ollakin. Elinkeinojen ja alueen kehittämisessä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Vahvuuksien rakentaminen vie aikaa. Toiminnassa on kuitenkin nyt aktiivista otetta, rohkeita avauksia ja uusia keinoja. Oikeastaan vain se jäi askarruttamaan, että onko hankkeita ja toimintoja liiankin paljon, vai pitäisikö keskittyä tärkeimpiin.