keskiviikkona, joulukuuta 21, 2011

Valtiolle kiitos!

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain valtionavustusta oppilaitosten perustamishakkeisiin. Lähivuosina tuettavat hankkeet on sisällytetty opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaan rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelmaan on vuodelle 2013 tullut miellyttävä yllätys. Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjauksen 1B-vaiheeseen on varattu valtionosuutta 0,9 miljoonaa euroa. Tämä raha tulee siis aiemmin jo myönnetyn 1,6 miljoonan euron lisäksi. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että tämä merkittävä lisärahoitus on tullut mahdolliseksi. Erityinen kiitos kuuluu niille teuvalaisille luottamushenkilöille, jotka ovat olleet välittämässä viestiä valtakunnan tason päättäjille paikallisesta rahoitustarpeestamme.

Samainen rahoitussuunnitelma sisältää samaan remonttiin vielä 0,5 miljoonan euron erän vuodelle 2015. Voipi olla, että sen hyödyntäminen on meille vaikeaa, koska remonttia ei ole järkevää pitkittää niin monelle vuodelle. Mutta kaiken kaikkiaan, remontin rahoitus näyttää nyt paljon paremmalta. Teuva tulee saamaan upean uudistuneen koulukeskuksen, jossa niin koululaisten kuin opettajienkin on ilo työskennellä.

Näissä iloisissa tunnelmissa haluan toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

Ohjausryhmät kokoustivat

Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmät pitivät eilen kokouksensa Kauhajoella ja Kurikassa. Kokouksissa käsiteltiin mahdollisen kuntaliitoksen toteutustapaa sekä toimialaryhmien esityksiä palvelujen järjestämisestä.

Ohjausryhmät ehdottavat, että liitos toteutettaisiin liittämällä Teuvan kunta Kauhajoen kaupunkiin tai Kurikan kaupunkiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut kahden kunnan lakkauttaminen ja yhden uuden kunnan perustaminen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa aidommin rakennettaisiin jotain uutta, mutta samalla jouduttaisiin tekemään valtava määrä enempi vähempi turhaa työtä.

Jos kuntaliitos toteutuu, liitoskunnan yhtymähallituksena toimii kyseisten kahden kunnan kunnanhallitusten yhteinen kokous. Yhtymähallitus valmistelee yhdistymiseen liittyviä ratkaisuja liitospäätöksen ja liitoksen toteutusajankohdan välillä.

Kuntaliitoksen jälkeen on tarkoitus edetä kuntalain mukaisin normaalein luottamustoimielinten kokoonpanoin. Toinen mahdollisuushan olisi ollut se, että siirtymäkauden ajan esim. valtuusto olisi valittu normaalia suuremmaksi.

Palvelujen järjestämisen periaatteena on karkeasti sanottuna se, että hallintoa keskitetään, mutta keskeiset peruspalvelut tarjotaan lähipalveluna. Näitä lähipalvelujen määrityksiä vielä toimialaryhmät tarkentavat. Esimerkkinä voisin mainita, että teuvalaisten kannalta keskeinen asia on lääkäripäivystyksen sijainti ja saatavuus.

Jos Teuva liittyy Kauhajokeen, isoja muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ei tule. Liikelaitoskuntayhtymä jatkanee toimintaansa ainakin siirtymäkauden. Jos Teuva liittyy Kurikkaan, palvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteinen JIK-liikelaitoskuntayhtymä. Tällöinkin Teuvan sosiaali- ja terveyskeskus jatkaa entiseen malliin, mutta hallinto- ja yhteistyösuunta vaihtuu.

Keskiviikkona 4.1.2012 klo 19.15 Kulttuuritalo Orrelassa järjestetään keskustelutilaisuus selvitystyön tuloksista. Tule mukaan kysymään ja ottamaan kantaa!

tiistaina, joulukuuta 20, 2011

Valtuusto Parrassa

Valtuusto piti tämänkertaisen joulukuun kokouksensa Parrassa. Kokous oli Nevala-salissa ja jouluruoka nautittiin Parra-majassa. Puitteet olivat jouluisen kodikkaat. Parra on saanut uuden yrittäjän myötä uutta ilmettä.

Äystönmäen maakaupasta äänestettiin. Valtuusto päätti, että tätä maa-aluetta ei osteta. Niinpä selvittelemme jatkossa muita mahdollisuuksia. Teollisuusmaata kunnalla täytyisi joka tapauksessa aina olla runsaasti plakkarissa.

Myös jätevesimaksun korotuksesta äänestettiin. Taksa on kustannustasoa jäljessä, mutta kertakorotus oli monelle valtuutetulle liikaa. Enemmistö kuitenkin korotuksen hyväksyi, joten jäteveden käyttömaksu nousee ensi vuonna peräti 23 %.

perjantaina, joulukuuta 16, 2011

Opimme toisiltamme

Kuntarakenneselvitykset Kauhajoen ja Kurikan kanssa ovat alkaneet hyvässä hengessä. Työryhmät ovat koonneet taustatietoja ja tehneet vertailuja; näin meillä, noin naapurissa. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että olemme oppineet paljon toisiltamme. Vaikka liitos ei toteutuisi kummankaan kanssa, yhteistyön ituja jää kasvamaan. Valtionosuutta selvitystyön tekemiseen saamme noin 30.000 euroa. Kolmen kunnan jaettavaksi jää kustannuksia vain reilun kymppitonnin verran.

Internet-sivuillemme ilmestyy aineistoa selvitystyöstä. Sinne tulee paljon "mitä jos" -tyyppistä pohdintaa. Yritetään yhdessä muodostaa kuvaa, millaista yhteiselo voisi olla, JOS liitos toteutuisi. Vasta KUN selvitystyö on tehty, on johtopäätösten aika. Harkinnan tekevät asianomaisten kuntien valtuustot.

tiistaina, joulukuuta 13, 2011

Yhteisöverot

Usein ajatellaan, että yhteisöverotuotolla on merkitystä kunnan kokonaisrahoituksen kannalta lähinnä isoissa kaupungeissa. Totuus on aivan toisenlainen. Taloustaito-lehden (11/2011) oivassa vertailussa on tarkasteltu, paljonko kunkin kunnan saaman yhteisöveron osuus vuonna 2010 oli prosentteina kokonaisverotuloista. Kärjessä on Salon kaupunki 30,1 %:lla. Seuraavat ovat Savukoski, Rautavaara ja Kaskinen. Ensimmäinen isompi kaupunki on Raahe 12. sijallaan (19,7 %). Seuraava iso kaupunki listalla on Vaasa, joka löytyy sijalta 43. Teuva on kuntien keskijoukoissa 6,9 %:n osuudellaan.

Hieman toisenlainen lista syntyy, jos asiaa tarkastellaan, paljonko yhteisöverotuotto on ollut asukasta kohden laskettuna. Vaan senkin listan kärjessä on pieniä kuntia. Yhteisöveron tuotto koostuu kahdesta erästä. Yritystoimintaerään vaikuttaa kunnassa toimivien yritysten maksama veron määrä. Metsäerään vaikuttaa metsäkeskusalueittain lasketut kantorahatulot ja kunnan metsäpinta-ala.

Kannattaa siis muistaa, että kun puhutaan yhteisöverosta ja sen jaosta, se on tärkeä tuloerä pienille kunnille.

torstaina, joulukuuta 01, 2011

Katse vähän kauemmas

Teuvan kunnan liitosselvityshalukkuuden taustalla on arvioitu olevan kunnan isot investoinnit ja lähivuosien vääjäämätön velkaantuminen. On totta, että investointitarpeet ovat isot ja ne johtavat velkamäärän nousuun noin 3.000 euroon asukasta kohti laskettuna. Teuvan lähtökohta on kuitenkin hyvä. Meillä on tällä hetkellä enemmän talletuksia kuin lainaa. Harva kunta on sellaisessa tilanteessa. Ongelmana on enemmänkin käyttötalousmenojen, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menojen nopea kasvu. Se on kuitenkin haasteena myös naapureillamme, ja sen asian eteen tehdään koko ajan töitä. Välittömät taloudelliset haasteet eivät pakota Teuvaa liitoksiin.

Kuntarakenneselvityksissä yritetään katsoa pitemmälle. Suurin haaste seuraavien vuosikymmenien aikana on huoltosuhteen muutos. Työikäisen väestön määrä suhteessa palveluja eniten tarvitseviin ikäluokkiin muuttuu voimakkaasti.

maanantaina, marraskuuta 28, 2011

Kyläkierros

Kunnanhallitus aloittaa tänään kyläkierroksensa Norista. Tutustumme Norinrivin remonttiin ja tapaamme kyläläisiä Norin koululla. Päälle päätteeksi pidetään kunnanhallituksen kokous.

Tarkoitus on että kunnanhallitus käy vuorotellen eri kylillä talven ja kevään aikana. Mitään tiukkaa aikataulua asialla ei ole, vaan vierailuja tehdään silloin, kun luontevalta tuntuu ja se kokousaikatauluun sopii.

perjantaina, marraskuuta 25, 2011

Kokkolan kuulumisia

Kävimme (johtoryhmä ja kunnanhallituksen jäseniä) keskiviikkona Kokkolassa. Tutustuimme vuoden 2009 alusta toteutettuun Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitokseen. Kuulimme kokemuksia liitosprosessista ja sen jälkeisestä yhteiselosta.

Kokkola on tietysti aika lailla meidän mahdollisia liitoskumppaneitamme isompi kylä, joten tilanne on siellä olennaisesti erilainen kuin meidän alueellamme. Mielenkiintoista tuossa liitoksessa on kuitenkin se, että maaseudun palvelut on tutkitusti säilytetty huomattavasti paremmin kuin kuntaliitoksissa yleensä.

Keskinäinen luottamus ja yhteinen tahto uuden kuntakokonaisuuden luomiseksi tuntuivat olevan keskeiset ainekset Kokkolan onnistumisen reseptissä.

torstaina, marraskuuta 24, 2011

Selvitykset alkavat

Kunnanhallitus valitsi maanantaina jäsenet kuntarakenneselvityksen työryhmiin. Ohjausryhmää johtaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Teijo Toivanen. Muita teuvalaisjäseniä ovat Esko Lehtimäki, Paula Kaleva, Matti Mäntysaari ja Jarmo Kiviluoma. Henkilöstöjärjestöt nimeävät ohjausryhmään vielä oman edustajansa.

Toimialoittaisten työryhmien puheenjohtajat valittiin seuraavasti: Sosiaali- ja terveysryhmä, Irma Harjula; sivistys- ja kulttuuriryhmä, Jussi-Pekka Kangas; hallinto- ja talousryhmä, Jukka Leppäniemi; teknisen toimen ryhmä, Teijo Toivonen.

Selvityksen teknisenä apuna toimii Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä.

Ohjausryhmät kokoontuvat ensimmäistä kertaa maanantaina 28.11. Toimialaryhmät aloittelevat työtään seuraavana päivänä.

Kaikki valmistuva materiaali ja työryhmien muistiot julkaistaan kunnan nettisivuilla.

torstaina, lokakuuta 27, 2011

Teemakeskustelu

Ennen ensi maanantain valtuuston kokousta alkaen klo 17 valtuutetut perehtyvät varhaiskasvatuksen toimialaan. Terminähän varhaiskasvatus sisältää sekä päivähoitopalvelut että esiopetuksen. Termillä halutaan kuvata, että päivähoito ja esiopetus ovat osa sitä kasvatuksen ketjua, joka jatkuu sitten koulun puolella.

Tilaisuudessa kerrotaan varhaiskasvatuksen ajankohtaisista näkymistä. Valtuutetut ja yleisö voivat esittää aiheesta kysymyksiä. Tilaisuus on avoin ja yleisö tervetullutta. Paikalla on myös varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseniä.

torstaina, lokakuuta 20, 2011

Miten käy homekoulujen?

Lainaan Varsinais-Suomen ELY:n (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tiedotetta, joka on päivätty 13.10.2011:


"Oppilaitosrakentamisen rahoitus pienenee 4 %:iin tarpeesta


Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen toimialueensa oppilaitosrakentamisen rahoituksesta vuosille 2012 - 2015. ELY-keskus esittää nelivuotiselle suunnitelmakaudelle seitsemää peruskoulun tai lukion rakennus- ja peruskorjaushanketta toimialueellaan, joka käsittää Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Koulutuksen järjestäjät ehdottivat rahoitussuunnitelmaan hankkeita yhteensä 216 miljoonan euron arvosta. Suunnitelman mukaan valtion rahoitusta voidaan osoittaa hankkeille, joiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat noin 9 miljoonaa euroa. Tämä on noin 4 % koulutuksen järjestäjien rahoitussuunnitelmaan ehdottamien hankkeiden yhteenlasketuista kustannusarvioista.

Yhtään uutta hanketta ei ole voitu ottaa suunnitelmaan, vaan päinvastoin suurin osa ministeriön vuosille 2011 - 2014 vahvistamassa rahoitussuunnitelmassa jo olevista hankkeista on jouduttu rahoituskehyksen pienenemisen vuoksi jättämään pois esityksestä. Hankkeiden toteuttajien kannalta tilanne on hankala, koska rahoitussuunnitelmasta on jouduttu jättämään pois monia pitkällekin valmisteltuja hankkeita. Suunnitelmaan jääviäkin hankkeita on jouduttu jakamaan pienempiin vaiheisiin, jolloin valtio osallistuu rahoituksellaan vain osaan hankkeesta. Näidenkin hankkeiden toteuttaminen voi olla vaikeaa, koska kunnat joutuvat rahoittamaan hankkeistaan huomattavasti suuremman osan, mihin ne ovat varautuneet.

ELY-keskus on asettanut perustamishankkeet kiireellisyysjärjestykseen ottaen huomioon toiminta-alueensa maakuntien liittojen kiireellisyysjärjestykset, hankkeiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman vuosille 2011 - 2014 sekä määrärahakehykset vuosille 2012 - 2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii eri ELYjen tekemien rahoitussuunnitelmaesitysten pohjalta valtakunnallisen rahoitussuunnitelman."

Teuvan yhteiskoulun ja lukion peruskorjaukseen ja laajennukseen olisi tulossa jatkorahoitusta 550.000 euroa vuonna 2014. Ottaen huomioon edellä mainitut faktat rahahanojen tiukentumisesta, se on Teuvan kannalta hyvä uutinen. Ajoitus aiheuttanee teknisiä ongelmia, mutta neuvottelemme niistä ELY-keskuksen kanssa.

Yhteiskoulun ja lukion remontin ensimmäinen vaihe on joka tapauksessa alkamassa jo tämän vuoden puolella aiemmin valtiolta saamamme ns. elvytysrahan turvin.

Kokonaisuus kyllä hirvittää: Viiden maakunnan alueella 216 miljoonan investointitarpeisiin voidaan vastata vain 9 miljoonan osalta! Alueen kouluissa on paljon mm. sisäilmaongelmia, jotka vaatisivat pikaisia toimia.

keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011

Kuntakenttä vetoaa Euroopan Neuvostoon

Suomi on ratifioinut ja saattanut voimaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vuonna 1991. Peruskirja velvoittaa osapuolet soveltamaan perussääntöjä, joilla taataan paikallisviranomaisten poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen riippumattomuus. Peruskirjassa määrätään, että kunnallisen itsehallinnon periaate on tunnustettava kansallisessa lainsäädännössä ja mahdollisuuksien mukaan perustuslaissa. Peruskirjan mukaan paikallisien viranomaisten tulee voida säännellä ja hallita julkisia asioita omalla vastuullaan paikallisen väestön edun mukaisesti. Perusoikeuskirjan periaatteena on, että julkiset tehtävät on mieluiten hoidettava kansalaisia lähimpänä olevien viranomaisten toimesta.

Suomen hallitus on ilmoittanut aloittavansa kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on kuntien määrän raju vähentäminen ja kuntarajojen perustuminen työssäkäyntialueisiin. Kuntarakenneuudistus aiotaan toteuttaa ylhäältä alaspäin siten, että valtiovarainministeriössä laaditaan ehdotus, johon kunnat myöhemmässä vaiheessa ottavat kantaa.

Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressille on perjantaina 7.10.2011 lähetetty kirjelmä, jossa kongressia pyydetään ottamaan kantaa siihen, onko Suomen hallituksen toiminta ristiriidassa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan vaatimusten kanssa 1) kuntarakenteen uudistamisen, 2) kuntien välisen yhteistyön kieltämisen, 3) paikallisviranomaisille osoitettavien riittävien taloudellisten voimavarojen ja 4) kunnallisen itsehallinnon periaatteen turvaamisen kannalta.

Kirjelmän on allekirjoittanut 20 johtavaa luottamushenkilöä ja viranhaltijaa eri puolilta Suomea. Allekirjoittajat edustavat eri puoluekantoja.

Olen allekirjoittanut kirjelmän yksityishenkilönä, kuntarakenneuudistuksen toteutustavasta huolestuneena kansalaisena. Sen sijaan Teuvan kunta ei ole missään toimielimessään käsitellyt asiaa, eikä näin ollen ole osallisena kirjelmässä.

torstaina, lokakuuta 13, 2011

Pidämme tai emme

Kuntarakenneuudistuksesta tuntuu päivittäin tulevan ristiriitaisia tietoja. Välillä salaisuuuden verhoa raotetaan, välillä julkisuuteen vuotaneet tiedot kiistetään. Näyttää kuitenkin, että uudistusta valmistellaan päättäväisesti, ja se tulee etenemään. Lopputulos voi olla aika radikaalikin.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan pohjaesitystä uudeksi kuntarakenteeksi. Se valmistuu vuoden vaihteen tienoilla. Sitten on kuntien kuulemisen vuoro. On hyvä, jos meillä siinä vaiheessa on joitakin asioita valmiiksi selvitettyinä, faktoja joihin voimme vedota.

Teuvalla on viime aikoina keskusteltu vertailevan kuntaliitosselvityksen tekemisestä. Aiheesta on päättäjien keskuudessa erilaisia näkemyksiä. Puolesta ja vastaan. Oma näkemykseni on se, että meidän tulee nopealla aikataululla tehdä selvitys, jossa on kolme vaihtoehtoa: liitos Kauhajokeen, liitos Kurikkaan ja itsenäisenä kuntana jatkaminen.

On tärkeää, että otamme aloitteen omiin käsiimme, emmekä vain odota, mihin ratkaisuun meidät paimennetaan. Selvityksen pohjalta meillä olisi punnittua tietoa ottaa kantaa ministeriön esitykseen, kun se valmistuu.

Muutoksia on tulossa. Riippumatta siitä, pidämmekö me niistä vai emmekö.

perjantaina, lokakuuta 07, 2011

Röntgenpalvelut

Kunnanhallitus käsittelee maanantaina Teuvan terveyskeskuksen röntgenpalvelujen tulevaisuutta. Kun liikelaitoskuntayhtymässä päätettiin Kauhajoen terveysaseman röntgenlaitteen digitalisoinnista, todettiin että Teuvan osalta digitalisointia ei toteuteta, mutta yksikkö voi jatkaa toistaiseksi. Käytännössä päätös merkitsee Teuvalla tehtävien röntgenkuvausten päättymistä ennen pitkää.

Jari Iso-Koiviston kunnanhallitukselle valmistelemassa esityksessä todetaan, että Teuvan kunnassa tulee jatkossakin olla monipuolinen terveyspalvelujen kokonaisuus, jonka olennainen osa röntgenpalvelut on. Teuvan kunta toteuttaa parhaillaan terveyskeskuksen vuodeosastolle mittavaa peruskorjausta. Liikelaitoskuntayhtymässä tehdyn suunnitelman mukaan osasto tulee valmistuessaan keskittymään erityisesti kuntouttavaan toimintaan.

torstaina, syyskuuta 22, 2011

Kuntastrategia päivitykseen

Kunnan toiminnan keskeiset tavoitteet lähivuosille määritellään kuntastrategiassa. Tuloskortin muotoon laaditut tavoitteet on pitkällisessä valmistelussa päivitetty, ja asia tulee kunnanhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina, valtuuston vuoro on 31.10.

Visio on tavoiteltava tulevaisuudenkuva, tila johon aktiivisesti pyrimme, jonka eteen töitä yhdessä teemme. Teuvan visio 2020 on esityksen mukaan:

"Teuva on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Teuva on kulttuurimyönteinen ja yhteistyöhakuinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkaasti toteutetuilla ja monipuolisilla palveluilla."

Visio joutunee kovalle koetukselle jo aivan lähikuukausina, kun kuntien tulevaisuudesta käydään neuvotteluja.

Teuvan kunnan toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on valittu:

 Oikeudenmukaisuus
 Suvaitsevaisuus
 Asukas- ja asiakastyytyväisyys
 Yrittäjyys
 Kokonaistaloudellisuus

Strategiassa korostuvat keskeisinä asioina terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen saatavuus ja asiakastyytyväisyys, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, kiinteistöjen hyvä hallinta (monta remonttiahan on tekeillä) sekä kustannustehokas toiminta.

maanantaina, syyskuuta 19, 2011

Antti Tekoniemi

Teuvan kunta on mukana tukemassa teuvalaissyntyistä Antti Tekoniemeä matkalla ensin kesän Lontoon isoihin kisoihin. Antin tunnelmia jousiammunnan maailmasta voit seurata klikkaamalla maalitaulua kotisivuillamme.

perjantaina, syyskuuta 16, 2011

Savua ja tulta?

Huhut kertovat, että Teuva ja Kurikka käyvät kuntaliitosneuvotteluja. Tieto ei pidä paikkaansa. Teuvan kunnanhallitus ei ole edes käynyt keskusteluja aiheesta, saati sitten antanut valtuuksia neuvotella siitä.

Vanha viisas sanonta toteaa, että siellä tulta, missä savua. Naapureiden kanssa keskustellaan koko ajan ajankohtaisista asioista. Ja tänä päivänä, kun kuntapuolen ihmiset tapaavat, esiin kyllä aina varmasti nousee kuntarakenneuudistus ja sen vaikutukset omalle alueeelle. Mielipiteitä vaihdetaan ja tulevaisuuden näkymiä pohditaan. Teuvan kunnanhallituksen ja johtoryhmän jäseniä osallistui tällä viikolla Kurikan kanssa yhteiselle Kuntamarkkinat-matkalle Helsinkiin. Yhteistyön kehittämistä ja kuntarakenneuudistusta sivuttiin varmaan monessakin epävirallisessa keskustelussa.

keskiviikkona, syyskuuta 14, 2011

Keskuskaupunkivetoinen kuntauudistus

Kuntakeskustelu kulkee osin väärillä raiteilla. Haasteet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että uusia keinoja, myös kuntaliitoksia, tarvitaan ehdottomasti. Kyse on lähinnä siitä, miten uudistus toteutetaan.

Nykyisen hallituksen kuntarakenneuudistuksen ydin ei minun ymmärtääkseni ole pienten kuntien niputtaminen. Sekin suunnitelmaan sisältyy, mutta se on oikeastaan sivujuonne. Päätavoite on keskuskaupunkien vahvistaminen. Keskuskaupunkeihin pyritään liittämään niitä ympäröivä maaseutu, lähinnä keskuksen työssäkäyntialue. Meidän maakunnassamme se tarkoittaa Seinäjoen kasvattamista ainakin 100.000 asukkaan kaupungiksi. Vahvoille keskuskaupungeille voidaan sitten siirtää laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut. Näitä voisivat olla esimerkiksi aluekehitystehtävät, erikoissairaanhoito, pelastustoimi (siellä, missä näin ei ole jo tehty) ja toisen asteen koulutus. Tällöin historian hämärään painuisi suuri määrä isoja kuntayhtymiä. Jäljelle jäävät maakuntien reuna-alueet liitettäisiin sitten aika lailla nykyisten yhteistoiminta-alueiden pohjalta muodostuviksi kunniksi. Niiden asema olisi kuitenkin olla toisen luokan torppareita, jotka ostavat ison osan palveluista keskuskaupungeilta.

Uskon, että tähän suuntaan on pyrkimys. Lopputulos ei ehkä ole aivan tämännäköinen, poliittisessa prosessissa tehdään aina kompromisseja. Tällainen lopputulos asettaisi kuitenkin maakunnan keskuksissa ja maakunnan reuna-alueilla asuvat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Toivon siis olevani väärässä.

Julkisuudessa jo esiintyneitä kuntakarttoja on tulkittu väärin. Niissä on esitetty tilastollisia työssäkäyntialueita. Osaltaan ne ovat pohjana, kun valtiovarainministeriössä ryhdytään tekemään esitystä uudesta kuntarakenteesta, mutta esitystä ei tehdä yksinomaan työssäkäynnin pohjalta. Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, Teuva ja Kristiinankaupunki eivät muodosta yhteistä työssäkäyntialuetta eivätkä kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

maanantaina, syyskuuta 05, 2011

Kuntakentän ääntä kuultava

Kuntakentän ääntä kuultava herkemmällä korvalla -nettiadressi on allekirjoitettavissa osoitteessa http://www.adressit.com. Vetoomuksen sisältö on tässä:

"Suomalaisen kansanvallan vahvan perustan muodostavat kansalaisten itsehallintoon perustuvat kunnat. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimyksenä olevan kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Tavoitteet, joilla tähän pyrittäisiin, ovat kuitenkin varsin epämääräisesti ilmaistuja. Kaiken lisäksi ne herättävät perusteltua huolta niiltä osin kuin konkreettisia ilmauksia on luettavissa. Sellainen on ennen muuta epämääräinen vahvan kunnan käsite.

Uuden kunta-asioista vastuullisen ministerin jo ensimmäisessä haastattelussa ilmaistiin tahto kuntien määrän olennaisesta vähentämisestä. On vaikea ymmärtää, miksi kuntien määrä olisi maamme kunnallishallinnon uudistamisen ensisijainen kysymys. Olennaisempi painopiste aloituksessa lausuttavaksi olisi ollut kuntien lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten resurssien välisen epätasapainon korjaaminen. Siihen on valtiovarainministeriöllä jopa lakisääteinen velvollisuus, sillä kuntalain 8 §:n mukaisesti ministeriön on pidettävä huolta, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Vaatimus kuntien määrän vähentämisestä julkisen talouden vajeen korjaamiseksi lepää kestämättömällä pohjalla. Kuntien menotalouden laajuudesta keskimäärin 90 % johtuu valtion kunnille osoittamista velvoitteista. Terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, opetuksen ja muiden vastaavien lakisääteisten palvelujen tarjoamisessa velvollisuus säilyy samanlaisena kuntien yhdistyessäkin, koska palveluiden kysynnän perusta, asukkaiden määrä luonnollisesti säilyy entisellään. Tätä seikkaa ei julkisessa keskustelussa ja kuntien väitetystä tuhlailusta uutisoitaessa ole haluttu tuoda esille. Olennaisiin säästöihin voidaan työssäkäyntialueiden pohjaksi otettavassa kuntamallissa päästä ainoastaan rankalla palvelupisteiden keskittämisellä keskuskaupunkiin. Tämän seurauksena on kustannusten siirtäminen asukkaille pidempien ja aikaa vievempien palveluiden hakumatkojen johdosta. Kyse on merkittävästä yhteiskuntapoliittisesta kustannustensiirrosta, joka on jäänyt täysin sivuun.

Suomen Kuntaliiton toiminnan tarkoituksena on jäsenkuntiensa itsehallinnosta huolehtiminen. Tämä tulisi liiton johdossa pitää kirkkaana mielessä. Liiton linja ei voi olla puolueiden kulloisistakin päivänpoliittisista ohjelmista riippuvainen. Liitto ei myöskään voi olla eräänlainen valtiovarainministeriön sivukonttori, joka jäseniinsä päin siirtyy palvelijan asemesta isännän kuviteltuun rooliin. Olennaista on muistaa, että sen tulee joka hetki saada toiminnalleen kaikkien jäsenyhteisöjensä hyväksyntä. Vain näin se ja sen johto voivat puolustaa tarpeellisuuttaan.

Edellä kirjoitetusta johtuen saatamme tietoonne ja huomioon otettavaksi nämä laajan, erilaisista kunnista olevien kuntapäättäjäjoukon näkemykset. Hallitusohjelman kuntaosion konkretisoinnissa kehotamme valtiovarainministeriötä ja Suomen kuntaliittoa ottamaan vakavasti huomioon Suomen kunnallisen itsehallinnon vahvuuksien säilyttämisen uudistuksia valmisteltaessa. Sellaisia ovat ennen kaikkea kansalaisläheisyys, kansanvalta, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan erilaisuuden säilyttäminen, kaavamaisten ratkaisumallien välttäminen ja kuntien oikeus palvelujen toteuttamistavoista päättämiseen, yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien. Kansalaisten palvelujen turvaamisessa tulevaisuudessakin kunnallisen itsehallinnon omavastuinen, alhaalta ylös nouseva aktiivisuus ja osaaminen ovat toimiva malli. Ylhäältä sanellut keinotekoiset hallintokokonaisuudet tappavat tällaisen aktiivisuuden. Kuntien, ja sitä kautta koko julkisen hallinnon toimintakykyisyys on turvattavissa ainoastaan saattamalla perustuslakivaliokunnan edellyttämä rahoitusperiaate täysimääräisesti voimaan. Vastuu peruspalveluiden turvaamisesta rahoituksellisesti on yhteinen.

Kuntien edustajien mielipiteille ja valmiudelle tarvittavaan yhteistoimintaan, myös suoraan kuntien ja valtion kesken, tulee varata kattava mahdollisuus tulla huomioonotetuksi uudistusten konkreettisessa valmistelussa. Esikuvia tällaisesta onnistuneesta yhteistyöstä löytyy runsaasti aiemmilta ajoilta (esimerkiksi vapaakuntakokeilu vuosina 1988 – 1996). Kunnallisen itsehallintomme tarpeellisten uudistusten toteuttaminen ei voi onnistua, ellei mukaan saada myös kuntayhteisöjen edustajien laajaa mielipidekirjoa ja osaamispanosta."

torstaina, syyskuuta 01, 2011

Kuntakapina?

Monet netin uutissivustot kertovat tänään kuntapäättäjien "kapinaliikkeestä". Tunnen tuon liikkeen, sillä olen kyseisen vetoomuksen allekirjoittanut. Mistään kapinasta ei ole kyse, vaan vakavasta vetoomuksesta, jolla pyritään päättäjien huomiota ohjaamaan oikeisiin asioihin.

Kuntakenttä tarvitsee rakenneuudistusta, sitä harva kiistää. Nyt kuitenkin uudistuksen lähtökohdaksi on otettu kuntakoko, vapaaehtoisella pakolla toteutettavat kuntaliitokset. Lähidemokratia, kuntalaki, valtionosuusjärjestelmä ja palvelujärjestelmä sopeutetaan sitten siihen. Aika takaperoinen lähestymiskulma.

Kuntien itsehallinnollinen asema asetetaan hyvin kyseenalaiseksi, kun valtio ryhtyy keskusjohtoisesti vetämään kuntarakenneuudistusta. Ensisijaisesti näen kunnan paikallisten ihmisten yhteisöksi, joka päättää itse omista asioistaan. Luonnollisesti tietyissä rajoissa ja hyvinvointipalvelut alueellaan turvaten.

Pari vuotta sitten Arkadianmäen arkkitehdit pakottivat kunnat ns. Paras-uudistukseen. Olemme täyttäneet silloiset velvoitteet. Samat päättäjät haluavat nyt purkaa ne rakenteet, jotka työllä ja vaivalla on saatu aikaiseksi. Toivoisin, että päättäjät istuisivat hetkeksi alas ja miettisivät, mitä he oikeastaan haluavat...

tiistaina, elokuuta 30, 2011

Ensihoito

Vappuna voimaan tulleen Terveydenhuoltolain johdosta kiireellistä sairaankuljetusta järjestetään uuteen malliin. Vuoden 2013 alusta toiminnan järjestämisestä vastaavat sairaanhoitopiirit, kun siihen asti vastuu on ollut terveyskeskuksilla.

Nykyisin sairaakuljetusta useimmiten hoitavat yksityiset sairaankuljetusyrittäjät, joilla on sopimus toiminnasta terveyskeskuksen kanssa. Näin varsinkin Etelä-Pohjanmaalla. Muualta maasta löytyy malleja, joissa toimintaa hoitaa esim. pelastuslaitos.

Nykymenossa nähdään ongelmana se, että aika avun pyynnöstä auton tuloon kotiovelle kuluu eri puolilla Suomea hyvin eripituinen aika. Erityisen suuria erot ovat yöaikaan.

Kun sairaanhoitopiirit nyt valmistelevat uutta toimintamallia alalle, keskeistä on sen turvaaminen, että apu tulisi eri alueilla samoissa aikarajoissa. Täysin tasa-arvoisia meistä ei kyllä tule uudistuksen jälkeenkään. Toiset vaan asuvat kauempana auton päivystyspaikasta kuin toiset.

Laki edellyttää niin sanotun kenttäjohtamisjärjestelmän luomista. Ympäri vuorokauden päivystää esimiestason henkilö keskussairaalassa, joka ohjaa ambulanssien toimintaa. Ambulansseja voidaan tarpeen mukaan siirrellä sairaanhoitopiirin alueella sinne, missä kapasiteetin vajausta ilmenee.

Sairaanhoitopiiri haluaa toteuttaa koko ensihoidon omana toimintanaan. Sairaankuljetusyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, ja myymään kalustonsa sairaanhoitopiirille. Ambulensseja ajavat sitten jatkossa sairaanhoitopiirin työntekijät.

Tämä kaikki tulee aika kalliiksi. Vuotuisten kustannusten on arvioitu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kasvavan peräti 3 miljoonalla eurolla.

Suhtaudumme näihin suunnitelmiin varsin kriittisesti. Laki on laki. Eli vastuu toiminnan järjestämisestä siirtyy sairaanhoitopiirille, ja kenttäjohtamisjärjestelmä on toteutettava. Muutoin toiminnan järjestämisessä pitää vielä selvittää eri vaihtoehtoja. Yksityisen yritystoiminnan jatkuminen pitää myöskin turvata.

torstaina, elokuuta 04, 2011

Syyskauden ensimmäinen hallitus

Lomat on vietetty, ja edessä on aika tiivis syksy. Kunnanhallitus kokoontuu kesätauon jälkeen ensimmäiseen kokoukseensa ensi maanantaina eli 8.8. Listalla on mm. remontin aikaisten ruokala- ja keittiötilojen hankinta koulukeskukseen. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän lähivuosien toimintasuunnitelmasta annetaan lausunto. Teuvan talous on vielä siinä kunnossa, että harkinnanvaraista yleistä valtionosuutta ei esitetä haettavaksi.

Maanantaina kokoontuu myös investointien ohjausryhmä. Esillä on Terveystalon rakentamisen ja vuodeosaston peruskorjauksen suunnitelmat ja urakkatarjousmenettelyt.

keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2011

Verotulojen tasaus

Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus siitä, että kiinteistöverotuotot irrotetaan kuntien välisestä verotulojen tasausjärjestelmästä. Viattomalta kuulostava uudistus murentaa osaltaan verotulotasauksen merkitystä. Suurimpia voittajia ovat isot kaupungit, joiden kiinteistöverotuotot ovat merkittäviä. Voittajia ovat myös kunnat, joilla on alueellaan isoja voimalaitoksia, sekä kunnat, joissa on paljon loma-asutusta. Menettäjiä ovat maaseutumaiset kunnat. Teuvan osalta menetys on noin 300.000 euron luokkaa vuositasolla.

tiistaina, kesäkuuta 28, 2011

Sähköisiä lomakkeita

Teuvan kunta on ottanut käyttöön tukun aitoja sähköisiä lomakkeita. Ne voidaan täyttää netissä, tulostaa sieltä tyhjinä tai täytettyinä sekä myöskin lähettää kuntaan sähköisesti. Erityisesti sivistystoimi on kunnostautunut näiden lomakkeiden käyttöön otossa. Muilla toimialoilla on parannettavaa.

Lomakkeet löytyvät kunnan nettisivuilta hakusanalla "lomakkeet".

maanantaina, kesäkuuta 27, 2011

Mikko Savola vierailulla

Tänään kansanedustaja Mikko Savola ja hänen eduskunta-avustajansa Jukka Saarimäki poikkesivat tutustumassa Teuvan ajankohtaisiin asioihin. Uuden hallitusohjelman kuntaremontti luonnollisesti keskustelutti meitä. Maaseudun asema ei tuossa hankkeessa näytä hyvältä.

Kerroimme Mikolle ja Jukalle nmm. seutuyhteistyön tilasta ja isoista investointihankkeistamme. Suupohjan radan peruskorjaus oli luonnollisesti myös esillä. Samoin jäteveden siirtoviemärin mahdollinen rakentaminen Teuvalta Kaskisiin. Pidämme tärkeänä, että alemman tason tieverkon ylläpitoon ja kunnostamiseen varataan riittävästi määrärahoja. Yhteispalvelupisteiden kehittämiseen valtion sektoriviranomaisten tulisi sitoutua kunnolla.

Pätkätöitä

Viime valtuustossa käytiin keskustelua määräaikaisten palvelussuhteiden määrästä ja tarpeellisuudesta. Viime vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli palkkalistoillaan 194 vakinaista ja 98 määräaikaista työntekijää ja viranhaltijaa. Määräaikaisten määrä on suuri, mutta valtaosa tästä selittyy kahdella tekijällä. Ensinnäkin luvussa ovat mukana kansalaisopiston tuntiopettajat, jotka useimmiten tekevät tätä työtään toisen työn ohessa. Lisäksi koulutoimessa on varauduttu aiemmin päätetyn kouluverkkoratkaisun toteuttamiseen. Koulukeskuksen remontin valmistuessa ja osan kyläkouluista lopettaessa toimintansa opettajien virkojen tarve vähenee.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palveluksessa oli vastaavana ajankohtana 607 vakinaista ja 238 määräaikaista henkilöä. Suhteellisesti ottaen siellä määräaikaisten määrä on selkeästi pienempi kuin meillä. Kuntayhtymällä on kuitenkin paljon toimintayksiköitä, joiden välillä vakinaista henkilökuntaa voidaan tarvittaessa kierrättää, eli määräaikaisten käyttöä voidaan hyvällä suunnittelulla vähentää.

Totuus lienee se, että kuntasektorilla tartumme liian helposti määräaikaiseen ratkaisuun. Hyvällä suunnittelulla ja henkilökunnan joustavalla käytöllä voisimme tarjota enemmän hyviä, vakituisia työsuhteita. Se on myös työnantajan etu, koska hyvästä ja työhönsä sitoutuvasta henkilökunnasta käydään yhä kovempaa kilpailua.

keskiviikkona, kesäkuuta 22, 2011

Takaperoisia innovaatioita?

Jyrki Kettunen kirjoittaa Laurea AMK:n CoFiNews -lehdessä uudesta globalisaation näkökulmasta, jota kuvataan termillä "reserved innovation", joka on suomennettu sanoilla "takaperoinen innovaatio". Ajattelun lähtökohta on Intiassa, mutta nyt sen ovat ottaneet strategiaansa monet kansainväliset yritykset. Kehitetään tuotteita ja palveluita, joita myös vähätuloiset pystyvät hankkimaan. Kettunen kirjoittaa, että hieman yllättäen tämä tavoite johtaa kilpailukykyisiin ratkaisuihin myös siellä, missä varallisuus ei ole välitön pullonkaula.

Tunnetuin esimerkki tästä ajattelusta on Tata, tuhannen dollarin hintainen henkilöauto. Sen perusidea oli korvata mopo, jonka kyydissä Intiassa on usein suurikin perhe tavaroineen. Auton osat on standardoitu mahdollisimman halvoiksi, helpoiksi valmistaa ja koota.

Ajattelumallin toinen ulottuvuus on mahdollisimman pitkä käyttöikä. Tuotteen on toimittava sukupolven yli ja oltava helposti korjattavissa. Esim. SKF myy laakereittensa käyttöaikaa, ja tavat tuoda käyttöoikeus omistamisen sijaan saadaan varmaan toimimaan myös kuluttajatuotteissa.

Hmm. Siis tehtäisiinkö vaihteeksi jotakin yksinkertaista, halpaa ja kestävää?

tiistaina, kesäkuuta 21, 2011

Toukokuun työllisyys

Viime kuun lopussa Teuvalla oli 174 työtöntä työnhakijaa. Melkoinen määrä siis edelleen. Työttömyysprosentti oli 6,8. Työttömistä oli naisia 64 ja miehiä 110. Nuoria, alle 25-vuotiaita oli vailla työpaikkaa 19 henkilöä. Yli 50-vuotiaita työttömistä oli 77. Yli vuoden oli ollut työttömänä 34 henkilöä. Vuodessa työttömyys oli pienentynyt 62 henkilöllä. Kuukaudessa työttömyys oli alentunut 21 henkilöllä. Avoimia työpaikkoja oli toukokuun lopussa 17.

Hallitusohjelma

Huomenna nimitettävän hallituksen ohjelma sisältää montakin mielenkiintoista merkintää. Yksi mielenkiintoisimmista on kuntapolitiikasta lausuttu:

"Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen."

Kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit määritellään tämän vuoden aikana. Eduskunta säätää rakennelain, joka korvaa nykyisen puitelain. On siis tulossa jonkinlainen Paras 2 -hanke. "Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta."

Puolueiden johtajat ovat kuin yhdestä suusta vakuuttaneet, että kuntien pakkoliitoksiin ei mennä. Hallitusohjelman sanamuodot antavat aiheen ounastella, että varsin tiukkaa ohjausta on kuitenkin luvassa.

maanantaina, kesäkuuta 20, 2011

Nevanperästä selvityshenkilö

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt teettää selvityksen, jonka tavoitteena on luoda vaihtoehtoisia malleja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä Etelä-Pohjanmaalla. Projektin selvityshenkilöksi on nimetty Teuvan sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä.

Selvitys koskee sitä, miten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus jatkossa maakunnassa järjestetään. Erkki on aiemmin ollut mm. laatimassa Suupohjan omaa mallia toisen asteen koulutuksen järjestämisestä.

perjantaina, kesäkuuta 17, 2011

Palveluasuminen

Olin taannoin Aran (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) seminaarissa, jossa käsiteltiin palveluasumista. Päivän tärkein viesti tuntui olevan se, että laitosvaltaisen palvelurakenteen purkaminen pitää tässä maassa viedä loppuun. Kaikilla on oikeus normaaliin arkeen ja omaan kotiin, myös pitkäaikaissairailla, vammaisilla ja vanhuksilla. Laitosten tilalle tarvitaan palveluasumista. Huonona ratkaisuna pidettiin sitä, että laitosrakennuksia muutetaan palveluasunnoiksi, koska lopputulos harvemmin on kodinomainen. Näinhän se varmaan on, mutta käytännön realiteetit monin paikoin kuitenkin pakottavat hyödyntämään jo olemassa olevaa rakennuskantaa.

Hoivabisnes on vahvassa kasvussa. Palveluja yksityistetään melkoista vauhtia. Yksityisissä palveluissa keskimääräinen yrityskoko kasvaa voimakkaasti. Eli entistä suuremman osan palveluista tarjoavat suuret ketjut. Kuntien olisi järkevä toimia siten, että syntyy myös paikallista tarjontaa ja aitoa kilpailua.

Palveluasumisen kilpailuttamiseen liittyy sinänsä monenlaisia ongelmia. Asukkaita ei voida kuskata aina uuteen paikkaan sen mukaan, mikä yritys kulloinkin kilpailun voittaa. Ja toisaalta kilpailussa on melkoinen etusija yrityksellä, jolla jo on toimintaa paikkakunnalla ja omat tilat käytössään.

Ratkaisuksi tähän problematiikkaan tarjottiin sitä, että asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan. Kunta voi rakennuttaa itse palvelutalon tai hankkia siihen erikoistuneelta yritykseltä tilat käyttöönsä. Tiloissa annettavat palvelut kunta voi sitten aika ajoin kilpailuttaa hoiva-alan yritysten kesken.

Toinen mahdollisuus on se, että kunta ei kilpailutakaan yrityksiä, vaan ottaa käyttöön palvelusetelin. Asiakas saa rahan arvoisen palvelusetelinsä, ja valitsee itse palvelujen tarjoajan. Tämä tietysti edellyttää toimiakseen, että tarjontaa ja vaihtoehtoja on olemassa.

torstaina, kesäkuuta 16, 2011

Eriarvoistavat palvelut

Valtiontalouden tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Aki Kangasharju kirjoittaa OP-Pohjola -ryhmän Chydenius -lehdessä, että yleensä eriarvoisuutta halutaan Suomessa pienentää kaventamalla tuloeroja, vaikka julkisten palvelujen vaikutus eriarvoisuuteen on hänen mukaansa paljon suurempi.

Hän jatkaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on tutkitusti OECD-maiden epätasa-arvoisimpia. Köyhimpiä kirpaisevat korkeat asiakasmaksut.Työvoiman ulkopuoliset kärsivät työterveyshuollon ulkopuolella heikosta palvelujen saatavuudesta. Sydänleikkauksia tehdään suhteellisesti eniten rikkaimmalle viidennekselle kansasta, vaikka sairastavuus on suurinta köyhimmässä viidenneksessä.

Ihmisryhmien väliset terveyserot ovat kasvussa. Vähän koulutettujen miesten terveys ja odotettavissa oleva elinikä ovat jäämässä hälyttävästi muista ryhmistä jälkeen. Tämän ryhmän tarve työmarkkinoilla on vähentynyt, eikä koulutusjärjestelmä ole pystynyt tarjoamaan heille mielekkäitä vaihtoehtoja. Nämä miehet syrjäytyvät työmarkkinoilta, mikä tuo mukanaan muita ongelmia.

Ihmiset saavat palveluja sen mukaan, missä kunnassa sattuvat asumaan. Varakas kunta selviää, mutta vähävarainen ei pysty toteuttamaan läheskään kaikkia lainsäätäjän määräämiä tehtäviä.

Mielenkiintoinen näkökulma näköalapaikalla olevalta mieheltä. Tasa-arvoisten palvelujen tarjoaminen on kuntakentän suuri haaste lähivuosina. Samoin hyvinvointierojen tasoittaminen. Valtionosuusleikkausten kurimuksessa siitä tulee entistä vaikeampaa.

keskiviikkona, kesäkuuta 15, 2011

Terveet lapset ja sairaat aikuiset?

Maanantainen valtuusto kävi monta hyvää keskustelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sai kiitosta, mutta myöskin sen esiin tuomat näkökohdat herättivät huolta. Minä toin omassa puheenvuorossani esille mm. huolta siitä, saavatko lapset ja nuoret riittävästi psykiatrisia palveluja. Raportin sivuilta näet käy ilmi seuraava epäsuhta: Vuonna 2008 tuhatta 0 - 12 vuotiasta kohden Teuvalla oli lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä 50. Valtakunnallinen vastaava luku oli 180. 13 - 17 -vuotiaiden kohdalla Teuvan luku oli 220 ja valtakunnallinen puolestaan 570. Sen sijaan aikuisten kohdalla tilanne oli aivan päinvastainen. Teuvalla käyntejä oli 660 kpl tuhatta ikäluokan asukasta kohden, kun vastaava luku valtakunnallisesti oli 270. Luvut ovat noin-lukuja, koska ne on poimittu pylväsdiagrammeista. Ovatko siis lapset hyvin terveitä ja aikuiset sairaita, vai onko lapsillemme tarjolla liian vähän heidän tarvitsemiaan palveluja? Tätä asiaa tulee jatkossa vielä tutkia.

torstaina, kesäkuuta 09, 2011

Ensihoito

Vappuna voimaan tulleessa Terveydenhuoltolaissa ensihoidon järjestäminen on annettu sairaanhoitopiirien tehtäväksi. Palvelu kattaa kiireellisen sairaankuljetuksen sekä siihen kiinteästi liittyvät tehtävät. Sairaanhoitopiirillä on siis järjestämisvastuu kiireellisestä sairaankuljetuksesta koko alueellaan. Se voi tuottaa palvelun itse, ostaa sen toiselta sairaanhoitopiiriltä tai pelastuslaitokselta tai yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä. Uusi käytäntö tulee voimaan vuoden 2013 alussa.

Aiemmin vastuu palvelun järjestämisestä on ollut terveyskeskuksilla. Hyvin suuren osan sairaankuljetuksesta ovat Suomessa hoitaneet yksityiset yritykset, joiden kanssa terveyskeskuksilla on ollut sopimus.

Valmistelun tässä vaiheessa näyttää siltä, että tulossa on iso muutos. Useat sairaanhoitopiirit valmistelevat kiireellisen sairaankuljetuksen siirtoa omaksi toiminnakseen. Yrittäjien sopimukset siis päättyisivät. Sairaita kuljetettaisiin sairaanhoitopiirin ambulansseilla, ja ensihoidon henkilökunta olisi palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin.

Näyttäisi siltä, että palvelutaso säilyisi ja paikoin paranisi. Ensihoito pystyttäisiin kytkemään tiiviimmin osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta. Ensihoitoa olisi tässä mallissa sairaanhoitopiirin hyvä kehittää osana omia ydintoimintojaan. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että kustannukset nousisivat merkittävästi, kun kaikista ajoista ja varallaoloista maksettaisiin korvaus kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Nythän yrittäjät ajavat itse suuren osan kalleimmista tunneista. Mielenkiintoista on myös se, että kun nykyisin yleensä pohditaan palvelujen yksityistämistä, tässä näköjään edetään aivan päinvastaiseen suuntaan.

Radan kunnostuksen kannattavuudesta selvitys

Liikennevirasto vastasi nopeasti Teuvan kunnanhallituksen esitykseen, jolla kiirehdittiin Suupohjan radan perusparannusta. Liikennevirasto aikoo kuluvana vuonna selvittää rataosuuden päällysrakenteen uusimisen yhteiskunnallisen kannattavuuden muuttuneessa kuljetustilanteessa.

keskiviikkona, kesäkuuta 01, 2011

Norinrivi

Asunto Oy Norinrivi on viime vuodet ollut hiljainen talo. Vuokralaisia ei oikein ole löytynyt, ja asuntojen kuntokin on rapistunut. Asunnosta 3 on omistanut Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ja loput 2 Teuvan kunta.

Teuvan kunta ostaa asuntoyhtiön koko osakekannan. Talon asunnot kunnostetaan, ja talon energiatehokkuutta parannetaan. Jos valtuusto asian hyväksyy, asunto-osakeyhtiö saa tähän tarkoitukseen kunnalta 10 vuoden lainan. Kun asunnot ovat ehommassa kunnossa, kunta ja kyläyhteisö yhdessä markkinoivat asuntoja uusille asukkaile.

maanantaina, toukokuuta 30, 2011

Aloitteiden käsittelystä

Kuntalaki kertoo:

"Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet."

Niinpä on nyt sitten summattu, mitä eri aloitteille on tapahtunut. Pidämme aloitteista luetteloa, josta ne kirjataan pois, vasta kun ne on toteutettu, tai päätetty että niiden johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin.

Listalla on tällä hetkellä yhteensä 24 aloitetta. Niistä 10 on jätetty vuonna 2010, 10 ennen vuotta 201 ja 4 vuonna 2011.

Ennen vuotta 2010 jätetyistä listalle vielä olevista aloitteista, vain yksi on saanut lopullisen ratkaisunsa. No, toteutettuja hankkeita poistettiin listalta vuosi sitten. 5 aloitetta odottaa toteutustaan. Lähinnä niitä on esitetty tiehallinnon investointiohjelmaan, tai ne odottavat määrärahavarausta kunnan budjettiin. 4 on vielä selvittelyssä ja ratkaisua vailla.

Viime vuoden aloitteista 8 on ratkaistu, 1 odottaa toteutustaan ja 1 on ratkaisematta

Kuluvan vuoden osalta 2 asiaa on ratkaistu ja 2 käsittelemättä.

Ratkaistuista tapauksista noin puolessa on päädytty aloitteen tekijän kannalta myönteiseen ratkaisuun. Toteutustaan odottavissa hankkeissa kunnan kanta on yleensä myönteinen, mutta toteutus riippuu kunnan tai yhteistyökumppanin määrärahatilanteesta. Varsinaisia ikuisuuskysymyksiä ovat esitykset teiden perusparannuksista ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta.

Tällainen kevyt tilastollinen tarkastelu osoittaa, että aloitteita jätetään suhteellisen paljon. Minusta se on varsin myönteinen asia. Aloitteet myös otetaan vakavasti, ja niissä esitetyillä asioilla on edellytyksiä tulla toteutetuiksi. Sen sijaan parannettavaa meillä on edelleen valmistelun nopeudessa. Liian usein aloitteet jäävät liian pitkäksi aikaa odottelemaan aikoja parempia. Joskus on parempi tehdä kielteinen päätös, kuin jättää asia roikkumaan. Samoin parannettavaa on siinä, miten pidämme yhteyttä aloitteiden tekijöihin.

keskiviikkona, toukokuuta 25, 2011

Julkisen talouden kestävyysvaje

Ajattelin, että minunkin blogissani pitäisi tällainen muotisana vilahtaa. Eipä minulla siihen järisyttävää kannanottoa ole, talousoppineet osaavat siitä enemmän kertoa. Säätytalolla siitä kovasti neuvotellaan. Enpä silti usko sen neuvottelemalla pienenevän.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kunnat olisivat saamassa lisää tehtäviä mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Asia on hyvä ja kannatettava. Mutta samaan aikaan on ollut esillä myös arvailuja mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista sekä yhteisövero-osuuden pienentämisestä tuohon otsikon termiin viitaten. Nämä asiat sopivat yhteen aika huonosti.

Jos kuntien tuloja leikataan, kunnat tietysti pyrkivät edelleen tehostamaan toimintaansa. Löysät pois, eihän siinä mitään. Julkisia varoja tulee käyttää mahdollisimman viisaasti ja vastuullisesti. Kuntien suuret menot ovat kuitenkin tärkeimmissä peruspalveluissa, joten nopea sopeutustarve kirpaisee juuri niitä.

Kuntien oikeasta määrästä käydään uuvuttavaa eipäs-juupas -keskustelua. Nythän niitä on tehtyjen kuntaliitosten jälkeen 336. Joidenkin mielestä niitä pitäisi olla 200, toisten mielestä 100, joillekin riittäisi 20. Nykyisten lakien voimassa ollessa kuntaliitos aiheuttaa välittömästi lisäkustannuksia, koska henkilöstöä ei voida viiteen vuoteen vähentää, ja palkat on harmonisoitava (samasta työstä sama palkka, kenenkään palkka ei saa laskea). Pitemmällä aikavälillä olennaisia säästöjä saadaan toimintoja keskittämällä. Käytännössä se tarkoittaa, että liitoskunnasta lakkaavat esim. terveyskeskus, lukio, yläaste ja kyläkoulut. Kuntaliitoksista tehtyjen tutkimusten mukaan juuri nämä palvelut ovat ensimmäisenä olleet liipasimella.

Odottelemme uutisia Säätytalolta...

tiistaina, toukokuuta 24, 2011

Pekka Rahkonen eläkkeelle



Perjantaina oli Pekka Rahkosen viimeinen työpäivä. Pidettyään vuosilomansa Pekka jää eläkkeelle. Perjantaina Pekan työkaverit kierrättivät Pekkaa tapaamassa niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa arkea on eletty. Taisi päivän ohjelmaan kuulua leikkimielinen lääkärintarkastuskin; päästetäänkö näin vireä mies vielä eläkkeelle. Oheinen kuva on siitä, kun Pekka poikkesi täällä Teuvan kunnan yhteispalvelupisteessä tapaamassa minua ja muita yleishallinnon työläisiä. Vaikka kuvassa Pekan ilme on vakava, on asu paljon puhuva...

Pekka on tehnyt varsin mittavan työn Teuvan sosiaalijohtajana. Tunnen hänet hyvin harkitsevana ja asioita monesta näkökulmasta tarkastelevana miehenä. Hänellä on myös ollut hyvin merkittävä rooli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän rakentamisessa. Toivotan Pekalle hyviä eläkepäiviä!

Elinkeinostrategian tarkistus

Yhdessä elinkeinopoliittisen toimikunnan kanssa on valmisteltu esitys elinkeinostrategian tarkistamiseksi. Hallitus ottaa kantaa asiaan maanantaina.

Yritysten investointituet saavat esityksen mukaan jatkoaikaa vuosille 2011 - 2012. Soveltamisala hieman laajenee. Tukea voi saada nyt myös vanhan kiinteistön hankintaan tai kunnostukseen, kun kiinteistöä käytetään teollisuus- tai palvelualan yritystoiminnassa. Suoraa investointitukea voi saada aiempaa pienempiin investointeihin. Ennen alaraja oli 20.000, nyt 10.000. Toivottavasti tämä edesauttaa sitä, että entistä pienemmät yritykset voisivat käyttää näitä investointikannustimia.

Uutta strategiassa on yrityskauppojen edistäminen. Korkotukea voi tietyin rajoituksin saada teuvalainen yksityishenkilö tai yritys, joka hankkii yrityksen tai enemmistöosuuden yrityksestä. Hankittava yritys voi toimia Teuvan ulkopuolellakin, mutta yrityskaupan tulee vahvistaa yrittäjän toimintaa Teuvalla.

maanantaina, toukokuuta 23, 2011

TeuvaON

Kunnan nettisivuille on ilmestynyt uusi linkki. Aloitussivun oikeassa reunassa Viikon kuva -painikkeen yläpuolella lukee TeuvaON. Kyseessä on internetin sosiaalisen median (tai minä puhuisin mieluummin yhteisömediasta)keinoin toteutettu sivusto, jossa Teuvaa tuodaan monipuolisesti esiin paikkakuntana. Palvelu on ollut verkossa vasta pari viikkoa, ja se kehittyy koko ajan. Taustalla on ajatus, joka nousi esiin Teuvan markkinointistrategiaa laadittaessa. Tavoitteena on ollut tuottaa alusta, jota teuvalaiset toimijat voisivat käyttää oman toimintansa esiin tuomiseen. Samalla tietysti on pyrkimyksenä, että teuvalainen osaaminen ja vireä toiminta olisi mahdollisimman hyvin yhdessä paikassa näkyvissä.

Olet tervetullut mukaan sisällön tuottajaksi! Ei nimittäin ole vaikeata noilla välineillä! Lisätietoja antaa tarvittaessa Johanna Peltoniemi, email etunimi.sukunimi@teuva.fi, puh. 050 518 5138.

perjantaina, toukokuuta 20, 2011

Vielä vilkkaampi Teuva

Eilen illalla kokoontui Laurilan Wisiittiin 30 teuvalaista kauppiasta ja palvelualan yrittäjää miettimään, miten teuvalaisia voitaisiin palvella entistä paremmin. Ja samalla tietysti myös sitä, miten euro kiertäisi juohevasti omalla paikkakunnalla.

Illan aluksi jokainen sai miettiä viittä peruskysymystä. Ne käsittelivät mm. Teuva-brändiä, yritysten yhteismarkkinointitarvetta, keskustan kehittämistä, yhteiskoulutustarvetta ja mahdollisuutta kehittää Teuvalle uusia tapahtumia. Uusia ideoita kerättiin koko joukko. Niitä työstetään eteenpäin Teuvan yrittäjien kauppiastoimikunnassa, keskustan kehittämisen jatkopohdinnoissa ja kunnan markkinointityöryhmässä.

Illan mittaan kuultiin myös esityksiä mm. nettimarkkinoinnin mahdollisuuksista sekä yritystukiperusteiden kaavailluista muutoksista.

torstaina, toukokuuta 19, 2011

Suupohjan rata...

...täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Peruskorjausta suunnitellaan, vaan koska korjaus oikeasti radalle saadaan, on vielä arvailujen varassa. Radalla liikenne vähenee, nopeuksia on alennettu, kuljetustaksat nousevat ja tasoristeyksissä on viime vuosina tapahtunut useita onnettomuuksia.

Teuvan kunnanhallitus haluaa vauhdittaa radan kunnostusta. Radalla on suuri merkitys puukuljetuksille. Rata on suuri mahdollisuus alueen elinkeinooelämälle. Kaskisten mainion syväsataman merkitys pienenee olennaisesti, jos sinne ei johda kunnollista rataa. NECL II -hankkeessa (Midnordic Green Transport Corridor Development project North East Cargo Link II)on tavoitteena Keskipohjolan itä-länsi -suuntaisen kuljetuskäytävän kehittäminen Norjan rannikolta Sundsvallin, Kaskisten, Seinäjoen, Jyväskylän ja Parikkalan kautta aina Pietariin asti.

Teuvan kunta toivoo, että rahaa Suupohjan radan perusparannukseen löytyisi jo vuoden 2012 valtion budjettiin.

maanantaina, toukokuuta 16, 2011

Maakunta ja me

Teuvan kunnanhallitus vierailee tänään Etelä-Pohjanmaan liitossa. Käymme läpi yhteisesti mielenkiintoisia aiheita. Teuvan näkökulmasta tuomme esiin mm. Suupohjan radan pikaisen perusparannuksen tärkeyttä. Täällä maakuntarajan läheisyydessä meille on myös hyvin tärkeää maakuntien hyvän yhteistyön kehittyminen. Puhumme varmaan myös Seinäjoen ja muun maakunnan välisistä suhteista sekä erityisesti toisen asteen koulutuksen kehittämisestä. Toivomme maakuntakaavan etenevän nopeasti, koska siinä otetaan kantaa tuulivoimapuistojen sijoittumiseen.

Vierailuamme varten Marko Rossinen on koonnut mielenkiintoista tilastoaineistoa. Sen mukaan Teuvalla asuu 3,1 % Etelä-Pohjanmaan väestöstä. Väestöosuuttamme enemmän meillä on mm. lähivuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä, maatalouden työpaikkoja, yli 65-vuotiaita, maatiloja, yrittäjiä, kuolleita, keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja työttömiä. Suunnilleen väestömääräämme vastaavasti meillä on asuntoja, veronalaisia tuloja, pitkäaikaistyöttömiä ja työikäisiä eli 15 - 64-vuotiaita. Suhteellisesti vähän meillä on poliisin tietoon tulleita rikoksia, ulkomaalaisia, korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, palvelualojen työpaikkoja, aloittaneita yrityksiä, lapsia ja nuoria, teollisuuden työpaikkoja ja autoja.

Muuta tilastoista poimittua: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Teuvan asukasluku laskee vuoden 2025 loppuun mennessä noin 500 hengellä. No, sitä ennustetta vastaan toimimme aktiivisesti. Yhden hengen asuntokuntia Teuvalla (32,5 %) on maakuntaa (36,1 %) ja muuta maata (40,7 %) vähemmän. Viime vuoden lopulla Teuvalla asui 44 ulkomaiden kansalaista. Se on kovin vähän, mutta Teuvallakin ulkomaalaisten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Esimerkiksi vuoden 1990 lopussa ulkomaalaisia oli vain 6. Vuonna 2008 Teuvalla kävi töissä 381 henkeä muista kunnista. Teuvalta kävi muissa kunnissa töissä 754 henkeä. Tällä hetkellä Teuvalla erityisesti miesten työttömyys on korkea. Maaliskuun lopussa miesten työttömyysaste oli 10,9 %, naisten puolestaan 5,8 %. Teuvan yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 121,1 miljoonaa euroa, ja niissä oli töissä 1081 henkilöä.

keskiviikkona, toukokuuta 11, 2011

Sähköistä asiointia

Maatalouden tukihakemuksista jätettiin Teuvalla sähköisesti jo yli puolet (50,4 %.Meitä enemmän sähköisesti asioivat Etelä-Pohjanmaalla vain Kuortaneen maatalousyrittäjät (peräti 70,7 %). Keskimäärin maakunnassa joka kolmas tila jätti hakemuksensa bitteinä. Tukea hakeneita tiloja oli Teuvalla tänä vuonna 250, kun vuonna 2010 niitä oli 264.

perjantaina, toukokuuta 06, 2011

Kuukauden yritys

Teuvan Yrittäjät on päättänyt tuoda esiin teuvalaista yrittäjyyttä uudella tavalla. Kerran kuukaudessa palkitaan "kuukauden yrittäjä". Heinäkuussa palkintoa ei myönnetä, eikä myöskään marraskuussa, jolloin normaalisti myönnetään "vuoden yrittäjä" -palkinto. Ensimmäisen palkinnon sai tällä viikolla Maanrakennus ja kuljetus Paakkunainen Oy. Yritys on laajentanut toimintaansa innovatiivisesti mm. purkujätteen ja kierrätyslasin murskaukseen. Onnea palkinnon johdosta!

Yrittäjien idea on toimiva. Teuvalla riittää hyviä, ansioituneita yrittäjiä. Kerran kuussa myönnettävä palkinto esittelee monipuolisesti teuvalaisten yritysten kirjoa sekä palvelujen ja tuotteiden valikoimaa.

torstaina, huhtikuuta 28, 2011

Varala Sekin johtoon

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yhtymävaltuusto valitsi eilen illalla Sakari Varalan yhtymän johtajaksi. Nykyinen johtaja Risto Kuutti jää eläkkeelle myöhemmin tänä vuonna.

Sakariin kohdistuvat Teuvalla suuret odotukset. Emme ole kaikilta osin olleet tyytyväisiä Sekin palveluihin. Nyt Sekin toimintaa mietitään uusiksi. Eli hienosti sanoen laaditaan uutta strategiaa. Uusi johtaja osallistuu jo tähän työhön, ja linjaa varmasti toimintoja oman näkemyksensä mukaan. Sakarilla on vankka kokemus yrittämisestä haasteellisella toimialalla. Hän tuntee yrittäjien arjen, ja kehittämisen karikot.

maanantaina, huhtikuuta 11, 2011

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2011 ja 2012. Paperia on valmistellut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on ollut sosiaalipalvelujohtaja Pekka Rahkonen. Teuvalta ohjausryhmässä ovat toimineet myös johtokunnan jäsen Teijo Toivonen ja varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä. Työssä mukana on ollut sankka joukko alueen nuorten ja lasten kanssa työtä tekeviä.

Suunnitelma on varsin laadukas. Monet asiat Suupohjassa ovat hyvin, mutta monet asiat myös kaipaavat kohennusta. Lapsiperheiden kotiapua tarvitaa lisää. Kouluterveydenhuolto kaipaa lisäresursseja. Vanhemmat haluavat kasvatustyöhönsä vertaistukea. Muutamia mainitakseni.

Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon käyntien määrä on alueella vähäinen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Sen sijaan aikuisväestön osalta käyntejä on aika paljon. Tämä tilasto vaatii avaamista: Onko lasten ja nuorten osalta tarve oikeasti näin pieni, vai onko palveluja liian vähän tarjolla?

maanantaina, huhtikuuta 04, 2011

Viikon kuva

Teuvan kunnan nettisivujen yläpalkissa on painike, jossa lukeepi "Viikon kuva". Sen takaa löytyy aivan upeita Heikki Mahlamäen ottamia valokuvia. Luonnon kiertoa ja paikallista elämää tallentuu tähän kuvapäiväkirjaan. Kannattaa tsekata. Joka viikko ilmestyy uusi kuva. Aika moni on kyllä tsekannutkin, klikkausmääristä päätellen.

maanantaina, maaliskuuta 28, 2011

Pikkusen pakkasella

Vähän niin kuin tämä keväinen sää näinä aamuina... Siis Teuvan kunnan tilinpäätös, jonka kunnanhallitus saa illalla allekirjoitettavakseen. Tulos on 237.604 euroa alijäämäinen. Vielä budjettia laadittaessa ennakoitiin alijäämää kertyvän miljoonan enemmän.Toimintakulut pysyivät sillä lailla kurissa, että käyttöaste oli 99,3 %, säästöä 0,2 miljoonaa. Mutta varsinaisesti tulosta oikaisi se, että talouselämä elpyi odotettua nopeammin, ja verotulot eivät notkahtaneet niin paljoa, kuin pelättiin. Tosin ei verotulojen kehitys mikään kovin hyvä ollut. Veroprosentin nostosta huolimatta ne olivat suunnilleen vuoden 2009 tasoa, eli 14,9 miljoonaa euroa. Sen sijaan valtionosuuksien määrä nousi 5,6 % ja oli nyt 15,6 miljoonaa euroa.

Kassavarat vähenivät vuoden aikana noin 0,5 miljoonaa. Kassaa on vielä jäljellä 3,4 miljoonaa. Tasaisen vauhdin taulukolla tuo kassa riittää 32 päivän maksuihin. Uutta lainaa ei otettu, vanhoja makseltiin pois 158.000 euroa. Antolainoja myönnettiin 550.000 euroa.

Teuvan kuntakonserniin kuuluu emokunnan lisäksi viisi tytäryhtiötä, joista merkittävimmät ovat TEAK OY ja Teuvan Vuokratalot Oy. Koko konsernin toimintakulut olivat 72,5 miljoonaa euroa. Konsernitasolla ylijäämää kertyi 0,4 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat 1,0 miljoonaa euroa. Lainaa konsernilla oli 6,1 miljoonaa euroa, joka on asukasta kohti laskettuna 1.064 euroa.

tiistaina, maaliskuuta 22, 2011

Kehutaan välillä

Kunnat ovat tottuneet valittamaan erikoissairaanhoidon kustannuksista. Väestön ikääntyessä ja yhä parempia hoitoja kehitettäessä kustannuspaineet ovatkin kovat. Etelä-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri on kuitenkin saanut kustannuksensa pidettyä jo parin vuoden ajan varsin mallikkaasti kurissa. Tiukat budjetit on menojen puolella alitettu, ja kunnat ovat tilinpäätöksen yhteydessä saaneet maksuosuuksistaan palautuksia. Myös kuluva vuosi on budjetoitu varsin pienelle menokasvulle.Samaan aikaan toiminta on tehostunut ja jäntevöitynyt. Myönteisen muutoksen ovat myös asiakkaat voineet todeta. Keskussairaalassa on menossa isot investoinnit, ja toiminnot niiden vuoksi koko ajan kovassa myllerryksessä. Melkoinen saavutus siis.

Usein kuulee väitettävän, että pienikin yksittäinen heilahdus pienen kunnan erikoissairaanhoidon menoissa laittaisi pienen kunnan polvilleen. Teoriassa näin voi käydä. Meillä on kuitenkin aika hyvä kalliiden hoitojen hintojen tasausjärjestelmä, jonka kautta menojen heilahteluja tasataan omistajakuntien kesken. Yksittäinen iso muutos yhden vuoden menoissa voi olla kiusallinen, mutta ei sen pitäisi hyvin toimivaa (pientäkään) kuntaa raunioittaa. Yleensä kunnilla on jonkin verran taloudellista puskuria taseessaan.

keskiviikkona, helmikuuta 23, 2011

Terve(ys)talo?

Kunnanhallituksen puolikas (äänin 4 - 4, puheenjohtajan äänen ratkaistessa) päätti keskeyttää Terveystalon rakentamisen urakkatarjousmenettelyn. Tarjousmenettelyä pidettiin osaa mahdollisia tarjoajia syrjivänä, koska tarjoajilta kysyttiin heidän osaamistaan Terve talo -kriteerein toteutettuun rakentamiseen. Myös hyväksyttävien tarjoajien määrää (2) pidettiin liian pienenä. Väitettiin myös toimitun Teuvan kunnan hankintaohjeiden vastaisesti, koska hankintailmoitusta ei ollut julkaistu Teuvan kunnan internet-sivuilla.

Hämmennystä on tuntunut herättävä erityisesti Terve talo -kriteeristö. Ohessa hieman tietoa asian taustoista Kiinteistöliiton nettisivuilta:

"Terve talo - teknologiaohjelma 1998-2002

Kiinteistöliiton koordinoiman Terve talo -teknologiaohjelman tavoitteena oli rakennuksen sisäilman ja terveysominaisuuksien parantaminen. Ohjelmassa kehitettiin tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyvien prosessien ominaisuuksia ja laatua.

Projektin kuvaus

* Terve talo on rakennus, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että se tarjoaa kilpailukykyisesti terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoitustaan vastaavat olosuhteet siellä asuville tai työskenteleville.
* Terveessä talossa on viihtyvyyttä ja työtehoa parantava hyvä sisäilmasto.
* Terve talo on rakennettu laadukkaaksi, kestäväksi ja taloudelliseksi.
* Rakennusta käytetään ja hoidetaan siten, että sen ominaisuudet säilyvät.

Rakennustekniikka, sisäilma ja laatu eli Terve talo -teknologiaohjelma toteutettiin vuosina 1998-2002. Ohjelman vaikutuspiiriin kuuluivat koko kiinteistö- ja rakennusala sekä kiinteästi myös terveydenhuoltosektori. Terve talo -ohjelma rakentui neljästä painopiste-alueesta, joille kullekin on määritelty sisältö ja halutut tulokset:

Terve talo -ohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli, että ohjelman vaikutuksesta sisäilmalle asetettavat vaatimukset tiukentuvat. Ohjelma synnyttää muun muassa kokonaan uusia tuotteita ja niitä valmistavaa teollisuutta sekä nykyisiä korvaavia tuotteita tai ominaisuuksiltaan nykyisiä parempia tuotteita. Se aikaansaa myös lisäarvoa kiinteistötalouteen ja niille toiminnoille, joita kiinteistöt palvelevat.

Ohjelman vaikutukset kansantaloudelle alentuneina terveyskuluina ja parempana työn tuottavuutena on arvioitu ainakin kahdeksi miljardiksi markaksi vuodessa."

Niin, markoista tosiaan puhuvat, mutta tarkoittanevat euroja ;-) Teuvan Terveystalon osalta näitä jo siis aika pitkään käytössä olleita kriteereitä haluttiin tässä hankkeessa korostaa, koska uutta taloa ollaan rakentamassa nimenomaan ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi.

maanantaina, helmikuuta 14, 2011

Maaseutuhallinnon järjestäminen

Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on annettu 30.3.2010. Laki velvoittaa kunnat kokoamaan maaseutuhallintonsa nykyistä suurempiin yksiköihin. Yhteistoiminta-alueella tulisi olla vähintään 800 tukihakemuksen jättänyttä maatilaa. Päätökset yhteistoiminta-alueista tulee tehdä kuluvan vuoden vappuun mennessä.

Suupohjan neljä kuntaa (Kauhajoki, Karijoki, Isojoki ja Teuva) ovat käyneet keskusteluja yhteisen maataloushallinnon muodostamisesta. Alueella on tällä hetkellä noin 1.100 tilaa. Näissä tehtävissä kuntalaisia palvelee alueella kahdeksan henkilöä. Esillä ovat olleet vaihtoehtoina isäntäkuntamalli, jossa toiminta siirtyisi osaksi Kauhajoen kaupungin organisaatiota tai vaihtoehtoisesti maataloushallinnon liittäminen osaksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Toiminta uudessa muodossaan alkaisi joko vuoden 2012 tai 2013 alussa.

tiistaina, helmikuuta 08, 2011

Yhteiskoulun remontti

Yhteiskoulun peruskorjaus alkaa tämän vuoden aikana. Hankkeeseen olemme saaneet valtionosuutta 1,6 miljoonaa euroa. Se, että hankkeen toteutusta myöhennettiin vuodella, mahdollistaa sen, että remontin ensimmäinen osa eli nimenomaan Yhteiskoulun osuus, voidaan tehdä katkotta yhteen putkeen. Näin koulutyölle aiheutuvat haitat remontista jäävät pienemmiksi.

Yhteiskoulun sisäilmaongelmat herättävät huolta. Koulun sisäilmaa on tutkittu vuosien varrella useaan otteeseen, mutta mitään hälyyttävää ei mittauksissa ole ilmennyt. Kuluneen talven aikana on tehty uusia mittauksia, joiden tuloksia emme ole vielä saaneet.

Osa oppilaista ja opettajista kuitenkin on saanut sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Asia on siis syytä ottaa vakavasti. Koululle perustetaan sisäilmatyöryhmä, johon tulee viranomaisten, koulun, opettajien ja vanhempien edustus. Työryhmä saa kaiken asiasta kertyvän tiedon käyttöönsä, mm. joulukuussa laaditun sisäilmakyselyn tulokset. On tärkeää, että tässä(kin) asiassa tieto kulkee kaikkiin suuntiin. Tulosten perusteella tehdään tarvittavat ratkaisut mm. korvaavien tilojen käyttöön otosta.

maanantaina, helmikuuta 07, 2011

Terveydenhuoltolaki

Uusi laki terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä tulee voimaan vappuna. Laki pyrkii häivyttämään rajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Laki ottaa myös huomioon monet uudet palvelujen järjestämistavat, kuten yhteistoiminta-alueet. Laki velvoittaa eri tasoilla eri toimijat yhteisiin suunnitelmiin ja toimintojen yhteensovittamiseen. Kokoustamista ja kahvin juontia on siis luvassa paljon. Potilastietoja voidaan käyttää entistä vapaammin, mikäli asiakas ei sitä erikseen kiellä. Samoin asiakas voi entistä vapaammin valita hoitopaikkansa. Sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Tässä joitakin poimintoja lain tuomista muutoksista.

Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Tämä suunnitelma voi käytännössä suppeimmillaan olla nykytilanteen kuvaus, joka ei muuta voimassa olevia käytäntöjä. Mutta parhaimmillaan se voi olla hyvinkin merkittävä paperi, jossa mietitään uusiksi kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välinen työnjako sekä palveluketjut.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat pykälät muodostavat ehkä merkittävimmän haasteen. Lain 11 §:n mukaan kunnan on päätöksiensä valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Seuraava pykälä velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Selkoa tulee tehdä myös siitä, miten kunnan toimenpitein kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin vastataan. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Sen lisäksi kerran valtuustokaudessa pitää laatia kattava hyvinvointikertomus. Kunnan strategisessa suunnittelussa tulee asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueensa kunnissa.

perjantaina, tammikuuta 28, 2011

Kinnulan-malli

Teuvan tulevaisuuslautakunta vieraili tänään Kinnulan kunnassa. Varsinainen kiinnostuksen kohde oli malli, jolla Kinnula on hoitanut työllistämistään. Koska työttömyys aiheuttaa kunnalle sekä välittömästi että välillisesti isoja kustannuksia, Kinnula on panostanut siihen, että jokaiselle työttömällle löydetään työpaikka. Kunta palkkaa työttömät, ottaa valtiolta työllistämistuen ja sijoittaa työttömät töihin yrityksiin, maatiloille ja kunnan omiin toimintoihin. Nuorille on työpaja, jossa työelämään tutustutaan ohjatussa ympäristössä.

keskiviikkona, tammikuuta 26, 2011

Potku

Liikelaitoskuntayhtymässä on alkanut 1.9.2010 POTKU-hanke. Nimi on lyhenne sanoista "Potilas kuljettajan paikalle". Hankkeen tavoitteena on kehittää avoterveydenhuoltoa terveyshyötymallin pohjalta ja kehittää pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa. Lainailen ja lyhentelen tähän hankkeen itse määrittämiä tavoitteita:

Terveyshyötymallissa potilas saa "kuljettajan paikan" ja terveydenhuollon ammattilaisista tulee potilaan valmentajia ja tukijoita. Potilas saa mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja kantaa vastuuta hoidon toteutumisesta itselleen sopivalla tavalla. Hanke on osa laajempaa, koko Väli-Suomen kattavaa hanketta.

Keskeisenä uudistamistavoitteena on kehittää terveyskeskusten toimintaa pitkäaikaissairauksien ehkäisy- ja hoitomallin (Chronic Care Model, Terveyshyötymalli) mukaisesti. Keskeistä on kehittää myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, vastuunottoa ja omahoidon osaamista. Toimiva yhteydensaanti ja sähköisen asioinnin kehittäminen lisäävät näitä mahdollisuuksia. Tietojärjestelmien käytön tehostaminen parantaa tiedonsaantia ja terveyskeskusten henkilöstön moniammatillisen tiimityön kehittäminen lisää osaamista ja työhyvinvointia.

Terveyshyötymallin mukaisesti toimivassa terveyskeskuksessa pitkäaikaisen sairauden hoito toteutetaan niin, että potilas tuntee hyvin oman sairautensa ja sen hoitomahdollisuudet ja toimii itse aktiivisesti niin, että sairaudesta johtuva haitta on mahdollisimman pieni. Terveyskeskuksessa potilaan tukena toimii valmistautunut, aktiivinen hoitotiimi, jolla on ajantasaiset tiedot potilaasta, tuki päätöksenteolle ja tarvittavat resurssit korkealaatuisen hoidon toteuttamiseksi. Näiden mahdollistamiseksi tarvitaan muutoksia johtamisessa ja työskentelytavoissa ja -välineissä.

Terveyshyötymalli parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden hoidon tuloksia, hallitsee kustannuksia sekä ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Ennaltaehkäisevän, potilaan omaa vastuunottoa tukevan tiimin ja hoitosuunnitelman toivotaan vähentävän ennakoimattomia päivystyskäyntejä. Kansainväliset kokemukset hoitomallista ovat myönteisiä: potilaan saaman hoidon laatu paranee ja sitä kautta saavutetaan paremmat hoitotulokset ja terveyshyöty, sekä hyödynnetään resursseja nykyistä tehokkaammin ja mielekkäämmin.

tiistaina, tammikuuta 25, 2011

296.

Taas on Suomen kunnat laitettu järjestykseen. Tällä kertaa toimeksiantajana oli Ilta-Sanomat. Kunnat laitettiin järjestykseen onnettomimmasta onnellisimpaan. Mittareina käytettiin väestön ikärakennetta, rikostilastoja, asukkaiden sosiaalisia ongelmia ja äänestysintoa. Suomen onnettomimmat kunnat ovat tämän listauksen mukaan Kemi, Forssa ja Lahti. Onnellisimmat ovat piskuiset Vårdö, Luoto ja Pedersöre. Teuva on Suomen 342 kunnan joukossa 296:nneksi onnettomin. Tai siis 47:nneksi onnellisin - ihan miten vain.

Eri asia on sitten, miten nuo mittarit oikeasti mittaavat onnellisuutta tai onnettomuutta. Tällaiset tilastotarkastelut lienevät lähinnä kehnon uutispäivän kansanhuvia.

maanantaina, tammikuuta 24, 2011

Aloitteet

Kunnan toimintaa koskien voi kuka tahansa kuntalainen tehdä aloitteen. Aloitteen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjeitse tai vaikkapa sähköpostilla. Aloitteita saamme vuosittain muutamia, osa kuntalaisilta, osa valtuutetuilta tai valtuustoryhmiltä. Aloitteet ovat tervetulleita, koska ne heijastavat kuntalaisten näkemyksiä siitä, miten kunnan toimintaa tulisi kehittää. Aloite on kuitenkin yleensä yksittäinen mielipide, joten kaikkia aloitteita ei voida aina toteuttaa.

Olemme huomanneet aloitteiden käsittelyssä puutteita. Toisinaan aloitteen käsittely on ollut kovin hidasta ilman hyväksyttävää syytä. Aloitteen tekijä ei myöskään aina ole saanut tietoa, siitä missä asian suhteen mennään.

Luomme kevään aikana yksinkertaisen mallin, jolla aloitteiden käsittelyä tehostetaan. Ainakin seuraavat ominaisuudet mallissa tulee olla: Kun aloite tulee kuntaan, aloitteen tekijälle ilmoitetaan, kuka vastaa asian valmistelusta, ja missä aikataulussa asiaa käsitellään. Jos aloitteen käsittely vaatii pidemmän selvittelyn, aloitteen tekijää pidetään asian etenemisestä ajan tasalla. Näin hän voi myös asian saamia käänteitä kommentoida. Aloitteista pidetään rekisteriä, josta voi koska tahansa tarkistaa, mitä aloitteita on vireillä, ja missä vaiheessa niiden käsittely on. Tavoitteena on aloitteiden ripeä käsittely laadun siitä kärsimättä.

perjantaina, tammikuuta 21, 2011

Investointien määrä

Viime aikojen poliittisessa keskustelussa olen usein kuullut väitteen, että Teuvalla ei ole investoitu mitään 20 vuoteen. Se on aika eriskummallinen käsitys. Pelkästään viiden viime vuoden aikana (2006 - 2010) olemme investoineet yhteensä 9,3 miljoonan euron edestä. Tämä on tehty käytännössä kokonaan ilman lainanottoa.