Talousarvio 2025

 Teuvan vuoden 2025 talousarvio on 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintamenojen kasvu on peräti 9,7 %. Kasvusta noin puolet aiheutuu te24-uudistuksesta, jossa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi. Kustannustaso on ollut nousussa kautta linjan. Palkkoihin  on varattu 3 %:n korotusvara. Toimintatulot pienenevät 3,4 %. Osin tämä johtuu asuntojen vuokrausasteen pienenemisestä, osin hankkeiden rahoitusosuuksista.

Verotulojen ja valtionosuuksien määrien arvioidaan pysyvän aika lailla kuluvan vuoden tasolla.  Veroja arvioidaan kertyvän 10,4 miljoonaa (- 2,1 %). Valtionosuuksia puolestaan 6,1 miljoonaa (+ 2,1 %. Mikäli te24-uudistusta ei olisi, valtionosuuksien määrä olisi laskenut merkittävästi.

Investointiohjelma on raskas. Vuoden 2025 investointeihin on varattu 6,5 miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet ovat teollisuushallin rakentaminen ja teollisuusalueen infran rakentaminen. Yhtenäiskoulun sisäilmaongelmien korjaamiseen on varattu 250.000 euroa ja terveyskeskuksen kiinteistön korjauksiin 400.000 euroa. Suurimmat seuraavien vuosien hankkeet ovat kirjaston rakentaminen ja uimahallin peruskorjaus.

Talousarvion ylityksiä

Valtuusto käsittelee tänä iltana kuluvan vuoden talousarvion määrärahojen ylityspyyntöjä. Niitä on huolestuttavan paljon. Yhteensä 745 000 euroa.

 

Syitä: Kirjaston evakkomatka ja aineiston puhdistukset, kouluissa sijaistarpeiden kasvu, Yhtenäiskoulun sisäilmamittaukset, yleinen hintojen nousu. Kun investoinnit eivät ole toteutuneet suunnitellussa mittakaavassa, on henkilöstökuluja jäänyt enemmän kirjattavaksi käyttötalouden rasitukseksi. Pitkä talvikin aiheutti kunnossapidon ja lämmityksen kustannusten nousua. Tulot ovat vähentyneet, kun vuokra-asuntojen käyttöaste on laskenut.

Silti ylijäämäistä tilinpäätöstä tavoittelemme. Ainakin reilun miljoonan verran. Voi kuitenkin olla, että ensi vuoden aikana joudumme mekin taas miettimään uusia säästökohteita. Niitä on parempi löytää etupainotteisesti.

Kouluverkkoselvitys

Viime maanantaina valtuutetuille esiteltiin tämän vuoden aikana laadittu kouluverkkoselvitys. Viesti oli lyhyesti sanottuna se, että oppilasmäärät vähenevät tulevina vuosina, ja oppilaita ei riitä kolmeen kouluun. Selvityksessä esitetään Äystön ja Perälän koulujen lakkautusta 1.8.2026 lukien. Lukion osalta opiskelijamäärän kehitystä seurataan.

Valtuusto käsittelee selvitystä ensi maanantain kokouksessaan. Esitys on, että valtuusto merkitsee sen tiedoksi. Koulujen lakkauttamisesta ei tuossa kokouksessa siis päätetä. Mikäli kouluja aiotaan lakkauttaa, se edellyttää lasten, vanhempien ja kyläläisten kuulemista.

Ikäluokkien pienentyminen merkitsee myös sitä, että Yhtenäiskoulussa on vähemmän oppilaita kuin vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Sen myötä siellä on myös tilaa uusille oppilaille. Koulunkäynnin jatkaminen kyläkouluilla edellyttää ennen pitkää kiinteistöjen remontoimista. Toisaalta arvokkaana pidän sitäkin, että meillä on tarjota perheille myös kyläkouluvaihtoehto.

Lammasneva

Kunnanhallitus käsitteli eilen kaavoitusaloitetta. European Energy Suomi Oy suunnittelee Lammasnevalle isoa aurinkovoima-aluetta. Kyse on peräti 400 hehtaarista. Alueelle tulisi myös sähkövarasto eli suuria akkuja, joihin sähköä voidaan ladata.

Suunnittelualue on pääosin entistä turvetuotantoaluetta, joka on muutettu pelloksi, ja siinä on aloitettu viljely. Alue on lähes kokonaan yhden maatilan omistuksessa. On ihan mielenkiintoista nähdä, käsitelläänkö aluetta ely-keskuksessa peltona vai entisenä turvetuotantoalueena.

Hanke näkyy ympäröiviin kyliin, mutta ei mataluutensa vuoksi aiheuta samanlaista maisemaa muuttavaa vaikutusta kuin korkeat tuulivoimalat. Myöskään ääntä ja välkettä ei aiheudu merkittävästi. Aurinkopanelit aiheuttavat samantapaisia heijastusvaikutuksia kuin heijastukset veden pinnasta.

Alueen liittäminen sähköverkkoon aiheuttaa (jälleen) uuden 400 kV voimajohdon rakentamisen. Matkaa kertyy noin 20 km. 

Aurinkovoimahankkeita on Suomeen suunnitteilla todella paljon. Osittain on vasta muotoutumassa, millaisia ympäristöselvityksiä eri kokoiset hankkeet vaativat. Samoin se, miten kiinteistövero näiden voimaloiden osalta lasketaan, on vielä epäselvää. Oletuksena on, että kunnat saavat aurinkovoima-alueista parempia kiinteistöverotuottoja pienemmin ympäristöhaitoin verrattuna tuulivoiman tuotantoalueisiin.

Kunnanhallitus hyväksyi kaavoituksen aloittamisen. Samalla alue määrättiin rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Voimajohdon sijoittumisesta hallitus varasi itselleen mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa, kun suunnittelu etenee.

Häiriöihin varautuminen

Elämme myllertävässä maailmassa. Viime kuussa julkaistiin suomi.fi-palvelussa koko väestölle suunnattu  Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen opas. Kunta on päivittänyt omat valmiussuunnitelmansa. Mutta tärkeää on, että meistä kukin varautuu vähintään niihin tilanteisiin, jolloin sähkön jakelu katkeaa tai vettä ei tule hanasta. Häiriöitä voivat aiheuttaa myrskyt, tulvat tai paukkupakkaset. Tai niitä voivat aiheuttaa huonosti käyttäytyvät ihmiset tai valtiot. Järjestämme ensi vuoden alkupuolella koulutusta kuntalaisille tuon valtakunnallisen oppaan pohjalta.