Kuntayhtiöt

Tänä vuonna olemme aloittaneet uuden käytännön, jossa vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä kunnan konsernijohto käy kehityskeskustelut kunnan omistamien yhtiöiden hallitusten kanssa. Kunnan konsernijohtoa ovat käytännössä edustaneet kunnanhallituksen puheenjohtaja/varapuheenjohtaja, hallintojohtaja ja kunnanjohtaja. Olemme kehityskeskusteluissa käyneet läpi yhtiöiden toiminnalle asetettavia tavoitteita, jotka sitten vahvistetaan niin yhtiön kuin kunnankin talousarviossa. Yhtiöiden toiminnan seurantaa on kehitetty siten, että yhtiöt raportoivat toiminnastaan kolmannesvuosittain, ja tiedot liitetään kunnan osavuosiraporttiin. Tässä yhtiöiden omistajaohjauksessa on vielä paljon kehitettävää, mutta olemme kuitenkin päässeet asiassa liikkeelle. Näen että tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan esiin nostamat näkökannat ovat olleet keskeisesti vaikuttamassa siihen, että yhtiöiden ohjausta on lähetty kehittämään.

Pidän tärkeänä, että kuntayhtiöt toimivat avoimesti. Toimintojen yhtiöittäminen ei saa merkitä sitä, että keskeinen osa palvelutuotantoa koskevaa päätöksentekoa jää kuntalaisilta pimentoon. Lähtökohtaisesti kuntayhtiöiden tulee noudattaa samaa tiedotus- ja avoimuuslinjaa kuin kunnankin. Osakeyhtiölain säännökset tulee tietysti ottaa huomioon.

Kuntalain 47. pykälän toinen momentti ohjaa näin: "Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus." Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaisuutena hallituksen tulee muodostaa ryhmä, jossa on tuo riittävä osaaminen. Eri hallituksen jäsenet tuovat kukin oman osaamisensa ja tietopohjansa hallituksen päätöksentekoon ja toimitusjohtajan työn tukemiseen. Toivon, että uuden valtuustokauden alkaessa uusi kunnanhallitus korostaa tämän säännöksen toteuttamista siten, että henkilövalintoja tehtäessä kirjoitetaan auki ja perustellaan kunkin valitun osalta, mikä on se osaaminen, jonka perusteella hänet kuntayhtiön hallitukseen valitaan.