Turvallisempi huominen

Valtioneuvoston 14.6. tekemä periaatepäätös kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta kantaa yllämainittua nimeä. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet sekä esitetty 64 toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi.

Tässä joitakin hajapoimintoja, jotka eivät missään nimessä anna kunnollista kokonaiskuvaa ohjelmasta:

Syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet

Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä väkivallan ja onnettomuuksien taustalla. Alkoholi on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ja noin 10 prosentissa kaikista liikenneonnettomuuksista. Alkoholi liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin.

Hukkuneista nuorista noin 70 prosenttia ja vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleista noin puolet on päihtyneitä onnettomuushetkellä. Nuorten alkoholin käyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi ja itsensä tosihumalaan juovien osuus kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2009 terveystapatutkimuksen mukaan kuukausittain tosihumalaan asti juovia oli 14-18-vuotiaista pojista 22 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia.

Suomalaisen väkivallan erityispiirre on, että se liittyy kiinteästi syrjäytymiseen. Tavallisin suomalainen henkirikoksen tekijä on syrjäytynyt mies, työtön ja päihteiden väärinkäyttäjä ja joka on tekohetkellä vahvassa humalassa. Väkivallan
uhrit ja tekijät ovat usein samoja henkilöitä. Suomessa väkivalta kasaantuu voimakkaasti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista ei koe koskaan väkivaltaa. Vastaavasti yhteen prosenttiin väestöstä kohdistuu 67 prosenttia kaikesta väkivallasta. Samat taustatekijät liittyvät usein myös lähisuhde-ja perheväkivaltaan.

Syrjäytyneiden nuorten määrä on vuonna 2012 julkaistun raportin3 mukaan kasvanut viime vuosina vain vähän. Heidän määränsä on vaihdellut 1990-luvun alun 9 prosentista vuoden 2011 lopun noin viiteen prosenttiin. Syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 51 300. Näistä 32 500 on syrjäytymisen kovassa ytimessä. He eivät näy missään tilastoissa eikä ole tietoa siitä, missä he ovat ja mitä he tekevät. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljänneksellä on maahanmuuttajatausta ja joka kolmas
kouluttamaton vieraskielinen nuori on syrjäytynyt. Syrjäytymisriskissä on suuria eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Somalia puhuvista 15–29 vuotiaista nuorista yli 40prosenttia on syrjäytyneitä.

Verrattuna muihin läntisiin Euroopan unionin maihin Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Kotiympäristössä tapahtuu noin kolmannes tapaturmista ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 25 vuoden aikana. Kotitapaturmia tapahtuu miehille eniten huolto-, korjaus- ja rakennustöissä ja naisille eniten ruuanlaiton ja kotona liikkumisen yhteydessä. Yleisin kotitapaturman sattumistapa on kaatuminen.

Asumisen ja kodin lähiympäristön turvallisuus

Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Iäkkäät asuvat yhä pidempään kotona ja yksin asuvien iäkkäiden määrä lisääntyy. Iäkkäille tapahtuu paljon tapaturmia kotona, ja yleisimpiä näistä ovat kaatumiset ja matalat putoamiset. Kotona asuvista joka kolmas ja palvelukodeissa ja laitoksissa asuvista joka toinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. Kerran kaatuneella on suuri riski kaatua uudelleen, ja kerran kaatuneista noin puolet kaatuu uudestaan. Tapaturman seuraukset ovat usein vakavat johtuen iäkkään yleisestä hauraudesta. Iäkkäillä kotiympäristön turvallisuuden parantamisen ohella keskeistä on liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen.

Katuturvallisuus

Katuväkivallan määrä on tutkimuksen mukaan lähes puolittunut kolmessakymmenessä vuodessa. Iäkkäisiin kadulla ja kodin lähiympäristössä kohdistuneet varkaudet ovat lisääntyneet viime vuosina. Varkauksia tekevät usein nuoret syrjäytyneet henkilöt. Joukossa on myös ulkomailta tulleita ryhmiä, jotka valitsevat kohteekseen
iäkkäitä ihmisiä.

Suomessa tapahtuu noin 200 000 haittaan tai vammaan johtavaa liukastumista vuosittain. Niiden määrä onkasvanut noin 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liukastumista arvioidaan koituvan noin 200 miljoonan euron suorat kustannukset kansantaloudelle vuosittain.

Oppilaitosten turvallisuus

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalista häirintää oli kokenut 49 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä, 44 prosenttia lukiolaistytöistä ja 55 prosenttia ammattikoulussa opiskelevista tytöistä. Seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä, kuten huorittelua, oli kokenut yläkoululaisista tytöistä 40 prosenttia, lukiolaistytöistä 31 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 45 prosenttia. Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua internetissä tai puhelimessa oli viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan kohdannut noin kolmasosa tytöistä. Pojista noin 6-7 prosenttia oli kokenut häirintää internetissä tai puhelimitse. Vuoden 2008 Lapsiuhritutkimuksen mukaan 9. -luokkalaisista tytöistä seksuaalista häirintää ja
ehdottelua internetissä viimeisen vuoden aikana oli kohdannut hieman yli viidennes.

Liikkumisen turvallisuus

Liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi 1970-luvulta lähtien. Nopeusrajoitusten käyttöönotto oli keskeinentekijä, joka vaikutti kehitykseen. Turvallisuutta ovat lisänneet myös entistä paremmin suunnitellut tiet ja uuden teknologian käyttöönotto, joka on parantanut autojen turvallisuutta, sekä turvalaitteet. Vuonna 2009 Euroopan unionin alueella kuoli tieliikenteessä keskimäärin 70 henkilöä miljoonaa asukasta kohden, Suomessa vastaava luku oli 52.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet laskivat henkilöauto-onnettomuuksia nopeammin. Raskaan liikenteen tieliikennekuolemat ovat vähentyneet vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan moottoripyöräonnettomuudet lisääntyivät lähes puolella.

Tieliikenteessä kuolleiden lasten määrä on laskenut viidesosaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suurin syy kehityksen taustalla on lisääntynyt turvalaitteiden käyttö.

Nuorten, 15-24-vuotiaiden, tieliikenneonnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla. Vuonna 2009 kaikista tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista joka neljäs oli nuori. Nuorista 74 prosenttia menehtyi henkilöautoonnettomuuksissa ja menehtyneistä yli puolet oli kuljettajia. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisista
rattijuopoista vuonna 2009 32 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Nuoria miehiä menehtyy liikenneonnettomuuksissa seitsemän kertaa useammin kuin nuoria naisia.

Tieliikennekäytössä olevien mopojen ja kevyiden nelipyöräisten ajoneuvojen, ml. mopoautot, määrä on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan mopo on vaarallisin ajoneuvo kilometriä kohti. Riski joutua mopolla vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenkertainen henkilöautoon verrattuna. Viime vuosina on Suomessa kuollut vuosittain keskimäärin 10 mopoilijaa. Loukkaantuneita on vuosittain noin tuhat. Viritetyt mopot ovat mukana useimmissa mopo-onnettomuuksissa. Mopoja virittävät nuorten lisäksi myös näiden vanhemmat.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana iäkkäiden liikennekuolemat ovat vähentyneet 20 prosenttia.

Vuosittain liikenteessä kuolee noin 50 jalankulkijaa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Auton alle jäämistä suurempi riski jalankulkijalle on loukkaantuminen kaatumisen ja liukastumisen yhteydessä. Iäkkäiden riski kuolla jalankulkijoina on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna suhteutettuna ikäluokan
kokoon. Tieliikenteessä suojatiellä menehtyneistä jalankulkijoista kaksi kolmesta on iäkkäitä.