Väärää politiikkaa

 Sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä. Uudet hyvinvointialueet yrittävät epätoivoisesti löytää säästöjä taloutensa tasapainottamiseksi. Kun yhdistetään iso määrä organisaatioita, syntyy toimintojen yhdenmukaistamisesta aina lisäkustannuksia. Myös johtaminen hakee jonkin aikaa uusia uomiaan. Korona-ajalta on edelleen hoitovelkaa. Ja monet kunnat lisäsivät sote-menojaan ennen uudistusta. 2023 inflaatio laukkasi ja palkat nousivat. Myös työvoimasta on huutava pula. Yhtälö ei siis ole helppo.

Hyvinvointialueilla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa. Myös sote-palveluissa on saavutettavissa mittakaavaetuja. Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää. Yksityisten toimijoiden kanssa voidaan tehdä laajaa yhteistyötä. Vaikutukset talouteen kertyvät kuitenkin hitaasti.

Säästökohteita valitessa voidaan tehdä myös pahoja virheitä. Kovin lyhytnäköisiltä mielestäni näyttävät heikennykset perusterveydenhuoltoon. Ja täysin vastakkaisilta sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta. Kun esimerkiksi ns. kiirevastaanotot keskitetään maakuntakeskukseen, voivat vaikutukset väestön terveydentilaan olla merkittävät. Sillä on myös suuri vaikutus väestön kokemaan turvallisuuteen ja alueiden elinvoimaan. Pikaiset säästöt kostautuvat myös ronskisti kasvavina kustannuksina tulevina vuosina.

SeAMK:n aloituspaikat

Etelä-Pohjanmaalla on maakunnista vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa ikäluokkien kokoon. Samaan aikaan maakunnan työttömyysprosentti on jo pitkään ollut maan alhaisimpia. Suurin osa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista työllistyy omassa maakunnassa.

SeAMK on suunnitellut monikavaisen rahoitusmallin, jolla saataisiin muodostettua pysyviä aloituspaikkalisäyksiä. Mallissa rahoitukseen osallistuisivat alueen elinkeinoelämä, Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat. Merkittävimmän taloudellisen panostuksen tekisi kuitenkin SeAMK.

Ammatikorkeakoulujen rahoitusmallissa OPM:n rahoitusta tulee vasta valmistuvista opiskelijoista. Uusia ryhmiä perustettaessa kaikki opetuksesta aiheutuvat kustannukset alkavat kuitenkin välittömästi.

Mallia on esitelty Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajille, ja nämä ovat suhtautuneet siihen myönteisesti. Teuvan kunta osallistuu rahoitukseen yhteensä 12.743 eurolla viiden vuoden aikana.

Päiväkodin laajennus

Valtuusto päätti 4.3. tiukan äänestyksen tuloksena varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta 1.8.2025 alkaen ja päiväkodin laajennuksesta samaan päivämäärään mennessä. 25.3. oli sitten kunnanhallituksen käsittelyssä nuotit, miten päiväkodin laajennus aikataulutetaan, jotta valtuuston enemmistön tahto toteutuu.

Lapsia syntyy vähän, viime vuonna vain 23. Yhä useampi lapsi tulee kuitenkin varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin. Myöskin aiempaa nuorempana. Rannikon investointien on arvioitu lisäävän varhaiskasvatuksen tarvetta myös Teuvalla. Metsä Boardin viimeviikkoinen ilmoitus taivekartonkitehtaan rakentamisesta luopumisesta vaikuttaa kaikille elämänalueille seudullamme. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti edetä päiväkodin laajentamisessa valtuuston edellyttämällä tavalla.

Tilinpäätös 2023

Teuvan kunnan viime vuoden tilinpäätös on jälleen ylijäämäinen. Tällä kertaa peräti 4,1 miljoonaa euroa. Lainamäärä pieneni viime vuonna kahdella miljoonalla. Lainaa on nyt 2 459 euroa asukasta kohden. Kuntakonsernin tulos (kunta + tytäryhtiöt) oli 4,6 miljoonaa ylijäämäinen.

Hyviä lukuja. On aika tylsää aina sanoa, että huomenna on huonommin.  Totta silti on, että huolestuttavia piirteitä on näkyvissä. Kustannustaso nousi viime vuonna rajusti. Osin siitä johtuen, osin omin ratkaisuin, toimintakate (toimintatuotot - toimintakulut) heikkeni 1,4 miljoonaa siitä, mitä alun perin budjetoimme. Prosentteina se oli 12,8 %! Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtakunnallisesti noin viidenneksellä. Lisäksi tulevat mahdolliset kehysriihen säästöpäätökset. Näiden myöstä ylijäämät sulavat.

Valtionosuusuudistus

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Vuosittain tehdään indeksitarkistuksia, tehtävien muutoksista aiheutuvia tarkennuksia, indeksileikkauksia, muita valtionosuusleikkauksia jne. Näin järjestelmä, joka alun perin on laadittu tiettyjä kriteerejä noudattaen, alkaa rapautua. Suuri sote-siirto hyvinvointialueille rikkoi järjestelmän.

Niinpä valtionosuusjärjestelmä uudistusta nyt valmistellaan kiireellä. Uudistukseen kohdistuu paljon odotuksia, jotka ovat osin keskenään jännitteisiä. Kunnissa toivotaan, että valtionosuusperusteet uudistetaan soten jälkeiseen aikaan, järjestelmää selkeytetään ja oikeudenmukaisuutta lisätään.

Uudistuksessa valtionosuuksiin ei lisätä valtion kokonaisrasitusta.  Niinpä kakkua vain jaetaan uudella tavalla. Myös monet muut meneillään olevat uudistukset vaikuttavat kuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Uudistuksen aikataulu rajoittaa uudistuksen totaalisuutta. Nähtävästi valtionosuusjärjestelmää tullaan uudistamaan vaiheittain peräkkäisillä uudistuksilla. Ehkä se on hyväkin. Evoluutio on usein parempi kuin revoluutio, kuten eräs pormestari muutama vuosi sitten toisessa yhteydessä korosti.

Kiinteistöverouudistus

Kiinteistöverouudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo muutaman vuoden. Petteri Orpon hallitus aika lailla jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus valmistelussaan pääsi.

Nykyisin kiinteistöt arvostetaan vuosikymmeniä sitten määritellyillä keskimääräisillä rakentamiskustannuksilla indekseillä tarkistettuina. Näin määritetyt arvot ovat etääntyneet kovasti todellisista käyvistä arvoista. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja uusia rakennustyyppejä on tullut käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmä ei ole enää oikeudenmukainen.

Kiinteistöveron tasoa ei ole tarkoitus kiristää. Kun verotusarvot uudistuksessa nousisivat, veroprosenttien vaihteluvälit puolestaan asetettaisiin siten, että kunnat eivät joudu kiristämään verotusta.

Rakennuksille määritettäisiin uudet verotusarvot, joita nimitettäisiin perusarvoiksi. Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos laatisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja  muista tiedoista johdetut aluekohtaiset ja vuosittain päivitettävät hinnat.

Uutta edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen nähden on se, että uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jotta muutokset pysyisivät kohtuullisina kiinteistönomistajille.

Kehysriihi

Kehysriihi eli kehysneuvottelu on vuosittain toistuva maalis-huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tänä vuonna kehysriihi ajoittuu aivan huhtikuun lopulle. Siihen kohdistuu myös kuntapuolelta tavallistakin isompi mielenkiinto. Viime vuonna kuntatalous oli keskimäärin hyvässä kuosissa. Mutta vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtion rahoitus kunnille on pienenemässä viidenneksen. Samaan aikaan kustannustaso jatkaa nousuaan.

Valtiontaloudessa etsitään lisää leikattavaa. Pienennetäänkö kuntien rahoitusta entisestään, vai jätetäänkö kuntatalous lisäsäästöjen ulkopuolelle? Kompensoidaanko kunnille viime syksynä ilmi tulleen sote-uudistuksen jälkilaskun vaikutuksia, ja jos niin miten? Saavatko kunnat täysimääräisen rahoituksen vuonna 2025 niiden vastuulle siirtyviin työllisyyspalveluihin? Rukataanko indeksitarkistuksia? Puretaanko byrokratiaa ja vähennetäänkö kuntien tehtäviä? Hyvinvointialueidenkin rahoituksen taso kiinnostaa kuntia, koska sillä on suora vaikutus kuntien toimintaan ja kuntalaisten elämään.

Työllisyysalue

 Valtioneuvosto päätti tänään liittää Kaskisten kaupungin Pohjanmaan työllisyysalueeseen. Näin Kurikka, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki ja Teuva muodostavat oman työllisyysalueensa. Päätös ei ollut yllätys. Kaskisilla ei ole yhteistä rajaa näiden muiden kuntien kanssa. Ministeri Arto Satonen totesi jo viime syksynä Kauhajoella vieraillessaan, että valtioneuvosto ei voi tehdä lainvastaista päätöstä.

Valmiussuunnitelmat

 Maanantai-iltana kunnanhallitus hyväksyi kunnan päivitetyt valmiussuunnitelmat. Kunnille on valmiuslaissa säädetty velvoite suunnitella keinot, joilla turvataan toimintoja erilaisissa häiriötilanteissa. Lähtökohtana on, että normaaliajan palvelutuotanto kyetään turvaamaan eri tilanteissa mahdollisimman pitkään.

Valmiussuunnittelu on osa varautumista, joka käsittää suunnitelmien laatimisen ohella niihin perustuvat etukäteisjärjestelyt, kuten esimerkiksi materiaalihankinnat, henkilöstön varaamisen ja kouluttamisen sekä muun toimintavalmiuden ylläpitämisen.

Mihin sitten varaudutaan? Kansallisessa riskiarviossa on määritelty, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Siellä on mainittuna monenlaisia häiriötilanteita informaatiovaikuttamisesta sotilaallisen voiman käyttöön. Etelä-Pohjanmaan alueellisessa riskiarviossa on 12 alueellista uhkamallia, mm. räjähde- tai kemikaalionnettomuus, kriittisen infrastruktuurin rakennuksen tulipalo ja pato-onnettomuus. Teuvan kuntakohtaisessa riskiarviossa mainitaan ensimmäisinä häiriöt sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa.

Vapaakuntakokeilu 2.0!

Kuntien rooli on muuttunut merkittävästi, kun hyvinvointialueet hoitavat sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä sekava ja vinoutunut. Uutta parhaillaan valmistellaan. Kunnat saavat hoitaakseen työllisyyspalvelut ensi vuoden alusta. Normiviidakon purkua niin ikään valmistellaan.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Suomessa toteutettiin vapaakuntakokeilu. Kunnat saivat luvan kanssa toteuttaa uudistuksia omassa toiminnassaan. Poikkeuksia lain säännöksistä myönnettiin kokeilun ajaksi. Kokemukset olivat hyviä. Kunnallishallinto vetreentyi. Osa kokeilun aikana toteutetuista uudistuksista mahdollistettiin kaikille kunnille kokeilun päätyttyä.

Kokeilu on hyvä tapa kehittää uutta. Sitä voidaan tehdä ensin pienessä mittakaavassa kokemuksia keräten ja niistä oppien. Pöljistä ideoista luovutaan ja parhaita kehitetään edelleen. Tätä Suomen kunnat tarvitsisivat nytkin.

Kyläkuva

 Teuvan kirkonkylässä on monia kiinteistöjä, jotka kaipaavat kunnostamista. Osassa niistä on toimintaa, osassa ei. Monen kiinteistönomistajan kohdalla ei ole resursseja tehdä kunnostustöitä, vaikka tahtoa löytyisikin, erityisesti jos kiinteistöllä ei ole mitään tuottavaa toimintaa. Varsinkin asemakaava-alueella kiinteistön omistavalla on myös velvollisuuksia pitää kiinteistönsä kunnossa ja tonttinsa siistinä. Tällä on iso vaikutus taajaman yleisilmeeseen ja viihtyisyyteen. Teuvalla näitä asioita valvoo viranomaislautakunta.

Aion ehdottaa, että lautakunta tarttuisi asiaan aiempaa tarmokkaammin. Mitään jyrkkää suunnanmuutosta en ole ehdottamassa, vaan sitä että asiaa nostetaan aktiivisemmin esille. Mielestäni myös jotain pientä tukimuotoa julkisivujen ehostamiseen voitaisiin valmistella. Yhteiseksi iloksi.

Otto Syreenin talo

 Siis vanha kunnantalo. Talo on ollut tyhjillään muutaman vuoden. Ei kuitenkaan kylmillään, peruslämmöt ovat olleet päällä. Teuvalaisen kulttuurin tuki on ansiokkaasti vetänyt kaksi hanketta, joissa on taustoitettu talon historiaa, selvitetty kuntoa ja haarukoita mahdollista tulevaa käyttöä. Hankkeet ovat myös järjestäneet yleisötilaisuuksia, ja mielenkiintoa taloa kohtaan on ollut.

Talo on merkittävä Teuvan katukuvassa. Sillä on myös suurta kulttuurista merkitystä. Monella teuvalaisella siihen liittyy erilaisia muistoja. Talon kunnostus ei ole ihan halpa operaatio. Jotta se kannattaisi kunnostaa, sille pitäisi olla mietittynä käyttötarkoitus ja kannattavuus. Vähintään se tarvitsee veturitoiminnon, joka sitten vetää mukanaan muita toimijoita. Tilannetta tietysti hankaloittaa se, että kirkonkylässä on hyvä joukko muitakin tyhjiä toimitiloja.

Parikymmentä vuotta sitten Teuvalla syntyi yhteinen ponnistus, jolla Orrela kunnostettiin nykyiseen asuunsa. Ehkä nyt olisi seuraavan yhteishankkeen vuoro. Kunta on varannut ensi vuoden talousarvioonsa 100 000 euroa, jolla on tarkoitus purkaa sisältä vanhoja rakenteita, tehdä kiireellisiä korjauksia, jotta talo ei pääse huonompaan kuntoon, ja suunnitella peruskorjausta.

Vuoden viimeinen valtuusto

Valtuusto tuntui olevan tyytyväinen ensi vuoden ylijäämäiseen talousarvioon. Samalla kuitenkin puheenvuoroissa kuulsi huoli talouden tasapainon heikkenemisestä. Kustannukset kasvavat voimakkaasti, ja samaan aikaan tulot pienenevät. Kustannusten nousu koskee jo kuluvaakin vuotta. Ylitysoikeuksia myönnettiin lähes miljoonan verran.

Kipakkaakin keskustelua käytiin pump track -radan sijoituspaikasta. Lopulta hyväksyttiin kannanotto, jonka mukaan eri paikkavaihtoehtoja vielä selvitetään.

Huolissaan oltiin myös päivähoitopaikkojen riittävyydestä. Vaikka lapsia syntyy aiempaa enemmän, päiväkotiryhmät täyttyvät. Tämä johtuu mm. uusista ryhmäkokovaatimuksista sekä siitä, että yhä pienempiä lapsia tulee hoitoon. Alle 3-vuotiaita voi ryhmään sijoittaa vähemmän kuin isompia lapsia.  Ratkaisua tähän haetaan heti alkuvuodesta.

Hyvinvointikertomuksessa toimia nähtiin aiheuttavan mm. koulukiusaamisen,  lasten ja nuorten kokeman yksinäisyyden sekä ahdistuksen. Näihin pureudutaan ensi vuonna laadittavassa hyvinvointisuunnitelmassa.

Tässä kokouksessa oli tarkoitus käsitellä myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän viimeinen tilinpäätös ja lopputilitys. Kunnanhallitus jätti ne kuitenkin viime viikon kokouksessaan pöydälle. Tähän ei liity dramatiikkaa. Molemmat on ymmärtääkseni oikein ja huolellisesti laaditut. Epäselvyyttä on aiheuttanut se, miten nämä viimeiset erät kirjataan kunnan kirjanpitoon. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi tästä ohjeen vasta pari viikkoa sitten. Sen seurauksena kunnat eivät pääse kirjaamaan sellaisia ylijäämiä lopputilityksistä, miltä aiemmin näytti. Kaipasimme asiasta lisätietoja, ja käsittelemme pykälät ensi vuoden ensimmäisessä valtuuston kokouksessa.

Henkilöstöstrategia 2024 - 2027

 Eilen kunnanhallitus käsitteli juuri valmistunutta henkilöstöstrategiaa. Valtuusto jatkaa aiheesta ensi maanantaina.

Strategian valmistelussa on käytetty pohjana loppuvuodesta 2022 henkilöstölle suunnattua kyselyä sekä syksyn 2023 aikana pidettyjä henkilöstötreffejä, joissa johtoryhmä 12 pienryhmässä tapasi koko henkilöstön. Strategiassa keskitymme neljään toimenpidekokonaisuuteen:

1. Johtaminen ja sen kehittäminen

Laadukkaalla johtamisella on vaikutusta henkilöstön sitoutumiseen, motivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Esihenkilöiden kyky tukea ja ohjata henkilöstöä parantaa työilmapiiriä ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Esihenkilötaitoihin kuuluu selkeä kommunikointi ja tuen tarjoaminen henkilöstölle erityisesti muutosten keskellä.

2. Henkilöstön saatavuus, rekrytointi ja perehdyttäminen

Tämä on keskeinen haaste kaikille työnantajille.  Oikeiden henkilöiden valitseminen oikeisiin tehtäviin tuo mukanaan uusia ja kehittäviä näkökulmia sekä lisää osaamista kunnassamme. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu perehdytys on merkittävässä roolissa auttamaan uusia työntekijöitä sopeutumaan nopeammin kuntaorganisaatioon. Laadukas perehdytys tuo positiivisen kokemuksen, joka vaikuttaa työtyytyväisyyteen.

3. Henkilöstön osaamisen ja työn kehittäminen

Oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia tarjoamalla voidaan lisätä motivaatiota, tyytyväisyyttä työhön ja sitoutumista siihen. Valmistellaan omaehtoiseen opiskeluun kannustava toimintamalli, mahdollistetaan työkiertoa ja selvitetään työn monipuolistamista ja kehitysmahdollisuuksia eri tehtävissä.

4. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja organisaatiokulttuurin vahvistaminen

Toimenpidekokonaisuudessa tarkastellaan koko strategiakauden ajan henkilöstön hyvinvointia, mutta myös palkitsemista, motivointia ja sitouttamista. Kaikilla toimenpiteillä tähdätään henkilöstön jaksamisen ja suorituskyvyn vahvistamiseen. Organisaatiokulttuuri vahvistuu yhteisöllisyydessä, yhdessä tekemällä, jolloin rakennnetaan "me Teuvan kunnan työntekijät" -tunnetta.

Vuoden 2024 talousarvio

Menot kasvavat 1,4 miljoonaa (+ 9,4 %).  Valtionosuudet ja verotulot pienenevät 1,2 miljoonaa (- 7,0 %). Muutos on siis äärimmäisen raju. Talousarvioehdotus on silti 2,1 miljoonaa ylijäämäinen. Hyvä niin, mutta joudumme vakaasti ensi vuoden aikana miettimään keinoja menokasvun jarruttamiseksi. Vertailut edellä on tehty tämän vuoden talousarvioon, jonka määrärahavaraukset tulevat ylittymään. Kunnanhallitus saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen 0,9 miljoonan euron määrärahan ylityspyynnöt.

9,7

 Ensi vuoden talousarviota laaditaan tavoitteella saavuttaa noin reilun kahden ja puolen miljoonan ylijäämä. Paljon on vielä lukuja summaamatta ja tarkistamatta, joten mitenkään varmaa noin vahvaan tulokseen päätyminen ei ole. Kustannustaso on noussut voimakkaasti, ja tulopuolikin pienenee reilulla miljoonalla tämänvuotisesta.

Kunnan tuloveroprosentti on tänä vuonna ollut 9,86. Kunnathan eivät käytännössä saaneet tälle vuodelle itse määrätä veroprosenttiaan, vaan vuoden 2022 veroprosentista vähennettiin 12,64 prosenttiyksikköä osana sote-uudistusta. Ensi vuoden veroprosentista alkaen kunta voi määritellä veroprosenttinsa 0,1 prosenttiyksikön tarkkuudella. Siis ainakin pyöristys olisi tiedossa useimpien kuntien veroprosentteihin.

Teuvan kunnan taloutta on tervehdytetty määrätietoisin toimenpitein usean vuoden ajan. Alijäämät on saatu katettua, ja kuluvaltakin vuodelta on syntymässä ylijäämäinen tilinpäätös. Tässä tilanteessa olen esittämässä pientä veroprosentin alennusta ensi vuodelle. Esitykseni on 9,7 %.

Henkilöstötreffit

 Aloitimme eilen sarjan tapaamisia, jotka olemme nimenneet henkilöstötreffeiksi. Johtoryhmä tapaa koko henkilöstön maksimissaan 20 hengen ryhmissä. Näissä tapaamisissa ei noudateta mitään toimialarajoja, vaan osanottajia on kunnan eri työpisteistä. Tarkoituksena on kuulla henkilöstöä ja keskustella mm. kuntastrategiasta ja valmisteilla olevasta henkilöstöstrategiasta. Puhumme myös yhteisöllisyydestä, työhyvinvoinnista ja henkilökuntaeduista.

Ylijäämät pienenevät

 Teuvan kunnan vuoden 2023 talousarvio on vajaat 4,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.  Näin isona ylijäämä ei tule toteutumaan. Tulot näyttävät kertyvän aika lailla suunnitellusti, mutta yleinen kustannustason nousu aiheuttaa paikoin määrärahojen ylityspaineita. Kuitenkin selvästi ylijäämän puolelle arvelen nykytiedon valossa meidän päätyvän.

Ensi vuonna talous tiukkenee nykykäsityksen mukaan noin reilulla kahdella miljoonalla eurolla. Valtionosuudet pienenevät noin miljoonan. Verotulotkin pienentyvät, kun ison veroprosentin maksupanotilitys on maksettu. Palkat ja muut kustannukset nousevat edelleen. Olen silti toiveikas sen suhteen, että myös ensi vuoden talousarvio saadaan laadittua ylijäämäiseksi.

Uuden kunnan uusjako

 Kuntasektori muuttuu muutamassa vuodessa merkittävästi, kun sen tehtäviin ja rahoitukseen kohdistuu isoja muutoksia. Ensimmäinen aalto toteutui tämän vuoden alussa, kun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Toinen aalto tulee vuoden 2025 alussa, kun työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille.

Tämän jälkeen kuntapuolen tehtävien volyymit jakautuvat valtakunnassa suunnilleen seuraavasti. Luvut ovat ulkoisia käyttökuluja nykyrahassa.

Perusopetus 6 miljardia euroa

Varhaiskasvatus 4 miljardia

Toisen asteen koulutus reilut 2

Kulttuuri ja vapaa sivistystyön reilun miljardin

Liikunta-, ulkoilu- ja nuorisopalvelut noin miljardin

Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen 2 miljardia

Yhdyskunta ja ympäristö 5 miljardia.

Kaiken kaikkiaan noin 22 miljardia vuodessa. Koulutus ja varhaiskasvatus muodostavat lähes puolet toiminnan volyymistä. Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen puolestaan lähes kymmenyksen.

Luvut pyöristeltyinä Kuntaliitolta.

Syksyn agendaa

 Syyskausi tulee Teuvan kunnassa olemaan varsin vilkas. Totta kai normaaliin tapaan tehdään talousarviota seuraavalle vuodelle. Meneillään on valmistautuminen TE24-uudistukseen, jossa työvoimapalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta. Suupohja valmistelee omaa työllisyysaluettaan laatimalla siitä hakemusta ministeriölle lokakuun loppuun mennessä.

Suupohjan rannikolle on suunnitteilla isoja investointeja, jotka toteutuessaan vaikuttavat myös meidän elämäämme. Meidän palvelujen ja asumismahdollisuuksien pitää olla mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta saamme osamme alueen kasvusta. Asuntohankkeita valmistellaan ja päivähoidon eli varhaiskasvatuksen osalta on käsitteillä aloite maksuttomuudesta. Aloitamme myös elinkeinostrategian uudistamisen, koska toimintaympäristö on näin voimakkkaassa muutoksessa. Myös Suupohjan seutuohjelma tulee päätöksentekoon tämän vuoden puolella.

Kirjaston hankesuunnittelu etenee. Hanketyöryhmä tutustuu alkusyksystä pariin toteutettuun kirjastoratkaisuun ja tekee sitten esityksensä kunnanhallitukselle. Ensisijaisena tavoitteena on nykyisen kirjastorakennuksen peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, mutta myös muita sijoitusvaihtoehtoja selvitetään.

Uimahallimme on kestänyt aikaa hyvin. Mutta nyt sen tekniset järjestelmät alkavat olla elinkaarensa loppupäässä. Vuosien mittaan myöskin käsitykset siitä, millaisia tiloja ja toimintoja uimahallissa tulisi olla ovat muuttuneet. Niinpä kirjaston remontin jälkeen uimahallin peruskorjaus on seuraava iso haasteemme. Hankesuunnittelu aloitetaan tämän vuoden puolella.

Kunnat vuokraavat toimitiloja hyvinvointialueelle. Meidän osaltamme tärkeimmät kiinteistöt ovat terveyskeskus ja paloasema. Vuodet 2023 - 2025 ovat siirtymäaikaa. Sen jälkeen kunnan katsotaan toimivan kilpailluilla kiinteistömarkkinoilla. Tämä edellyttää toiminnan eriyttämistä muusta kunnan kirjanpidosta. Sen vuoksi on perusteltua selvittää tässä uudessa tilanteessa tarvetta ainakin kunnan ulos vuokraamien kiinteistöjen yhtiöittämiseen.