Toteutuvatko sote-uudistuksen 3 miljardin säästötavoitteet? Vaikea sanoa, tuskinpa sitä kukaan tietää. Toimintojen yhdistymisestä aiheutuu joka tapauksessa isoja ns. fuusiokustannuksia. Kun palkkoja, maksuja ja käytäntöjä yhtenäistetään, myös kuluja syntyy. ICT-järjestelmien rakentaminen aiheuttaa isot kulungit myöskin.
Toisaalta uusien maakuntien talous on tiukassa puristuksessa. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta, ja lainaakin saa ottaa vain lyhyeksi ajaksi. Näin ollen maakuntien on puristettava toimintansa kulut valtion niille maksamien korvauksien tasolle. Mahdollisuuksiakin menojen rutistamiseen löytyy. Yksityinen palvelutuotanto ja kilpailuasetelma tuonee tehokkuusetuja. Palvelurakennetta voidaan muuttaa. Toisaalta osa palveluista tuodaan lähemmäs kansalaista aina kotiin asti, toisaalta osa palveluista keskitetään yhteen tai muutamaan toimipisteeseen. Avopalvelut korvaavat laitospalveluja.
Vielä voimassa olevan lainsäädännön mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laaditaan neljän vuoden välein. Sen laativat samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat. Se perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Käytännössä suunnitelma valmistellaan sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden yhteisissä työryhmissä. Sen hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Sitä ennen kunnilta kysytään lausuntoa tai oikeammin suunnitelman kannattamispäätöstä.
Laadittu suunnitelma ulottuu vuoteen 2021 eli pari vuotta uusien maakuntien toiminta-aikaan. Palvelurakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuodeosastoja maakunnan alueella toimisi vain 5 - 6 kpl. Vaativa kuntoutus toteutettaisiin Seinäjoella. Kuntoutusosastoja jäisi vain toimivien vuodeosastojen yhteyteen. Suuri osa kuntoutuksesta annettaisiin avokuntoutuksena kotona. Päivystys keskitettäisiin yhteen paikkaan keskussairaalaan. Sen sijaan kiirevastaanottoaikoja tarjottaisiin ympäri maakuntaa päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoituksenmukaiset kiirevastaanottojen aukioloajat ja toimipisteet selvitetään vuoden 2018 aikana. Ennakoida voi, että kiirevastaanotot keskittynevät niihin 5 - 6 pisteeseen, joissa on myös vuodeosasto. Röntgen- ja laboratoriotutkimukset pidettäisiin maakunnan omana tuotantona niin ikään vuodeosastojen yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti