Hyvää joulun aikaa!

Haluan toivottaa kaikille teuvalaisille, yhteistyökumppaneille sekä blogini lukijoille oikein levollista ja rauhallista joulun aikaa! Levätään hetki, hiljennytään joulun sanoman äärellä ja vietetään aikaa läheistemme kanssa.

Lottien työ

Sain lehteiltäväkseni tuoreen kirjan: Lottien työn muisto elää. Suupohjan lottaperinneyhdistys ry on koonnut kunnianosoituksen lotille, jotka palvelivat isänmaata viime sotien aikana. Teosta varten haastateltiin lottina ja pikkulottina toimineita Isojoella, Jalasjärvellä, Jurvassa, Karijoella, Karviassa, Kauhajoella, Kurikassa ja Teuvalla. Hienoa, että tätä perinnettä ja muistoja saadaan tallennettua tuleville polville.

Verokatto

Jos ja kun uusi sote-alue aloittaa vuoden 2019 alussa, kunnat menettävät aiemmin sosiaali- ja terveystoimeen saamansa valtionosuudet. Itsehallintoalueita ja sote-alueita rahoitetaan joko valtionosuuksilla tai maakuntaverolla. Kokonaisveroaste ei saisi kuitenkaan nousta. Kun kuntien budjeteista poistuu suurin menoerä, niiden tulisi laskea roimasti veroprosenttejaan. Varmaankin yli kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vaan mikä takaa sen, että kunnat laskevat veroprosentteja riittävästi? Tämän varmistamiseksi ollaan kunnille suunnittelemassa määräaikaista verokattoa.

Tämäkään asia ei ole aivan ongelmaton. Kuntien tilanteet vaihtelevat. Siksi verokatto ei voi olla kaikille kunnille sama, vaan se tulisi määritellä kuntakohtaisesti. Miten tämä tehdään objektiivisesti? Kuntien itsehallinnollisen aseman kannalta on aika ongelmallista, jos valtio määrää kunnan veroprosentin. Ja entä, jos kunta ei tällä veroprosentilla tule toimeen?

Näihinkin kysymyksiin odotamme vastauksia jatkovalmistelusta. Toivottavasti saamme niitä jo ensi kevään aikana.

Valoa pimeyteen

Yritin katsella budjettia positiivisesta näkökulmasta:

Kuntalaisten palveluihin  ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen käytetään ensi vuonna 37,9 miljoonaa euroa. Valtiolta saamme rahaa tähän hyvään tarkoitukseen 18,2 miljoonaa.

Työllistämiseen käytämme 100.000 euroa. Työllistäminen toteutetaan käytännössä llky:n Palvelukeskus Trillan kautta.

Päivähoidossa valmistaudutaan ottamaan käyttöön kännykkäpohjainen lasten hoitoaikojen kirjaus ja seuranta. Perusopetuksessa otetaan ensi syksynä käyttöön uusi opetussuunnitelma, ja oppimateriaalit uudistetaan asteittain. Nykyiset ekaluokkalaiset saavat jatkaa vielä syksyllä tokaluokkalaisina tutuissa kolmessa ryhmässään aiemmin suunnitellun kahden ryhmän sijaan. Yhtenäiskoulun pihamaalle toteutetaan lähiliikuntapaikka. Hankkeeseen haetaan pientä tukea valtiolta. Äystölle suunnitellaan päiväkotia, ja rakentamisen pitäisi alkaa jo syksyllä.

Paikkakunnan työpaikkoja turvataan valtuuston jo syksyllä hyväksymillä merkittävillä teollisuustilajärjestelyillä. Kafin teollisuusalueen infraa rakennetaan tarpeen mukaan. Maaseudun jätevesihankkeita varaudutaan tukemaan 175.000 eurolla. Ja paljon muuta...

Lehtiharjun palvelukodista

Artun Hoiva-asunnot Oy rakennuttaa Lehtiharjun alueelle yksityisen palvelukodin, jonka palvelut tuottaa Attendo Oy. Aika iso yksityinen investointi, jonka saamme kunnan alueelle. Näin myöskään kunnan ei tarvitse investoida muutamaa miljoonaa palveluasumiseen.

Kunta vuokraa Artun Hoiva-asunnot Oy:lle tontin.

Kun kunta rakennuttaa palvelutalon, kunta voi rakentamiskustannuksista vähentää arvonlisäveron (24 %). Kun yksityinen tekee vastaavan investoinnin, se ei saa arvonlisäveroista vähennystä, vaan tuo veron osuus jää rakentamiskustannuksiin. Tämän takia Kuntaliitto, ARA (Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus) sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat ovat kehittäneet mallin, jossa kunta vuokraa tilat niiden omistajalta ja vuokraa edelleen asiakkaille. Tällöin arvonlisävero voidaan vähentää rakentamiskustannuksista, ja tiloista saadaan sen hintaisia, että vuokrat pysyvät kohtuullisina ja ARA:n määrittämissä rajoissa. Tällaisen sopimuksen kunta on tehnyt Artun Hoiva-asunnot Oy:n kanssa, kuten lähes 40 muutakin kuntaa yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Entäs jos jotkin hoitopaikat eivät täytykään? Jospa jää tyhjiä huoneita? Tai joku asiakas ei pysty maksamaan vuokralaskuaan? Ei ole tarkoitus, että tällainen kustannus jää kunnan kontolle. Siksi kunta on tehnyt Attendo Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että kaikista tällaisista kustannuksista vastaa Attendo. Yritys on vielä antanut emoyhtiönsä omavelkaisen takauksen näiden vastuiden hoitamisesta.

Siinä asia sitten olikin Teuvan kunnan näkökulmasta. Teuvan kunta ei osta Attendolta eikä Artun Hoiva-asunnoilta mitään.

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä on ottanut käyttöön palvelusetelin vanhusten palveluasumisessa. Asiakas voi saada tällaisen palvelusetelin, jos hänellä on hoivan tarve, ja kaikki llky:n hoitopaikat ovat täynnä. Asiakas päättää itse (läheistensä tukemana), mihin palvelusetelinsä käyttää. Teuvalla sitä voi jatkossa käyttää Lehtiharjun palvelukotiin, Mikevan ylläpitämään Niittytuvan palvelukotiin ja mahdollisesti Norinkylään perustettavaan palvelukotiin. Muitakin palveluntuottajia voi tulla vielä lisää.

Toimijoita ei kilpailuteta. Llky päättää palvelusetelin arvon, ja millaista palvelua sillä tulee olla saatavana. Kustannus asiakkaalle on sama, kuin jos hän olisi llky:n ylläpitämässä palvelukodissa. Kilpailu toimijoiden välille muodostuu siitä, minne asiakkaat hoitoon hakeutuvat. Kilpailu on näin ollen koko ajan avointa, ja myös uusia toimijoita voi koko ajan tulla markkinoille.

Hyvinvointikertomus

Valtuusto saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen kunnan hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointi-indikaattorit näyttävät monilta osin myönteistä kehitystä. Jotain huolestuttavaakin tilastot kertovat. Lasten ja nuorten psykiatrian niin avokäynnit kuin laitoshoidon hoitopäivätkin ovat varsin voimakkaassa kasvussa. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 - 24 -vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 2010 merkittävästi. Jatkoa ajatellen näiden lukujen taustalla olevia asioita on syytä tutkia tarkemmin.

Koulukeskus

Koulukeskuksen remontin toinen vaihe valmistui syksyllä. Tämä vaihe maksoi kalustamisineen 4,0 miljoonaa euroa. Lisätöitä tehtiin 230.000 eurolla. Tämä oli 6 % urakkasummasta, eli varsin kohtuullinen peruskorjaukseksi.

Kaiken kaikkiaan koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus tuli maksamaan 15,1 miljoonaa.

Remontin suunnittelu ja toteutus on ollut valtava hanke niin teknisen toimen kuin koulutoimenkin kannalta. Lisäksi yhtenäiskoulun toiminnan sisällöllinen suunnittelu ja sovittaminen uudistuneisiin tiloihin on ollut mittava ja työllistävä projekti.

2016

Kunnanhallitus käsittelee tänään ensi vuoden talousarvioesitystä. Esitys on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuotuiset toimintamenot pienenevät 0,8 %, toimintatulot 3,0 %. Verotulot ovat vuoden 2013 tasoa, samoin valtionosuudet.

Tällä kertaa sosiaali- ja terveystoimen menoihin on voitu budjetoida 0,7 %:n vähennys. Ongelma vain on se, että nyt ne ovat lähtökohtaisesti aivan liian korkeat kantokykyymme nähden.

Kunta myös velkaantuu voimakkaasti. Syinä ovat korjausvelka ja yritystilaratkaisut.

Maakunta-sote netissä

Tänään kokousti Etelä-Pohjanmaan maakunnallista sote-ratkaisua pohjustava ohjausryhmä. Joukko on suuri, kaiken kaikkiaan kai noin 80 henkilöä. Joka kunnasta on kolme edustajaa, lisäksi edustajia mm. sairaanhoitopiiristä, yhteistoiminta-alueilta, maakuntaliitosta ja henkilöstöjärjestöistä. On ymmärrettävää, että varsinaiset valmistelutyöt tekevät paljon pienemmät työryhmät.

Kaikki valmistelu on julkista ja avointa. Seinäjoen kaupungin verkkosivuille on avattu oma kohtansa, johon kaikki kokousmateriaalit ja taustaselvitykset kootaan. Ne löytyvät osoitteesta

 

https://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/etela-pohjanmaansote.html

 

Teuvan kunnan verkkosivuilla on myöskin linkki näille sote-sivuille, löytyy kohdasta päätöksenteko ja hallinto.

Strategiaa tehdään...

Palvelustrategiaa pakerrettiin keskiviikkopäivä ohjausryhmässä. Tärkeitä asioita käsiteltiin, mutta niillä ei vielä ratkaista Teuvan lähitulevaisuuden haasteita.

Tässä joitakin väliaikatietoja. Näitä ei ole päätetty, mutta näitä selvitellään:

Äystölle suunnitellaan rakennettavaksi päiväkoti vuosina 2016 - 2017. Hanke pyritään rahoittamaan kiinteistöleasingillä. Myös yksityisen päiväkodin mahdollisuutta tutkitaan.

Sipilän päiväkoti saneerataan ja laajennetaan. Näin päivähoitoa saadaan keskustan alueella keskitettyä.

Ruokahuollossa siirrytään kahden keittiön malliin. Toinen keskuskeittiö olisi yhtenäiskoululla ja toinen terveyskeskuksessa. Viimeksi mainittuun tarvitaan remontti.

Kunnan toimistot halutaan siirtää yhteen rakennukseen.

Tyhjilleen jäävät kiinteistöt annetaan kiinteistövälittäjän myytäväksi.

Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen selvitetään.

Kunnan ja Teuvan Vuokratalot Oy:n omistamien asuntojen hallinta ja ylläpito järjestetään yhtenä kokonaisuutena.

Suupohjan Seutupalvelukeskuksen roolia muuttuvassa kuntakentässä selvitetään yhdessä muiden yhtiön omistajien kanssa.

Tilaaja-tuottaja -malli otetaan mukaan keskusteluun ja kirjataan palvelustrategiaan jossain muodossa.

Määritellään lähipalvelut ja seudulliset palvelut.

Maakunta-sote

Uusimmasta sote-ratkaisusta on toistaiseksi vaikea sanoa paljon mitään. Se johtuu siitä, että oikeastaan kovin vähän on vasta ratkaistu, ja yksityiskohdat tulevat ratkaisemaan onnistumisen.

Alueiden määrä ei ehkä ole niin keskeinen asia, kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Oman alueemme kannalta 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta on helppo ratkaisu.  Olemmehan tehneet valmistelua jo pitkään oman maakunnan kuntien joukolla.

Asiakkaan valinnanvapaus on myönteinen asia. Toteutus tulee kuitenkin olemaan haasteellista, jos pidetään kiinni siitä, että kokonaiskustannukset eivät saa nousta. Yksityisen ja julkisen kilpailu tuo toki tehokkuutta palvelutuotantoon. Mutta jos asiakas voi valita vapaasti yksityisen ja julkisen toimijan välillä samaan hintaan, kukapa enää maksaa yksityislääkärin palkkion omasta pussistaan, niin kuin nyt monet tekevät.

Hallintorakenteesta ei näyttäisi tulevan kovin yksinkertainen. 18 itsehallintoaluetta (maakuntaa), 15 sote-aluetta, 12 täyden palvelun päivystävää sairaalaa, joukko suppeamman tason päivystäviä sairaaloita ja viisi yliopistollista sairaalaa. Silti palveluja järjestävien tahojen määrä tulee rutkasti laskemaan nykyisestä.

Rahoitusmallin rakentaminen on iso urakka sekin. Verojärjestelmämme muuttuu olennaisesti. Kokonaisveroaste ei saisi nousta. Maakuntien tulisi olla myös taloudellisesti mahdollisimman itsenäisiä, ja kuitenkin niiden pitäisi pystyä tarjoamaan samanlaiset palvelut asukkailleen.

Kuntien osalta iso kysymys on, mitä tehdään sote-kiinteistöille. Siirtyvätkö terveyskeskukset, palvelutalot ja keskussairaalat maakuntien omistukseen? Vai jäävätkö ne kuntien murheeksi? Palvelujen keskittyessä jäisi tässä mallissa monelle kunnalle käsiin paljon tyhjiä neliöitä.

Maakunnat

Juha Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa maakunnallisen itsehallinnon. Maakuntien tehtäviksi siirtyvät mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä palo- ja pelastustoimi.

Maakuntahallinnon roolia on Suomessa mietitty ainakin yli puoli vuosisataa. Sen toteuttaminen on toistuvasti johtanut erimielisyyksiin ja törmännyt esteisiin. Päätös on siis suomalaisen hallinnon näkökulmasta historiallinen.

Olisimme välttyneet monilta hallinnollisilta himmeleiltä, jos maakuntahallinto olisi saatu aikaiseksi 1970-luvulla tai viimeistään 1980-luvulla. Keskeinen kysymys tämän päivän näkökulmasta on, vastaako tämä malli vieläkin ajan haasteisiin. Toivottavasti.

Teuvan Kaukolämpö Oy

Teuvan kunnan lämpölaitos on yhtiöitetty 1.5.2015 alkaen Teuvan Kaukolämpö Oy:ksi. Asiakas näkee muutoksen alkuvaiheessa lähinnä siten, että lasku ei tule enää kunnasta vaan jatkossa yhtiöltä.

Taustalla on EU:n sääntely ja Kuntalain muutos, jotka edellyttävät, että silloin kun kunta toimii avoimilla markkinoilla kilpaillen muiden palveluntuottajien kanssa, toiminnot tulee yhtiöittää.

Yhtiön osa-aikaiseksi toimitusjohtajaksi on valittu Juhana Korpikoski, jolla onkin monipuolinen kokemus lämpölaitostoiminnasta. Myös yhtiön hallitukseen on saatu lämpöalan ja talouden asiantuntemusta.

Näyttäisi siltä, että uusi toimintamalli tuo mahdollisuuksia. Yhtiöllä on selkeitä näkemyksiä, miten toimintaa voidaan kehittää taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Pitkässä juoksussa edut siirtyvät asiakkaille.

Viime maanantain kunnanhallitus sai tiedokseen ympäristöviranomaisen laitoksella tekemän tarkastuksen muistion. Ympäristöasioissa löytyi korjattavaa. Myös laitoksen ympäristölupa tulee päivittää lupamääräysten tarkistamiseksi.

Eräiltä osin laitosta ei ole kunnan omana toimintana hoidettu hyvin. Joulukuun 7. päivä kokoontuva kunnanhallitus saa koosteen laitoksen tilasta sekä tilanteen korjaamiseksi tarvittavista investoinneista.

Teak

Ammatillinen koulutus on murroksessa. Määrärahoja leikataan, ja koulutusta kootaan isompiin yksiköihin. Muutokset kohdistuvat myös Teuvan aikuiskoulutuskeskus Teakiin. Lyhyessä ajassa on iso osa yhtiön rahoituspohjasta katoamassa, kuten rehtori Ari Maunuksela TeJuKassa pari viikkoa sitten kertoi.

Teak on sopeuttanut toimintaansa muuttuneisiin olosuhteisiin. Teak on myös käynyt ja käy aktiivisesti yhteistyöneuvotteluja muiden kouluttajien kanssa. Ensi maanantaina kunnanhallitus Teakin omistajan ominaisuudessa nimeää näihin neuvotteluihin omat edustajansa.

Tulevan suunnittelua

Eilen sitten aloiteltiin toden teolla palvelustrategian tekoa. Koolla oli hankkeen ohjausryhmä, joka päättää suuntaviivat ja miten edetään. Alussa käydään kiinni akuuteimpaan, joka on talouden sopeutus (yllätys, yllätys?).Menoja pois ja/tai tuloja lisää pitäisi saada vuositasolla 2 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, mutta aikajänteeksi on otettu kolme vuotta.

Ensi vuoden osalta tavoitteena on saavuttaa 0,3 miljoonan säästöt omasta toiminnasta ja 0,8 miljoonan säästöt kuntien yhteistoimintana hoidetuista palveluista. Viimeksi mainituissa keskeisin on llky. Ehkä nuo eivät kuulosta suurilta summilta, mutta takana on Teuvan osalta jo kolme säästöpakettia ja kahdet yt:t. Viime vuonna meidän oman toiminnan menot pienenivät 6 %, henkilöstömenot peräti 9 %.

Elinkeinoasiamies

Eilen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä - tuttavallisemmin SEK - valitsi määräaikaiseen elinkeinoasiamiehen tehtävään Sakari Varalan. Sakari tulee työskentelemään vähintään kaksi päivää viikossa teuvalaisten yritysten apuna ja tukena. Iloitsen ratkaisusta, koska Sakarilla on vahvat näytöt niin yrittäjänä kuin elinkeinokehittäjänäkin toimimisesta. Ja hän tuntee hyvin paikalliset yritykset ja yrittäjät.

Pakolaiset

Euroopan pakolaiskriisi hallitsee uutisvirtaa. Suomessa pitäisi perustaa n. 4 - 5 vastaanottokeskusta viikossa, jotta tarpeeseen voitaisiin vastata. Eipä siis ihme, että myös monissa kunnissa pohditaan mahdollisuuksia vastaanottokeskusten perustamiseen. Joissakin kunnissa aihe on jo ehtinyt aiheuttaa kiperääkin keskustelua.

Teuvankin kunnanhallitus keskusteli asiasta iltakoulussaan maanantai-iltana. Keskustelu oli hyvää ja asiallista. Eri näkökulmia punnittiin kiihkottomasti. Hallitus oli sitä mieltä, että nykytilanteessa Teuvalla ei ole edellytyksiä vastaanottokeskuksen perustamiseen.

Pakkomielle integraatiosta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä on Suomessa mietitty pitkään, ja näyttää siltä, että kauan vielä menee, ennen kuin valmista tulee. Keskeinen tavoite uudistuksessa on sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sijoittaminen yhden järjestäjän vastuulle. Juuri tästä tavoitteesta monet hankkeen vaikeudet juontuvat. Ehkä on otettu liian iso pala purtavaksi. Ehkä yritetään yhteen sovittaa liian erilaisia toimintoja.

Uusin malli toimintojen järjestämisessä lähtee siitä, että soten hoitaisivat maakunnat. Erikoissairaanhoidon kehittämisen näkökulmasta alueista tulisi liian pieniä. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon näkökulmasta alueet olisivat paikoin sopivan kokoisia, mutta osassa maata ehkä liian suuria.

Entäpä jos tämä kokonaisuus jaettaisiin sittenkin kahtia. Erikoissairaanhoito koottaisiin suuriin yksiköihin, keskussairaalat keskittyisivät omiin erikoistumisaloihinsa. Sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto hoidettaisiin maakunnallisesti tai nykyisiin yhteistoiminta-alueisiin perustuen. Perusterveydenhuoltoa vahvistettaisiin tuomalla perustason erikoissairaanhoitoa terveyskeskuksiin. Näin vastuu ihmisten terveydestä olisi alueilla, vaativa erikoissairaanhoito ostettaisiin isoilta toimintansa ja erikoistumisensa huippuun kehittäneiltä sairaaloilta.

Llky:n puoli vuotta

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta käsitteli eilen puolivuotista talousarvion toteumaa. Hieman oli kyllä tietoa jo heinäkuunkin luvuista.  30.6. tilanteessa ylitystä näyttäisi olevan 2,4 miljoonaa euroa, josta puolet on oman toiminnan aiheuttamaa, puolet sairaanhoitopiirin. Oman toiminnan suurimmat ylitykset ovat henkilöstömenoissa 0,4 miljoonaa, asiakaspalvelujen ostoissa niin ikään 0,4 miljoonaa (erityisesti lasten ja nuorten laitos- ja avohuolto)  sekä avustuksissa kotitalouksille ja yhteisöille 0,2 miljoonaa. Viime mainitussa ylitystä ovat aiheuttaneet mm. vuokralääkärit, asiantuntijapalvelut ja atk:n leasingvuokrat.

Tällä kertaa suurimmat menojen kasvut ovat kohdistuneet Kauhajokeen. Puolen vuoden krouvissa ylitystä on 2,1 miljoonaa. Teuvan osalta ylityksen suuruus on tässä vaiheessa 0,2 miljoonaa. Loppuvuoden tilannetta helpottanee se, että sairaanhoitopiiri on kesken vuoden laskenut hintojaan 2 %.

Kolmen miljoonan kysymys

Suupohjan kunnat ja kuntayhtymät miettivät yhteistä kantaa kuntalogistiikkaan. Neljä kuntaa ja peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä käyttävät vuodessa noin kolme miljoonaa euroa kuljetuksiin. Voisiko yhteistyöllä ja nykyteknologialla saavuttaa säästöjä ja parempaa palvelua? Voisi olla hankkeen paikka...