Talousarvio 2025

 Teuvan vuoden 2025 talousarvio on 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintamenojen kasvu on peräti 9,7 %. Kasvusta noin puolet aiheutuu te24-uudistuksesta, jossa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi. Kustannustaso on ollut nousussa kautta linjan. Palkkoihin  on varattu 3 %:n korotusvara. Toimintatulot pienenevät 3,4 %. Osin tämä johtuu asuntojen vuokrausasteen pienenemisestä, osin hankkeiden rahoitusosuuksista.

Verotulojen ja valtionosuuksien määrien arvioidaan pysyvän aika lailla kuluvan vuoden tasolla.  Veroja arvioidaan kertyvän 10,4 miljoonaa (- 2,1 %). Valtionosuuksia puolestaan 6,1 miljoonaa (+ 2,1 %. Mikäli te24-uudistusta ei olisi, valtionosuuksien määrä olisi laskenut merkittävästi.

Investointiohjelma on raskas. Vuoden 2025 investointeihin on varattu 6,5 miljoonaa euroa. Suurimmat hankkeet ovat teollisuushallin rakentaminen ja teollisuusalueen infran rakentaminen. Yhtenäiskoulun sisäilmaongelmien korjaamiseen on varattu 250.000 euroa ja terveyskeskuksen kiinteistön korjauksiin 400.000 euroa. Suurimmat seuraavien vuosien hankkeet ovat kirjaston rakentaminen ja uimahallin peruskorjaus.

Talousarvion ylityksiä

Valtuusto käsittelee tänä iltana kuluvan vuoden talousarvion määrärahojen ylityspyyntöjä. Niitä on huolestuttavan paljon. Yhteensä 745 000 euroa.

 

Syitä: Kirjaston evakkomatka ja aineiston puhdistukset, kouluissa sijaistarpeiden kasvu, Yhtenäiskoulun sisäilmamittaukset, yleinen hintojen nousu. Kun investoinnit eivät ole toteutuneet suunnitellussa mittakaavassa, on henkilöstökuluja jäänyt enemmän kirjattavaksi käyttötalouden rasitukseksi. Pitkä talvikin aiheutti kunnossapidon ja lämmityksen kustannusten nousua. Tulot ovat vähentyneet, kun vuokra-asuntojen käyttöaste on laskenut.

Silti ylijäämäistä tilinpäätöstä tavoittelemme. Ainakin reilun miljoonan verran. Voi kuitenkin olla, että ensi vuoden aikana joudumme mekin taas miettimään uusia säästökohteita. Niitä on parempi löytää etupainotteisesti.

Kouluverkkoselvitys

Viime maanantaina valtuutetuille esiteltiin tämän vuoden aikana laadittu kouluverkkoselvitys. Viesti oli lyhyesti sanottuna se, että oppilasmäärät vähenevät tulevina vuosina, ja oppilaita ei riitä kolmeen kouluun. Selvityksessä esitetään Äystön ja Perälän koulujen lakkautusta 1.8.2026 lukien. Lukion osalta opiskelijamäärän kehitystä seurataan.

Valtuusto käsittelee selvitystä ensi maanantain kokouksessaan. Esitys on, että valtuusto merkitsee sen tiedoksi. Koulujen lakkauttamisesta ei tuossa kokouksessa siis päätetä. Mikäli kouluja aiotaan lakkauttaa, se edellyttää lasten, vanhempien ja kyläläisten kuulemista.

Ikäluokkien pienentyminen merkitsee myös sitä, että Yhtenäiskoulussa on vähemmän oppilaita kuin vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Sen myötä siellä on myös tilaa uusille oppilaille. Koulunkäynnin jatkaminen kyläkouluilla edellyttää ennen pitkää kiinteistöjen remontoimista. Toisaalta arvokkaana pidän sitäkin, että meillä on tarjota perheille myös kyläkouluvaihtoehto.

Lammasneva

Kunnanhallitus käsitteli eilen kaavoitusaloitetta. European Energy Suomi Oy suunnittelee Lammasnevalle isoa aurinkovoima-aluetta. Kyse on peräti 400 hehtaarista. Alueelle tulisi myös sähkövarasto eli suuria akkuja, joihin sähköä voidaan ladata.

Suunnittelualue on pääosin entistä turvetuotantoaluetta, joka on muutettu pelloksi, ja siinä on aloitettu viljely. Alue on lähes kokonaan yhden maatilan omistuksessa. On ihan mielenkiintoista nähdä, käsitelläänkö aluetta ely-keskuksessa peltona vai entisenä turvetuotantoalueena.

Hanke näkyy ympäröiviin kyliin, mutta ei mataluutensa vuoksi aiheuta samanlaista maisemaa muuttavaa vaikutusta kuin korkeat tuulivoimalat. Myöskään ääntä ja välkettä ei aiheudu merkittävästi. Aurinkopanelit aiheuttavat samantapaisia heijastusvaikutuksia kuin heijastukset veden pinnasta.

Alueen liittäminen sähköverkkoon aiheuttaa (jälleen) uuden 400 kV voimajohdon rakentamisen. Matkaa kertyy noin 20 km. 

Aurinkovoimahankkeita on Suomeen suunnitteilla todella paljon. Osittain on vasta muotoutumassa, millaisia ympäristöselvityksiä eri kokoiset hankkeet vaativat. Samoin se, miten kiinteistövero näiden voimaloiden osalta lasketaan, on vielä epäselvää. Oletuksena on, että kunnat saavat aurinkovoima-alueista parempia kiinteistöverotuottoja pienemmin ympäristöhaitoin verrattuna tuulivoiman tuotantoalueisiin.

Kunnanhallitus hyväksyi kaavoituksen aloittamisen. Samalla alue määrättiin rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Voimajohdon sijoittumisesta hallitus varasi itselleen mahdollisuuden ottaa tarkemmin kantaa, kun suunnittelu etenee.

Häiriöihin varautuminen

Elämme myllertävässä maailmassa. Viime kuussa julkaistiin suomi.fi-palvelussa koko väestölle suunnattu  Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen opas. Kunta on päivittänyt omat valmiussuunnitelmansa. Mutta tärkeää on, että meistä kukin varautuu vähintään niihin tilanteisiin, jolloin sähkön jakelu katkeaa tai vettä ei tule hanasta. Häiriöitä voivat aiheuttaa myrskyt, tulvat tai paukkupakkaset. Tai niitä voivat aiheuttaa huonosti käyttäytyvät ihmiset tai valtiot. Järjestämme ensi vuoden alkupuolella koulutusta kuntalaisille tuon valtakunnallisen oppaan pohjalta.

Hankkeita

 Maanantaina kunnanhallitus hyväksyi useamman uuden hankkeen haettavaksi:

Osallisuuden toimiala on neuvotellut Leader Suupohjan kanssa kylien kulttuuritoiminnan   aktivoimiseen ja kylien elävöittämiseen kohdistuvan hankkeen hakemisesta. Hanke jatkaisi aiemmissa Teuvabiili- ja Mobiilit kyliin -hankkeissa kehitettyä kohtaamispaikkatoimintaa kulttuurin keinoin..

Suunniteltu Meidän kylän kulttuuria -hanke tarjoaisi ikääntyneille mielekästä tekemistä kulttuurin parissa, vaikkakin toiminnassa huomioitaisiin myös ylisukupolvinen yhteys. Toimintaa   järjestettäisiin   säännöllisesti Teuvan kylien ja keskustan kohtaamispaikoissa.  Hankkeen  tärkeimmät toiminnot  olisivat   ikäihmisten arjen rikastaminen kulttuuripainotteisella kohtaamispaikkatoiminnalla,   erisisältöiset kulttuuriteemapäivät ja -tapahtumat sekä opintomatkat kulttuurikohteisiin. Ikäihmisten   ryhmissä valmisteltaisiin omaa  kulttuurituotantoa, jota esitettäisiin ympäri Teuvaa hankkeen loppupuolella Teuvan kesämarkkinaviikolla 2026.

Hankkeen toteutusaika olisi 1.8.2025-31.7.2026.   Hanke olisi Leader-rahoitteinen  kehittämishanke   (80   %),   jonka   omarahoitusosuus   (20   %) katettaisiin   Anni   Seppälän   testamenttilahjoituksen   varoista.   Alustava kustannusarvio on  93 247  euroa,   joka  sisältää  yhden  henkilötyövuoden työpanoksen.

Teuvan   kunnalla   on   käynnissä   OKM:n   liikunnallisen   elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten tuella toteutettu Ikäkipinä-hanke. Hankeaika päättyy vuoden 2024 lopusdsa. Opetus-  ja   kulttuuriministeriö   on   julistanut   haettavaksi vastaavat avustukset vuodelle 2025. Avustuksen   päätavoitteena   on   lisätä   väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Liikunnallisen   elämäntavan   paikallisten   kehittämisavustusten   avulla toimeenpannaan valtakunnallista  liikkumisen   edistämisen   Liikkuvat-kokonaisuutta   paikallisella   tasolla.   Keskeisinä   periaatteina   ovat poikkisektoraalinen,  -hallinnollinen   ja   -ammatillinen   yhteistyö,   liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Opetus-  ja   kulttuuriministeriö   on   ohjannut,   että   rahoitusta   (50   % omarahoitusosuus)   käytetään   erityisesti   ikäihmisten   liikunnallisuuden edistämiseen sekä  erityisesti   myös   jatkohankkeisiin.   Siksi   osallisuuden toimialalla  on  aloitettu  valmistelu  Ikäkipinä2-jatkohankkeen  hakemiseksi. Avustus tulee hakea 16.12.2024  mennessä. Kunnanhallitus päätti että hanketta haetaan, ja omarahoitusosuus on 40 000 euroa.

Teuvan   lukion   ja   yhtenäiskoulun   yläkoulun   yhteistyönä   on   valmisteltu Leader Suupohjan   rahoitushakuun   kansainvälisyyshanketta,   CulturaConnect   –   Kulttuurien   kaleidoskooppi,   joka   olisi   suunnattu   teuvalaisille nuorille.   Hanke   suunnitellaan   toteutettavaksi   ajanjaksolla   1.1.2025–31.12.2026,   ja   sen   pääteemana   on   tulevaisuuden   kestävä   kehityskansainvälisessä kontekstissa.  Kestävä  kehitys  tarkoittaa  toimintaa,   jokaturvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen edellytykset.

Hankkeessa   aihetta   käsiteltäisiin  kahdesta   näkökulmasta:   sosiaalisesta(ihminen)   ja  fyysisestä  (ympäristö).   Sosiaalista  ulottuvuutta  tarkasteltaisiin erityisesti   suvaitsevaisuuden   näkökulmasta,   ja   tulevaisuudessa   laaja-alainen   ymmärrys   ihmisten   tasa-arvosta   ja   yhteistyökyvystä   on   yhä tärkeämpää.   Fyysisen   ulottuvuuden   osalta   korostettaisiin   ympäristön   ja luonnonsuojelun  merkitystä  kestävän  kehityksen  osana.   Nuoret   oppisivat ymmärtämään,   miten  heidän  omat   valintansa  vaikuttavat   ympäristöön  ja kestävään kehitykseen.

Hankkeen tavoitteena olisi laajentaa nuorten maailmankuvaa ja auttaa heitä hahmottamaan   ympäristöään   monipuolisemmin.   Cultura   Connect   pyrkisi vahvistamaan teuvalaisten nuorten kansainvälistä yhteistyötä, kielitaitoa ja kulttuurien  tuntemusta.   Samalla  se  lisäisi nuorten  ympäristötietoisuutta  ja arvostusta   omaa   kotiseutuaan   kohtaan   sekä   tarjoaisi työkaluja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen.

Hankkeen toteuttamiseksi perustettaisiin kansainvälisyyskerho, johon nuoret voisivat hakea mukaan. Kerhossa käsiteltäisiin  hankkeen teemoja ja kerättäisiin matkarahoituksen   omavastuuosuutta   rahankeruutempauksin.   Lisäksi hankkeeseen kuuluisi vastavuoroisia ohjaajien vaihtoja sekä nuorisovaihtoja italialaisen  koulun  kanssa.   Nuorisovaihdoissa  nuoret   toimisivat   italialaisten vierailijoiden isäntä- ja majoitusperheinä, mikä syventäisi kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä.

Osana hanketta tehtäisiin tutustumismatkoja Porticiin, Italiaan, missä nuoret tarkastelisivat   kestävän   kehityksen   teemoja   eteläeurooppalaisesta näkökulmasta.   Matkat   tarjoaisivat  mahdollisuuden   tutustua   italialaiseen kulttuuriin,   parantaisivat   kielitaitoa   ja   kehittäisivät   selviytymistaitoja   uudessa toimintaympäristössä.   Kansainvälinen   näkökulma   syventäisi teemojen käsittelyä   ja   mahdollistaisi  monikulttuurisen   yhteistyön   sekä   ajatustenvaihdon.

Hankkeen   kautta   nuoret   rohkaistuisivat innovatiivisiin   ratkaisuihin, kulttuurivaihtoon  ja  ymmärtämään,   miten  kestävän  kehityksen  periaatteet voidaan tuoda osaksi arkea.

Hankkeen   kokonaisbudjetti   olisi   80   000   euroa.   Rahoittajalle   esitetään hankemuodoksi koordinointi- ja aktivointihanketta 90 % tuella.

Sidosyksikkö sentään

Maan hallitus esittää julkisiin hankintoihin merkittävää muutosta. Kyse on sidosyksikkösäätelyn tiukentamisesta.

Sidosyksikkö on kunnan oman toiminnan järjestämisen tapa. Sidosyksikkö on erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, usein osakeyhtiö, jonka kunta omistaa kokonaan tai osittain. Nykysääntelyn mukaan omistusosuudelle ei ole asetettu vähimmäisrajaa. 

Sidosyksiköltä tehdyt hankinnat eivät kuulu hankintalain piiriin. Ne eivät siten ole ”hankintaa”, vaan toiminnan järjestämistä.

Ratkaisevaa sen arvioinnissa, onko kyseessä sidosyksikkö vai ei, on kunnan yksikköön käyttämä määräysvalta. Määräysvaltakriteerin täyttymiseksi kunnan tulee käyttää yksikköön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan tulee ilmetä muodollisesti (esimerkiksi yhtiön perustamisasiakirjoissa) sekä toiminnallisesti (kunnan tulee myös käyttää omaamaansa määräysvaltaa). Määräysvallan täyttymiseksi kunnan tulee kyetä vaikuttamaan ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

Sidosyksikköaseman kannalta on olennaista myös, että sidosyksikön toiminta kohdistuu omistajiinsa (määräysvallan käyttäjiin). Siten sidosyksikkö ei voi myydä tuotteitaan muille kuin omistajille kuin rajatusti, eikä toimia markkinoilla. Sidosyksikköä ei myöskään voi omistaa muut kuin julkiset tahot, joten yksityinen omistus ei ole sidosyksiköissä sallittu. 

Viime vuosina Suomeen on perustettu paljon tällaisia kuntien omistamia yhtiöitä. Niitä on perustettu myös yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Yhtiöissä saattaa olla suuri määrä omistajia ja yksittäisen kunnan omistusosuus saattaa olla vaikkapa vain yhden prosentin luokkaa.

Pelin selkeyttämiseksi ollaan esittämässä, että ollakseen sidosyksikkö, kunkin omistajan pitäisi omistaa vähintään 10 % yhtiöstä. Tavoitteena on, että näitä toimintoja saadaan kilpailluille markkinoille. Kuntaliitto ja monet kunnat vastustavat esitystä.

On totta, että uusi sääntely aiheuttaisi kunnissa suuriakin ongelmia. Silti näen, että sidosyksikkösääntelyä on tarpeen tiukentaa. Markkinoilla toimivat yritykset ovat toiminnassaan tehokkaampia kuin kunnat tai niiden suojatut yhtiöt. 10 %:n omistusraja on ehkä kaavamainen, mutta onko parempi että säätely on epämääräistä ja tulkinnanvaraista?

Englanti vai suomi

 Kunnanhallitus antoi lausuntonsa Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmasta. 

Ohjelma keskittyy kolmeen keskeiseen teemaan:

1. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen

2. Kansainvälinen   tutkimus-,   kehittämis-   ja   innovaatiotoiminta   sekä kansainvälinen  koulutus

3. Maahanmuutto ja kaksisuuntainen kotoutuminen

Muihin maakuntiin verrattuna Etelä-Pohjanmaalla on kansainvälistymisessä kirittävää. Toimintaohjelma on kovin yleispiirteinen ja selkeät vastuutahot (= tekijät) puuttuvat.

Ohjelmassa korostetaan englanninkielisen koulutuksen lisäämistä maahanmuuttajille. Kunnanhallitus pitää tärkeämpänä ja vaikuttavampana suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Englanninkielisen koulutuksen järjestäminen johtaa liian usein työvoiman hakeutumiseen ulkomaille tai pääkaupunkiseudulle koulutuksen jälkeen. Integroituminen suomalaiseen työelämään on vaikeaa ilman suomen tai ruotsin kielen osaamista. Useimmissa maakunnan yrityksissä työkieli on suomi. Paikallisen kielen osaaminen on tärkeää myös alueelle kotoutumisen kannalta.

Herättelyä

Ensi maanantain kunnanhallituksessa käsittelyssä on Kristiinankaupungin kaupunginvaltuutetun Pekka Eräsen aloite. Se sisältää erilaisia osioita, mutta olennaista minusta siinä on kuntien herättely tiiviiseen yhteistyöhön siinä energiamurroksessa, jota juuri elämme. Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla peräti kaksi isoa vetyhanketta ja terästehdas. Alueelle on rakenteilla ja suunnitteilla suuret määrät tuulivoimaa. Tuulivoiman rakentaminen merelle ei ole vielä edes alkanut. Aurinkovoimahankkeita on myöskin vireillä useampia. Gasgrid suunnittelee vetyputkea alueemmehalki pohjoisesta etelään. Vaasan ja Mustasaaren akkutehdashankkeet vaikuttavat myös laajalle ympäristöönsä.

Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu. Silti ja siksi kuntien on oltava hereillä. Vaikutuksentulottuvat laajasti yli kuntarajojen. On aika tiivistää yhteistyötä ja rakentaa tulevaisuutta.

Työllisyyspalvelut muutoksessa

 Teuvan tulevaisuusfoorumin eka istunto pidettiin Kulttuuritalo Orrelassa keskiviikkona 6.11. Alustuksen tulevaisuuden työllisyyspalveluista piti Regina Saari Tampereen seudun työllisyyspalveluista. Tampereen kuntakokeilun hyvät tulokset johtivat valmisteluun, jonka tuloksena valtio päätti siirtää te-palvelut kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alusta lukien. Tampereella on siis vahvaa kokemusta asiasta jo pitemmältä ajalta. Tampere hoitaa isäntäkuntamallilla myös lähikuntien te-palvelut.

Sen lisäksi, että työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle, työllisyyspolitiikka muuttuu aiemman aktiivimallin suoriteperusteisuudesta pääosin vaikuttavuusperusteiseksi. Jatkossa ns. kunnan sakkomaksut (kunnan maksuosuus työmarkkinatuen kustannuksista) eivät määräydy sen mukaan, kuinka kohderyhmänä olevat työttömät on sijoitettu erilaisiin aktivointitoimiin, vaan sen mukaan kuinka moni tosiasiallisesti työllistyy. Vaikuttavuusperiaatteen myötä kunta joutuu harkitsemaan, mitkä ovat ne toiminnot, jotka parhaiten edistävät työpaikan saamista.

Tampereen seudulla työllisyysalue integroi yhteen lakisääteiset työllisyyspalvelut, lakimuutoksen myötä lakisääteisiksi muuttuvat palvelut, kansainvälisen osaamisen palvelut ja kasvupalvelut. Meidän alueellamme tarvitaan paljon eri toimijoiden yhteistyötä, jotta vastaavat palvelut saadaan toimimaan yhteen. Työllisyyspalvelujamme Suupohjan alueella ensi vuodesta alkaen tarjoaa Vuoksi. Lähipalvelut ovat Teuvalla läsnä Teak-talossa.

Matkailua

 Viime kunnanhallitus päätti Teuvan osallistumisesta Etelä-Pohjanmaan yhteiseen matkailumarkkinointiin. Yhteisymmärrystä asiasta on etsitty maakunnassa vuosikausia. Se on alkanut tuntua ikuisuusprojektilta. Nyt on kuitenkin kehitetty toiminta- ja rahoitusmalli, joka on houkutteleva myös pienille kunnille. Esimerkiksi Teuva pääsee mukaan 5 000 euron vuotuisella panostuksella.

Mitä rahalla saa? No, ei viidellä tonnilla sinänsä voi saada kovin paljon. Yhteistä näkyvyyttä mm. nettimarkkinoinnissa. Sekä kuntakummin, joka on muiden kuin Seinäjoen matkailuyrittäjien tukena.

Matkailun brändinimi on jatkossa Visit Seinäjoki Region. Tässä viime vuosina käytössä ollut Visit Lakeus jää historiaan. Lakeus on tietysti meistä raikas ja kuvaava sana, mutta sen ongelma markkinoinnissa on se, että sen nimistä paikkaa ei löydy miltään kartalta. Etelä-Pohjanmaa taas taipuu aika huonosti kansainväliseen markkinointiin. Lisäksi nyt perustettava yhtiö on Into Seinäjoen tytäryhtiö.

Nyt vain jännitetään, saadaanko Etelä-Pohjanmaan kunnat kattavasti mukaan toimintaan.

Tulevaisuusfoorumi

Kohta on taas kuntavaalit. Teuvalla on kehitelty tapa, jossa vaalikauden vaihtuessa vanha valtuusto peilaa omaa kauttaan ja antaa eväitä tulevaa varten uudelle valtuustolle. Demokratiaan kuuluu, että kuntalaisten valitsema uusi valtuusto sitten harkintansa mukaan ottaa näitä näkemyksiä huomioon tai jättää ottamatta.

Veikko Huovisen romaanin itseoppinut filosofi Konsta Pylkkänen pohtii viisauden lajeja, joista tärkein on kaukoviisaus:

"Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään!

Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää…"

Tähän pyritään, vaikka ei se muuttuvassa maailmassa helppoa ole. Teuvan kunta järjestää Tulevaisuusfoorumin nimellä luentojen ja keskustelujen sarjan, jossa pohditaan olennaisia lähitulevaisuuteen vaikuttavia asioita. Aloitamme 6.11.klo 18. Paikkana Kulttuuritalo Orrela tai Teams. Valintasi mukaan.  Ja nämä tilaisuudet on tarkoitettu rajoituksetta kaikille asiasta kiinnostuneille. Aiheena Tulevaisuuden työllisyyspalvelut. Niistä kertoo Regina Saari Tampereelta. Tamperehan on ollut edelläkävijä kuntavetoisten työllisyyspalveluiden kehittämisessä. Ilmoittaudu 5.11. mennessä https://bit.ly/yhdessakohtitulevaa

Valtionosuusuudistus siirtyy

 Hyvinvointialueiden perustamisen seurauksena kuntien valtionosuusjärjestelmä ei enää vastaa tarkoitustaan. Se on monilta osin rikki ja puutteellinen. Valtionosuusuudistusta on siksi valmisteltu kiireellisellä aikataululla. Uudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.

Nyt hallitus on päättänyt siirtää uudistuksen voimaantuloa vuodella. Eli uuden järjestelmän mukaan kunnille valtionosuuksia maksettaisiin vasta vuonna 2027. Tämä on hyvä uutinen siinä mielessä, että näin valmisteluun saadaan lisäaikaa, eikä työtä tarvitse ministeriössä tehdä hutiloiden. Teuvan kunnan kannalta tämä on myös lähtökohtaisesti hyvä uutinen, sillä uudistuksessa kunta mitä todennäköisimmin menettää rahoituspohjaansa. Osalle kunnista - niille joille nykyjärjestelmä on erityisen epäreilu - uudistuksen siirtyminen on puolestaan haasteellinen tilanne.

Veroprosentti

 Kuntatalous on taas vaihteeksi kiristymässä. Näin myös Teuvalla, vaikka tilanteemme onkin toistaiseksi parempi kuin kuntakentällä keskimäärin. Kuntien veroprosenteilla on taipumus hilautua pikku hiljaa ylöspäin kustannuspaineiden myötä. Niinpä myös mahdollisuudet prosentin alentamiseen tulisi käyttää, silloin kun siihen on suinkin varaa.

Kunnanvaltuusto alensi Teuvan veroprosenttia 0,16-prosenttiyksikköä vuodelle 2024. Ehdotan ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että se esittäisi valtuustolle pientä 0,1-prosenttiyksikön alennusta myös ensi vuodelle. Verotuloja tuo alennus pienentäisi noin 77 000 euroa. Veroprosentti olisi 9,6. Nyt käytettävissä olevien tietojen perusteella taloutemme tuon pienen alennuksen hyvin kestäisi.

Valtionosuusuudistus on valmisteilla. Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta alkaen. Uudistuksen vaikutusten kuntakohtaisia laskelmia on odoteltu syksyn mittaan, mutta vielä niitä ei ole käytettävissä. Uudistuksesta tihkuneiden tietojen perusteella Teuvan kunta tulee siinä menettämään tulojaan. Uudistukseen tehtäneen useamman vuoden siirtymäkausi, joten tulomenetykset tuskin täysimääräisesti tulevat voimaan vielä vuonna 2026.

Ensi vuotta suunnitellaan

 Tänään Teuvan kunnanhallituksessa käsitellään ensi vuoden talousarviota. Tässä vaiheessa annetaan ohjeita talousarvion laatimisesta. Miltä sitten ensi vuosi nyt näyttää?

Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 600.000 euroa. Valtionosuudet puolestaan säilyvät suunnilleen nykytasolla, kasvua ehkä 100.000. Käytännössä tämä tarkoittaa valtionosuuksien pienenemistä suhteessa menoihin, sillä työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettavaksi ensi vuoden alussa. Toimintatuotot pienevät 200.000, kun hankerahoitus pienenee.

Toimintakulujen puolella on kasvupaineita. Palkkauskustannusten arvataan kasvavan 200.000. Työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotellaan vasta ensi vuoden puolella, joten kovin varmaa tietoa ei ole käytettävissä. Palvelujen ostoihin tarvittaneen noin 80.000 enemmän kuin tänä vuonna. Työllisyyspalvelut maksavat (ainakin) 400.000. Yhtenäiskoulun väistötiloista aiheutunee noin 220.000 lisäkustannus. Sisäilmaongelmista kärsivän kirjastotalon purkuun varataan 100.000 euroa. Koulujen oppilaskuljetuksiin tarvittaneen lisärahaa 40.000.

Kaikesta yllä mainitusta huolimatta tavoittelemme ensi vuoden talouteen 1,4 miljoonan alijäämää.

Maksuton varhaiskasvatus

 Teuvan kunnanvaltuusto päätti 4.3.2024, että kunta siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen 1.8.2025. Päätöksen mukaan päiväkoti Pikkusyreeniä laajennetaan tuohon päivämäärään mennessä. Suunnittelu käynnistettiin ripeästi. Valtuustolta haettiin laajennukseen määrärahaa, mutta valtuusto ei sitä myöntänyt. Hintalappu oli noussut liian suureksi. Laajennuksen valmistelu keskeytettiin.

Maksuttomuus vaikuttaa palvelun käyttöön. Tarvittiin vähintään pitempää siirtymäaikaa. Kunnanhallitus päätti 26.8.2024 ehdottaa valtuustolle, että maksuttomuus tulisi voimaan vasta 1.8.2027. Edellä mainitut päätökset suuntaan ja toiseen ovat olleet tiukkoja äänestysratkaisuja.

23.9.2024 kokoontuvalle kunnanhallitukselle olemme valmistelleet kompromissiratkaisun, joka toivottavasti voidaan yksimielisesti hyväksyä. Sen mukaan valtuustolle ehdotetaan, että maksuttomuuteen siirrytään 1.8.2026. Lisätilojen tarve ratkaistaan tilapäisesti vuokrattavalla siirrettävällä rakennuksella. Pyritään hyödyntämään käytettyjä, mutta hyväkuntoisia rakennuselementtejä. Joulukuun valtuustoon valmistellaan yksityiskohtainen hankesuunnitelma tilaratkaisusta. Selvitetään myös mahdollisuudet metsäpäiväkotiryhmän perustamisesta aiemmin tehdyn aloitteen pohjalta.

Ilmastosuunnitelma

 Teuvan kunnan ilmastosuunnitelma on valmistunut. Kunnanhallitus käsittelee sitä maanantaina, valtuusto 30.9.

Suunnitelmassa kuvataan kunnan asettamat tavoitteet ja toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ilmastosuunnitelmassa esitetään tiedot Teuvan päästöjen kehityksestä ja suunnitelman toteutumisen seuranta. Päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat kunnan omiin toimintoihin.

Toimenpiteet on esitetty kuuden teeman alla, joita ovat

1. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

2. Kestävät hankinnat

3. Hallinto ja kiertotalous

4. Vähäpäästöinen liikenne ja liikkuminen

5. Ilmastoviestintä ja -kasvatus

6. Luontoyhteys ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Päästövähennystavoitteeksi esitetään 50 % vuodesta 2007 vuoteen 2030. Kunnassa on merkittävästi tuulivoimaa, ja sen määrän ennustetaan lisääntyvän. Tuulivoimasta saatavien päästöhyvitysten turvin Teuva on vuonna 2030 hiilinegatiivinen.

Väärää politiikkaa

 Sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä. Uudet hyvinvointialueet yrittävät epätoivoisesti löytää säästöjä taloutensa tasapainottamiseksi. Kun yhdistetään iso määrä organisaatioita, syntyy toimintojen yhdenmukaistamisesta aina lisäkustannuksia. Myös johtaminen hakee jonkin aikaa uusia uomiaan. Korona-ajalta on edelleen hoitovelkaa. Ja monet kunnat lisäsivät sote-menojaan ennen uudistusta. 2023 inflaatio laukkasi ja palkat nousivat. Myös työvoimasta on huutava pula. Yhtälö ei siis ole helppo.

Hyvinvointialueilla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa. Myös sote-palveluissa on saavutettavissa mittakaavaetuja. Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää. Yksityisten toimijoiden kanssa voidaan tehdä laajaa yhteistyötä. Vaikutukset talouteen kertyvät kuitenkin hitaasti.

Säästökohteita valitessa voidaan tehdä myös pahoja virheitä. Kovin lyhytnäköisiltä mielestäni näyttävät heikennykset perusterveydenhuoltoon. Ja täysin vastakkaisilta sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta. Kun esimerkiksi ns. kiirevastaanotot keskitetään maakuntakeskukseen, voivat vaikutukset väestön terveydentilaan olla merkittävät. Sillä on myös suuri vaikutus väestön kokemaan turvallisuuteen ja alueiden elinvoimaan. Pikaiset säästöt kostautuvat myös ronskisti kasvavina kustannuksina tulevina vuosina.

SeAMK:n aloituspaikat

Etelä-Pohjanmaalla on maakunnista vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa ikäluokkien kokoon. Samaan aikaan maakunnan työttömyysprosentti on jo pitkään ollut maan alhaisimpia. Suurin osa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista työllistyy omassa maakunnassa.

SeAMK on suunnitellut monikavaisen rahoitusmallin, jolla saataisiin muodostettua pysyviä aloituspaikkalisäyksiä. Mallissa rahoitukseen osallistuisivat alueen elinkeinoelämä, Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat. Merkittävimmän taloudellisen panostuksen tekisi kuitenkin SeAMK.

Ammatikorkeakoulujen rahoitusmallissa OPM:n rahoitusta tulee vasta valmistuvista opiskelijoista. Uusia ryhmiä perustettaessa kaikki opetuksesta aiheutuvat kustannukset alkavat kuitenkin välittömästi.

Mallia on esitelty Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajille, ja nämä ovat suhtautuneet siihen myönteisesti. Teuvan kunta osallistuu rahoitukseen yhteensä 12.743 eurolla viiden vuoden aikana.

Päiväkodin laajennus

Valtuusto päätti 4.3. tiukan äänestyksen tuloksena varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta 1.8.2025 alkaen ja päiväkodin laajennuksesta samaan päivämäärään mennessä. 25.3. oli sitten kunnanhallituksen käsittelyssä nuotit, miten päiväkodin laajennus aikataulutetaan, jotta valtuuston enemmistön tahto toteutuu.

Lapsia syntyy vähän, viime vuonna vain 23. Yhä useampi lapsi tulee kuitenkin varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin. Myöskin aiempaa nuorempana. Rannikon investointien on arvioitu lisäävän varhaiskasvatuksen tarvetta myös Teuvalla. Metsä Boardin viimeviikkoinen ilmoitus taivekartonkitehtaan rakentamisesta luopumisesta vaikuttaa kaikille elämänalueille seudullamme. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti edetä päiväkodin laajentamisessa valtuuston edellyttämällä tavalla.

Tilinpäätös 2023

Teuvan kunnan viime vuoden tilinpäätös on jälleen ylijäämäinen. Tällä kertaa peräti 4,1 miljoonaa euroa. Lainamäärä pieneni viime vuonna kahdella miljoonalla. Lainaa on nyt 2 459 euroa asukasta kohden. Kuntakonsernin tulos (kunta + tytäryhtiöt) oli 4,6 miljoonaa ylijäämäinen.

Hyviä lukuja. On aika tylsää aina sanoa, että huomenna on huonommin.  Totta silti on, että huolestuttavia piirteitä on näkyvissä. Kustannustaso nousi viime vuonna rajusti. Osin siitä johtuen, osin omin ratkaisuin, toimintakate (toimintatuotot - toimintakulut) heikkeni 1,4 miljoonaa siitä, mitä alun perin budjetoimme. Prosentteina se oli 12,8 %! Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtakunnallisesti noin viidenneksellä. Lisäksi tulevat mahdolliset kehysriihen säästöpäätökset. Näiden myöstä ylijäämät sulavat.

Valtionosuusuudistus

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Vuosittain tehdään indeksitarkistuksia, tehtävien muutoksista aiheutuvia tarkennuksia, indeksileikkauksia, muita valtionosuusleikkauksia jne. Näin järjestelmä, joka alun perin on laadittu tiettyjä kriteerejä noudattaen, alkaa rapautua. Suuri sote-siirto hyvinvointialueille rikkoi järjestelmän.

Niinpä valtionosuusjärjestelmä uudistusta nyt valmistellaan kiireellä. Uudistukseen kohdistuu paljon odotuksia, jotka ovat osin keskenään jännitteisiä. Kunnissa toivotaan, että valtionosuusperusteet uudistetaan soten jälkeiseen aikaan, järjestelmää selkeytetään ja oikeudenmukaisuutta lisätään.

Uudistuksessa valtionosuuksiin ei lisätä valtion kokonaisrasitusta.  Niinpä kakkua vain jaetaan uudella tavalla. Myös monet muut meneillään olevat uudistukset vaikuttavat kuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Uudistuksen aikataulu rajoittaa uudistuksen totaalisuutta. Nähtävästi valtionosuusjärjestelmää tullaan uudistamaan vaiheittain peräkkäisillä uudistuksilla. Ehkä se on hyväkin. Evoluutio on usein parempi kuin revoluutio, kuten eräs pormestari muutama vuosi sitten toisessa yhteydessä korosti.

Kiinteistöverouudistus

Kiinteistöverouudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo muutaman vuoden. Petteri Orpon hallitus aika lailla jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus valmistelussaan pääsi.

Nykyisin kiinteistöt arvostetaan vuosikymmeniä sitten määritellyillä keskimääräisillä rakentamiskustannuksilla indekseillä tarkistettuina. Näin määritetyt arvot ovat etääntyneet kovasti todellisista käyvistä arvoista. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja uusia rakennustyyppejä on tullut käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmä ei ole enää oikeudenmukainen.

Kiinteistöveron tasoa ei ole tarkoitus kiristää. Kun verotusarvot uudistuksessa nousisivat, veroprosenttien vaihteluvälit puolestaan asetettaisiin siten, että kunnat eivät joudu kiristämään verotusta.

Rakennuksille määritettäisiin uudet verotusarvot, joita nimitettäisiin perusarvoiksi. Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos laatisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja  muista tiedoista johdetut aluekohtaiset ja vuosittain päivitettävät hinnat.

Uutta edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen nähden on se, että uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jotta muutokset pysyisivät kohtuullisina kiinteistönomistajille.

Kehysriihi

Kehysriihi eli kehysneuvottelu on vuosittain toistuva maalis-huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tänä vuonna kehysriihi ajoittuu aivan huhtikuun lopulle. Siihen kohdistuu myös kuntapuolelta tavallistakin isompi mielenkiinto. Viime vuonna kuntatalous oli keskimäärin hyvässä kuosissa. Mutta vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtion rahoitus kunnille on pienenemässä viidenneksen. Samaan aikaan kustannustaso jatkaa nousuaan.

Valtiontaloudessa etsitään lisää leikattavaa. Pienennetäänkö kuntien rahoitusta entisestään, vai jätetäänkö kuntatalous lisäsäästöjen ulkopuolelle? Kompensoidaanko kunnille viime syksynä ilmi tulleen sote-uudistuksen jälkilaskun vaikutuksia, ja jos niin miten? Saavatko kunnat täysimääräisen rahoituksen vuonna 2025 niiden vastuulle siirtyviin työllisyyspalveluihin? Rukataanko indeksitarkistuksia? Puretaanko byrokratiaa ja vähennetäänkö kuntien tehtäviä? Hyvinvointialueidenkin rahoituksen taso kiinnostaa kuntia, koska sillä on suora vaikutus kuntien toimintaan ja kuntalaisten elämään.

Työllisyysalue

 Valtioneuvosto päätti tänään liittää Kaskisten kaupungin Pohjanmaan työllisyysalueeseen. Näin Kurikka, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki ja Teuva muodostavat oman työllisyysalueensa. Päätös ei ollut yllätys. Kaskisilla ei ole yhteistä rajaa näiden muiden kuntien kanssa. Ministeri Arto Satonen totesi jo viime syksynä Kauhajoella vieraillessaan, että valtioneuvosto ei voi tehdä lainvastaista päätöstä.

Valmiussuunnitelmat

 Maanantai-iltana kunnanhallitus hyväksyi kunnan päivitetyt valmiussuunnitelmat. Kunnille on valmiuslaissa säädetty velvoite suunnitella keinot, joilla turvataan toimintoja erilaisissa häiriötilanteissa. Lähtökohtana on, että normaaliajan palvelutuotanto kyetään turvaamaan eri tilanteissa mahdollisimman pitkään.

Valmiussuunnittelu on osa varautumista, joka käsittää suunnitelmien laatimisen ohella niihin perustuvat etukäteisjärjestelyt, kuten esimerkiksi materiaalihankinnat, henkilöstön varaamisen ja kouluttamisen sekä muun toimintavalmiuden ylläpitämisen.

Mihin sitten varaudutaan? Kansallisessa riskiarviossa on määritelty, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Siellä on mainittuna monenlaisia häiriötilanteita informaatiovaikuttamisesta sotilaallisen voiman käyttöön. Etelä-Pohjanmaan alueellisessa riskiarviossa on 12 alueellista uhkamallia, mm. räjähde- tai kemikaalionnettomuus, kriittisen infrastruktuurin rakennuksen tulipalo ja pato-onnettomuus. Teuvan kuntakohtaisessa riskiarviossa mainitaan ensimmäisinä häiriöt sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa.

Vapaakuntakokeilu 2.0!

Kuntien rooli on muuttunut merkittävästi, kun hyvinvointialueet hoitavat sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä sekava ja vinoutunut. Uutta parhaillaan valmistellaan. Kunnat saavat hoitaakseen työllisyyspalvelut ensi vuoden alusta. Normiviidakon purkua niin ikään valmistellaan.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Suomessa toteutettiin vapaakuntakokeilu. Kunnat saivat luvan kanssa toteuttaa uudistuksia omassa toiminnassaan. Poikkeuksia lain säännöksistä myönnettiin kokeilun ajaksi. Kokemukset olivat hyviä. Kunnallishallinto vetreentyi. Osa kokeilun aikana toteutetuista uudistuksista mahdollistettiin kaikille kunnille kokeilun päätyttyä.

Kokeilu on hyvä tapa kehittää uutta. Sitä voidaan tehdä ensin pienessä mittakaavassa kokemuksia keräten ja niistä oppien. Pöljistä ideoista luovutaan ja parhaita kehitetään edelleen. Tätä Suomen kunnat tarvitsisivat nytkin.

Kyläkuva

 Teuvan kirkonkylässä on monia kiinteistöjä, jotka kaipaavat kunnostamista. Osassa niistä on toimintaa, osassa ei. Monen kiinteistönomistajan kohdalla ei ole resursseja tehdä kunnostustöitä, vaikka tahtoa löytyisikin, erityisesti jos kiinteistöllä ei ole mitään tuottavaa toimintaa. Varsinkin asemakaava-alueella kiinteistön omistavalla on myös velvollisuuksia pitää kiinteistönsä kunnossa ja tonttinsa siistinä. Tällä on iso vaikutus taajaman yleisilmeeseen ja viihtyisyyteen. Teuvalla näitä asioita valvoo viranomaislautakunta.

Aion ehdottaa, että lautakunta tarttuisi asiaan aiempaa tarmokkaammin. Mitään jyrkkää suunnanmuutosta en ole ehdottamassa, vaan sitä että asiaa nostetaan aktiivisemmin esille. Mielestäni myös jotain pientä tukimuotoa julkisivujen ehostamiseen voitaisiin valmistella. Yhteiseksi iloksi.