Energiasta

Julkisen sektorin ei mielestäni tarvi häärätä kaikilla elämänalueilla. Useimmilla niistä yksityinen tarjonta ja markkinamekanismi hoitavat asiat tehokkaammin ja takoituksenmukaisemmin. Julkista sektoria tarvitaan  hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen ja tietyn perusturvan sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen.

Energian tuotanto ja jakelu olkoot vapaiden markkinoiden aluetta. Vaikka julkisomisteisiakin toimijoita mukana on. Kuitenkin kohtuuhintainen energia on myös yhteiskuntaa vakauttava peruspalvelu. Niinpä mielestäni valtiovallan tehtävä on huolehtia, että maassa on toimiva energiajärjestelmä. Se pitää sisällään sen, että energiaa on riittävästi tarjolla, hinta on kohtuullisen vakaa ja myös hinnan taso kohtuullinen.

Kuntatalous kiristyy

Kuntatalous on viime vuonna ja todennäköisesti myös tänä vuonna aika hyvässä tilassa. Seuraavat vuodet lienevät tiukempia.

Ensinnäkin maailman talouskehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joista ehkä merkittävin on Euroopassa edelleen jatkuva sota. Energiakriisikään ei vielä ole ohi, vaan ensi talvi saattaa tuoda uusia haasteita. Inflaatio on voimakasta ja korot ovat nousseet.

Valtiontalous on kroonisesti alijäämäinen. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen tehtävänä on talouden tasapainotus. Se ei voi olla vaikuttamatta kuntien toimintaan ja kuntien rahoituspohjaan.

Vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet eivät nähtävästi pysty toimimaan niille osoitetulla rahoituksella. Sosiaali- ja terveyspalveluihin myöskin kertyi koronavuosina hoitovelkaa, jota joudutaan kuromaan umpeen. Palkankorotukset ja palkkojen harmonisointi aiheuttavat hyvinvointialueille merkittäviä lisäkustannuksia. Hyvinvointialueiden valtionosuuksia joudutaan valtiontalouden tilasta huolimatta lisäämään. Tämä vaikuttaa ratkaisuihin julkisen talouden muilla lohkoilla, varmaan myöskin kuntataloudessa.

E-kirjasto

Kuntien yhteistä -ekirjastoa valmistelee e-kirjastohanke. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön projektirahoituksella, ja sitä vetää Helsiningin kaupunginkirjasto.

Kyseessä on yhden luukun e-kirjasto. Se tarkoittaa, että yhden verkkosivun tai mobiiiliaplikaation kautta on käytettävissä monipuolinen kirjastokokoelma. Hankkeessa luvataan helppokäyttöisyyttä ja tasa-arvoisuutta.

Kirjastojen(kin) toimintaympäristö muuttuu koko ajan mm. digitalisaation sekä kirjamarkkinan ja tekijänoikeuslainsäädännön muutosten myötä. Tähän liittyvä työ vaatii erityistä osaamista ja asiantuntijaosaamisen keskittämistä.

Tällä hetkellä -kirjastokokoelmia on Suomessa yli 30, ja niiden laajuus vaihtelee runsaasti. Käyttäjien ja kirjastojen työntekijöiden näkökulmasta järjestelmä on sekava, sillä eri aineistotyypit sijaitsevat erilaisilla teknisillä alustoilla. Käyttäjän täytyy siirtyä palvelusta toiseen sen mukaan, haluaako hän päästä käsiksi kotimaiseen vai ulkomaiseen e- tai äänikirjaan tai kotimaiseen tai ulkomaiseen aikakauslehteen. Tähän halutaan muutos.

Jatkossa e-kirjastopalvelut on tarkoitus tuottaa valtakunnallisena yhteistyönä, jolloin toiminta on kustannustehokkaampaa, ja lainattavasta kokoelmasta saadaan laajempi ja monipuolisempi. Uuuden, tässä kuvatun e-kirjaston on tarkoitus aloittaa vuoden 2024 alussa.

Valmiussuunnitelmat

Kunnan tehtävänä on tuottaa peruspalveluja ja hyvinvoinnin edellytyksiä kaikissa olosuhteissa. Myös kriisien, onnettomuuksien ja poikkeusolojen aikana. Tätä tarkoitusta varten riskejä kartoitetaan ja valmiussuunnitelmia laaditaan. Niin me kuin monet muutkin kunnat parhaillaan päivitämme näitä suunnitelmia.

Pari vuotta elimme pandemian aikaa. Toimimme pariin otteeseen jopa valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. On tärkeää käydä läpi noiden aikojen kokemuksia. Mitä opimme, minkä tekisimme nyt toisin?

On oikeastaan hämmentävää, että Suomessa käydään kovin vähän keskustelua aiheesta.  Kansalaisten oikeuksia rajoitettiin voimakkaasti ja pitkäaikaisesti. Rajoituksille oli tarvetta, mutta niillä oli myös paljon haitallisia vaikutuksia. Olivatko ne oikein mitoitettuja ja oikea-aikaisia? Toimiko viranomaisten yhteistyö? Olivatko prosessit jouhevia? En kaipaa syyllisten etsimistä, päätökset tehtiin paineen alla ja usein nopealla aikataululla. Mutta ehkä juuri siksi, vastaisen varalle, olisi hyvä ottaa kokemuksista opiksi.

Kauppakamari

Maanantain kunnanhallitus päätti Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin jäseneksi liittymisestä. Kauppakamari   on  yritysten  puolestapuhuja,   joka  tekee  aktiivista  vaikuttamistyötä  alueen  yritysten  ja  elinkeinoelämän  puolesta. Etelä-Pohjanmaan kauppakamariin  kuuluu yli   650  jäsentä,   jotka  edustavat   kattavasti   alueen elinkeinoelämää.  Laajaan jäsenverkostoon  kuuluu  alueen yritysten  lisäksi yhteisöjä, oppilaitoksia sekä kaupunki- ja kuntaorganisaatioita.

Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen koulutuksia osaamisen kehittämiseen, tapahtumia verkostoitumiseen, neuvontaa laki- ja talousasioissa sekä palveluita kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen.

Kauppakamari neuvoo yritysten kansainvälistymisessä, hallitustyössä, lakiasioissa, markkinoinnissa ja yrityksen tietoturvassa. Kaikki neuvontapalvelut ovat luottamuksellisia.

Kauppakamari järjestää vuosittain kymmeniä koulutuksia mm. taloushallinnosta, johtamisesta, esimiestyöstä, myynnistä, markkinoinnista, kansainvälistymisestä ja yritysten hallitustyöstä. Koulutukset ovat avoimia kaikille aiheista kiinnostuneille.   Kauppakamarin  jäsenet   saavat   koulutuspalvelut   jäsenetuhintaan.

Verkostoitumispalvelut luovat yritysten avainhenkilöille mahdollisuuden tutustua alueen yritysten ja elinkeinoelämän keskeisiin henkilöihin ja luomaan ammatillisia verkostoja, jotka auttavat oman yrityksen kehittymistä.

Kunnalle jäsenyys maksaa 0,34 euroa/asukas vuodessa. Pidän kauppakamarin toimintaa tärkeänä ja kannatettavana. Kunnan ja kauppakamarin intressit ovat koko lailla yhdensuuntaiset yritystoiminnan edellytysten kehittämisessä. Teuvan kunta jättäytyi kauppakamarin jäsenyydestä muutama vuosi sitten säästösyistä.

Luonnon monimuotoisuus

 Illalla kunnanhallitus ottaa kantaa myös luonnokseen kansallisesta monimuotoisuusstrategiasta. Juhlava nimi. Sen toteuttaminen tulee vaikuttamaan paljon suomalaisten elämään. Toimenpiteitä on suunnitelmassa esitetty suuri määrä.

Kyseinen strategia ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa, vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta. Uusi strategia laaditaan, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. 

Strategiaa toimeenpaneva kansallinen luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma valmistuu kevään 2023 aikana. Suomen biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan. Kansallisessa luonnon monimuotoisuusstrategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia. Strategiaa täsmennetään lausuntopalautteen ja YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen tulosten perusteella. Tavoitteena on, että strategia valmistuu alkuvuodesta 2023.

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Lisäksi viimeistään strategiakauden lopussa Suomi on luontopositiivinen. Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat toimet ovat kokonaisvaikutukseltaan myönteisiä niin, että luonnon monimuotoisuuden tila on vähintään samalla tasolla kuin 2020.

Esitämme kunnanhallitukselle, että strategian ja sen edellyttämien toimenpiteiden  sosiaalinen ja taloudellinen hinta ei saa kohdistua epäoikeudenmukaisesti Teuvan kaltaisten maatalous- ja maaseutupitäjien väestön kannettavaksi. Oikeudenmukainen ja reilu siirtymä edellyttää, että toimenpiteillä on riittävä kompensaatio, jonka hinnan kantaa koko väestö, ei epäsuhteisesti maaseutupitäjien asukkaat. Jos toimenpiteet koetaan epäoikeudenmukaisiksi, voi se vaarantaa koko luonnon monimuotoisuuden vaalimisen työn. 

Yhdistysten talo

Teuvalla toimivilla yhdistyksillä on jatkuva ja mittava tarve tiloille. Kunnalta on toivottu kokoontumistiloja sekä toimistotiloja, joissa voisi säilöä yhdistysten papereita  ja  muita  arkistoja.   Myös  varastotiloille  on  joillakin yhdistyksillä iso tarve.

Nuorisopalveluiden   muutettua   Heikinhovin   kiinteistöstä   Tuokkolantie  9:stä liiketaloon on vapautunut kunnan omistama   yhdistysten   taloksi   soveltuva   tila.   Tila   ei   edellytä isompia muutostöitä, ja  se  on  myös  toiminut   jo  aiemmin  tilana,   jossa yhdistykset ovat kokoontuneet. Sijainti ja pysäköintimahdollisuudet ovat myöskin kelvolliset.

Kiinteistöä   niiltä   osin,   kuin   se   oli nuorisopalveluiden   käytössä,  on valmisteltu tähän tarkoitukseen sekä erityisesti kohtaamispaikkatoimintaan käytettäväksi. Tarkoitus on mm. laajentaa sunnuntaikahvilatoimintaa  koko vuoden ajalle, jolloin kahvila voisi toimia talvisin kyseisessä tilassa. Tilassa on, käytöstä riippuen,  3-5 toimistohuonetta, kukin joko yhdelle tai useammalle yhdistykselle yhdessä käytettäviksi sekä 1-2 kokoustilaa, suurin enintään n. 25 hengelle kerrallaan. Lisäksi tilassa jatkuisi SPR:n kierrätyskammaritoiminta. 

Yhdistysten   talo   -toimintaa   kokeiltaisiin   aluksi   vuoden   2024   loppuun saakka,   jonka  jälkeen  toimintaa  jatkettaisiin  toistaiseksi   niin  kauan,   kuin yhdistysten tarve  tiloille säilyy,  ja  tilan  käyttö  todetaan tarkoituksenmukaiseksi.

Toimitilat   tarjottaisiin  yhdistyksille  ilmaiseksi   siten,   että  yhdistyksillä  olisi vastuu  omien  toimistojensa  siisteydestä  ja  ylläpidosta, sekä  yhdistykset yhteisesti  hoitaisivat   tilojen   varaamisen  ja   mm.   avainten   luovuttamisen muiden yhdistysten  kokoustarpeisiin.   Kunta  vastaisi   kiinteistön  huollosta yleiseltä osin  sekä  tekisi   perussiivouksen  kerran  viikossa  yleisiin  tiloihin. Kunnanhallitus ottaa asiaan kantaa 30.1.

Hyvinvointivaliokunta   käsittelee   muita   yhdistysten   tilatarpeita   ja   mm. yhdistyksiltä  perittäviä maksuja kokouksessaan 31.1.2023.

Osallistuva budjetointi 2023

 Teuvalla on kokeiltu osallistuvaa budjetointia vuosina 2019 ja 2020. Vuodelle 2023 on budjettiin varattu 30 000 euron määräraha tähän tarkoitukseen.

Ensimmäisessä kokeilussa vuonna 2019 ideoita haettiin kuntastrategian painotuksen mukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuviin hankkeisiin. Ideoita saatiin peräti 47 kappaletta. Kunnan verkkosivuilla toteutetulla äänestyksellä toteutukseen valittiin kävelyreitti jokirannan läheisyyteen.

Vuonna 2020 kohteena olivat ikäihmisiin kohdistuvat hankkeet tai toimenpiteet. 38 idean joukosta toteutukseen äänestettiin ulkokuntosali uimahallin viereen.

Osallistuvasta budjetoinnista on tullut kahdensuuntaista palautetta. Kokeilut on koettu toimiviksi ja osallistaviksi. Ideoiden toimeenpano ja käytännön toteutus puolestaan ovat saaneet aiheellista kritiikkiä. Niin jokirannan reitti kuin ulkokuntosalikin kaipaavat parannuksia. Niitä tehdään tulevana kesänä.

Avoin ideahaku kuluvan vuoden hankkeesta on tarkoitus toteuttaa helmikuussa. Ideoita haetaan lasten, nuorten ja perheiden yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Näin siis, mikäli kunnanhallitus on ensi maanantain kokouksessa samaa mieltä. Hyvinvointivaliokunta täydennettynä nuorten edustajilla toimii ideoiden esiraatina. Äänestys toteutettavasta hankkeesta on vuorossa loppukeväästä. Valitun idean toteutuksen tueksi kootaan asukasfoorumi. Myös idean esittäjän kanssa toimitaan tiiviissä vuorovaikutuksessa, jotta lopputuloksesta tällä kertaa saadaan hyvä.

Ilmoittajansuojelu

Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta tuli voimaan 1.1.2023. Kysymys on EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (2019/1937), eli ns. whistleblower-direktiivin täytäntöönpanosta. Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Direktiivi velvoittaa tietyt työnantajat perustamaan sisäisen ilmoituskanavan väärinkäytösten ilmoittamista varten. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöönsä sisäiset kanavat ja menettelyt rikkomisten sisäistä ilmoittamista ja jatkotoimia varten.

Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus koskee kuntia ja kuntayhtymiä, joiden työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään 50. Sama koskee kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä kuten tytäryhtiöitä. Kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla myös yhteisiä ilmoituskanavia.

Sisäinen ilmoituskanava tulisi ottaa käyttöön kolmen kuukauden sisällä lain voimaantulosta eli viimeistään 1.4.2023. Lain esitöissä on todettu, että Ilmoituskanavien ja -menettelyiden käyttöönotto edellyttää yhteistoimintalakien mukaista vuoropuhelua tai yhteistoimintamenettelyä.

Organisaatio voi halutessaan mahdollistaa myös nimettömien ilmoitusten vastaanottamisen. Velvollisuutta siihen ei ole.

Mahdollisuus nimettömään ilmoitukseen voi laskea kynnystä tehdä ilmoitus mahdollisesta rikkomuksesta, ja myös käytännössä parantaa ilmoittajan oikeusturvaa. Toisaalta nimettömän ilmoittamisen mahdollistaminen saattaa lisätä käsittelyyn tulevien ilmoitusten määrää.  Nimettömän ilmoittamisen mahdollistaminen tulee harkita organisaatiokohtaisesti.

Ilmoittajan suojelun edellytyksenä on, että ilmoitus tehdään ensisijaisesti organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan,  ja että ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa ja että tällainen tieto kuuluu lain soveltamisalaan.  Soveltamisala on määritelty lain 2 §:ssä. Soveltamisaloja on yksitoista, muun muassa julkiset hankinnat ja ympäristönsuojelu.

Lakia sovelletaan tekoihin, jotka on säädetty rangaistavaksi, joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus taikka jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Ilmoituskanavaa ei siten ole tarkoitettu yleiseksi ”palautekanavaksi” vaan nimenomaan vakavien väärinkäytösten ilmoittamista varten.

Ilmoittajan työnantaja tai muu organisaatio ei saa kohdistaa ilmoittajaan tai muuhun lain 5 §:ssä tarkoitettuun henkilöön vastatoimia rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisesta tai julkistamisesta. Menettely, jonka tarkoituksena on rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen estäminen, on niin ikään kiellettyä. Työnantajan vastatoimia voisivat olla esimerkiksi palvelussuhteen ehtojen heikentäminen, palvelussuhteen päättäminen, henkilön lomauttaminen tai epäedullinen kohtelu tai muut kielteiset seuraukset.

Organisaatio voi itse määrittää, millaiset ilmoituskanavat se ottaa käyttöönsä.  Ilmoittamisen tulisi olla mahdollista kirjallisesti tai suullisesti. Ilmoituksia voidaan ottaa vastaan esimerkiksi postitse, verkkosivulla tai puhelimessa. Yksinkertaisimmillaan ilmoittaminen voisi tapahtua esimerkiksi toimittamalla ilmoitukset kirjallisesti perinteiseen palautelaatikkoon.

Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, se on voitava tehdä puhelimitse tai muun ääniviestijärjestelmän kautta ja ilmoittajan pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa järjestettävässä henkilökohtaisessa tapaamisessa.

Organisaation on nimettävä ilmoitusten käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on oltava tehtävässään puolueettomia ja riippumattomia. Lisäksi organisaatio tai palveluntuottaja voi nimetä tarvittavia asiantuntijoita ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi. Nimettävä henkilö tai henkilöt ovat kunnan harkinnassa. Ilmoituksen käsittelystä vastaavia henkilöitä voisivat olla organisaation omat työntekijät esimerkiksi tietyssä yksikössä. Tällainen yksikkö voisi olla esimerkiksi sisäisestä tarkastuksesta vastaava yksikkö.

Kanavan tulee olla turvallinen. Ilmoittajan ja ilmoituksessa mainittujen kolmansien osapuolten henkilöllisyyden luottamuksellisuus tulee suojata ja muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin estää.

Ilmoittajalle tulee antaa palaute toimista, joita ilmoituksen perusteella toteutetaan. Palaute on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta.

Ilmoituskanavan kautta tulevat tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua saapumisesta, jollei säilyttäminen ole välttämätöntä ilmoittajansuojelu- tai muussa laissa säädettyjen oikeuksien tai velvoitteiden toteuttamista varten taikka oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi

Henkilötiedot, joilla ei selvästi ole merkitystä ilmoituksen käsittelyn kannalta, on poistettava ilman aiheetonta viivytystä.

Tieto ilmoittajasta ja ilmoituksen kohteesta on salassa pidettävää tietoa.

Tietoja voi tietyin edellytyksin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi antaa tähän tehtävään nimetylle henkilölle.

Yllä olevan tekstin olen "leikannut ja liimannut" Kuntaliiton yleiskirjeestä. Teuvalla olemme valmistelleet mallia, jossa yhteydenotto on mahdollista henkilökohtaisen tapaamisen, puhelinsoiton ja sähköisen kanavan välityksellä. Sähköisenä kanavana toimii Suupohjan Seutupalvelukeskuksen valmistelema , anonyymin ilmoittamisen mahdollistava palvelu. Mallia esitellään kunnan yhteistyöryhmän kokouksessa tällä viikolla.

Elinkeinopalveluiden vuosisuunnitelma

 Viime kunnanhallitus hyväksyi elinkeinopalveluiden vuosisuunnitelman alkaneelle vuodelle.  Pääpainopisteet ovat

- yritystoiminnan kasvun tukeminen ja kehittäminen

- digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja

- matkailun ja vetovoiman edistäminen.

Näistä ensimmäisessä on tarkoituksena toteuttaa kyselytutkimus yritysten  tarpeista ja toiveista, tiivis yhteydenpito yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa sekä yrittäjärjestön ja yrittäjien yhteistyön tukeminen Suupohjan alueella. Verkostoitumistilaisuuksia järjestetään,  ja yrittäjien avoin akatemia järjestää luentoja yrittäjiä kiinnostavista ajankohtaisista aiheista.

Digitalisaation saralla luodaan BusinessTeuva.fi -sivusto, johon kootaan tietopankki yrittäjille. Yrittäjiä tuetaan digitalisaation hyödyntämisessä hankkeen avulla.

Matkailun puolella kehitetään digitaalinen matka Teuvalle, pyritään lisäämään näkyvyyttä ja tuetaan tapahtumia.

Esteellisyyksistä

Hyvinvointialueiden muodostaminen on tuonut maakunnalliseen päätöksentekoon uusia ulottuvuuksia. Samat henkilöt toimivat - eivät vain eri päätöksentekotasoilla - vaan yhteiskunnan eri organisaatioissa. On varmasti oma etunsakin, että kuntien johtavat luottamushenkilöt löytyvät myös aluevaltuustosta ja aluehallituksesta, mutta syntyy myös etujen ristiriitoja. Konkreettisia tilanteita syntyy, kun päätetään kuntien ja hyvinvointialueen välisistä vuokrasopimuksista, sovitaan kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta tai päätetään hyvinvointialueen palveluverkosta. Luonnollisesti tällöin noudatetaan lainsäädännössä asetettuja esteellisyyssäännöksiä.

Vertailuna voisi vaikkapa nostaa esille, että kunnanhallitukseen ei ole vaalikelpoinen henkilö,  joka on johtavassa tai vastuullísessa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kyseessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Myöskin hyvinvointialueen henkilöstön asema hyvinvointialueen päättävissä elimissä, on herättänyt pohdintoja.  Voiko olla luottamushenkilönä tekemässä päätöksiä oman työmaansa asioista?

Hyvinvointialue 2.0

 Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa. Palvelut ovat jatkuneet keskeytyksettä ja isommitta häiriöittä. Kaksi isoa huolta kuitenkin on: pula rahasta ja pula työvoimasta.

Alueuudistusta valmisteltiin pitkälti toistakymmentä vuotta. Eri versioita taisi olla peräti viisi kappaletta. Lopullinen toteutus tehtiin rimaa laskemalla. Niinpä voidaan olettaa, että heti eduskuntavaalien jälkeen käytävissä hallitusneuvotteluissa mietitään jo malliin korjauksia. Aiheeseen liittyviä kysymyksiä:

- rahoituksen riittävyys

- rahoituksen oikeudenmukaiset kriteerit

- oma verotusoikeus

- asiakasmaksujen yhtenäistäminen

- valtionohjauksen tiukkuus ja muodot

- itsehallinnon aitous

- alueiden erikoistuminen

- työvoiman saatavuus

- yksityisten toimijoiden laajempi hyödyntäminen

- toimialan laajentaminen

Hyvinvointikertomus, kaikki ikäryhmät

 Valtuustokauden ajalta turvallisuuteen, asumiseen ja ympäristöön liittyvät indikaattorit antavat pääosin positiivisen kuvan Teuvan tilanteesta. Poliisin tietoon tulleet erityyppiset liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat vähentyneet. Liikennerikokset, rattijuopumukset ja huumausainerikokset ovat vähän lisääntyneet, mutta ovat silti vertailukuntia harvinaisempia. Henkeen ja terveyteen liittyneiden rikosten määrä on vaihdellut, mutta vuonna 2021 vertailuluku matalin verrokkeihin nähden.

Päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärät ovat korkeat. Peliriippuvaisten määrä on myös ollut kasvussa. Huumeiden käyttäjiä ei vielä ole paljoa päihdehuollon asiakkaina, mutta huumeiden käyttöä on Teuvalla ja Suupohjassa suhteellisen paljon.

Kirjastokäynnit ovat vähentyneet. Uimahallin kävijämäärät kasvoivat ennen korona-aikaa, mutta pandemian aika vaikutti molempien kävijämääriin.

Ikäihmiset

 75 vuotta täyttäneistä teuvalaisista 93 % asuu kotona. Tavoitteena on ollut 92,5 % vuode 2030 loppuun mennessä, joten tavoite on saavutettu hyvissä ajoin. Loput 7 % asuukin sitten tehostetussa palveluasumisessa, kun ns. tavallinen palveluasuminen on ajettu alas. Onko näin hyvä? Kotona on hyvä olla, mutta se edellyttää voimien heikentyessä tiettyä palvelutasoa ja turvaa. Nyt on alkanut kuulua asiantuntijoilta kannanottoja, joiden mukaan tavallista palveluasumista väliratkaisuna taas arvostettaisiin.

Kotihoidon palveluita sekä erilaisia tukipalveluita on järjestetty ikääntyneille heidän palvelutarpeidensa mukaisesti. Asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa on voitu sopia osa kotikäynneistä toteutettavaksi sähköisillä välineillä. Turvateknologialla, yhteisöllisyyttä lisäävillä keinoilla ja kohdennetuilla palveluilla on pyritty turvaamaan turvallista elämää. Palveluasumisen kodinomaisuutta on pyritty lisäämään. Keskeistä on asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja osallisuuden tukeminen.

Elämän loppuvaiheen hoitoa on kehitetty yhdessä sairaanhoitopiirin ja liikelaitoskuntayhtymän yksiköiden kesken. Henkilöstöä on koulutettu painopistealueena kotisaattohoito.

Työikäiset hyvinvointikertomuksessa

Työikäisten osalta ei olekaan niin helppo löytää olennaista lankaa. Indikaattoritiedotkin aika vanhoja. Yritän silti.

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus on kasvussa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta laskua, muissa syissä nousua.  Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on myös kasvussa, mutta Teuva sijoittuu kuitenkin hyvin verrattuna Suupohjaan tai muihin verrokkialueisiin. Vammojen tai myrkytysten vuoksi teuvalaisia hoidetaan sairaalassa kohtuullisen harvoin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on lähtenyt kasvuun, mutta muutokset eivät ole suuria.

Työttömyys on kertomuksen mukaan matalalla tasolla, mutta uudemmista tilastoista tiedämme, että tilanne on sen jälkeen heikentynyt. Työttömyytemme on jäänyt kohtuullisen korkealle, kun se muualla on ollut selvässä laskusuunnassa.

Perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrät ovat olleet laskusuunnassa. Indikaattori alkaa vain olla vähän huono. Monet käynnit ovat käytännössä siirtyneet hoitajien tekemiksi.

Päihteiden käytöstä aiheutuvia hoitojaksoja on aika vähän. Onkohan palveluja ollut riittävästi tarjolla?

Nuoret hyvinvointikertomuksessa

 Kouluterveyskyselyjen ja terveystarkastusten mukaan teuvalaiset nuoret kokevat pääosin olevansa terveitä ja hyvinvoivia. Suurin osa yläkoulun ja lukion oppilaista pitää koulunkäynnistä ja he kokevat työrauhan hyväksi. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista 96 % kokee, että heillä on vähintään yksi läheinen ystävä.

Päihteiden käytössä positiivinen muutos on se, että yhä useampi nuori ei käytä lainkaan alkoholia. Myös humalahakuinen juominen on selvästi vähentynyt. Itsensä vähintään kerran kuukaudessa humalaan juovien osuus on vähentynyt yläkouluikäisillä 21 %:sta 13 %:iin.

Huumeisiin suhtautuminen on pääosin kielteistä. Tupakointi on edelleen vähentynyt, sen sijaan nuuskaaminen on ollut kasvussa. Nuuskan käytön yleisyys riippuu osin sen saatavuudesta.

Päivittäin yli tunnin liikkuvia yläkouluikäisiä on vain kolmannes ikäluokasta. Move! -mittauksissa on käynyt ilmi, että suomalaisista kahdeksasluokkalaisista pojista neljännes ei saa alaselkää ojennettua täysistunnassa. Vastaava luku tytöillä on kuusi prosenttia. Tämän osasyynä on istumisen lisääntynyt määrä, ja se voi johtaa tulevaisuudessa mm. lannerangan ongelmiin. Maksimaalista kestävyyttä mittaavassa testissä teuvalaiset tytöt jäivät lähes minuutin ja pojat lähes kaksi minuuttia valtakunnallisesta vertailuarvosta.

Yläkouluikäisten parissa erityisinä huolina terveystarkastuksissa nousee esiin väsymys, unettomuus ja mielialan lasku. Yli puolet nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia.

Yläkoululaisista ja lukiolaisista suurin osa syö päivittäin kouluruoan. Lähes 40 % lähtee kouluun aamupalaa syömättä. Lähes puolelta ikäluokasta jää iltapala ja iltaruoka väliin.

Hyvinvointikertomus

 Vielä vähän viime vuoden asioita. Valtuusto hyväksyi jouluviikolla hyvinvointikertomuksen.  Se on määritelmällisesti kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana.

Parit nostot: Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaista aamupalan jättää syömättä neljännes. Aamupalan syövien lasten osuus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2017.

Fyysistä toimintakykyä mittaavissa Move! -tuloksissa viidesluokkalaiset pojat jäivät vähän valtakunnallisesta tasosta, tytöt olivat puolestaan hieman parempia kuin muut suomalaiset 5-luokkalaiset.

Kouluissa on tehostettu ryhmäytymisen harjoittelua omalla suunnitelmallisella ohjelmalla. Osallisuuden, ryhmäytymisen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tapahtuu säännöllisten oppituntien yhteydessä. Lasten ja nuorten harrastus- sekä yhdistystoiminnan ohjaajien kanssa tehdään yhteistyötä kaveritaitojen yhteisten tavoitteiden sopimisessa. Kun kaikkia lapsia ja nuoria ohjaavat tavoittelevat yhteisiä, positiivisia asioita, tällä on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja arkeen.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 - 17 -vuotiaiden määrä on Teuvalla ja Suupohjassa suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Teuvalla viidessä vuodessa määrä on  kolminkertaistunut. Samaan aikaan kuitenkin lastensuojeluilmoitusten määrä on pienentynyt kolmanneksella.

Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoitokäynnit vuoden aikana tuhatta 0 - 12 -vuoiasta kohden on vuodesta 2015 vuoteen 2021 lisääntyneet 53 % Käyntejä on kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla, koko maassa tai Suupohjan alueella keskimäärin.

Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät tuhatta 0 - 16 -vuotiasta kohden ovat vähentyneet yli 90 % viidessä vuodessa. Hoitopäiviä on Teuvalla tässä ikäluokassa huomattavasti vähemmän kuin verrokkikunnissa tai koko maassa. On tietysti hyvä, jos näille palveluille ei ole tarvetta, mutta herää myös kysymys, pääseekö hoitoon riittävässä määrin.

Elinvoiman toimiala

Alueuudistus vaikuttaa merkittävästi myös elinvoiman toimialaan. Terveyskeskuksen keittiö siirtyi vuodenvaihteessa hyvinvointialueen toiminnaksi. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän vuokrasopimukset siirtyivät myös hyvinvointialueelle. Pelastuslaitoksen kulut jäivät pois kunnan budjetista.

Energia-asiat ovat kehittämisen kärjessä. Kunnan kiinteistöillä tehdään energiakatselmuksia. Uusiutuvaan energiaan investoimaan. Lämmönvaihtimia uusitaan. Öljylämmityksestä pyritään eroon.

Kirjaston ja uimahallin peruskorjausten hankesuunnittelu työllistää merkittävästi. Kirjaston osalta syksyllä tulee päästä jo rakennustekniseen suunnitteluun.

Oppimisen toimiala

 Pari nostoa myös oppimisen toimialan talousarviosta:  Koulutoimeen palkataan kouluyhteisöohjaaja, tarkoituksena kehittää tuen muotoja lapsille ja nuorille oppilashuollon kentällä. Nythän ollaan tältäkin osin uudessa tilanteessa, oppilashuollon resurssit siirtyvät hyvinvointilalueille. Koulussa hyvinvointialueen kuraattorit ja psykologit tekevät yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. Kouluyhteisöohjaaja sijoittuu tähän palvelun yhdyspintaan. Hänen tehtävänkuvaansa kuuluu muun muassa tehdä kohtaamistyötä, olla osana yhteisöllistä oppilashuoltoa, kehittää kodin ja koulun yhteistyötä sekä tehdä moniammatillista yhteistyötä.

Syksystä 2023 kakkosluokkalaisille tulee tuntijakoon yksi lisätunti matematiikkaa. Kun opetussuunnitelmaa taannoin laadittiin tämä tunti siirrettiin matematiikasta englannin kieleen. Varmaankin tarpeellinen panostus kielitaitoon, mutta opettajilta tulleen palautteen mukaan oppimisvajetta matematiikassa syntyy nykyisellä tuntijaolla, mikä lisää tukiopetuksen tarvetta ja haasteita ylemmillä luokilla.

Varhaiskasvatukseen budjetti lupaa erityisopettajan lisäresurssia. Tässä vastataan lisääntyneeseen tuen tarpeeseen. Uudelle päiväkodille myös perustetaan vanhempaintoimikunta.

Lukio pyrkii saamaan ensimmäiset ulkomaiset opiskelijansa yhteistyössä Finest Future -hankkeen kanssa. Liikkeelle on tarkoitus lähteä muutamalla opiskelijalla ja kasvattaa opiskelijamäärää saatujen kokemusten pohjalta.

Vuosi 2023, osallisuus

 Hyvää alkanutta vuotta 2023!

Valtuusto hyväksyi parin äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen esityksen vuoden 2023 talousarvioksi muutoksitta. Budjetti on pyritty tekemään tiukaksi ja niukaksi, niin kuin viime vuosina on varsin suuri tarve ollut. Epävarmuustekijöitä on nyt paljon maailmantilanteesta paikallisiin kustannuspaineisiin.

Suurin muutos talousarviossa kohdistuu osallisuuden toimialaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aloittaessa noin 23 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia jää pois. Valtionosuuksia ja verotuloja on valtio sitten vastaavasti leikannut budjetin rahoitusosasta. Suuri muutos on myös se, että eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu jää vanhassa muodossaan pois. Jatkossa kunnat ja hyvinvointialueet rahoittavat tämän täysin laskennallisin perustein. 

Mitäs muuta osallisuudessa? Kunnan nettisivut uusitaan tänä vuonna. Kuntaviestintää ja kuntamarkkinointia kehitetään. Syksyllä nimetty työryhmä suunnittelee kirjastolle uudisettuja tiloja. Uusi nuorisotila liiketalossa on jo aloittanut toimintansa. Yhdistyksille yhteistä kokous- ja kokoontumistilaa valmistellaan. Osallistuvaa budjetointia jatketaan yhdessä kylien kanssa. Ja eduskuntavaalejakin ollaan taas toteuttamassa.

Yksityistiet

Teuvalla on nykyisin käytäntö, jossa kunta pitää huolta talvikunnossapidosta ja tiekunnat puolestaan muusta kunnossapidosta. Viime aikoina on noussut keskustelua siitä, pitäisikö käytäntöä muuttaa tai kehittää.

Minä pitäisin tärkeimpänä kehittämiskohteena sitä, miten turvataan teiden ja siltojen perusparannukset. Valtionkin rahaa niihin on saatavissa, mutta rahoitus edellyttää hankkeita ja suunnitelmia. Tässä kunta voisi ja sen pitäisi olla tiekuntien apuna. Edesauttamassa hankkeita ja suunnitelmia sekä osaltaan myös niitä rahoittamassa. Vain näin voimme turvata yksityisteiden hyvän liikennöitävyyden myös tulevaisuudessa.

Energiaa

Keskustelimme torstaina johtoryhmässä energiankäyttösuunnitelmasta. Energiankulutuksestamme noin 85 % menee toimitilojen lämmittämiseen. Kiinteistöjen sisälämpötilat käydään systemaattisesti läpi, ja aktiivisessa käytössä oleville toimisto- ja oleskelutiloille tavoite on 20 astetta. Vähäisellä käytöllä olevissa tiloissa lämpö saa olla korkeintaan 17 astetta. Uimahallin allaslämpötilaa lasketaan yhdellä asteella.

Suosimme etätyötä ja etäpalavereja energian säästämiseksi. Sähkön käyttöä siirretään mahdollisuuksien mukaan pois kulutushuipuista. Osa sähkönkäytöstä voidaan siirtää yöaikaan. Eri toimipisteiden työntekijöille laaditaan opastus energiansäästötoimenpiteistä. Kaikissa toimipisteissä otetaan käyttöön Vaasan yliopiston kehittämä ENNI-sovellus energian säästämiseksi.

Ulkovalaistuksen osalta Teuvan kunta on jo aiemmin siirtynyt käyttämään led-valaisimia. Niiden sähkönkulutus on vain murto-osa vanhojen valaisimien vastaavasta. Lisäksi ne on ohjelmoitu toimimaan yöaikaan 30 %:n teholla.

Myös sähkökatkoihin varaudutaan. Yhdessä Carunan kanssa on sovittu kiinteistöistä, joille sähköä pyritään toimittamaan myös suunnitellun sähkökatkon yhteydessä. Tärkeimmillä kiinteistöillä on myös käytössä varavoimaa. Kussakin toimipisteessä mietitään, miten mahdollisen sähkökatkon tapahtuessa toiminta järjestetään.

Kameravalvontaa

Aika pitkään viime maanantainen kunnanhallitus keskusteli keskusta-alueen valvontakameroiden hankinnasta. Yksityisyyden suoja mietitytti. Asiasta myös äänestettiin. Osa hallituksen jäsenistä olisi halunnut hankkeesta vielä lisätietoja.

Kunnan talousarviossa on kuluvalle vuodelle 30.000 euron varaus. Rahalla arvioidaan saatavan 3 - 4 kameraa valvomaan keskustan katualueita. Järjestelmä luovutetaan poliisin käyttöön. Näitä vastaavia hankkeita on toteutettu jo monessa maakunnan kunnassa. Oikeastaan olemme asiassa vähän jälkijoukoissa.

Kameroilla toivotaan olevan ennen kaikkea ennalta ehkäisevää vaikutusta. Teuvalla harvemmin tuossa kylänraitilla on rettelöitä, mutta häiritsevään ja vaaralliseenkin liikennekäyttäytymiseen hankinnalla toivottavasti voidaan puuttua.

Epanet

Epanet tarkoittaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa.  Epanet-verkoston  päätavoite  on  nostaa  osaamisen  tasoa  Etelä-Pohjanmaalla lisäämällä elinkeinoelämän ja yliopistollisen tutkimustyön vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Epanet-verkostolla on aikaansaatu vaikuttavaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Etelä-Pohjanmaalla ja sitä kautta parannettu yritysten kilpailukykyä ja lisätty alueen väestön hyvinvointia.  

Panostuksia tarvitaan, koska Etelä-Pohjanmaalla on merkittäviä haasteita tutkimus-, tuotekehitys-  ja  innovaatioinvestoinneissa.  Etelä-Pohjanmaan  liiton  tilannekuvan  mukaan  TKI-investoinnit Etelä-Pohjanmaalla ovat Suomen alhaisimmat. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on ollut 10 vuotta peräkkäin niiden kolmen maakunnan joukossa, joissa työn tuottavuus on maan heikoin. 

Epanet-verkostossa  on  yli  20  monirahoitteista  tutkimusprofessuuria.  Professorien  tehtävänä  on tehdä  aluetta  hyödyttävää  tutkimus-  ja  TKI-  toimintaa  sekä  koota  tutkimus-  ja  hankerahoitusta,  jolla mahdollistetaan  professorin johtaman tutkimusryhmän  toiminta.  Epanet-verkosto toteuttaa tutkimusta Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Verkoston yliopistoja ovat Helsingin yliopisto, Taideyliopiston Sibelius  -Akatemia, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.  

Epanet-professuuriverkostolla  saadaan  merkittävä  vipuvoima  TKI-toimintaan  Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2021 Epanet-professuuriverkosto toi noin 4.5 miljoonan euron TKI-rahoituksen Etelä-Pohjanmaalle. Tästä 1.7 miljoonaa oli professuurien rahoitus, jonka Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyh-distys kokosi. Professorit puolestaan hankkivat noin 2.6 miljoonaa euroa kansallista ja kansainvälistä TKI-rahoitusta hankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaalla. 

Epanet-verkoston koordinoinnista ja tukitehtävistä vastaa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Ilman koordinointia ja tukitehtävien hoitamista, Epanet-professuuriverkosto ei toimi eikä kehity.  

Kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat rahoittavat tätä koordinaatiotyötä. Teuvan kunnanhallitus päätti maanantai-iltana, että Teuvan kunta on mukana rahoituksessa myös vuonna 2023. Teuvan osuus on 6 887 euroa.

Varaudutaan talveen

Nykyinen maailman myllerrys on osoittanut energiapolitiikkamme haavoittuvuuden. Energian hinta on noussut voimakkaasti lisäten kustannuspainetta kaikilla aloilla. Sähkön riittävyydestä talvikuukausien käyttöhuippuina on epävarmuutta.

Teuvan kunnan sähkösopimuksessa hinta on määritelty kiinteäksi vuoden 2023 loppuun asti. Hinta on edullinen. Pääsääntöisesti kunnan kiinteistöt ovat kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön hinta Teuvalla on ollut pitkään varsin vakaa, eikä välittömiä korotuspaineita ole nytkään näkyvissä. Kunnalla on vielä muutama öljylämmitteinen rakennus, mutta niiden osuus energiakustannuksistamme ei ole merkittävä.

Teuvan kunta laatii syksyn aikana energiansäästösuunnitelman. Pyrimme löytämään niin nopeita säästökohteita kuin myöskin pitkävaikutteisia ratkaisuja. Yksi keskeinen keino on tärkeimmillä kiinteistöillä tehtävät energiakatselmukset. Varaudumme myöskin talvikauden mahdollisiin sähkökatkoihin. Yhdessä Carunan kanssa pyrimme varmistamaan toiminnan häiriöttömän jatkumisen kriittisimmissä palveluissa myös sähkökatkojen aikana.

9,86 %

Kun soten "suuri siirto" kunnilta hyvinvointialueille tapahtuu vuodenvaihteessa, se vaikuttaa merkittävästi kuntien tuloihin ja menoihin Kuntasektorilta siirtyy kustannuksia yhteensä 21,1 miljardia euroa. Niinpä myös tuloja pienennetään. Kuntien saamaa yhteisöveroa leikataan 0,8 miljardilla. Valtionosuuksia pienennetään 7,3 miljardilla. Kunnallisverosta leikataan loput, eli 13,2 miljardia. Tämä viimeksi mainittu toteutetaan siten, että kaikkien kuntien veroprosentteja leikataan 12,64 %-yksikköä tämän vuotisesta veroprosentista. Teuvan ensi vuoden kunnallisveroporosentti on siis 9,86.

Kuntalaisen maksaman kunnallisveron määrä siis pienenee ensi vuonna huomattavasti. Mutta vastaavasti sama raha kerätään valtionverotuksessa. Eli veroaste ei kaikesta huolimatta valitettavasti pienene.

Kunta ei siis vapaasti voi päättää ensi vuoden veroprosenttiaan, vaan vuosi sitten tehty veroratkaisu vuodelle 2022 määrittää ensi vuoden veroprosentin. Käytettävissä olevan tiedon mukaan valtuuston on kuitenkin erikseen tehtävä päätös ensi vuoden veroprosentista. Mutta valtuustolla on päätöstä tehdessään vain yksi vaihtoehto: 9,86. Syksyllä 2023 valtuusto sitten voi taas vapaasti määrätä veroprosentista vuodelle 2024. Päätös tehdään kymmenesosaprosentin tarkkuudella.

Job Well Done

 Varmin merkki taantuman tulosta on se, kun kunnat ja muut julkiset toimijat heräävät yritysten työvoimapulaan. Sen verran suhdannesykliä jäljessä yleensä kuljetaan. Niin nytkin. Toisaalta taantumasta huolimatta näyttäisi siltä, että puutetta osaajista on jatkossakin.

Alavuden Kehitys Oy esittää mm. Suupohjan kunnille hanketta tähän tarpeeseen vastaamiseksi. Alavuden seutu ja Suupohja tekevät jo tiivistä yhteistyötä työllisyyden kuntakokeilussa. Kaksivuotisen Job Well Done -hankkeen tavoitteena on luoda ja ylläpitää ajantasainen kuva hankealueen yritysten työvoimatarpeista sekä luoda monitahoisen toimijaverkoston yhdistävä ketterä prosessi rekrytointiin ja kotoutumiseen. Hankkeessa edistetään toisen asteen oppilaitosten ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisten opiskelijoiden sijoittumista alueen yrityksiin. Käytännössä yhteistyötä tehdään mm. työssäoppimis- ja harjoittelupaikoissa sekä opinnäytetöissä. Alueesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista asuin- ja työympäristönä viestitään aktiivisesti ja monikanavaisesti.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan rekrytointitoimenpiteitä niin kotomaan kamaralla kuin erikseen valittavissa kohdemaissa. Hankealueella on hyvä ja monipuolinen yrityskanta, joten monenlaista työtä on tarjolla ja kuntien yhteistyönä pystytään toimimaan yksittäistä kuntatoimijaa näyttävämmin ja tehokkaammin. Tärkeällä sijalla hankkeessa on myös yhteisen kotoutusmallin kehittäminen. 

Kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan kantaa 26.9.

Kyläneuvosto

 Viime maanantain kokouksessaan kunnanhallitus päätti perustaa kyläneuvoston.  Sen tarkoituksena on toimia yhteistyötoimielimenä ja keskustelufoormina niin kylien kesken kuin myös kylien ja kunnan välillä.

Kyläneuvosto voi mm.

a.  tuoda esille kylien tarpeita ja ideoita 

b.  antaa  näkemyksensä  kunnan  päätöksentekoon,  asioissa,  jotka  liittyvät kylien toimintaan tai kyläläisten arkeen 

c.  tehdä aloitteita tai esityksiä kyliä koskevissa asioissa 

d.  edistää yhteistyöllä kylien elinkelpoisuutta,  näkyvyyttä ja luoda palveluiden säilyttämisen ja luomisen edellytyksiä 

e.  edesauttaa kylien yhteisistä asioista tiedottamista 

f. järjestää  tilaisuuksia,  koulutuksia  ja  muita  tapahtumia  näiden  edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi 

g.  toimia muilla näihin vertautuvilla tavoilla tavoitteidensa edistämiseksi.

Kyläneuvosto tekee esityksen kunnanhallitukselle kylien osallistuvan budjetoinnin  määrärahan  käytöstä,  jos  kunnanvaltuusto  on  talousarvioon määrärahan kyseiselle toimintavuodelle varannut ja jos määrärahan käyttämisestä on tehty kunnanhallituksessa päätös. 

Kyläneuvostossa on edustaja jokaisesta kylästä sekä kunnanhallituksesta ja valiokunnista.

Pumptrack

Teuvan kunnan nettisivuilla on avoin ideapankki, johon kuntalaiset voivat jättää   ideoita   kunnan   kehittämiseksi.   Hyvinvointivaliokunta   on   käsitellyt 12.10.2021    ideapankkiin   saapunutta   ehdotusta   pumptrack-radan rakentamiseksi Teuvan   kunnan   keskusta-alueelle.   Hyvinvointivaliokunta lähetti kokouksessa asian osallisuuden toimialalle jatkovalmistelua varten.

Vastaavista   hankkeista   tehdyn   kartoituksen   mukaan   kustannukset hankkeissa vaihtelevat   120 000   ja   260 000   euron   välillä,   kun   taas suurempien  hankkeiden  kustannukset ovat   olleet   jopa  yli   400 000  euroa.  Pumptrack-ratojen   rakentaminen   on  tällä   hetkellä   hyvin   suosittua,   sillä monessa kunnassa   on   vireillä   laajamittaisia   kuntalaisaloitteita   näiden toteuttamiseksi. Olemassa   olevien   ratojen   käyttäjämäärät   ovat   myös huomattavan suuria.

Toimiala  on  kartoittanut   eri   vaihtoehtoja  sijainnille  ja  toteuttamistavalle. Aktiivisesti   skeittaavia  ja  scoottaavia  nuoria  on  kuultu  nuorisotila  Klubin toiminnan ohessa. Nuorten toiveissa on ollut pumptrack-rata, jonka alueen sisällä on skeittaamista varten oma tasainen alue ramppeineen, reileineen ja  muine  välineineen.   Nykyisellä  skepalla  on  tähän  soveltuvia  välineitä(mm. Rhino Ramps), jotka voitaisiin siirtää uudelle alueelle. 

Ensisijaiseksi toteuttamispaikaksi on keskustelujen tuloksena muovautunut Teuvan   Nuorisoseuran   omistuksessa  oleva  maa-alue,  joka  sijoittuu  Nuorisoseuran talon ja  Teuvanjoen  väliselle  alueelle.

Toimiala   on   käynyt   alustavia   keskusteluja   Leader   Suupohjan Kehittämisyhdistyksen    kanssa,   joissa   todettiin,   että   pumptrack-rakentamiseen   voisi   olla   mahdollista   saada   investointitukea   uudella  toimintakaudella.

Kumnanhallitus käsitteli aloitetta kokouksessaan 12.9.  ja päätti rakentamisen sisällyttämisestä investointiohjelmaan. Toteutusvuosi voisi olla 2023 tai 2024.

Ympäristörikkomus

Tammikuussa 2020 kävi ilmi, että Teuvan kunnan Mannilanmäen varastolla oli poltettu jätteitä jätelain vastaisesti. Kun asia tuli esiin, ryhdyimme sitä pikaisesti selvittämään. Haastattelin yhdessä talonrakennusmestarin kanssa kaikki ne kunnan palveluksessa olevat henkilöt, joilla voisi olla osuutta asiaan. Kukaan ei myöntänyt polttoon syyllistyneensä tai tietävänsä, kuka polttoa oli harjoittanut. Kaikki haastatellut myös kertoivat tietävänsä, että tällainen jätteiden poltto on kielletty. Paikka siistittiin, jätteiden jätteet toimitettiin jäteasemalle.

Poliisi aloitti asiassa rikostutkinnan. Sen seurauksena kunta on saanut syytteen ympäristörikkomuksesta. Syytteen mukaan poltto on ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle. Jätteiden polttamisen suorittaneita henkilöitä ei myöskään esitutkinnassa ole pystytty yksilöimään.

Syytteen mukaan jätteitä polttaneet työntekijät sekä heidän valvontavastuussa ollut esimiehensä ovat olleet palvelussuhteessa kuntaan ja toimineet Teuvan kunnan puolesta tai hyväksi. Syytteessä oletetaan, että näin kunta on välttynyt jätemaksujen maksamiselta. Näin ollen rikkomus on syntynyt syytteen mukaan Teuvan kunnan toiminnassa.

Asian käsittely on Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 26.10.  Syyte pitää sisällään esitutkinnan pohjalta tehtyjä monia oletuksia. Niiden kantavuus ratkaistaan oikeuden istunnossa.

Tulee tuomio tai ei, pidän tapahtunutta roskien polttoa valitettavana ja vahingollisena. Kunnan tulee toimia ympäristöasioissa vastuullisena ja esimerkillisenä toimijana. Tulemme tähän joka tapauksessa kiinnittämään jatkossa enenevää huomiota ja arvioimaan kriittisesti toimintatapojamme.

Malttia ja harkintaa budjetin tekoon

On taas talousarvion valmistelun aika. Teuvan kunnan talous on viime vuodet ollut ylijäämäinen, joten lähtökohta tulevan vuoden suunnittelulle on hyvä. Mutta maailma myllertää. Ukrainan sota, energiakriisi ja niistä seuraava epävarmuus lisäävät vaikeuskerrointa. Edessä voi olla mahdollisesti pitkäkin taantuma, joka voi muuttaa suunnitteluoletuksia olennaisesti.

Ensi vuoden alussa toteutuu suuri siirtymä, kun sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämän seurauksena Teuvan kunnan budjetti pienenee reilulla 20 miljoonalla eurolla. Kuntien veroprosentteja pienennetään 12,64 prosenttiyksiköllä tämän vuoden tasosta. Teuvan ensi vuoden veroprosentti on siis 9,86. Valtionverotuksessa puolestaan prosentit nousevat. Kuntien saamat valtionosuudet myöskin pienenevät.

Kunnat ja hyvinvointialue käyvät kissanhännänvetoa siitä, mitkä tehtävät aidosti siirtyvät hyvinvointialueille, ja mitkä tehtävät jäävät kunnille. Tämänhän piti olla lain mukaan selvää, mutta rajapinnassa on monia toimintoja, joissa katseet kääntyvätkin kuntiin. Toimitilojen vuokrataso on vielä sopimatta.

Palkat nousevat solmitun työ- ja virkaehtosopimuksen johdosta. Nousu on vuonna 2023  3,1 %  tämän vuoden tasosta. Kuntien maksama eläkemenoperustainen eläkevakuutusmaksu jää historiaan ja tilalle tulee kuntien ja hyvinvointialueiden maksama tasausmaksu. Tästä maksusta kuntien osuus on arviolta 55 %. Kunkin kunnan osuus määräytyy suhteessa sen verorahoitukseen (verotulot + valtionosuudet).

Energian hintojen nousu tuntuu kaikissa toiminnoissa. Samoin tulevan kehityksen epävarmuus. Teuvalla kaukolämmön hinta ei ole noussut pitkään aikaan, eikä välittömiä korotustarpeita nytkään ole. Sähkön hinnan osalta kunnan sähkösopimus on pääosin kiinteähintainen ja hinta kohtuullinen. Öljylämmityksestä muutamalla kiinteistöllä pyritään eroon. Aurinkosähköjärjestelmiä hankitaan lisää. Kunta laatii myöskin energiansäästösuunnitelman ja varautuu mahdollisiin sähkökatkoksiin.

Tätä kirjoitettaessa odotellaan Euroopan keskuspankin koronnostopäätöstä. Joka tapauksessa korot ovat nousussa. Kunnan lainat ovat kiinteäkorkoisia tai korko on sidottu pitkiin viitekorkoihin. Uuden lainan välitöntä tarvetta ei ole. Vanhoja lainoja maksetaan suunnitelman mukaisesti pois. Näin ollen koron nousun välittömät vaikutukset kunnan rahoituskustannuksiin ovat vähäiset. Pitemmällä aikavälillä kustannuksia kyllä syntyy.

Kaiken kaikkiaan budjettia valmistellaan varsin pyörteisessä tilanteessa. Monet keskeiset elementit ovat vaikeasti ennakoitavassa liikkeessä. On siis huolellisen suunnittelun ja tarkan harkinnan paikka.

Soten järjestämissuunnitelma

Terveydenhuoltolain 34 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

 

Sote-uudistuksen kynnyksellä Etelä-Pohjanmaalla päädyttiin ennakoivasti kokoamaan alueelle ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jota lähdettiin kokoamaan Aksilan (perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö), Rakenneuudistus-hankkeen ja SONet BOTNIAn yhteisellä vetovastuulla keväällä 2021. Ajankohtaisen tilanteen vuoksi käsiteltäviksi aihekokonaisuuksiksi valittiin sote-uudistuksen keskiössä olevia aiheita:

 

1. Alueellisen tietojohtamisen suunnitelma

2. Sote-tilannekeskus

3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut (sisältää Etelä-Pohjanmaan huumeohjelman)

4. Muistisairaan palveluketju

5. TKIO-integraatio

6. Lasten ja perheiden palvelut: monialaisen lastensuojelun ja lapsiperhepalvelujen tukeminen

 

Järjestämissuunnitelman työstämistä on ohjannut päätyöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Tero Järvinen. Ryhmän jäseninä ovat olleet kunkin asiakokonaisuuden ryhmien puheenjohtaja ja lisäksi ryhmään on nimetty sote-toimijoita monipuolisesti edustavia jäseniä Aksilan ohjausryhmästä sekä sosiaalihuollosta. Suunnitelmaa on käsitelty myös Aksilan ohjausryhmässä toistuvasti.

 

Suunnitelma on tehty ajanjaksolle 2022-2025, mutta käytännössä se tulee vaatimaan päivitystä jo vuoden kuluttua senkin vuoksi, että järjestämissuunnitelman suositusten edistäminen on vuosina 2022-2023 keskeisesti osa sote-uudistushankkeita sekä hyvinvointialueen valmistelua ja sen toiminnan käynnistämistä. Sen jälkeen vastuutahot tulee määritellä uudelleen.

 

Kunnilta ja kuntayhtymiltä on pyydetty hyväksymistä tai lausuntoa viimeistään 31.8.2022. Teuvan kunnanhallitus käsittelee asiaa maanantaina 15.8. ja valtuusto puolestaan 22.8.

 

Esitän kunnanhallitukselle, että se hyväksyy suunnitelman. Kuitenkin, kuten järjestämissuunnitelmassakin todetaan, tulee sitä päivittää ja järjestämisen vastuualueita tarkentaa heti hyvinvointialueen aloittaessa varsinaisen toimintansa. Päivitystä silmällä pitäen esitämme seuraavia huomioita:

                                          

-       Päivitettävässä järjestämissuunnitelmassa tulee ottaa kantaa ja esittää selkeä suunnitelma, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen yhdenvertaisuus toteutetaan jokaisen peruskunnan alueella;

-       omana kokonaisuutenaan tulee laatia näkemys henkilöstötarpeen ennakoinnista ja henkilöstön saatavuuden turvaamisesta sekä alueellisesti että paikallisesti kussakin peruskunnassa toteutettavan toiminnan osalta. Osaamisen kehittämisen lisäksi henkilöstöpolitiikassa tulee asettaa tavoitteet rekrytointien ja sijaisrekrytointien kehittämiseen, työnantajamarkkinointiin sekä henkilöstön pysyvyyden ja jaksamisen edistämiseen;

-       hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestäminen sekä yhteistyön ja yhteistyöverkostojen johtaminen tulee kirjata myös järjestämissuunnitelmassa. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen suunniteltaisiin erillisessä suunnitelmassa, tulee järjestämissuunnitelmassa linjata sen johtamisesta ja vastuutahoista, sekä siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä toteutetaan alueellisesti yhdenvertaisesti kaikissa paikallisissa sote-yksiköissä ja niiden toiminnoissa;

-       palveluiden kehittämisten yhteistyörakenteet, kuntasidosryhmien yhteistyö- ja yhdyspintarakenteet, päätös- ja tietoosallisuuden sekä asiakas- ja asukasosallisuuden tavoitteet ja vastuutahot tulee kirjata järjestämissuunnitelmaan omina osioinaan.

 

Tulevat investoinnit

Teuvan kunnan talous on viime vuosina vedetty tiukalle. Olemme yrittäneet keskittyä olennaiseen. Tuloksiakin on alkanut näkyä, sillä olemme pystyneet tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä aiemmin tehtyjen alijäämien kattamiseksi. Avuksi tässä ovat olleet myös sote-kustannusten hillintä ja valtion koronakorvaukset.

Maksamme aiempia investointeja pois velkojen lyhennyksinä. Niinpä uudet investoinnit on painettu mahdollisimman pieniksi. Näin myös jatkossa. Palvelujemme kehittäminen vaatii kuitenkin lähivuosina pari merkittävää peruskorjausta. Kirjasto ja uimahalli. Kirjaston hankesuunnittelu alkaa jo tänä syksynä. Hankesuunnittelussa selvitetään hankkeen koko, korjausten laajuus, aikataulu, alustava kustannusarvio ja toteutusmuoto. Lähtökohtana on tietenkin palvelun kehittämisen tilajärjestelyille osoittamat tarpeet. Kirjaston jälkeen vuorossa on uimahalli, koska sen tekninen käyttöikä alkaa lähetä loppuaan. Molemmissa näissä tulevaisuuden hankkeissa - joita viedään eteenpäin vain, jos kuntatalous sen sallii - haluamme kuulla herkällä korvalla kuntalaisten näkemyksiä suunnittelun eri vaiheissa näiden yhteisten tilojen kehittämisestä

Vuokra on toiselle meno, toiselle tulo

Kun hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa, ne vuokraavat nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen tilat kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hyvinvointialueella on optiona oikeus yhteen lisävuoteen. Vuokra lasketaan asiasta annetun asetuksen pohjalta, ja sen tuotto on kunnille 6 %. Näin siis jos sote ja pela ovat toimineet kunnan omassa organisaatiossa, ja mitään vuokrasopimusta ei ole ollut.

Mutta jos toiminta on ollut kuntayhtymän toimintaa, ja kunta on vuokrannut sille tilat, vuokrasopimus siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueen ja kunnan väliseksi. Vuokran perusteet ovat eri alueilla olleet erilaiset, ja vuokran taso selvästi pienempi, kuin tuo asetuksessa määritelty. Lisäksi sopimuksen irtisanomisaika on yleensä huomattavasti kolmea vuotta lyhyempi.

Kunnat ovat siis jatkossa aika eriarvoisessa asemassa. Siksi osa kunnista, Teuva yhtenä niistä, esittää hyvinvointialueelle, että kaikissa vuokrasopimuksissa, niin uusissa kuin siirtyvissä, noudatettaisiin asetuksen mukaisia ehtoja.

Asiasta tekee hankalan se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kovin niukka. Ja asetuksen mukainen vuokra siihen nähden korkea. Tämä taas saattaa johtaa palveluverkon supistamiseen, palvelujen keskittämiseen ja pitkiin asiointimatkoihin. Mielestäni parasta olisi, jos maakunnassamme voitaisiin sopia, että kaikkia kuntia kohdellaan tasavertaisesti, mutta samalla vuokratasosta vähän tingitään.

Kunnan yhtiöt ja tiedottaminen

Maanantain valtuusto saa käsiteltäväkseen myös päivitetyn konserniohjeen. Muutokset ovat lähinnä pieniä täsmennyksiä. Ohjeeseen on lisätty mm. maininta vuosittain pidettävistä konserniyritysten kehityskeskusteluista.

Haluan kuitenkin nostaa esiin asian, joka ei itse asiassa ole muuttumassa, mutta jonka toteutumiseen kiinnitämme jatkossa huomiota. Konserniyhtiöiden tulee tiedottaa omasta toiminnastaan yhtä aktiivisesti ja avoimesti kuin peruskuntakin. Tietysti lainsäädännön asettamat rajoitukset huomioiden. Uskoisin, että nimenomaan tuossa aktiivisuudessa ja oma-aloitteisessa viestinnässä on parantamisen tarvetta. Käymme tätä läpi tulevissa kehityskeskusteluissa.

Palkkasopu

Kunta-ala sai pitkällisen väännön tuloksena työ-ja virkaehtosopimukset. Tosin hoitajien työehdoista ei vielä päästy sopimukseen. Ne ovatkin jatkossa hyvinvointialueiden maksettavia. On sinänsä helpotus, että neuvottelujärjestelmä toimi, ja sopu löydettiin.

Sopimukset on tehty kolmelle vuodelle. Ne ovat voimassa huhtikuun 2025 loppuun asti. Ellei niitä sitä ennen irtisanota, sellainenkin mahdollisuus niihin on nimittäin kirjattu. Kuntien kustannukset nousevat niiden johdosta tänä vuonna 1,76 %, ensi vuonna 3,05 % ja vuonna 2024 vielä 3,11 %. Näin kunnan talouden kokonaisuudesta huolta kantavana pidän ratkaisua aika kalliina.

Kolikolla on tietysti toinenkin puoli. Inflaatio laukkaa tällä hetkellä melkoista vauhtia. Jos vauhti jatkuu tulevina kuukausina ja vuosina, ei tuo palkkaratkaisu varmista ostovoiman säilymistä täysimääräisesti.

Osavuosikatsaus

Ensi maanantaina valtuusto saa käsittelyynsä myös kuluvan vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen. Tarkatelussa on vuoden neljä ensimmäistä kuukautta. Omassa osiossani olen siihen kirjoitellut seuraavaa:

”Talouden orastava nousu sai alkuvuodesta merkittävän kolauksen. Venäjän ja Ukrainan välinen sota on tuonut kansantalouden kehitykseen epävarmuutta ja lietsonut kustannusten nousua. Erityisesti energian hinta on ollut voimakkaassa kasvussa. Sota ja Kiinan tiukka koronalinja aiheuttavat puu-tetta eri materiaaleista ja komponenteista. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on heikentynyt.  Maatalous on ajautunut pahimpaan kustannuskriisiinsä vuosikymmeniin.  Talous on vaarassa ajautua  stagflaatioon. Tällä  tarkoitetaan  taloustilannetta, jossa  yhdistyvät  lama, korkea  inflaatio ja korkea  työttömyys.  Toistaiseksi  kuitenkin  työllisyys  on  hyvällä  tasolla  ja  talouskin  kasvukäyrällä, vaikka  sen  nousukulma loiveneekin.  Valtio  joutuu  panostamaan  aiempaa  enemmän maanpuolus-tukseen ja huoltovarmuuteen. Suomen geopoliittisen aseman muutos voi vaikuttaa kilpailuun osaa-jista ja investoinneista. 

Sodan  alkaminen  on  korostanut  myös  kunnissa  tapahtuvan  valmiussuunnittelun  merkitystä.  Valmiussuunnitelmia päivitetään, ja erityisellä huolella tarkastellaan myös sodanuhkan ja sotatilan  aiheuttamia häiriöitä ja poikkeusoloja. Samalla kunnat ovat valmistautuneet Ukrainasta tulevien pako-laisten vastaanottamiseen. Teuvalle pakolaisia on toistaiseksi tullut varsin vähän. 

Alkuvuodesta pidettiin ensimmäiset aluevaalit. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen pal-velujen siirto hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen työllistää myös kunnissa. Helmikuussa kunnat antoivat hyvinvointialueille kattavan selvityksen siirtyvistä sopimuksista, vastuista ja henki-löstöstä. Tätä kirjoitettaessa valmistellaan soten tukipalveluissa työskentelevien yt-menettelyä ja heidän siirtymistään liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti hyvinvointialueelle. 

Koronatilanne  on  ollut  kaksijakoinen.  Toisaalta  rajoituksista  on  alkuvuonna  vähitellen  luovuttu,  ja vakavan tautimuodon esiintyvyys on vähentynyt. Toisaalta lievänä taudin on saanut yhä useampi, ja se on aiheuttanut oman haasteensa myös työyhteisöille. Koronakustannuksia kunnille kertyy edel-leen terveystoimesta. Toistaiseksi on epäselvää, miten valtio tänä vuonna kustannuksia korvaa. 

Varsin pitkä ja monipolvinen hanke päättyi, kun kirkonkylän päiväkoti valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuussa. Tiloihin on oltu tyytyväisiä, ja toimintoja on saatu nyt keskitettyä aiemmin erillään toimi-neista yksiköistä. Päiväkodin rakentaminen oli myös yksi kunnan säästöohjelman keskeinen toimen-pide. 

Maaliskuussa kunnanhallitus valitsi uudeksi tekniseksi johtajaksi Tommi Korven. Tätä kirjoitettaessa Tommi on aloittanut työt 23.5.”

Talous on alkuvuonna kehittynyt aika lailla suunnitellusti. Sote-menot ovat toistaiseksi hyvin raamissaan. Verotuloja on kertynyt hieman odotettua enemmän, mutta maailmantilanne saattaa loppuvuoden osalta kasvua merkittävästikin hillitä.

Juuret

Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, josta kunnan keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.

Valtuustokauden 2021 - 2025 kuntastrategiaa on valmisteltu eri toimielimissä ja erilaisten kuulemisten ja kommentointikierrosten kautta syksystä 2021 kevääseen 2022. Työskentelyn aikana visioksi kiteytettiin: "Juuret elämään". Strategiakyselyn vastausten perusteella kuntalaiset ymmärsivät sen tarkoittavan mm. kaikenikäisten  kuntalaisten hyvinvointia ja huomioimista, asuinpaikkaa, työtä, arkea, vapautta elää, yhteisöllisyyttä ja yhteistä mielekästä tekemistä. Toisaalta toisille se merkitsi kasvua tai sitä, että Teuvalla on hyvät lähtökohdat elämiseen.

Vision pohjalta koottiin kolme tahtotilaa:

1. Teuva on toimiva yhteisö

2. Teuvan kunta edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

3. Teuva on elinvoimainen ja houkutteleva paikka.

Näiden kolmen kokonaisuuden pohjalta työstettiin tarkemmat tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi suunniteltavat toimenpiteet.

Osana valmistelua käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat ne arvot, joiden tulisi ohjata kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Valtuusto tiivisti kunnan arvokartalle seuraavat arvot:

* Posiitiivinen

* Osallistava

* Houkutteleva

* Itsenäinen

* Yritteliäs

* Yhteisöllinen

* Suvaitsevainen

* Ennakoiva

* Verkostoitunut

* Perhekeskeinen

Strategia on tänään kunnanhallituksen käsittelyssä ja viikon pääästä valtuustossa.

Sote-menot

Teuvan kunnan talouden tasapainottaminen on onnistunut tiukalla kulukurilla. Kunta toteutti säästötoimia jo ennen kriisikuntalistalle joutumistaan. Talouden kriisiytymisen aiheutti isolta osin sote-menojen nopea kasvu. Mutta viime vuosina myös sote-menojen kasvu on saatu aika hyvin hallintaan. Pienessä kunnassa sote-menot saattavat vaihdella isostikin vuodesta toiseen erityisesti erikoissairaanhoidosta johtuen. Riippuu siis paljolti siitä, mitä satumme kyseisenä vuonna sairastamaan. Tämä siitäkin huolimatta, että isoja erikoissairaanhoidon maksuosuuksia tasataan erityisellä kalliin hoidon tasauksella.

Teuvan sote-menot olivat vuonna 2016 yhteensä 22,8 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna ne olivat laskeneet noin miljoonalla 21,8 miljoonaan euroon. Vuonna 2018 lasku jatkui, 21,3 miljoonaa. 2019 oli pientä nousua 21,6 miljoonaa. 2020 päädyttiin 21,1 miljoonaan. Viime vuonna kustannuksia kertyi 21,9 miljoonaa. Eli olimme reippaasti alle vuoden 2016 tason.

Tilinpäätös

Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis. Ylijäämää kertyi 2,1 miljoonaa euroa. Nyt kunnan taseessa olleet alijäämät on katettu. Hyvän tuloksen mahdollisti tiukaksi laadittu talousarvio ja verotulojen kasvu. Kunnan käyttömenot kasvoivat 3,5 %. Verotulojen määrä kasvoi 0,8 miljoonaa euroa yhteensä 17,6 miljoonaan euroon. Valtionosuuksia saatiin 19,1 miljoonaa. Siinä oli vähennystä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 valtionosuuksia saatiin poikkeuksellisen paljon koronakorvausten vuoksi. Velan määrä laski 1,8 miljoonaa. Nyt pitkäaikaisia lainoja on 13,7 miljoonaa Henkilöstökulut olivat 9,2 miljoonaa. Nousua edellisvuoteen oli 3,3 %. Henkilöstökulut muodostavat noin 62 % kunnan omista toimintamenoista. Investointeja tehtiin 2,4 miljoonan arvosta. Suurin hanke oli kirkonkylän päiväkoti.

Kuntakonsernin toimintakulut olivat yhteensä 75,2 miljoonaa.  Tulosta kertyi 3,0 miljoonaa. Emokunnan lisäksi konsernin tulosta paransivat mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Teuvan Vuokratalot ja Suomen Yrittäjäopisto. Konsernin taseessa on alijäämää viime vuoden päättyessä vielä 1,4 miljoonaa. Konsernilla on lainaa 25,6 miljoonaa.

Seutustrategia

 Uuden valtuustokauden alettua kunnat ovat uudistaneet strategioitaan tai ovat juuri nyt sitä tekemässä. Teuvalla on työ vielä kesken. Tänään valtuustoseminaarissa mietitään tulevaisuuden Teuvaa.

Elämme murrosten aikaa. Tuntuu, että meneillään on harvinaisen monta murrosta ristiin rastiin. Energia, ilmasto, lajikato, korona, kansainväliset suhteet, väestörakenne, digitalisaatio… Onhan näitä. Joka tapauksessa Suomessa kunnat ovat ison muutoksen edessä, kun niiden perinteisiä ydintehtäviä on siirtymässä hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Juuri nyt on tärkeää suunnitella tulevaisuutta äärimmäisellä huolellisuudella ja anturit ulkona. Suupohjassa viime vuodet keskeisin seutuyhteistyön muoto on ollut ns. Paras-lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveydenhuolto.  Elinkeinotoimi oli toinen keskeinen yhteistyön alue, mutta nyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen jälkeen kunnat hoitavat yritysasiat kukin omatoimisesti ja omalla tavallaan. Nyt on oikea aika seudun kuntien miettiä, mitkä ovat ne asiat, joita yhdessä ryhdymme tekemään.

Harmonisointia?

 Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat palkkojen harmonisointiin. Kun monta organisaatiota yhdistetään, on oikein ja reilua maksaa samanlaisesta työstä samanlaista palkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joidenkin palkka nousee nykyisestä. Paljonko tämä maksaa? Kukaan ei tunnu kovin tarkkaan tietävän. Suuruusluokka koko maan tasolla on satoja miljoonia euroja. Omituisinta on, että tähän ei ole missään varattuna rahaa.

Palkkoja säätäessään hyvinvointialueiden olisi syytä varautua myös siihen, että jatkossa maaseutumaisten kuntien hoivayksiköissä lienee pakko maksaa isompaa palkkaa kuin kaupungeissa. Muutoin ei välttämättä hoitajia näihin yksiköihin saada. Osa yksityisistä toimijoista jo tekee näin. Samalla täytyy varautua siihen, että yksityisiä palveluja käytettäessä palvelusetelin arvon tulee maaseudulla olla arvoltaan korkeampi kuin kaupungissa.

Kiireetön hoito

 Kiireettömän hoidon hoitotakuuseen valtioneuvosto on esittämässä melkoista tiukennusta. Nykyisen lainsäädännön mukaan kiireettömään hoitoon tulee perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa. Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan aikamäärä lyhenisi seitsemään päivään.

Tällä hetkellä Suupohjassa (Llky:n nettisivujen mukaan) kiireettömään hoitoon pääsee 1 - 2 viikossa. Näin ollen uudistus ei ehkä täällä olisi ylivoimainen toteuttaa.

Nopea ja joustava hoitoonpääsy on toki tärkeää. Näin tapauksiin päästään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joskus kuitenkin hyvät asiat maksavat hyviä asioita. Lähinnä asettaisin kyseenalaiseksi ajoituksen. Juuri nyt on sotessa monta palloa ilmassa. Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus, siihen liittyen useita isoja hankkeita, hoitajamitoituksen kiristys, korona, Kela-korvausten leikkaus. Muutamia siis mainitakseni.

TE-palvelut 2024

 Ensi vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa olennaisesti kunnan menojen ennakoitavuutta. Voisi sanoa kunnan näkökulmasta, että sivistystoimi on uusi sote. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun aiemmin sote-menot ovat muodostaneet peräti 60 - 70 % kunnan menoista, on sivistystoimen merkitys jatkossa yhtä merkittävä kunnan taloudessa. Sillä erolla, että sivistystoimen menot ovat siis paremmin ennakoitavia.

Vuoden 2024 alussa toteutuu TE-palvelujen uudistus. Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti. Tarkoittaa sitä, että kunnalle tulee lisää menoja, mutta se saa vastaavan summan valtionosuuksia lisää. Siis tuossa poikkileikkaustilanteessa. Miten sitten menot ja tulot jatkossa kehittyvät, onkin vähän mutkikkaampi asia.

Tavoitteena on, että kunnat kuntalaisia ja yrityksiä lähellä olevina toimijoina tuntevat paremmin alueensa ja paikalliset olosuhteet. Samalla työllisyyspalvelut voidaan paremmin yhteensovittaa mm. kuntien koulutus- ja elinkeinopalveluihin.

Kuntien työllisyyspalvelujen rahoituksesta on tarkoitus tehdä kannustavaa. Karkeasti voisi sanoa, että mitä vähemmän työttömiä, sitä vähemmän kunnan tulee työllisyyspalveluja rahoittaa. Ja päinvastoin.

Työllisyyspalveluista tulee kunnan kokonaistalouden kannalta merkittävä toiminto. Alkuvaiheessa näiden palvelujen osuus tulee viemään ehkä noin 10 - 13 % kunnan talousarviosta. Tähän sisältyy riski. Ensinnäkin työllisyys ja sen aiheuttamat kustannukset ovat varsin suhdanteista riippuvaisia. Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yritysten kohtaamat ongelmat aiheuttavat puolestaan työpaikkojen menetyksiä. Usein kunnilla ei ole niiden kanssa paljonkaan tekemistä. Kun vaikkapa iso yritys lopettaa rakennemuutoksen seurauksena toimintansa, kunnan verotulot pienenevät. Mutta uudessa mallissa myös työllisyyden rahoituskustannukset kasvavat. Lyötyä lyödään. Työllisyyspalveluista voi tulla varsin vaikeasti ennakoitava menoerä kunnille, ja menot vaihtelevat voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan.

Mikä tahansa kunta ei voi työllisyyspalveluja järjestää. Kriteeriksi ollaan asettamassa 20.000 työllisen rajaa. Puhutaan, että se on ehdoton alaraja,  ja mieluiten yksikkökoon pitäisi olla paljon tätä suurempi. Mieluiten maakuntatasoa. Kunnat voivat toteuttaa tämän perustamalla kuntayhtymän tai sopimalla vastuukuntamallin käytöstä, jossa yleensä keskuskaupunki tuottaa palvelut ympäryskunnilleen. Mutta hetkinen. Eikös tässä katoa se suora yhteys (ainakin pienissä kunnissa) kunnan muihin toimintoihin?Entä se paikallistuntemus? Lopputuloksena voi olla peruskunnasta erossa toimiva kuntayhtymä, joka lähettää laskut peruskuntiin, peruskunta ei voi juuri laskun suuruuteen vaikuttaa, ja laskun määrä saattaa vaihdella vuosittain paljonkin.

Huomisen Lakeus

 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan. Voimassa kaava on jo ajan kovertama, sillä se on tullut voimaan vuonna 2005. Tosin siihen on tehty teemoittain muutamia tarkennuksia vuosien varrella. Kaavan nimi on Huomisen Lakeus ja se pyrkii kurkistamaan ajassa eteenpäin aina vuoteen 2050.

Maakuntakaavan luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2022 aikana ja kaavaehdotus vuonna 2023. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 vuonna 2024. Voimaan astuessaan se kumoaa aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.

Mutta mistä maakuntakaavassa oikeastaan on kysymys? Tässä siitä tiivistelmä:

https://youtu.be/X-tPEC2XXsk

Äänestäisinkö aluevaaleissa?

No, tottahan toki! Vaikka vaalikampanjat eivät kovin säkenöiviä olekaan. Sote-uudistusta on tehty pitkälle toistakymmentä vuotta. Nyt se on viimeinkin toteutumasssa. Uudistuksen onnistumista ei ratkaistu eduskunnan muotoillessa lakipakettia. Onnistuminen ratkaistaan käytännön toteutuksessa maakunnissa. Ensimmäinen valittava valtuusto on ratkaiseva. 

Saako pelastustoimi isossa isäntäorganisaatiossa riittävät resurssit? Järjestetäänkö hyvinvointialueen johtaminen tehokkaaksi? Muuttuuko toiminta asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi? Panostetaanko peruspalveluihin ja ennalta ehkäisyyn? Pysyvätkö palvelut meitä lähellä? Käytetäänkö yksityisiä palveluntuottajia hallitusti? Kiinnitetäänkö riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin? Onnistuvatko tietotekniikkaratkaisut, jotta voimme asioida enemmän eri kanavien kautta? Mistä resursseista nipistetään, kun rahat eivät riitä?

Ja paljon muuta saavat uudet luottamushenkilöt hyvinvointialueella pohdittavakseen. Ole mukana valitsemassa valtuustoon edustaja, joka osaa katsoa asioita laajasti, mutta ymmärtää myös yksityiskohtia.

Muutes. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, on jokaisella annetulla äänellä isompi painoarvo.

Puljaamista

Sote-uudistuksessa siirtyy merkittäviä kuntien omaisuuseriä korvauksetta hyvinvointialueille. Näitä ovat mm. sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja irtaimistot. Merkittävää irtaimistoa siirtyy myös kuntien sote-palveluista ja pelastustoimesta. Kuntasektorilla tätä on pidetty epäoikeudenmukaisena. Niinpä kunnissa on tehty järjestelyjä, joilla omaisuuteen kiinnitettyjä pääomia voitaisiin pitää kunnilla. Kiinteistöjä myydään, samoin irtaimistoja, jotka sitten vuokrataan takaisin.

Kunnat toki menettävät omaisuuttaan uudistuksessa. Toisaalta kunnille on vuosikymmenien aikana maksettu merkittäviä valtionosuuksia, joilla omaisuuseriä on käytännössä hankittu. Tärkeää on myös noudattaa säädettyjen lakien henkeä, eikä etsiä niistä porsaanreikiä. Kunnat ovat luonnollisesti eniten huolissaan omista palveluistaan ja omasta rahoituspohjastaan. Kuntalaisille kuitenkin sote- ja pela-palvelut ovat tärkeitä jatkossakin. Kikkailut omistusjärjestelyissä heikentävät hyvinvointialueiden kykyä tuottaa laadukkaita palveluja.

Osallisuus

 

Poimintoja osallisuuden toimialan talousarviosta. Valtuusto saattaa jotakin vielä tänä iltana muuttaa. 

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu etenee kylien kehittämisen suuntaisesti; talousarviossa on varattu 12 000 euroa kylien pienhankkeita ja suurempien hankkeiden kuntarahoitusosuuksia varten.

 

Sähköisen asioinnin ja sähköisen hallinnon edistämiseen on varauduttu 25 000 eurolla; sähköisen arkistoinnin, tiedonhallintamallin kehittämisen ja sähköisen allekirjoittamisen kokonaisuus vähentää paperityötä ja edistää palveluiden saavutettavuutta.

 

Budjetti panostaa myös kulttuuriin: hyvinvointikoordinaattorin toimen tehtävänkuvasta jopa 50 % kohdistuu kulttuuriin sekä yhteisöjen elinvoimaisuutta edistäviin toimiin.

 

Oppiminen

 Pari nostoa ensi vuoden talousarviosta oppimisen toimialalta:

Uuden päiväkodin valmistuminen parantaa varhaiskasvatuksen laatua asianmukaisten ja nykyaikaisten tilojen ansiosta. Se myös selkeyttää toimintaa ja henkilöstön käyttöä yksiköiden yhdistyessä uudeksi kokonaisuudeksi. Uudet tilat mahdollistavat uudenlaisen yhteisen kehittämisen varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori jatkaa osa-aikaisena, vaikka toiminnan aloittanut hanke päättyy. Perheiden kannustaminen yhteiseen liikkumiseen on hankkeessa ollut aktiivista ja tuonut hyviä tuloksia.

Valtion erityisavustuksella pystytään palkkaamaan lähes koko vuodeksi kokoaikainen kuraattori jo olemassa olevan kuraattoriresurssin lisäksi. Tavoitteena on panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan.  Llky:n budjetti puolestaan lupaa pari psykiatrista sairaanhoitajaa Suupohjan koulujen käyttöön. Tämä on asia, jota olemme pyytäneet jo useampana vuonna.

Lukiossa on kehitteillä yhteinen opintokokonaisuus yrittäjyydestä Teuvan Yrittäjien kanssa.

Teuvan keskustaa kehittämään

 Taannoin Jukka Leppäniemi ehdotti Tejuka-lehdessä, että Teuvan kunta perustaa työryhmän, joka alkaa pohtia ja laittaa toimeksi kirkonkylän pääraitin liiketilojen hyödyntämistä.  Ehdotus on hyvä ja kannatettava. Otan tämän aloitteen ensi vuoden ensimmäisen kunnanhallituksen listalle. Työryhmän toki voisi perustaa ilman kunnanhallituksen päätöstäkin, mutta haetaan ajatukselle sieltä vauhtia ja selkänojaa.

Teuvan keskusta ja sen kaupalliset palvelut ovat viime vuosina ottaneet vastaan monta osumaa. Monessa rakennuksessa on tyhjät ikkunat. Kiinteistön ylläpito muodostuu kiinteistön omistajalle harmiksi ja murheeksi. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Toisaalta tyhjä edullinen tila muodostaa aina myös mahdollisuuden, kunhan sopivat toimijat tavoitetaan.

Ajattelisin, että työryhmässä on kunnanhallituksen edustuksen lisäksi avoimella kutsulla yrittäjiä ja toivottavasti myös rahoittajia. Ennen kaikkea kiinteistön omistajat ovat tärkeä ryhmä. Minä ja elinkeinojohtaja ollaan mukana viran puolesta ja valmiina tarvittaviin toimiin.

Hankearviointi

 Väyläviraston Suupohjan radan peruskorjauksesta teettämän hankearvioinnin yhteenveto on tylyä tekstiä. Fokus on tiukasti nykypäivässä ja menneisyydessä. Radan peruskorjauksen tarjoamat mahdollisuudet liikenteen lisäämiseen ja aluetalouden kehittymiseen sivuutetaan. Kaskisten sataman merkitystä ja potentiaalia ei noteerata. Rataa ei aseteta isompaan kokonaisuuteen tärkeitä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Ilmastovaikutuksia kuljetusten siirtyessä kumipyörille vähätellään. Liikenneturvallisuuden kehitystä ei tunnisteta.

On totta, että rata vaatisi varsin perusteellisen remontin, jotta sitä voitaisiin jatkossa liikennöidä tehokkaasti. Myös sen tasoristeysten liikenneturvallisuutta on tärkeää parantaa. Peruskorjattu rata tarjoaisi kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia liikenteen kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ponnistelujen tulokset ovat osoittaneet isot kehittämismahdollisuudet, kun merkittäviä tuloksia on saatu aikaan jo ilman radan kunnostamistakin.

Hohtimia ei ole heitetty kaivoon. Jatkamme työtä ja neuvotteluja radan liikennöinnin jatkamiseksi ja kunnostuksen toteuttamiseksi.

Investoinnit

 

Tilahallinto kuroo korjausvelkaa vuonna 2022. Työlistalla on mm. Parramajan kunnostus sekä Henriikkakodin kahden sisäpihan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteus- ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Monen kiinteistön lämmönvaihtimet vaihdetaan. Tilojen energiatehokkuutta parannetaan.

 

Mikkiläntien eteläpuolelle rakennetaan sadevesiviemäriä noin 700 m. Hanke helpottaa osaltaan alueen hulevesien hallintaa ja vähentää vahinkoriskiä.

 

Katuvaloja rakennetaan 57 000 eurolla. Raha riittää 2,2 km:n matkalle kadun valaisuun. Hankkeen kustannuksista katetaan 30 % kiinteistön omistajien osarahoituksella.

 

Talousarviossa on myös varaus Äystön uuden asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Tapiontien päähän tulevan uuden asuntoalueen osayleiskaava valmistuu ensi vuonna.  Alueelle kaavoitettaneen noin 12 uutta asuintonttia. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan kun kaava on vahvistettu.

Niin. Ja kirkonkylän päiväkoti viimeistellään ja otetaan käyttöön.

 

 

 

 

 

 

Ta2022

Taas on saatu talousarvioehdotus valmiiksi. Kunnanhallitus käsittelee sen maanantaina 13.12. ja valtuusto 20.12. Ehdotus on 2,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tavoitteena on kattaa kunnan alijäämät vuonna 2022 ja konsernin alijäämät 2023. Näin pääsisimme lopulta eroon kriisikuntastatuksesta.

Investointeja taloussuunnitelma sisältää harvinaisen vähän. Jopa niin vähän, että omaisuuden arvon säilyminen alkaa olla kriittisellä tasolla. Jos talous kehittyy taloussuunnitelmassa ennakoidulla tavalla, meillä on varaa lisätä korjausinvestointeja taloussuunnitelman loppuvuosille 2024 - 2026.

Kiireetön hoito

Lausuntokierroksella on hallituksen esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta. Seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Asia hyvä. Mutta mietin, tiedostavatko päättäjämme täysin, missä tilassa terveydenhuoltomme tällä hetkellä on. Henkilökuntavaje. Työuupumus. Säästöohjelmat. Korona. Hoitovelka. Sote-uudistukseen valmistautuminen. Valitsisin uudistukselle paremman hetken lähitulevaisuudesta.

Samaan suuntaan

 Uuden valtuustokauden alun tärkeimpiä asioita on uuden kuntastrategian laatiminen. Kysehän on yksinkertaisuudessaan siitä, mihin asioihin aiomme panostaa ja keskittyä. Kunnan toimialaan riittää lukemattomia hyviä asioita edistettäväksi, mutta vain rajalliseen määrään riittää voimavaroja. Siksi asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on tärkeää.

Juuri nyt elämme kunnallishallinnon kannalta merkittävää murrosta. Hyvinvointialueet aloittavat varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alussa. Kun sote- ja pelastusalan palvelut siirtyvät niiden hoidettavaksi, kunnat hakevat uutta rooliaan. Teuvalla olemme valmistautuneet siihen mm. 1.8.2021 toteutetulla hallintouudistuksella. Toimintomme jakautuvat nyt kolmeen toimialaan: osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä on varmasti myös tulevan strategian kivijalka.

Tällä kertaa yritämme laatia strategiaa aiempaa laajemmalla porukalla. Strategian laadinnassa valtuutetut ovat kansan valitsemina keskeisessä asemassa. Mutta prosessin vaiheissa kysymme myös kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä.

Etelä-Pohjanmaalle on valmisteilla myös maakuntastrategia, jonka maakuntavaltuusto varmaankin vuodenvaihteessa hyväksyy.  Sen nimeksi on laitettu osuvasti Huomisen Lakeus. Luonnoksessa puhutaan ainakin väestökehityksen vakiinnuttamisesta, koulutustason nostamisesta, elinkeinoelämän uudistamisesta ja  ekologisesta jälleenrakennuksesta. Maakuntaohjelmalla pyritään sitouttamaan keskeiset alueen toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Samaan suuntaan kannattaa kuntienkin pyrkiä.

Llkyllä starttaa viimeinen vuosi

 Hyvinvointialueiden toiminnan valmistelu on jo kuumeisesti käynnissä. Aluevaalit pidetään vuodenvaihteen jälkeen. Vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi reilun vuoden kuluttua 1.1.2023. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä lakkautetaan.

Kunnanhallitus käsittelee Teuvalla maanantaina 20.9. ohjettaan Llky:n talouden ja toiminnan hoitamisesta 2023. Kuluvan vuoden ja ensi vuoden sote-menojen määrällä on vaikutusta sekä tulevan hyvinvointialueen että peruskunnan tulevaisuuden rahoitukseen. Mitä isommat kustannukset näinä kahtena vuonna, sitä suuremman valtionosuuden hyvinvointialue saa jatkossa. Toisaalta vastaavasti kuntien saama valtionosuus pienenee. Siksi Teuvan kunnan kannalta on tärkeää, että ensi vuosi toimitaan säästeliäästi. Ehdotukseni raamiksi Teuvan kunnan maksuosuudelle on 21,9 miljoonaa euroa. Se on n. 0,5 miljoonaa euroa tämänvuotista enemmän. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Llky ylittää tämän vuoden määrärahan 0,8 miljoonalla eurolla.

Nyt on tärkeää, että Llky:ssä viimeisenä toimintavuonna keskitytään säästeliäisyyden lisäksi palvelupuutteiden paikkaamiseen ja hyvinvointialueeseen valmistautumiseen. Yhteistoiminta-alueiden ei tule nyt sooloilla vaan pyrkiä yhteiseen toimintatapaan. Palvelupuutteista olemme Teuvan osalta nostamassa esiin lääkäripalveluja, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä päihdepalveluja.

2023

Pitkään valmisteltu sote-uudistus on toteutumassa vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Valmistelutyö maakunnissa on meneillään, ja tulevien hyvinvointialueiden vaalit pidetään jo ensi talvena.

Sote-palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi varmaankaan juuri mikään ei heti muutu kuntalaisen näkökulmasta. Tutut palvelut jatkuvat tutuissa toimipisteissä. Paineita palvelujen keskittämiseen alueiden päättäjillä tulee kuitenkin pian vastaan, koska hyvinvointialueiden talous tulee muodostumaan haasteelliseksi. Toimintojen yhdistäminen lisää kustannuksia, samoin väestön ikääntyminen ja terveysteknologian kehitys. Alueilla tultaneen sellaisia palveluja keskittämään, joita kuntalaiset tarvitsevat harvemmin. Toisaalta tekniikan kehitys mahdollistaa myös yhä useampien palvelujen tuomisen koteihin.

Teuvan kaltaisen kunnan taloudelle sote-uudistus tuo helpotusta. Muutos tehdään toteutushetkellään aika lailla kustannusneutraalisti. Teuvan kunnan menot vähenevät reilulla 20 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia ja verotuloja pienennetään suunnilleen sama määrä. Mutta tuleva sote-menojen kustannuspaine jää hyvinvointialueiden vastuulle. Aika näyttää, miten valtio ratkaisee sote-menojen rahoituksen. Toivottavasti tiukan paikan tullen ei puututa kuntien rahoituspohjaan.

Korona-aika jatkuu

Korona jatkaa leviämistään maailmalla, Suomessa ja maakunnassa. Teuvalla on onneksi toistaiseksi ollut hiljaista. Koko kuluneen 1,5 vuoden pandemian aikana Teuvalla on tavattu vain kahdeksan tartuntaa.

Korona on osoittanut muuntautumiskykynsä. Uusia variantteja ja uusia aaltoja on tullut aina entisten jälkeen. Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu yli tuhat päivittäistä tartuntaa. Nyt tauti tarttuu nuoriin ja rokottamattomiin. Taudin vakavaa muotoa esiintyy kuitenkin nyt suhteellisesti vähemmän. Ennen pitkää tartuntamäärien kasvaessa myös sairaalahoidon tarve kasvanee.

Joudumme toistaiseksi jatkamaan turvatoimia. Kokoontumisia rajoitetaan, turvavälejä pidetään, maskeja käytetään ja käsihygieniasta huolehditaan. Rokotuksilla on keskeinen rooli taudin kuriin saamisessa.

Yritysten tukeminen

Kunnilla on selkeä intressi edistää yritystoimintaa ja lisätä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja alueellaan. Rajoja tälle toiminnalle haettiin aiemmin kuntalain toimialapykälän tulkinnasta, mutta tällä vuosituhannella lähinnä kilpailuoikeudesta ja EU:n valtiontukisäädöksistä. Myös kuntalakiin on otettu asiaa koskevia määräyksiä ja mm. rajoitteita toimia markkinoilla.

Hallinnossa lähdetään siitä, että lakeja pitää noudattaa. Mutta myös etuja ja haittoja sekä riskejä tulee arvioidaja verrata.  Kunnan ei pidä toiminnallaan sotkea markkinoita eikä saattaa yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan.

Onko toimitilojen rakentaminen yrityksille enää ajankohtaista? Näkisin, että on. Kilpailuetumme muihin kuntiin nähden ovat rajalliset. Jos pystymme tarjoamaan kohtuuhintaisia tiloja, sillä voi olla suurikin merkitys yrityksen sijoittumisen näkökulmasta. Kasvava yritys tarvitsee pääomia tuotekehitykseen, koneisiin ja laitteisiin sekä ihan vain kasvavan toiminnan pyörittämiseen. Menoja syntyy ennen tuloja. Jos yrityksen ei tarvitse investoida seiniin, se voi käyttää pääomia toiminnan kehittämiseen.

Millaisen riskin kunta ottaa toimitiloja rakentaessaan? Tämä pitää aina tapauskohtaisesti arvioida. Jos rakennamme toimitiloja, jotka ovat yleiskäyttöisiä - toisin sanoen ne soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan - ne tuskin Teuvalla pitkäksi aikaa tyhjiksi jäävät, vaikka niissä aloittanut yritystoiminta ei syystä tai toisesta pitemmällä aikavälillä menestyisikään. Yritystoiminnan jatkumiseen liittyy aina riski, yritys on aina markkinoista riippuvainen, joten se on osa yritystoiminnan perusluonnetta.

Mitä muuta yritysten tukeminen voisi olla? Teuvalla on ollut käytössä investointiavustuksia ja korkotukia. Säästöohjelmien myötä niistä on luovuttu. Korot ovat tällä hetkellä niin historiallisen matalat, että korkotuki ei ole kovin vaikuttava tukimuoto. Tärkeällä sijalla sen sijaan on yritysneuvonta sekä hankkeet, joiden kautta yritykset voivat olla toimintaansa kehittämässä.