1959

Viime lauantaina sain olla mukana Teuvan Reserviupseerikerhon 60-vuotisjuhlassa. Tänään puolestaan Teuvan lukion 60-vuotisjuhlassa.

Vuonna  1959 Teuva on ollut varsin edistyksellinen maalaiskunta. Siis silloinkin. Siitä on osoituksena lukion perustaminen. Tuona vuonna tapahtui  toki paljon muutakin. Kansalaiskoulu aloitti toimintansa yksivuotisena päiväkouluna seurakunnalta ostetussa koulun käyttöön kunnostetussa talossa.  Siis Orrelassa. Perälän piirin uusi viisiopettajainen koulutalo valmistui vuoden alussa.  Alkunsa sai ammattikurssikeskus, jonka sittemmin olemme tunteneet Teak Oy:nä. Kunnansairaalaa ei vielä ollut, mutta sitä suunniteltiin kuumeisesti. Kyläteitä otettiin kunnan hoidettaviksi. Ja paljon muuta. Perustetun lukion kannalta merkitystä oli varmaan sillä, että asukkaita oli 8 360. Lapsia syntyi 144, ja kuntalaisia kuoli 63 henkilöä. Muuttoliike sen sijaan jo silloin verotti asukaslukua.

Pääelinkeinona oli maanviljelys. Kasvihuoneviljelys oli kasvussa. Teollisuutta kunnassa oli kunnalliskertomuksen mukaan vähänlaisesti. Huomattavimpia yrityksiä olivat Teuvan Lakkitehdas, Suupohjan Kehruutehdas, Etelä-Pohjanmaan  Villateollisuus, Teuvan Sahayhtymä ja Teuvan Rehukeitintehdas.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Eero Hakala. Kunnanhallitus kokoontui joka kuukauden ensimmäisenä arkilauantaina. Vuoden aikana kunnanhallitus käsitteli peräti 670 asiaa.

Kunnanvaltuustoa johti Toivo Mikkilä. Valtuustolla oli vuoden aikana 11 kokousta. Pykäliä kertyi 172. Valtuusto piti 40-vuotisjuhlakokouksensa tammikuussa Paikalla olivat myös läänin maaherra K. G. R. Ahlbäck ja Maalaiskuntien liiton johtaja Aarne Eskola.

Talousarvion loppusumma oli huikeat 225.804.775 markkaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että rahan arvo oli inflaation seurauksena laskenut huimasti. Eli nämä olivat niitä "vanhoja markkoja", joista vanhemmat ihmiset ennen puhuivat. 1.1. 1963 Suomen markkaa uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä ollut 100 markkaa vastasi yhtä uutta markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä.