Kiinteistöistä, poistoista ja tasearvoista

Teuvan kunnan kiinteistösuunnitelma etenee. Tavoitteena on luopua suurehkosta määrästä neliöitä kustannusten pienentämiseksi. Huolta tuntuvat kuitenkin aiheuttavan kiinteistöjen tasearvot, ja niiden alaskirjaukset.

Ajattelin vääntää tähän rautalangasta. Useimmille tämä on tuttu juttu, mutta jospa tästä olisi toisille iloa. Voi olla, että mutkat menevät tässä suoriksi, ja termit ovat sinne päin, mutta toivottavasti ydin on oikein. Näin sen näen:

Kaikki menot kirjataan kuluiksi vaikutusaikanaan. Kerran. Ja vain kerran. Kiinteistöjen kohdalla tämä tarkoittaa sitten esimerkiksi tätä. Sähkö, joka valaisee lamppua, kirjataan kuluksi heti. Palkka, joka maksetaan siivoajalle päivittäisestä siistimisestä, kirjataan kuluksi heti. Laite, joka ostetaan kiinteistön hoitoon, kirjataan kuluksi vaikutusaikanaan. Eli vaikkapa kymmenen vuoden aikana. Kun kiinteistö rakennetaan, sen rakennuskustannukset kirjataan kuluksi niin ikään niiden vaikutusaikana. Voidaan ajatella, että rakennuksen taloudellinen käyttöaika on vaikkapa 30 vuotta.

Jospa meillä olisi vaikkapa koulurakennus, jota ei enää kouluna tarvita. Sen rakentamiskustannuksesta olisi vielä poistamatta 100.000 euroa. Kun sitä ei enää kouluna tarvita, meidän tulee tarvittaessa tehdä ylimääräinen poisto, jotta tasearvoksi tulisi sen käypä arvo. Jos arvioimme, että siitä myytäessä voisi saada vain 30.000 euroa, meidän tulee siis tehdä 70.000 euron suuruinen ylimääräinen poisto. Kun sitten myöhemmin saammekin myytyä sen 40.000 eurolla, voimme kirjata 10.000 euron voiton.

Kunnissa ei aina ole tehty noita ylimääräisiä poistoja rakennuksen poistuessa tuotantokäytöstä. Niinpä sitten taseessa saattaa olla turhan iso summa kiinteistöä myytäessä. "Vahinko" on kuitenkin tapahtunut jo aiemmin.

Poistot ovat siis aitoja kuluja ja vaikuttavat kunnan tulokseen (yli- tai alijäämän muodostumiseen). Poistoja kirjattaessa ei kunnan pankkitililtä kuitenkaan lähde yhtään rahaa. Ne laskuthan on maksettu jo paljon aiemmin (esim. rakennuksen rakennusvaiheessa). Sen sijaan rakennuksen käyttökulut (sähkölasku ja siivoajan palkka yms.) maksetaan selvällä rahalla. Minusta on nyt paljon tärkeämpää kiinnittää huomio näihin viimeksi mainittuihin.

Valoa

Kunnanhallitus käsitteli myös katuvalaisimien kilpailutusta. Kyse on yhteensä tuhannen valaisimen hankinnasta tänä ja ensi vuonna. Siirrytään siis ledeihin. Joku voisi perustellusti kysyä, että miksi vasta nyt. No, on odoteltu tekniikan kehittymistä ja kai vähän hintojen laskuakin. Hankinnalle tulee arvoa noin 250.000 euroa. Säästöä syntyy sitten käyttökustannuksista.

Raami

Kunnanhallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvion laadintaohjeet. Luvut ovat kovin miinusmerkkisiä. Menojen pitäisi laskea 1,1 miljoonaa euroa eli 2,7 % kuluvan vuoden tasosta. Tulojen arvioidaan alenevan 0,8 miljoonaa (16,9 %). Budjetissa on sekä menoja että tuloja pienentäviä rakenteellisia muutoksia, joten luvut eivät aivan sellaisenaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuntien menoista poistuu toimeentulotuki, kun se siirtyy Kelan maksettavaksi. Samalla sitä vastaava käyttötalouteen tuloksi kirjattu valtionosuus poistuu.

Verotulojen arvioidaan laskevan 0,1 miljoonaa (0,9 %). Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 0,5 miljoonaa (2,8 %).

Talousarvioraami on tulokseltaan 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Sote-lausunnot

Se on kunnanhallitusta taas tänään. Esillä monenmoista. Muun muassa lausuntoja uusista sote- ja maakuntalaeista.

Noin tiivistettynä esitän niistä maltillisia kommentteja:

Huolta palvelujen keskittymisestä.
Epäilyksiä kolmen miljardin säästöjen toteutumisesta.
Maakuntien itsehallinto jää turhan kapeaksi.
Kaikissa maakunnissa resurssit eivät tule riittämään.
Valtion ohjaus on turhan tiukkaa.
Yhtiöittäminen ja asiakkaan valinta voivat johtaa yllättäviin seurauksiin.

Vääristymä

Kun se kuuluisa sote nyt sitten vuoden 2019 alusta siirtyy maakuntien kontolle, kuntien veroprosentteja leikataan, ja uusi valtionosuusjärjestelmä perustuu kuntien vastuulle jääviin palveluihin. Kuntakohtaiset voitot ja tappiot olisivat rajuja, joten niitä erikseen tasataan. Mikään kunta ei aluksi häviä tai voita enempää kuin 25 euroa/asukas eikä siirtymäkauden jälkeenkään enempää kuin 100 euroa asukasta kohden.

On tietysti hyvä, että kunnat eivät joudu uudistuksen toteutuessa kohtuuttomiin vaikeuksiin. Mutta eikö valtionosuuksien tulisi perustua kulloisiinkin palveluihin ja niiden tarvetekijöihin? Eikö ole kestämätöntä sitoa valtionosuuksia pysyvästi vanhoihin rakenteisiin?

Valiokuntamalli jalostuu

Olemme edelleen jatkaneet uuden organisaatiomallimme valmistelua. Tavoitteena on ottaa se käyttöön valtuustokauden alussa eli kesäkuussa 2017. Valmistelemme mallia, jossa kaksi valtuutetuista valittua valiokuntaa korvaisi nykyiset lautakunnat. Toinen niistä vastaisi pitkälle nykyisten sivistyslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimialasta. Toinen taas teknisen puolen asioista. Muitakin valiokuntamalleja on ollut esillä, mutta tämä perinteiseen toimialajakoon perustuva malli tuntuu saavan eniten kannatusta.

Valiokunnat eivät nykyisten lautakuntien tapaan tekisi päätöksiä yksittäisissä asioissa. Sen sijaan niiden tehtävänä olisi antaa poliittista ohjausta toimialallaan. Niiden tulisi siis ottaa kantaa siihen, miten toimialan toimintoja kehitetään. Ratkaisut eivät perustuisi virkamiesten tekemiin esityksiin, vaan ne työstettäisiin kokouksissa yhteistyönä. Tarkoitus on, että valtuutetut pääsisivät vaikuttamaan merkittävämmin ja varhaisemmassa vaiheessa valmisteluun.

Päätöksiä tekisivät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat. Päätöksiä tehtäessä erityisesti viranhaltijoiden tulisi noudattaa valiokuntien linjauksia. Kunnanhallitus voisi tehdä päätöksiään kokousten lisäksi myös ns. sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Tällöin päätösesitys, joka toimitettaisiin hallituksen jäsenille sähköisesti, tulisi hyväksytyksi, jos kukaan jäsenistä ei sitä vastustaisi. Näin voitaisiin ratkaista vaikutuksiltaan pienempiä ja rutiiniluontoisia asioita. Hallitus voisi kokouksissaan keskittyä tärkeämpiin kysymyksiin.

Pormestari

En ole ollut mitenkään innostunut pormestarimallin käyttöön otosta Suomen kunnissa. Näin siksi, että olen nähnyt nykyisen vastuunjaon luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken toimivana ratkaisuna.

Teuvalla on mietitty jo reilun vuoden ajan, millainen on uusi kunta, kun sote on siitä irroitettu. Olemme päätyneet valiokuntamallin kehittelyyn Kempeleen kokemusten pohjalta. Tämä näyttäisi toteutuvan, ja hyvä niin.

Uudella kunnalla 1.1.2019 lukien on vähemmän palveluita tuotettavana, mutta enemmän edunvalvontatehtäviä sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämistä. Maakunnista tulee merkittäviä vallan käyttäjiä, ja niiden päätöksentekoon pieni kunta saa korkeintaan yhden edustajansa.

Olisiko uudessa tilanteessa perusteltua panostaa yksiäänisyyteen, kasvollisuuteen ja poliittiseen valtuutukseen? Mielestäni monen pienen kunnan kannattaisi uudelleen miettiä pormestarimallin edut ja haitat. Tämä pohdinta voisi tähdätä reilun neljän vuoden päästä pidettäviin kuntavaaleihin ja niitä seuraavaan valtuustokauteen.

Pesänselvitystä

Jos nykyhallituksen suunnitelmat toteutuvat, koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyy 1.1.2019 lukien kunnilta maakuntien vastuulle. Näillä mennään, ja tärkeää on keskittyä uuden mallin suunnitteluun.

Jotenkin kuitenkin kaipaisin myös kriittistä pohdiskelua siitä, kuinka tässä näin kävi? Sosiaali- ja terveystoimi ovat perusopetuksen ohella suomalaisen kunnallishallinnon ydintä. Uudistuksen jälkeen pieniin kuntiin jää kovin vähän toimintoja, vaikka kuinka yrittäisimme viritellä positiivisia ajatuksia elinvoiman kehittämisestä. Toisaalta taas tuntuu oudolta ajatella, että suuret kaupungit eivät ole kykeneviä hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan, vaan niiden rinnalle tarvitaan  iso rinnakkaisorganisaatio, jonka kanssa muodostuu merkittäviä rajapintoja.

Onko edunvalvontamme ollut onnistunutta? Onko yhteistyökykymme ollut riittävää? Vastaako uudistumiskykymme nykypäivän haasteita? Aika mennyt ei palaa, eikä tarvitsekaan, mutta virheistä on tärkeää oppia.

Kotisivut

Kunnan verkkosivut uudistetaan. Moni varmaan toteaa, että on jo aikakin. Nykyiset ovat palvelleet pitkään ja uskollisesti. Ajan myötä rakenne rapautuu, kun vanhaan rakenteeseen lisätään uusia sivuja. Työkalutkin ovat vuosien kuluessa kehittyneet. Ja vielä: skaalautuvuus eri laitteille on nykyisin tärkeää, etsiihän moni meistä tietoa esimerkiksi matkapuhelimella tai tabletilla.

Elinkeinoasiamies

Teuvalla on pari vuotta ollut oma elinkeinoasiamies käytettävissään kahtena päivänä viikossa. Aluksi tehtävää hoiti Pekka Soini, nyttemmin Sakari Varala.  Elinkeinoasiamies on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän palkkalistoilla, mutta Teuvan kunta maksaa kuluista tuon 40 %:n työosuuden. Järjestely on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi. Pitkältihän tämä on henkilökysymys. Sakari tuntee teuvalaiset yritykset sekä yrittämisen haasteet ja menestymisen eväät. Niinpä kunnanhallitus päätti vakinaistaa järjestelyn.

Aloite pakolaisista

Kunnanhallitus käsitteli eilen Risto Eteläpään tekemää aloitetta pakolaisten vastaanottamisesta Teuvan kuntaan. Asiasta keskuteltiin vilkkaasti, mutta päätöstä puoleen tai toiseen ei tehty. Kunnanhallitus haluaa lisätietoja asiasta; miten kustannukset korvataan, miten kotoutus järjestetään, miten palvelut järjestetään. Selvitys koskee nimenomaan turvapaikan saaneiden pakolaisten kuntapaikkoja.

Lex Kittilä

Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja kuntalain muuttamisesta. Laissa säädettäisiin poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Lisäksi säädettäisiin tarkemmin kunnan velvollisuudesta pidättää luottamushenkilö luottamustoimestaan sekä hallinnon järjestämisestä poikkeustilanteissa.

Lakiesityksen valmisteluun lienee aiheen antanut Kittilän kunnan solmuun ajautunut päätöksenteko. Valitettavasti tällaistakin sääntelyä umpisolmujen avaamiseksi tarvitaan.

SLP

Kesän aikana on käyty keskusteluja Suomen Lämpöpuu Oy:n toimitilatarpeista. Yritys elää vahvaa kasvun kautta. Lähes koko liikevaihto tulee viennistä. Yritys työllistää Teuvalla ja Kristiinankaupungissa yhteensä 35 henkilöä.

Yrityksen tulevan kehittämisen kannalta on keskeistä, että toiminta saadaan keskitettyä Teuvan toimipisteeseen. Lisätilaa tarvitaan pintakäsittelyä varten. Yritys panostaa voimakkaasti laitekantansa uudistamiseen, joten järjestely, jossa kunta rakennuttaa toimitilat, ja vuokraa ne yritykselle, on hyvin tarpeellinen.

Esitän maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle 1.500 m2:n suuruisen hallin rakentamista. Kustannusarvio on 770.000 euroa. Yritys maksaa vuokrana kunnalle aiheutuvat pääomakulut. Näin tuemme oman paikkakunnan työllisyyttä.

Mitä syksy tuo tullessaan?

Ainakin sateita ja tulvia. Onneksi vesi on nyt laskemassa. Toivotaan hyviä säitä, jotta edes osa sadosta säästyisi.

Kunnassa syksyn myötä alkaa aina seuraavan vuoden talousarvion laatiminen. Niukoissa raameissa sitä sorvataan tänäkin vuonna. Sote-menot näyttävät tänä vuonna ylittävän budjetin noin puolella miljoonalla eurolla. Ja kun budjetti on jo alunperinkin alijäämäinen, asettaa se paineita ensi vuoden suunnitelmiin.

Teuvalla valmistellaan uudenlaista päätöksentekojärjestelmää. Suunnitelmissa on, että uuden valtuustokauden aloittaessa ensi kesänä Teuvalla siirryttäisiin ns. valiokuntamalliin. Lautakunnat lakkaisivat ja tilalle tulisivat valtuutetuista koostuvat valiokunnat, jotka eivät niinkään nuijisi yksittäisiä päätöksiä vaan ohjaisivat kunnan kehittämistä.

Mietimme myös uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kaikki ideat ovat tervetulleita.

Veroprosentti 2019

Maakunta-soten myötä kunnalta poistuu suuri määrä tehtäviä. Vastaavasti valtionosuudet pienenevät. Myös kuntien veroprosenttien tulee pienentyä. Nykyisten kaavailujen mukaan kaikkien kuntien veroprosenttia alennettaisiin 12,30 %-yksikköä. Näin Teuvan uusi veroprosentti olisi 9,70.

600 sivua

Eilen julkistettiin vielä keskeneräisiä maakunta- ja sote-lakiesityksiä. Virkamiehet ovat olleet ahkerina... Vaatii perehtymistä ja sulattelua. Mitään suuria yllätyksiä julkistukseen ei näyttänyt liittyvän. Myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että hallitus pyrkii tosissaan siihen, että myös pienet sote-tuottajat pääsisivät markkinoille. Jopa yksittäiset ammatinharjoittajat. Niinpä Brommelsin työryhmän esitystä ei olla aivan sellaisenaan toteuttamassa.

Valaistusta tuli myös kuntien rahoitukseen uudistuksen jälkeen. Siinä näyttäisi muodostuvan järjestelmä, joka turvaisi sen, että mikään kunta ei joutuisi kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Pahoinvointi ja sen kustannukset

Olin viime viikolla seminaarissa Seinäjoen keskussairaalassa, jossa käsiteltiin hyvinvointia ja terveyttä. Erityisesti esillä oli ehkäisevän päihdetyön ja mielen hyvinvoinnin näkökulma. Lainaan tähän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Jaana Markkulan esityksestä muutaman faktan:

Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski on nelinkertainen.

Tupakointi on edelleen yksi suurimmista väestöryhmien terveyseroja aiheuttavista tekijöistä.

Viimeisen 20 vuoden aikana jotain huumausainetta elämänsä aikana käyttäneiden osuus on kolminkertaistunut.

Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.

Kustannukset näistä neljästä ongelmasta ovat yhteiskunnalle yli 2 miljardia euroa vuodessa. Jos teuvalaisilla olisi näistä haittoja yhtä paljon kuin maassa keskimäärin, Teuvan kustannukset olisivat suuruusluokkaa 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuulimme myös esimerkkejä siitä, miten näitä haittoja on pystytty määrätietoisella työllä ehkäisemään. Uuden soten rakentamisessa näiden asioiden tulisi olla keskiössä.

Kuntaliiton lausunto

Kauan kaivattu Kuntaliiton lausunto case Pihlajalinnasta ehti kuin ehtikin ennen kunnanhallituksen esityslistan postittamista. Paperia on melkein kymmenen sivua, mutta ydin lienee tämä:

Kuntaliitto katsoo, että Kuusiokuntien ja Kuusiolinna Oy:n välisen sopimuksen laajentaminen koskemaan myös Suupohjan kuntia sisältää riskin siitä, että laajentaminen katsotaan hankintalain näkökulmasta laittomaksi suorahankinnaksi.

Kiinteistöt

Eilen sain tietoa Eskoon kuntayhtymän rohkeasta kiinteistöstrategiasta. Vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan vastaamaan nykyistä palvelutarvetta.

Meillä Teuvalla on kiinteistöjen tulevaisuutta pähkäilty myöskin jo pitkään. Monen luottamushenkilön mielestä jo turhankin pitkään. Asia on kuitenkin vaikea ja merkittävä. Meillä on iso tarve vähentää kiinteistökuluja, ja parhaiten se onnistuu käytössä olevia neliöitä vähentämällä. Kiinteistökannassa on myös merkittäviä peruskorjaustarpeita.

Lähestymme nyt asiaa siitä näkökulmasta, että jaamme kunnan omistamat kiinteistöt neljään koriin:

1. pidettävät; kunto hyvä, käyttötarve merkittävä
2. jalostettavat; kunto hyvä, käyttötarkoitus tulee miettiä uusiksi
3. korjattavat; kunto heikko, käyttötarve merkittävä
4. myytävät; kunto heikko, käyttötarve vähäinen

Esteetöntä liikkumista

Teuvan vanhus- ja vammaisneuvosto on tehnyt aloitteen sähköisesti avautuvien ovien asentamisesta Henriikkakotiin.  Perusteluina neuvosto esittää, että nykyiset ovet ovat esteelliset ja raskaasti avattavat vanhuksille ja vammaisille, jotka kulkevat ovista fysioterapiaan, apuvälinelainaamoon ja liikuntaryhmiin. Iso osa asiakkaista käyttää liikkumiseen erilaisia apuvälineitä, jolloin nykyisen oven avaaminen on vaikeaa. Liikelaitoskuntayhtymä puoltaa aloitetta. Ovien raskaus aiheuttaa ongelmia myös Henriikkakodin asukkaiden ja omaisten liikkumiseen.

Toteutusvastuu kuuluu kiinteistön omistajalle eli Teuvan kunnalle. Selvitetään, mitä maksaa, ja laitetaan toimeksi.