Juhlan aika

Haluan toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa! Saakoon joulun sanoma meitä kaikkia koskettaa.

Keilahalli

Teuvalle on suunnitteilla keilahalli entiseen Aspocompin teollisuushalliin. Mutta eikös semmoinen tule kovin kalliiksi? Kunnalla lienee muitakin rahareikiä...

Hanke on yksityinen. Hankkeen kustannusarvio on 273.000 euroa. Keskeisessä roolissa on ely-keskuksen myöntämä hanketuki, joka on 60 % kustannuksista. Ilman sitä hanke ei olisi realistinen. Elyn tuen ehtona on se, että kunta myöntää tukea 15 %. Kunnan kukkarolle tultaisiin vain 41.000 euron suuruisella avustuksella. Lisäksi kunta takaisi toimintaa pyörittävän yhtiön lainaa 68.000 euron edestä.

Eli kunnan kannalta varsin edullisesti saataisiin paikkakunnalle yksi uusi aktiviteetti. Kriittiset kysymykset hankkeen suhteen ovat: 1. Riittääkö talkootyövoimaa hallin pyörittämiseen? ja 2. Riittävätkö vuotuiset maksutulot toiminnan pyörittämiseen ja lainan takaisinmaksuun?.

Kunnalla on tiukka kiinteistöohjelma, jonka toteutuessa harrastustoimintaan käytettävissä olevat tilat ovat vähenemässä. Aspocompin halliin voitaisiin rakentaa keilaratojen lisäksi muitakin tarpeellisia harrastustiloja kohtuullisen edullisesti.

Oikeus hyviin palveluihin

Kun tässä taannoin tapasin ikäihmisiä, he kertoivat siitä, että heitä harmittaa, kun heistä puhutaan usein vain taakkana ja kustannuksina. Tuon tapaamisen jälkeen olen seurannut tiedotusvälineissä käytävää keskustelua tästä näkökulmasta ja tullut siihen tulokseen, että tällaista aika paljon ilmenee. On sitten kyse vanhuksista tai vaikkapa harvinaisista sairauksista.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota. Palveluja tulee kehittää niin, että niihin sijoitetut veroeurot ovat mahdollisimman järkevästi käytetyt.  Kustannukset ovat Suomen julkisen talouden kannalta niin suuret, että asialle on tehtävä jotain.

Meillä kaikilla on kuitenkin oikeus hyviin palveluihin niitä tarvitsemme. Elämä on hauras, eikä kukaan meistä tiedä, minä päivänä tarvitsemme vaikkapa vaativaa erikoissairaanhoitoa. Se ainakin on varmaa, että kukin meistä vanhenee joka päivä. Palveluja tarvitsevia ei saa syyllistää. Tämä olisi syytä ottaa herkällä korvalla huomioon, kun pidetään puheita tai kirjoitetaan lööppejä.

Myyntityö kunniaan

Eilen juhlistimme vielä Etelä-Pohjanmaan maakunnallista yrittäjäpalkintoa paikallisesti. Joimme kakkukahvit Suomen Lämpöpuu Oy:n työntekijöiden kanssa. Kahveilla pukkasi vahvasti mieleen taannoiset kirjoittelut Turun telakasta. Julkisuudessa iloittiin siitä, että telakka sai uusia risteilijätilauksia. Joku sitten kommentoi näitä kirjoituksia, että ei niitä niin vain saatu, vaan jotkut ovat tehneet todella onnistunutta myyntityötä. Itsestään selvä asia, joka jää turhan usein varjoon. Emme ehkä riittävästi arvosta osaavaa myyntityötä. Suomen Lämpöpuunkin kohdalla taitavilla myyntiponnistuksilla on keskeinen vaikutus yrityksen menestykseen. Varsinkin kun tuotetta viedään nyt laajasti eri puolille maailmaa.

Pihlajalinnasta

Liittymistä Kuusiokuntien yhteistoiminta-alueeseen ja yhteisyritystä Pihlajalinnan kanssa selvitettiin aktiivisesti syksyllä 2015. Suupohjan neljän kunnan oli tarkoitus selvityksen pohjalta tehdä samansisältöiset päätökset. Oli sovittu, että yhteistyö toteutuu vain ja jos kaikki kunnat tekevät myönteisen päätöksen. Valtuustojen kokoukset oli tarkoitus pitää samanaikaisesti joulukuussa 2015.

Selvitys kuitenkin vähän viivästyi vuoden 2016 puolelle. Kauhajoen kaupunki pyysi Kuntaliitolta sopimuspatteristosta lausunnon. Oli tarkoitus siirtää päätöksentekoa siihen asti, kunnes lausunto tulisi. Isojoen kunta vei kuitenkin päätöksen valtuuston käsittelyyn, ja hyväksyi diilin. Teuva jäi Kauhajoen kanssa odottamaan lausuntoa.

Lausuntoa saimme odotella useamman kuukauden. Kun se lopulta tuli, oli se varsin kriittinen arvioidessaan menettelyn laillisuutta. Tämän johdosta Teuvan valtuusto teki kielteisen päätöksen.

Kauhajoki ei vienytkään asiaa kesällä päätöksentekoon, vaan halusi seurata sote-uudistuksen etenemistä. Ilmoitin tällöin jo kesäkuussa, että olemme päätöksemme tehneet, mutta jos jotain merkittävää uutta asiassa ilmenee, olemme aina valmiit  näinkin merkittävästä asiasta keskustelemaan.

No, mitään keskustelua tai neuvottelua ei tarjoutunut. Kauhajoki teki oman ratkaisunsa nyt joulukuussa.

Eli kokonaisuus ei arvioni mukaan mennyt ihan kuin Strömsössä.

Nyt tilanne näyttää varsin lukkiutuneelta. Minkään kunnan ei ole helppo peruutella valtuustonsa tekemiä päätöksiä. Seutukunnan etu kuitenkin on, että yhteinen ratkaisu saadaan sorvattua.

Harrastustakuu

Kokoomuksen ja Kristillisdmokraattien valtuustoryhmä teki lokakuussa esityksen, että Teuvalla kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että Teuvan kunta käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Hyvä asia. Vaan taasko kunnalle lisätehtäviä, kun entisissäkin on tekemistä...?

Yhdessä järjestöjen kanssa se voi onnistua. Kunnanhallitus ottaa maanantaina kantaa, lähdetäänkö tätä porukalla selvittämään.

Ei sentään halpuuteta,,,

... mutta melkein. Nyt näyttäis nimittäin siltä, että ensi vuonna veden hinta ei Teuvalla nouse. Ei puhtaan eikä likaisen. Vaan valtuustohan tuosta jouluviikolla päättää...

TA2017

Ensi vuoden budjetti on taas kasassa. Valmiina hallituksen käsittelyyn. Käyttömenot pienenevät 0,4 % tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintatulot kasvavat 0,6 %. Verorahoitus (valtionosuudet + kunnan omat verotulot) kasvaa 0,5 %. Muutokset siis marginaalisia. Toimeentulotuen siirto Kelan kustannukseksi pienentää menojamme edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosikate ei riitä poistoihin, vaan talousarvioesitys on 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Investointitahti laantuu. Vaikkakin niitä on edelleenkin paljon, yhteensä 3,4 miljoonaa. Rakennamme uuden teollisuusalueen kunnallistekniikkaa ja teemme hallin kovassa vedossa olevalle Suomen Lämpöpuu Oy:lle. Äystön päiväkoti hankitaan vuokraamalla.

Lainakantamme kasvaa 3,5 miljoonalla. Asukasta kohti niitä on ensi vuoden lopussa jo yli 6.000 euroa.

Lapsiperheiden etuudet jatkuvat

Vaikka kunnan talous on tiukalla, lapsiperheiden etuudet Teuvan kunnassa jatkuvat myös vuonna 2017. Tätä mieltä oli yksimielinen kunnanhallitus.

Teuvan kuntahan lahjoittaa 150 euron suuruisen lahjakortin jokaisen syntyvän vauvan perheelle. Nimensä mukaisesti tällä vaipparahalla saa ostaa paikallisista liikkeistä vaippoja tai tekotarpeita kestovaippoihin.

Lapsen syntymää seuraavan kalenterivuoden alussa järjestettävässä tilaisuudessa lahjoitetaan 200 euron lahjakortti, mikäli perhe edelleen asuu Teuvalla.

Etuudet ovat pieniä vastaantuloja lapsiperheiden arkeen. Teuvalla ne ovat saaneet kuntalaisilta hyvän vastaanoton.

HYVE 2018

Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla Teuvan osallistumisen HYVE 2018 - Johtaminen tulevaisuuden kunnassa -ohjelmaan. Kyseinen ohjelma tukee kunnan elinvoimaisuutta, hyvinvoinnin edistämistä ja kuntalaisten osallistamista. Nämä ovat asioita, joita pidämme tärkeinä kunnan toiminnassa, erityisesti kun sote siirtyy maakuntien vastuulle. Näemme myös, että tämä valtakunnallinen ohjelma tukee meitä hyvin siinä työssä, jonka aloitimme jo reilu vuosi sitten, kun aloimme työstää palvelustrategiaa.

Kunnat voivat itse vaikuttaa ohjelman sisältöön, joten ohjelman pääteemat nousevat osallistujakuntien tarpeista. Ohjelman ydin muodostuu johtamisen kehittämisestä. Sen teemoja ovat hyvinvointi, elinvoima, osallisuus, kuntastrategia, riskienhallinta, johtamisjärjestelmä, tasapainoinen talous, verkostot ja yhteistyö. Mukana olevat kunnat oppivat toinen toistensa kehittämistyöstä.

Teema, jota Teuva tulee nostamaan ohjelmatyössä esiin, on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä järjestöjen ja kuntalaisten kanssa.

Kunnalle kumppaniksi

Viime viikon torstaina järjestimme Kulttuuritalo Orrelassa tilaisuuden, jossa yritysten ja yhdistysten edustajat saivat ideoida yhdessä kunnan viranhaltijoiden kanssa uusia yhteistoiminnan muotoja. Ainakin asia kiinnosti, sillä paikalla oli 27 yritysten ja yhteisöjen edustajaa sekä kunnan väki päälle. Kiitos kaikille mukaan ehtineille!

Mitään yhtä suurta viisautta emme löytäneet, eikä se ollut tavoitteenakaan. Esiin nousseita asioita, joita jatkossa kehitetään oli ainakin:

Vesimittareiden lukeminen
Liikuntapaikkojen hoito
Nurmikoiden leikkaus
Kunnan sisäisen postin jakaminen
Eri tapahtumien järjestelyt
Työttömien palkkaaminen Palvelukeskus Trillan kautta lyhyisiin työtehtäviin ja
Perhekeskustoiminta.

Sellainen isompi kunnan ja yhdistysten yhteinen projekti voisi olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Valoa

Ensi maanantaina kunnanhallitus päättää katuvalaisinten siirtämisestä led-aikaan. Kyse on noin tuhannen valaisimen hankinnasta.

Säästötoimena on osa kylien valaisimista ollut viime vuodet pimeänä. Kun valaisimet uusitaan, niiden sähkön kulutus on niin pieni, että merkittävää säästöä ei lamppujen pimeänä pitämisellä enää saavuteta. Lienee siis perusteltua sytyttää kaikki valot.

Kiinteistöistä, poistoista ja tasearvoista

Teuvan kunnan kiinteistösuunnitelma etenee. Tavoitteena on luopua suurehkosta määrästä neliöitä kustannusten pienentämiseksi. Huolta tuntuvat kuitenkin aiheuttavan kiinteistöjen tasearvot, ja niiden alaskirjaukset.

Ajattelin vääntää tähän rautalangasta. Useimmille tämä on tuttu juttu, mutta jospa tästä olisi toisille iloa. Voi olla, että mutkat menevät tässä suoriksi, ja termit ovat sinne päin, mutta toivottavasti ydin on oikein. Näin sen näen:

Kaikki menot kirjataan kuluiksi vaikutusaikanaan. Kerran. Ja vain kerran. Kiinteistöjen kohdalla tämä tarkoittaa sitten esimerkiksi tätä. Sähkö, joka valaisee lamppua, kirjataan kuluksi heti. Palkka, joka maksetaan siivoajalle päivittäisestä siistimisestä, kirjataan kuluksi heti. Laite, joka ostetaan kiinteistön hoitoon, kirjataan kuluksi vaikutusaikanaan. Eli vaikkapa kymmenen vuoden aikana. Kun kiinteistö rakennetaan, sen rakennuskustannukset kirjataan kuluksi niin ikään niiden vaikutusaikana. Voidaan ajatella, että rakennuksen taloudellinen käyttöaika on vaikkapa 30 vuotta.

Jospa meillä olisi vaikkapa koulurakennus, jota ei enää kouluna tarvita. Sen rakentamiskustannuksesta olisi vielä poistamatta 100.000 euroa. Kun sitä ei enää kouluna tarvita, meidän tulee tarvittaessa tehdä ylimääräinen poisto, jotta tasearvoksi tulisi sen käypä arvo. Jos arvioimme, että siitä myytäessä voisi saada vain 30.000 euroa, meidän tulee siis tehdä 70.000 euron suuruinen ylimääräinen poisto. Kun sitten myöhemmin saammekin myytyä sen 40.000 eurolla, voimme kirjata 10.000 euron voiton.

Kunnissa ei aina ole tehty noita ylimääräisiä poistoja rakennuksen poistuessa tuotantokäytöstä. Niinpä sitten taseessa saattaa olla turhan iso summa kiinteistöä myytäessä. "Vahinko" on kuitenkin tapahtunut jo aiemmin.

Poistot ovat siis aitoja kuluja ja vaikuttavat kunnan tulokseen (yli- tai alijäämän muodostumiseen). Poistoja kirjattaessa ei kunnan pankkitililtä kuitenkaan lähde yhtään rahaa. Ne laskuthan on maksettu jo paljon aiemmin (esim. rakennuksen rakennusvaiheessa). Sen sijaan rakennuksen käyttökulut (sähkölasku ja siivoajan palkka yms.) maksetaan selvällä rahalla. Minusta on nyt paljon tärkeämpää kiinnittää huomio näihin viimeksi mainittuihin.

Valoa

Kunnanhallitus käsitteli myös katuvalaisimien kilpailutusta. Kyse on yhteensä tuhannen valaisimen hankinnasta tänä ja ensi vuonna. Siirrytään siis ledeihin. Joku voisi perustellusti kysyä, että miksi vasta nyt. No, on odoteltu tekniikan kehittymistä ja kai vähän hintojen laskuakin. Hankinnalle tulee arvoa noin 250.000 euroa. Säästöä syntyy sitten käyttökustannuksista.

Raami

Kunnanhallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvion laadintaohjeet. Luvut ovat kovin miinusmerkkisiä. Menojen pitäisi laskea 1,1 miljoonaa euroa eli 2,7 % kuluvan vuoden tasosta. Tulojen arvioidaan alenevan 0,8 miljoonaa (16,9 %). Budjetissa on sekä menoja että tuloja pienentäviä rakenteellisia muutoksia, joten luvut eivät aivan sellaisenaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuntien menoista poistuu toimeentulotuki, kun se siirtyy Kelan maksettavaksi. Samalla sitä vastaava käyttötalouteen tuloksi kirjattu valtionosuus poistuu.

Verotulojen arvioidaan laskevan 0,1 miljoonaa (0,9 %). Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 0,5 miljoonaa (2,8 %).

Talousarvioraami on tulokseltaan 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Sote-lausunnot

Se on kunnanhallitusta taas tänään. Esillä monenmoista. Muun muassa lausuntoja uusista sote- ja maakuntalaeista.

Noin tiivistettynä esitän niistä maltillisia kommentteja:

Huolta palvelujen keskittymisestä.
Epäilyksiä kolmen miljardin säästöjen toteutumisesta.
Maakuntien itsehallinto jää turhan kapeaksi.
Kaikissa maakunnissa resurssit eivät tule riittämään.
Valtion ohjaus on turhan tiukkaa.
Yhtiöittäminen ja asiakkaan valinta voivat johtaa yllättäviin seurauksiin.

Vääristymä

Kun se kuuluisa sote nyt sitten vuoden 2019 alusta siirtyy maakuntien kontolle, kuntien veroprosentteja leikataan, ja uusi valtionosuusjärjestelmä perustuu kuntien vastuulle jääviin palveluihin. Kuntakohtaiset voitot ja tappiot olisivat rajuja, joten niitä erikseen tasataan. Mikään kunta ei aluksi häviä tai voita enempää kuin 25 euroa/asukas eikä siirtymäkauden jälkeenkään enempää kuin 100 euroa asukasta kohden.

On tietysti hyvä, että kunnat eivät joudu uudistuksen toteutuessa kohtuuttomiin vaikeuksiin. Mutta eikö valtionosuuksien tulisi perustua kulloisiinkin palveluihin ja niiden tarvetekijöihin? Eikö ole kestämätöntä sitoa valtionosuuksia pysyvästi vanhoihin rakenteisiin?

Valiokuntamalli jalostuu

Olemme edelleen jatkaneet uuden organisaatiomallimme valmistelua. Tavoitteena on ottaa se käyttöön valtuustokauden alussa eli kesäkuussa 2017. Valmistelemme mallia, jossa kaksi valtuutetuista valittua valiokuntaa korvaisi nykyiset lautakunnat. Toinen niistä vastaisi pitkälle nykyisten sivistyslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimialasta. Toinen taas teknisen puolen asioista. Muitakin valiokuntamalleja on ollut esillä, mutta tämä perinteiseen toimialajakoon perustuva malli tuntuu saavan eniten kannatusta.

Valiokunnat eivät nykyisten lautakuntien tapaan tekisi päätöksiä yksittäisissä asioissa. Sen sijaan niiden tehtävänä olisi antaa poliittista ohjausta toimialallaan. Niiden tulisi siis ottaa kantaa siihen, miten toimialan toimintoja kehitetään. Ratkaisut eivät perustuisi virkamiesten tekemiin esityksiin, vaan ne työstettäisiin kokouksissa yhteistyönä. Tarkoitus on, että valtuutetut pääsisivät vaikuttamaan merkittävämmin ja varhaisemmassa vaiheessa valmisteluun.

Päätöksiä tekisivät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat. Päätöksiä tehtäessä erityisesti viranhaltijoiden tulisi noudattaa valiokuntien linjauksia. Kunnanhallitus voisi tehdä päätöksiään kokousten lisäksi myös ns. sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Tällöin päätösesitys, joka toimitettaisiin hallituksen jäsenille sähköisesti, tulisi hyväksytyksi, jos kukaan jäsenistä ei sitä vastustaisi. Näin voitaisiin ratkaista vaikutuksiltaan pienempiä ja rutiiniluontoisia asioita. Hallitus voisi kokouksissaan keskittyä tärkeämpiin kysymyksiin.

Pormestari

En ole ollut mitenkään innostunut pormestarimallin käyttöön otosta Suomen kunnissa. Näin siksi, että olen nähnyt nykyisen vastuunjaon luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken toimivana ratkaisuna.

Teuvalla on mietitty jo reilun vuoden ajan, millainen on uusi kunta, kun sote on siitä irroitettu. Olemme päätyneet valiokuntamallin kehittelyyn Kempeleen kokemusten pohjalta. Tämä näyttäisi toteutuvan, ja hyvä niin.

Uudella kunnalla 1.1.2019 lukien on vähemmän palveluita tuotettavana, mutta enemmän edunvalvontatehtäviä sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittämistä. Maakunnista tulee merkittäviä vallan käyttäjiä, ja niiden päätöksentekoon pieni kunta saa korkeintaan yhden edustajansa.

Olisiko uudessa tilanteessa perusteltua panostaa yksiäänisyyteen, kasvollisuuteen ja poliittiseen valtuutukseen? Mielestäni monen pienen kunnan kannattaisi uudelleen miettiä pormestarimallin edut ja haitat. Tämä pohdinta voisi tähdätä reilun neljän vuoden päästä pidettäviin kuntavaaleihin ja niitä seuraavaan valtuustokauteen.

Pesänselvitystä

Jos nykyhallituksen suunnitelmat toteutuvat, koko sosiaali- ja terveystoimi siirtyy 1.1.2019 lukien kunnilta maakuntien vastuulle. Näillä mennään, ja tärkeää on keskittyä uuden mallin suunnitteluun.

Jotenkin kuitenkin kaipaisin myös kriittistä pohdiskelua siitä, kuinka tässä näin kävi? Sosiaali- ja terveystoimi ovat perusopetuksen ohella suomalaisen kunnallishallinnon ydintä. Uudistuksen jälkeen pieniin kuntiin jää kovin vähän toimintoja, vaikka kuinka yrittäisimme viritellä positiivisia ajatuksia elinvoiman kehittämisestä. Toisaalta taas tuntuu oudolta ajatella, että suuret kaupungit eivät ole kykeneviä hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan, vaan niiden rinnalle tarvitaan  iso rinnakkaisorganisaatio, jonka kanssa muodostuu merkittäviä rajapintoja.

Onko edunvalvontamme ollut onnistunutta? Onko yhteistyökykymme ollut riittävää? Vastaako uudistumiskykymme nykypäivän haasteita? Aika mennyt ei palaa, eikä tarvitsekaan, mutta virheistä on tärkeää oppia.