Eilen opeteltiin porukalla lapsivaikutusten arviointia. Koolla oli valtuutettuja hyvä joukko sekä päätöksiä valmistelevia virkamiehiä. Asiassa meitä auttoivat ja johdattelivat projektipäällikkö Kati Honkanen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Auli Romppainen Etelä-Pohjanmaan LAPE:sta.
Liikkeelle lähdettiin lasten oikeuksista, jotka on määritelty YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa, jonka Suomi on ottanut osaksi lainsäädäntöään vuonna 1991. Sieltä nousevat neljä yleisperiaatetta: yhdenvertaisuus, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen.
Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä,
- miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä,
- millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja
- millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla.
Lapsivaikutusten arvioiti ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien selvittäminen on yksi tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Ei voida olettaa, että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Molempia tarvitaan.
Saimme siis oppia lapsien oikeuksista, lapsivaikutusten arvioinnista sekä taustalla olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä. Kuulimme kokemuksia jo toteutetuista arvioinneista. Mietimme, minkätyyppisissä asioissa arviointi olisi perusteltua tehdä. Jatkamme 10.10. työstämällä Teuvalle sopivaa menettelytapaa arviointien tekemiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti