Hankkeita

 Maanantaina kunnanhallitus hyväksyi useamman uuden hankkeen haettavaksi:

Osallisuuden toimiala on neuvotellut Leader Suupohjan kanssa kylien kulttuuritoiminnan   aktivoimiseen ja kylien elävöittämiseen kohdistuvan hankkeen hakemisesta. Hanke jatkaisi aiemmissa Teuvabiili- ja Mobiilit kyliin -hankkeissa kehitettyä kohtaamispaikkatoimintaa kulttuurin keinoin..

Suunniteltu Meidän kylän kulttuuria -hanke tarjoaisi ikääntyneille mielekästä tekemistä kulttuurin parissa, vaikkakin toiminnassa huomioitaisiin myös ylisukupolvinen yhteys. Toimintaa   järjestettäisiin   säännöllisesti Teuvan kylien ja keskustan kohtaamispaikoissa.  Hankkeen  tärkeimmät toiminnot  olisivat   ikäihmisten arjen rikastaminen kulttuuripainotteisella kohtaamispaikkatoiminnalla,   erisisältöiset kulttuuriteemapäivät ja -tapahtumat sekä opintomatkat kulttuurikohteisiin. Ikäihmisten   ryhmissä valmisteltaisiin omaa  kulttuurituotantoa, jota esitettäisiin ympäri Teuvaa hankkeen loppupuolella Teuvan kesämarkkinaviikolla 2026.

Hankkeen toteutusaika olisi 1.8.2025-31.7.2026.   Hanke olisi Leader-rahoitteinen  kehittämishanke   (80   %),   jonka   omarahoitusosuus   (20   %) katettaisiin   Anni   Seppälän   testamenttilahjoituksen   varoista.   Alustava kustannusarvio on  93 247  euroa,   joka  sisältää  yhden  henkilötyövuoden työpanoksen.

Teuvan   kunnalla   on   käynnissä   OKM:n   liikunnallisen   elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten tuella toteutettu Ikäkipinä-hanke. Hankeaika päättyy vuoden 2024 lopusdsa. Opetus-  ja   kulttuuriministeriö   on   julistanut   haettavaksi vastaavat avustukset vuodelle 2025. Avustuksen   päätavoitteena   on   lisätä   väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Liikunnallisen   elämäntavan   paikallisten   kehittämisavustusten   avulla toimeenpannaan valtakunnallista  liikkumisen   edistämisen   Liikkuvat-kokonaisuutta   paikallisella   tasolla.   Keskeisinä   periaatteina   ovat poikkisektoraalinen,  -hallinnollinen   ja   -ammatillinen   yhteistyö,   liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Opetus-  ja   kulttuuriministeriö   on   ohjannut,   että   rahoitusta   (50   % omarahoitusosuus)   käytetään   erityisesti   ikäihmisten   liikunnallisuuden edistämiseen sekä  erityisesti   myös   jatkohankkeisiin.   Siksi   osallisuuden toimialalla  on  aloitettu  valmistelu  Ikäkipinä2-jatkohankkeen  hakemiseksi. Avustus tulee hakea 16.12.2024  mennessä. Kunnanhallitus päätti että hanketta haetaan, ja omarahoitusosuus on 40 000 euroa.

Teuvan   lukion   ja   yhtenäiskoulun   yläkoulun   yhteistyönä   on   valmisteltu Leader Suupohjan   rahoitushakuun   kansainvälisyyshanketta,   CulturaConnect   –   Kulttuurien   kaleidoskooppi,   joka   olisi   suunnattu   teuvalaisille nuorille.   Hanke   suunnitellaan   toteutettavaksi   ajanjaksolla   1.1.2025–31.12.2026,   ja   sen   pääteemana   on   tulevaisuuden   kestävä   kehityskansainvälisessä kontekstissa.  Kestävä  kehitys  tarkoittaa  toimintaa,   jokaturvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen edellytykset.

Hankkeessa   aihetta   käsiteltäisiin  kahdesta   näkökulmasta:   sosiaalisesta(ihminen)   ja  fyysisestä  (ympäristö).   Sosiaalista  ulottuvuutta  tarkasteltaisiin erityisesti   suvaitsevaisuuden   näkökulmasta,   ja   tulevaisuudessa   laaja-alainen   ymmärrys   ihmisten   tasa-arvosta   ja   yhteistyökyvystä   on   yhä tärkeämpää.   Fyysisen   ulottuvuuden   osalta   korostettaisiin   ympäristön   ja luonnonsuojelun  merkitystä  kestävän  kehityksen  osana.   Nuoret   oppisivat ymmärtämään,   miten  heidän  omat   valintansa  vaikuttavat   ympäristöön  ja kestävään kehitykseen.

Hankkeen tavoitteena olisi laajentaa nuorten maailmankuvaa ja auttaa heitä hahmottamaan   ympäristöään   monipuolisemmin.   Cultura   Connect   pyrkisi vahvistamaan teuvalaisten nuorten kansainvälistä yhteistyötä, kielitaitoa ja kulttuurien  tuntemusta.   Samalla  se  lisäisi nuorten  ympäristötietoisuutta  ja arvostusta   omaa   kotiseutuaan   kohtaan   sekä   tarjoaisi työkaluja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen.

Hankkeen toteuttamiseksi perustettaisiin kansainvälisyyskerho, johon nuoret voisivat hakea mukaan. Kerhossa käsiteltäisiin  hankkeen teemoja ja kerättäisiin matkarahoituksen   omavastuuosuutta   rahankeruutempauksin.   Lisäksi hankkeeseen kuuluisi vastavuoroisia ohjaajien vaihtoja sekä nuorisovaihtoja italialaisen  koulun  kanssa.   Nuorisovaihdoissa  nuoret   toimisivat   italialaisten vierailijoiden isäntä- ja majoitusperheinä, mikä syventäisi kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä.

Osana hanketta tehtäisiin tutustumismatkoja Porticiin, Italiaan, missä nuoret tarkastelisivat   kestävän   kehityksen   teemoja   eteläeurooppalaisesta näkökulmasta.   Matkat   tarjoaisivat  mahdollisuuden   tutustua   italialaiseen kulttuuriin,   parantaisivat   kielitaitoa   ja   kehittäisivät   selviytymistaitoja   uudessa toimintaympäristössä.   Kansainvälinen   näkökulma   syventäisi teemojen käsittelyä   ja   mahdollistaisi  monikulttuurisen   yhteistyön   sekä   ajatustenvaihdon.

Hankkeen   kautta   nuoret   rohkaistuisivat innovatiivisiin   ratkaisuihin, kulttuurivaihtoon  ja  ymmärtämään,   miten  kestävän  kehityksen  periaatteet voidaan tuoda osaksi arkea.

Hankkeen   kokonaisbudjetti   olisi   80   000   euroa.   Rahoittajalle   esitetään hankemuodoksi koordinointi- ja aktivointihanketta 90 % tuella.

Sidosyksikkö sentään

Maan hallitus esittää julkisiin hankintoihin merkittävää muutosta. Kyse on sidosyksikkösäätelyn tiukentamisesta.

Sidosyksikkö on kunnan oman toiminnan järjestämisen tapa. Sidosyksikkö on erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, usein osakeyhtiö, jonka kunta omistaa kokonaan tai osittain. Nykysääntelyn mukaan omistusosuudelle ei ole asetettu vähimmäisrajaa. 

Sidosyksiköltä tehdyt hankinnat eivät kuulu hankintalain piiriin. Ne eivät siten ole ”hankintaa”, vaan toiminnan järjestämistä.

Ratkaisevaa sen arvioinnissa, onko kyseessä sidosyksikkö vai ei, on kunnan yksikköön käyttämä määräysvalta. Määräysvaltakriteerin täyttymiseksi kunnan tulee käyttää yksikköön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan tulee ilmetä muodollisesti (esimerkiksi yhtiön perustamisasiakirjoissa) sekä toiminnallisesti (kunnan tulee myös käyttää omaamaansa määräysvaltaa). Määräysvallan täyttymiseksi kunnan tulee kyetä vaikuttamaan ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

Sidosyksikköaseman kannalta on olennaista myös, että sidosyksikön toiminta kohdistuu omistajiinsa (määräysvallan käyttäjiin). Siten sidosyksikkö ei voi myydä tuotteitaan muille kuin omistajille kuin rajatusti, eikä toimia markkinoilla. Sidosyksikköä ei myöskään voi omistaa muut kuin julkiset tahot, joten yksityinen omistus ei ole sidosyksiköissä sallittu. 

Viime vuosina Suomeen on perustettu paljon tällaisia kuntien omistamia yhtiöitä. Niitä on perustettu myös yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Yhtiöissä saattaa olla suuri määrä omistajia ja yksittäisen kunnan omistusosuus saattaa olla vaikkapa vain yhden prosentin luokkaa.

Pelin selkeyttämiseksi ollaan esittämässä, että ollakseen sidosyksikkö, kunkin omistajan pitäisi omistaa vähintään 10 % yhtiöstä. Tavoitteena on, että näitä toimintoja saadaan kilpailluille markkinoille. Kuntaliitto ja monet kunnat vastustavat esitystä.

On totta, että uusi sääntely aiheuttaisi kunnissa suuriakin ongelmia. Silti näen, että sidosyksikkösääntelyä on tarpeen tiukentaa. Markkinoilla toimivat yritykset ovat toiminnassaan tehokkaampia kuin kunnat tai niiden suojatut yhtiöt. 10 %:n omistusraja on ehkä kaavamainen, mutta onko parempi että säätely on epämääräistä ja tulkinnanvaraista?

Englanti vai suomi

 Kunnanhallitus antoi lausuntonsa Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmasta. 

Ohjelma keskittyy kolmeen keskeiseen teemaan:

1. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen

2. Kansainvälinen   tutkimus-,   kehittämis-   ja   innovaatiotoiminta   sekä kansainvälinen  koulutus

3. Maahanmuutto ja kaksisuuntainen kotoutuminen

Muihin maakuntiin verrattuna Etelä-Pohjanmaalla on kansainvälistymisessä kirittävää. Toimintaohjelma on kovin yleispiirteinen ja selkeät vastuutahot (= tekijät) puuttuvat.

Ohjelmassa korostetaan englanninkielisen koulutuksen lisäämistä maahanmuuttajille. Kunnanhallitus pitää tärkeämpänä ja vaikuttavampana suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Englanninkielisen koulutuksen järjestäminen johtaa liian usein työvoiman hakeutumiseen ulkomaille tai pääkaupunkiseudulle koulutuksen jälkeen. Integroituminen suomalaiseen työelämään on vaikeaa ilman suomen tai ruotsin kielen osaamista. Useimmissa maakunnan yrityksissä työkieli on suomi. Paikallisen kielen osaaminen on tärkeää myös alueelle kotoutumisen kannalta.

Herättelyä

Ensi maanantain kunnanhallituksessa käsittelyssä on Kristiinankaupungin kaupunginvaltuutetun Pekka Eräsen aloite. Se sisältää erilaisia osioita, mutta olennaista minusta siinä on kuntien herättely tiiviiseen yhteistyöhön siinä energiamurroksessa, jota juuri elämme. Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla peräti kaksi isoa vetyhanketta ja terästehdas. Alueelle on rakenteilla ja suunnitteilla suuret määrät tuulivoimaa. Tuulivoiman rakentaminen merelle ei ole vielä edes alkanut. Aurinkovoimahankkeita on myöskin vireillä useampia. Gasgrid suunnittelee vetyputkea alueemmehalki pohjoisesta etelään. Vaasan ja Mustasaaren akkutehdashankkeet vaikuttavat myös laajalle ympäristöönsä.

Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu. Silti ja siksi kuntien on oltava hereillä. Vaikutuksentulottuvat laajasti yli kuntarajojen. On aika tiivistää yhteistyötä ja rakentaa tulevaisuutta.

Työllisyyspalvelut muutoksessa

 Teuvan tulevaisuusfoorumin eka istunto pidettiin Kulttuuritalo Orrelassa keskiviikkona 6.11. Alustuksen tulevaisuuden työllisyyspalveluista piti Regina Saari Tampereen seudun työllisyyspalveluista. Tampereen kuntakokeilun hyvät tulokset johtivat valmisteluun, jonka tuloksena valtio päätti siirtää te-palvelut kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alusta lukien. Tampereella on siis vahvaa kokemusta asiasta jo pitemmältä ajalta. Tampere hoitaa isäntäkuntamallilla myös lähikuntien te-palvelut.

Sen lisäksi, että työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle, työllisyyspolitiikka muuttuu aiemman aktiivimallin suoriteperusteisuudesta pääosin vaikuttavuusperusteiseksi. Jatkossa ns. kunnan sakkomaksut (kunnan maksuosuus työmarkkinatuen kustannuksista) eivät määräydy sen mukaan, kuinka kohderyhmänä olevat työttömät on sijoitettu erilaisiin aktivointitoimiin, vaan sen mukaan kuinka moni tosiasiallisesti työllistyy. Vaikuttavuusperiaatteen myötä kunta joutuu harkitsemaan, mitkä ovat ne toiminnot, jotka parhaiten edistävät työpaikan saamista.

Tampereen seudulla työllisyysalue integroi yhteen lakisääteiset työllisyyspalvelut, lakimuutoksen myötä lakisääteisiksi muuttuvat palvelut, kansainvälisen osaamisen palvelut ja kasvupalvelut. Meidän alueellamme tarvitaan paljon eri toimijoiden yhteistyötä, jotta vastaavat palvelut saadaan toimimaan yhteen. Työllisyyspalvelujamme Suupohjan alueella ensi vuodesta alkaen tarjoaa Vuoksi. Lähipalvelut ovat Teuvalla läsnä Teak-talossa.

Matkailua

 Viime kunnanhallitus päätti Teuvan osallistumisesta Etelä-Pohjanmaan yhteiseen matkailumarkkinointiin. Yhteisymmärrystä asiasta on etsitty maakunnassa vuosikausia. Se on alkanut tuntua ikuisuusprojektilta. Nyt on kuitenkin kehitetty toiminta- ja rahoitusmalli, joka on houkutteleva myös pienille kunnille. Esimerkiksi Teuva pääsee mukaan 5 000 euron vuotuisella panostuksella.

Mitä rahalla saa? No, ei viidellä tonnilla sinänsä voi saada kovin paljon. Yhteistä näkyvyyttä mm. nettimarkkinoinnissa. Sekä kuntakummin, joka on muiden kuin Seinäjoen matkailuyrittäjien tukena.

Matkailun brändinimi on jatkossa Visit Seinäjoki Region. Tässä viime vuosina käytössä ollut Visit Lakeus jää historiaan. Lakeus on tietysti meistä raikas ja kuvaava sana, mutta sen ongelma markkinoinnissa on se, että sen nimistä paikkaa ei löydy miltään kartalta. Etelä-Pohjanmaa taas taipuu aika huonosti kansainväliseen markkinointiin. Lisäksi nyt perustettava yhtiö on Into Seinäjoen tytäryhtiö.

Nyt vain jännitetään, saadaanko Etelä-Pohjanmaan kunnat kattavasti mukaan toimintaan.