maanantaina, helmikuuta 27, 2006

Miten kehittäisit Parraa?

Snow Park Parrassa on kausi parhaimmillaan. Hiihtolomaviikko menossa, rinteet hyvässä kunnossa, ja aurinkokin hymyilee! Rinteet täyttää liikunnan riemu. Ja jos ei uskaltaudu rinteeseen, voi hiihtää vaativassa Parran maastossa, tai suunnata hiihtoretkensä laduille, jotka vievät helpommille kankaille. Puitteet ulkoiluun, liikuntaan ja yhdessä oloon ovat mahtavat.

Kesäaika Parrassa on hiljaisempi. Mökit, leirintäalue, uimaranta ja vaellusreitit Parramajaa ja Pauli Nevala -salia unohtamatta antavat monia mahdollisuuksia myös kesäaktiviteetteihin. Onhan jo pelkästään Parran luonto upea elämys täällä lakeuden laidalla! Teuvan kunta on yhteistyössä Teuvan Rivakan ja muutamien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa aloittamassa kehittämissuunnitelman laatimisen alueelle.

Olisiko Sinulla ajatuksia ja ideoita alueen kehittämiseksi? Hiihtoputkea tai curling-hallia emme ole rakentamassa. Mieluummin otan vastaan ajatuksia, joiden avulla voimme hyödyntää kaikkea sitä hyvää palveluvarustusta, jota alueella jo on. Rytmiryhmää asian pohdintaan ei ole vielä nimetty. Kiinnostaisiko Sinua tulla mukaan ryhmään ideoimaan?

Muutes, parhaasta maaliskuun puoliväliin mennessä tälle palstalle ilmestyvästä toteuttamiskelpoisesta kehittämisideasta lupaan tarjota kahden hengen päiväliput Parran rinteen hisseihin.

tiistaina, helmikuuta 21, 2006

Teuvalaisilla yrityksillä menee hyvin

Tänä lyhyenä aikana, jonka olen Teuvalla ollut (vasta vajaat viisi kuukautta), olen pyrkinyt käymään yrityksissä aina, kun aika antaa myöten. Olen saanut sellaisen varsin myönteisen vaikutelman, että teuvalaisilla yrityksillä menee hyvin! Tilauskirja on täynnä ja kapasiteetti käytössä. Laajentamissuunnitelmiakin on monella mielessä. Uusia suunnitelmia takataskussa. Lähinnä kiire toimitusten maailmalle saattamisessa estää heti viemästä kaikkia suunnitelmia käytäntöön. Monella tuntuvat myös seinät tulleen omassa yrityksessä vastaan.

Varmaankaan kaikkien yritysten tilanne ei voi olla näin ruusuinen. Otokseni on pieni, eikä siitä voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Se sai minut kuitenkin ajattelemaan, että kun elinkeinopoliittista ohjelmaa olemme tekemässä, olisiko hyvä toteuttaa teuvalaisissä yrityksissä jonkinlainen barometri-tyyppinen kysely? Kyseltäisiin yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja investointisuunnitelmista, tilatarpeista, toiveista kunnan ja elinkeinokuntayhtymän suuntaan. Vastata voisi tietysti luottamuksellisesti.

Kyllähän näitä kaiken maailman kyselyitä tietysti yritykseen tulee muutoinkin liikaa, mutta luulenpa että tästä kyselystä voisimme saada paikallisesti arvokasta tietoa. Barometrin voisi tehdä oppilaitosyhteistyönä tai SEK:n toteuttamana.

Mitäs olette yrittäjät asiasta mieltä?

keskiviikkona, helmikuuta 15, 2006

Kouluverkosta keskustellaan

Kouluverkkotyöryhmä aloitti tänään työnsä. Niin kuin oli odotettavissakin, aihe herättää voimakasta kiinnostusta kuntalaisissa. Oman koulun puolesta on moni huolissaan. Tässä asiassa tulee testattua, miten asialliseen ja toisemme huomioivaan tapaan olemme Teuvalla päätöksenteossa valmiit - niin poliitikot, virkamiehet kuin tavan kuntalaisetkin.

Tosiasia on se, että oppilasmäärät ovat voimakkaasti laskeneet, ja ne laskevat vielä tulevaisuudessakin. On tarpeen suunnitella, miten parhaiten koulunkäynnin järjestämme tulevina vuosina. Minusta tärkeintä on opetuksen sisältö ja ne edellytykset, jotka koulutyöhön voimme antaa. Tämä täytyisi sitten tehdä myös taloudellisesti järkevällä ja tehokkaalla tavalla.

Teuvan maaseutukylät ovat vahvoja. Kylillä on yleensä monia muitakin keskeisiä palveluja kuin koulu. Monelta kylältä löytyy kauppa, asiamiesposti, pankinkin konttori ynnä muuta. Kylillä toimii myös menestyviä yrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja kyläläisille ja usein kauempaakin tuleville. Nämä seikat puoltavat kyläkoulujen säilyttämistä. Samoin se yhteisöllisyys, joka pienen koulun ympärille on Teuvan kylissä rakentunut.

Teuvalla kylien väliset etäisyydet eivät ole pitkiä, ja tiet ovat kohtuullisessa kunnossa. Oppilasmäärien laskiessa oppilaskohtaiset kustannukset luonnollisesti kasvavat. Yksi opettaja joutuu opettamaan useampaa ikäluokkaa. Samanikäisten luokkakavereiden määrä pienenee. Koulun resurssit opetuksen kehittämisessä käyvät kapeiksi. Nämä seikat mielestäni puoltavat koulujen määrän vähentämistä. Tosin esimerkiksi yhdysluokkien hyödyllisyydestä on myöskin olemassa näyttöä ja hyviä kokemuksia.

Asia ei siis missään nimessä ole yksioikoinen eikä mustavalkoinen. Kouluverkkotyöryhmällä onkin vaikea tehtävä sorvata esitys, johon laajasti voitaisiin olla tyytyväisiä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää kuntalaisten kuulemista ja eri vaihtoehtojen selvittämistä. Kylillä ei ole jääty passiivisina odottelemaan tulevaa, vaan on lähdetty miettimään asioita ja tekemään rakentavia esityksiä. Toivottavasti niistä löytyy sellaisia ideoita, että voimme Teuvalla olla tekemässä jotakin uutta ja kokeilevaa koulutoimessa.

Joka tapauksessa, minusta kouluverkkokeskustelun tulisi rakentua siten, että vaikka joissakin asioissa olisimme eri mieltä, emme juuttuisi hyödyttömään eipäs-juupas -väittelyyn, vaan antaisimme arvoa toistemme näkemyksille. En usko, että tässäkään asiassa on vääriä mielipiteitä. Lopulta on kyse siitä, miten asioita arvotamme ja millaisia valintoja teemme. Tehtävien selvitysten jälkeen siitä, kuinka monta koulua Teuvalla tulevaisuudessa on, ja mistä niihin tarvittavat rahat otetaan, päättää teuvalaisten valitsema kunnanvaltuusto.

tiistaina, helmikuuta 14, 2006

Lossanmäki herättää kiinnostusta

Nopeat syövät hitaat. Vasta eilen valtuusto päätti ainutlaatuisesta tarjouksesta Lossanmäen alueen tonteista. Rajoitetun ajan myymme nuo hyvällä rakennusmaalla Kirkonkylän palvelujen läheisyydessä sijaitsevat tontit yhden euron kauppahintaan. Samaan hintaan tulevat vielä niin tontin puusto kuin vesi- ja jätevesiliittymäkin! Siinä on monelle nuorelle parille elämänsä tilaisuus oman kodin rakentamiseksi, sillä tontteja on tarjolla peräti 25 kappaletta. Lopullisia kauppakirjoja voimme tehdä vasta, kun valtuuston päätös on lainvoimainen, eli maaliskuun lopulla. Mutta alustavia varauksia voimme ottaa jo vastaan. Katsopa, mikä tontti sopisi Sinun kotisi paikaksi! Ensimmäinen varaus tehtiin jo tänään.

Niin - tontteja voi kysellä Rantakosken Erkiltä - parhaiten hänet tavoittaa matkapuhelimesta 0500 286 115.

tiistaina, helmikuuta 07, 2006

Vierailuja

Näin vuoden alussa ovi on käynyt tiuhaan. Olemme Teuvan kunnassa saaneet isännöidä niin Närpiön, Kaskisten kuin Kristiinankaupunginkin virahaltija- ja luottamushenkilöjohdon vierailuja. Osaltaan varmaankin valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on aktivoinut näitä tapaamisia.

Tilanne on ollut minulle hyvin mieluinen, koska näin olen tiiviissä aikataulussa uutena miehenä voinut tutustua naapuriemme päättäjiin. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä. Yhteistyö rannikon suuntaan ei ole niin laajaa kuin suomenkielisen Suupohjan kuntien kesken. Monia yhteisiä toimintoja kuitenkin on, ja muutamia uusia yhteistyön muotoja on selvittelyn alla.

Keskusteluissa on käsitelty mm. Selkämeren sairaalan tulevaisuutta, Lehtiharjun sairaalan käytön laajentamista rannikon kunnissa, ympäristöterveydenhuollon yhteistyöhanketta, mahdollisuutta johtaa jatkossa Jurvan ja Teuvan jätevedet Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamoon (selvittely menossa, valmistuu kevään aikana), seutuverkon kytkemistä rannikon vastaaviin hankkeisiin, kouluyhteistyötä jne.

Vaikka rannikolla puhutaankin kahta kieltä, vaikka maakuntaraja kulkeekin välissämme, ja vaikka suomenkielisen Suupohjan kuntien yhteistyö onkin jo vakiintuneempaa, kannattaa meidän jatkossa kaikissa merkittävissä kuntien yhteistyöhankkeissa ottaa huomioon myöskin nämä rannikon naapurimme. Suomenkielinen Suupohja on jatkossa monissa asioissa väestöpohjaltaan liian pieni alue järkevän yhteistyökokonaisuuden rakentamiseksi. Kaksikielisyys voidaan kääntää rikkaudeksi. Esimerkiksi kouluissa yhteistyö naapureiden kanssa voi motivoida omia nuoriamme ruotsin kielen opiskelussa.

keskiviikkona, helmikuuta 01, 2006

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmisteilla

Yrittäjät ja Teuvan kunta laativat yhdessä elinkeinopoliittista ohjelmaa. Tavoitteena on löytää keinot, jiolla yrittämisen edellytyksiä paikkakunnalla parannetaan. Tärkeää on myös selkeiden pelisääntöjen kokoaminen siitä, millä tavoin kunta tukee yritystensä kehittämistä, ja millä porkkanoilla uusia yrityksiä houkutellaan.

Yrittäjien ja kunnan yhteinen työryhmä on kokoontunut pari kertaa, ja ohjelman kulmakivet alkavat hahmottua. Kunnan vetovoimaa ja uutta kuntakuvaa rakennetaan kolmen keskeisen teeman perustalle. Ne ovat yrittäjyys, infrastruktuuri ja tekemisen meininki.

Yrittäjyys pitää sisällään mm. yrittäjien yhteistyön kehittämisen, yrittäjien aktiivisen osallistumisen paikkakunnan kehittämiseen, kunnan merkittävimpien yrityksien näkyvyyden sekä yritystukiperiaatteet.

Infrastruktuuri muodostuu mm. asunnoista ja tonteista, yritystiloista, hyvistä liikenneyhteyksistä, koulutuksesta, kulttuurista sekä peruspalveluista.

Tekemisen meininkiä edustaa mm. ripeä (etten sanoisi rivakka) päätöksenteko, toiminnan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus, sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä asukkaiden ja yrittäjien tuki yhdessä valitulle linjalle.

Ehkä kaikkein keskeisimmäksi teemaksi elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelussa on nousemassa yhdessä tekeminen. Ohjelmasta ei ole tulossa vain kunnan elinkeinopoliittista julistusta, vaan voimat kokoava yrittäjien ja kunnan yhteinen toimintaohjelma.