Veroprosentti

Teuvalla on edessään miljoonainvestoinnit; koulukeskus, terveystalo, vuodeosasto, jätevedenpuhdistus, yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Summat täsmentyvät, kun suunnitelmat etenevät ja urakkatarjoukset nähdään. Suuruusluokka on kuitenkin noin 2.800 euroa asukasta kohden. Jokaista hanketta joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja karsimaan vähemmän tärkeitä osioita. Myös toteutusaikataulu joudutaan tarkasti harkitsemaan. Tosin se on riippuvainen myös mm. valtion viranomaisten ratkaisuista.

Samaan aikaan erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa on isoja kustannuspaineita. Mistään palveluista ei olla halukkaita luopumaan. Tässä tilanteessa on veroprosentin korotus välttämätön. Se on parempi tehdä nyt heti, kuin vasta äärimmäisen pakon edessä. Esitän kunnanhallitukselle ensi maanantaina, että ensi vuoden veroprosentti olisi 20,5, nousua tähän vuoteen 0,75 %-yksikköä.

Verojen korotus ei riitä. Myös taksoja ja maksuja täytyy tarkistella ylöspäin. Ja ennen kaikkea menojen kasvua täytyy hillitä. Siitä on syytä rakentaa talven aikana oma ohjelmansa.

Vanhusten palvelut

Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) tänään julkaisema selvitys vanhusten ympärivuorokautisista hoivapalveluista on karua luettavaa. Kysely oli valtakunnallinen, ja vastaukset saatiin 1237 yksiköstä. Toiminnan laatua selvitettiin henkilökuntamitoituksen, henkilökunnan koulutustason, ravinnon, mielekkään toiminnan, lääkehoidon, tilojen sekä asiakirjahallinnan ja dokumentoinnin osalta. Tarkastelluista yksiköistä vain 149 (12 %) täytti kaikilla mittareilla alimman hyväksyttävän tason kriteerit. Kuntien ylläpitämät yksiköt pärjäsivät yksityisiä selvästi huonommin. Maakuntien joukossa Etelä-Pohjanmaa sijoittui heikosti. Yksittäisten kuntien tai hoivayksiköiden sijoittuminen ei tutkimuksesta selviä.

Tässä on vakavaa pohdittavaa. Tutkimus antaa hyvän pohjan paikallisten palvelujen vertaamiseksi valtakunnalliseen tilanteeseen. Kun vertaamme liikelaitoskuntayhtymän alueen eri yksiköiden tunnuslukuja tämän tutkimuksen tuloksiin, saamme selvän vertailutiedon.

Luova tauko, osa 2

Olen virkavapaalla 1.5. - 16.10. Niin kuin viime vuonnakin, sijaisenani toimii sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä. Tässä huhtikuun viimeisinä päivinä käyn Erkin kanssa läpi niitä keskeisiä asioita, joiden valmistelua ja täytäntöönpanoa Erkki sitten toukokuussa jatkaa.

Meillä on tekeillä useita merkittäviä hankkeita. Suurin on Yhteiskoulun ja lukion peruskorjaus, johon olemme ehdollisesti saamassa valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2010. Jatkorahoitusta valtiolla on osoittaa kuitenkin aikaisintaan vasta vuodelle 2013. Näin ollen joudumme vaiheistamaan hankkeen käytännössä kolmeen jaksoon, josta ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille 2010 - 2011 ja toinen vuosille 2013 - 2014. Entäs se kolmas vaihe? Se pitää sisällään lukion peruskorjauksen, ja se voisi sijoittua em. vaiheiden väliin, jolloin joutuisimme rahoittamaan sen kokonaan omalla kustannuksellamme. Toinen vaihtoehto on siirtää koko peruskorjauksen aloitus suosiolla vuoteen 2013.

Isot paineet on myöskin ns. Terveystalo-hankkeen toteutuksella. Terveystalo on työnimi, joka vielä varmaan muuksi muuttuu, se kun sattuu olemaan yhden yksityisen ison yrityksenkin nimi. Hanke sisältää neuvolan, hammashoitolan, kotihoidon toimiston, vanhusten päiväkeskuksen ja päivähoidon toimiston. Suunnittelussa on ilmennyt ongelmia punnertaa kustannusarviota valtuuston rajaamaan kolmeen miljoonaan euroon. Näkemykseni mukaan hankkeesta olisi mahdollista napsaista eroon lähinnä päivähoidon toimisto, mutta säästö olisi vain 160.000 euron suuruusluokkaa. Iso rahahan se on sekin, mutta tilat pitäisi kuitenkin kunnostaa tähän tarkoitukseen jonnekin muualle, vaikkapa koulukeskuksen remontin yhteydessä nykyisen Syreenin koulun tiloihin. Ja samalla menetettäisiin jotakin olennaista siitä palvelukokonaisuudesta, jota Terveystalo-hankkeessa on tavoiteltu. Taloon on suunniteltu myös väestösuoja, joka osin palvelisi teollisuusalueen tarvetta. Sen sijoituspaikka voi hyvin olla toinenkin.

Jo Vapun jälkeisestä päivästä kunta aloittaa yhteistyön valtion viranomaisten kanssa asiakaspalvelujen tarjoamisessa. Yhteispalvelu aloittaa Kelan palveluilla nykyisissä Kelan tiloissa. Myöhemmin palveluyhteistyöhön tulevat mukaan ainakin poliisi ja TE-toimisto. Haluamme luoda monipuolisen palvelupisteen, jossa kuntalaiset voivat hoitaa samalla kertaa monia asioita eri viranomaisissa. Kutsumme myöhemmin mukaan myös paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä, joiden palveluja ja toimintaa voidaan yhteispalvelupisteessä esitellä.

Teuvan tuulivoimapuiston kaavoitus on myöskin asia, jonka toivon ripeästi etenevän. Millaisilla kaavoilla ja kaavamerkinnöillä tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan, ja millaisia selvityksiä pohjaksi vaaditaan, on koko valtakunnassa vähän levällään. Asiaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos on vasta vireillä. Teuvan puisto sijoittuisi kuitenkin sen verran selkeään ja ongelmattomaan ympäristöön, että tässä asiassa voidaan mennä rohkeasti etukenossa. Saadaan myllyt tuottamaan sähköä ja voimayhtiö maksamaan kiinteistöveroa.

Rahoittajilla on oikoluennassa hanke, joka toteutuessaan toisi uutta virtaa elinkeinotoimen kehittämiseen Teuvan alueelle. Se mahdollistaisi yritysten apuna toimivan yritysasiamiehen palkkaamisen kahdeksi vuodeksi. Olisi tietysti jo aikakin. Kauan tätä on toivottu, ja kauan tästä on puhuttu. Teuva jatkaa yhteistyötä Kaskisten kaupungin kanssa uusien työpaikkojen saamiseksi Metsä-Botnian ja Teuvan Sahan menetettyjen työpaikkojen tilalle. Tänään sain tiedon, että Pohjanmaan liitto on hyväksynyt tätä työtä tekevän hankkeen rahoituksen.

Kuntatalous kiristyy. Joudumme tinkimään tänä vuonna budjettiin varatuista määärärahoistamme noin 0,5 miljoonaa euroa. Ensi vuoden sopeutustarve on arviolta 1 miljoonan euron luokkaa. Helpointa on säästää palveluiden laadusta ja saatavuudesta, mutta seurausvaikutukset ovat näin menetellessä ikäviä. Niinpä pyrimme kiristämään vyötä toiminnan järkeistämisellä ja tehostamisella. Aina on varaa parantaa.

Taloustilanteen vuoksi uusia virkoja ja toimia ei lähivuosina juuri perusteta. Tämän vuoden talousarvio sisältää kuitenkin määrärahan koulukuraattorin palkkaamiseen. Soisin tämän toteutuvan, mieluiten yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Koulujemme oppilashuollon resurssit ovat niukkaakin niukemmat. Se ei ole hyvä säästökohde. Kuraattorin saaminen parantaa hieman tilannetta, mutta olemme sen jälkeenkin vielä kaukana valtakunnallisista suosituksista.

Haluan toivottaa kaikille oikein virkistävää ja aurinkoista kesää! Kyllä se sieltä tulossa on, vaikka tänään onkin kovin vappuinen sää. Virkavapaani ajaksi suljen tämän sivuston kommentointimahdollisuudelta. Kirjoitellaan lisää lokakuussa.

Kouluun naapuriin

Lakkautettavan Kokonkylän koulun oppilaita on ensi syksystä alkaen siirtymässä kouluun Teuvan Äystön kouluun. Sinänsä on ikävää, että Kauhajoella kouluverkkokeskustelu on johtanut erimielisyyksiin. Myös meillä Teuvalla on kokemusta siitä, että koulujen kohtalosta päättäminen on vaikea ja kipeäkin asia.

Kokonkylän koululaiset ovat tervetulleita Äystön kouluun. Bisnestä tämä ei teuvan kunnalle ole. Emme pyri hyötymään Kauhajoen tilanteella. Perheillä on vapaa oikeus hakeutua haluamansa koulun palvelujen piiriin. Toiminta järjestetään valtionosuuden turvin, joka määräytyy oppilasmäärän mukaan. Teuvalla on perinteisesti käynyt koulussa lapsia ja nuoria naapurikunnista. Jo pitkään vakiintunut käytäntö on ollut se, että kunta on järjestänyt myös heille koulukuljetukset. Kokonkyläläisten kohdalla ei siis ole kyse mistään uudesta linjauksesta.

Investointituet

Elinkeinopoliittinen toimikunta kokoontuu torstai-iltana tekemään välitilinpäätöstä investointitukien toimivuudesta. Tarjollahan on ollut yrityksille investointien korkotukea ja suoraa investointitukea jo vuodesta 2007 alkaen. Näinä vuosina korkotukea on saanut 12 teuvalaista yritystä. Kun vuoden 2010 lopussa päättyvälle jaksolle varauduttiin tukemaan yhteensä 5 miljoonan euron lainamäärää, on tähän mennessä myönnetty korkotukea jo 4,2 miljoonalle lainaeurolle. Vuosittain maksettu korkosubventio on ollut noin 30.000 euroa. Jatkossa maksettujen korkojen määrä nousee, kun lainat vaikuttavat täysimääräisesti koko voimallaan.

Jotain menneiden vuosien suhdanteista kertoo se, että kun vuonna 2007 tukea myönnettiin 2,4 miljoonan lainoille, vuonna 2008 uutta tukea myönnettiin vain 0,3 miljoonan euron osalta. Vuonna 2009 investoinnit taas lähtivät liikkeelle, koska tuettavaa oli jo 1,6 miljoonaa euroa.

Hylkypäätöksiä on jouduttu tekemään esimerkiksi silloin, kun on ostettu tai kunnostettu vanhoja toimitiloja tai ostettu koko yrityksen liiketoiminta. Toimikunta harkitsee, tulisiko tämän osalta sääntöjä väljentää.

Jotain on syytä tehdä myös suoran investointituen pelisääntöjen osalta. Tämä tukimuotohan on tarkoitettu pienehköjen investointien edistämiseen. Voidaan todeta, että systeemi ei ole toiminut, sillä tätä tukea ei ole myönnetty vielä kertaakaan.

Savuton Teuva?

Pari vuotta sitten harkitsimme kunnan työpaikkojen julistamista savuttomiksi. Se olisi merkinnyt tupakoinnin totaalikieltoa kunnan työpaikoilla. Emme halunneet ryhtyä jyrkkiin kieltoihin, vaan olemme tarjonneet työterveyshuollon kautta tukea tupakoimisen lopettamiseen. Ajatus savuttomuudesta on kuitenkin jäänyt itämään...

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut suosituksen lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Suositus sisältää monia hyviä ehdotuksia kodeille, kunnille, kirkolle, medialle, elinkeinoelämälle, apteekeille, nuorten tapahtumille, järjestöille ja valtiovallalle. Aika kattavaa siis. Kuntia koskevia esityksiä on monia, koska kunnat ovat lasten ja nuorten kanssa tekemisissä monien palvelujensa kautta.

Yhtenä ehdotuksena on kunnan julistautuminen savuttomaksi. Savuttoman kunnan kriteerit eivät kuitenkaan sisällä ehdotonta tupakointikieltoa työaikana. Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö. Tärkeää on se, että lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat työntekijät ja vapaaehtoiset eivät käytä tupakkatuotteita toimiessaan lasten ja nuorten kanssa. Muita kriteereitä ovat mm. kunnan edustustilaisuuksien savuttomuus, työaikana tapahtuvaa tupakointia ei lueta työajaksi lukuunottamatta lakisääteisiä taukoja, tupakkatuotteita ei myydä kunnan hallinnoimissa tiloissa ja kunta seuraa lasten ja nuorten terveydentilan muutoksia ja siihen vaikuttavia riskitekijöitä, kuten tupakointia. Olennaista on, että kunta laatii kokonaisvaltaisen suunnitelman lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä.

On monin tavoin parempi edistää terveitä elämäntapoja, kuin pelkästään hoitaa jo puhjenneita sairauksia. Tupakoimattomuuden edistäminen parantaa tehokkaasti väestön terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Aikuisten vastuulla on taata lapsille ja nuorille tupakoimattomuutta jaterveyttä edistävä elinympäristö.

Oikeus valita asuinpaikka

Viime päivinä tiedotusvälineissä on puhuttu laitoshoidossa olevien vanhusten oikeudesta valita asuinpaikkansa. Tähän asti heillä ei ole sitä oikeutta ollut. Sama koskee myös laitoshoidossa olevia vammaisia. Tämä on oikeasti melkoinen puute perusoikeuksissa. Hoitoa tarvitseva vanhus ei voi muuttaa asumaan lähelle omaisiaan. Omaisten asuinpaikanhan usein käytännössä ratkaisee työpaikka.

Syynä tällaiseen rajoitukseen on raha. Eli kotikunnan kuuluu kustantaa vanhuksen hoito. Mikään ei kuitenkaan nykyisinkään estä kotikuntaa toimimasta inhimillisesti ja antamasta maksusitoumusta sille kunnalle, jossa vanhuksen omaiset asuvat. Järjestely ei välttämättä tule edes sen kalliimmaksi kuin hoito vanhuksen kotikunnassa. Näin ei ole vain ollut tapana tehdä...

Onneksi asiaan ollaan kaavailemassa muutosta lainsäädäntöä muuttamalla. Kuntien väliset korvaukset täytyy nykymaailmassa pystyä selvittämään ilman, että asiakkaiden tarvitsee niistä murhetta kantaa.

Vaan, miksi palvelujen saanti ylipäätään yli kuntarajojen on niin vaikeaa? Miksei lasta voi viedä hoitoon työpaikan läheiseen hoitopaikkaan, vaikka se onkin toisessa kunnassa? Miksei lääkärissä voi käydä missä terveyskeskuksessa vain? Miksei hoitoon pääse siihen sairaalaan, joka tuntuu omasta mielestä sopivimmalta? Näihin kysymyksiin ei ole hyviä vastauksia, on vain kokoelma selityksiä atk-järjestelmien yhteensopivuusongelmista ja vaikeuksista kuntien välisessä kustannustenjaossa. Jatkossa asiakkaan valintaa tulee kunnioittaa. Ja tähän suuntaan myös lainsäädäntömme kehittyy.

Pitkä nimi

TeJuKan palstoilla joku ihmetteli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän nimeä. Melkoisen hankala ja byrokraattinenhan tuo nimi on. Kuntalaki edellyttää, että liikelaitoksen muodossa toimivan kuntayhtymän nimessä on sana liikelaitoskuntayhtymä. Lyhyempi puhuttelunimi olisi kuitenkin kovasti tarpeen.

Liikelaitoskuntayhtymän on tarkoitus olla vähän niin kuin perinteisen kuntayhtymän ja osakeyhtiön välimuoto. Kun Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymää perustettiin, tavoitteena oli nimenomaan yhtiömäinen joustava toiminta, kustannusten läpinäkyvyys ja liiketoimintaosaamisen korostaminen. Muun muassa johtokunnan jäsenten valinnassa piti korostua asiantuntijuus poliittisen edustavuuden sijaan.

Keskeinen periaate liikelaitoksen toiminnassa on palvelujen tuotteistus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikelaitoksella tulee olla toimiva kustannuslaskenta, josta nähdään selkeästi, paljonko minkäkin palvelun tuottaminen maksaa. Kunnat ostavat liikelaitoskuntayhtymältä näitä palveluja, ja maksavat käytön mukaan. Kustannustietoisuus lisääntyy niin liikelaitoskuntayhtymän henkilökunnan kuin kunnan päättäjien keskuudessa.

Kun liikelaitoskuntayhtymä on toiminut vasta vuoden, sen hallinnossa herätellään keskustelua tuotteistuksen tarpeellisuudesta. Esitetään, että kustannukset voitaisiin jakaa periaatteella euroa/asukas. Jos näin meneteltäisiin, puututtaisiin aivan keskeiseen yhdessä sovittuun periaatteeseen. Hylättäisiin tavoitteet kustannusten läpinäkyvyydestä ja kustannustietoisuuden lisäämisestä. Vaikka tuotteistus on työläs tehtävä, se tulee ripeällä aikataululla valmistella, jotta saamme jotain tolkkua syntyvistä kustannuksista.

Remonttirahoitusta

Koulukeskuksen peruskorjaus on suunnitteilla, ja sen toteutus herättää keskustelua päättäjissä. Remontoituun kouluun on tarkoitus tulla tilaa 600 oppilaalle ekaluokkalaisista aina lukiolaisiin. Kerrosalaa hankkeella 8.710 m2. Kustannusarvio kalusteineen on hulppeat 11,4 miljoonaa euroa. Remontti on sen verran raskas, että kustannusarviossa pysyminen on haasteellista.

Hanke on jaettu kahteen osaan. Ensin laitettaisiin kuntoon nykyisen Yhteiskoulun osuus. Siihen pitäisi riittää 7,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen olisi vuorossa nykyinen lukion rakennnus, jonka kunnostuksen on arvioitu puolestaan maksavan noin 3,3 miljoonaa euroa. Kaluston osuus näihin molempiin olisi vajaat 0,8 miljoonaa euroa.

Valtiovalta on alustavasti ilmoittanut, että saisimme hankkeeseen valtionosuutta jo vuonna 2010. Lopullisen päätöksen tästä pitäisi tulla aivan lähiaikoina. Ongelma kannaltamme on se, että valtio ottaa tuolla päätöksellä kantaa vasta ensimmäisen vaiheen remppaan eli Yhteiskoulun osaan. Ja tämänkin valtio on jakanut kahtia, eli aloitus- ja jatkovaiheeseen. Meni mutkikkaaksi: Mutta valtio on siis myöntämässä Yhteiskoulun osuuden alkuvaiheeseen valtionosuutta 1,2 miljoonaa euroa. Mahdollisesta jatkorahoituksesta se päättää myöhemmin.

1,2 miljoonaa euroa on iso raha. Ja on hyvä saavutus, että saamme hankkeen näin nopealla aikataululla valtionrahoituksen piiriin. Mutta kuitenkin 1,2 miljoonaa on vain käsiraha, kun sitä verrataan hankkeen kokonaiskustannusarvioon.

Menettelemme asiassa näin: Odottelemme lopullisen päätöksen tästä ensi vaiheen rahoituksesta. Käymme sen jälkeen keskustelut valtionosuusviranomaisen kanssa jatkorahoituksen todennäköisyydestä. Tämän jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka sisältää myös suunnitelman, mistä rahat remonttiin. Rakentamisesta päättää kunnanvaltuusto näiden tietojen pohjalta.

Dementiakoti

Mervi Latomäki, Eila Runsala, Riikka Jokinen ja Pirkko Heikkilä ovat selvittäneet palvelutarpeita vanhustenhuollossa Suupohjassa. Lainaan muutamaa mielenkiintoista lukua Teuvan näkökulmasta.

Valtakunnallinen ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus toteaa mm. että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 - 92 % asuu kotona itsenäisesti tai tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. 13 - 14 % tästä ikäluokasta saa säännöllistä kotihoitoa. 5 - 6 % saa omaishoidon tukea. 5 - 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä (ympärivuorokautiset palvelut). 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Viime vuoden lopussa teuvalaisista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 94 % asui kotona, tehostetun palveluasumisen piirissä ei ollut yksikään vanhus, ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 6,3 % vanhuksista. Vuoden vaihteen jälkeen on valmistunut Mikevan uusi palvelukoti, josta kunta ostaa 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa.

Dementian esiintyvyys on tilastollisesti aika hyvin ennakoitavissa. Tilastollisesti arvioiden Teuvalla on tällä hetkellä noin 180 vanhusta, jotka sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. 15 vuodessa tuon luvun arvioidaan nousevan noin 220:een. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavista hoidetaan yleensä noin 50 - 60 % ympärivuorokautisessa hoidossa. Tällä hetkellä Teuvalla on vain 9 dementialaitospaikkaa Henriikkakodissa.

Luvut ovat ainakin suuntaa antavia. Tarvitsemme jatkossa lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja ja dementikkojen hoitoon erikoistuvan yksikön. Samalla vuodeosaston ja Henriikkakodin laitospaikkojen määrää tulee vähentää.

Dementiakoti on Teuvalla tarpeen. Sille on myös seudullisesti käyttöä. Hanke on kohtuullisen kiireellinen. Toteutustapa voi olla julkinen tai yksityinen. Sopiva paikka on Lehtiharjun alue.

12,9 %

Kunnanvaltuusto keskusteli eilen pitkään ja vilkkaasti aiheesta, joka ei ollut edes esityslistalla. Ei silti ihme. Kyse oli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tilinpäätöksestä. Teuvan osalta sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat vuoden 2008 tilinpäätöksestä 12,9 %. Samaan aikaan verotulomme pienenivät 2,6 %. Tämä on yksinkertaista matematiikkaa. Kauan ei voi näin jatkua.

Euroina tuo kasvu on 1.869.000. Summaa voi havainnollistaa sillä, että tuolla rahalla voisi palkata 47 sairaanhoitajaa vuodeksi töihin.

Mistä menojen kasvu sitten johtui? Suuri osa kasvusta aiheutui erikoissairaanhoidon menoista. Siis siitä, kun teuvalaisia on hoidettu keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa. Pienellä väestöpohjalla nämä menot saattavat vuosittain vaihdella paljonkin sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Erikoissairaanhoidon menoihin vaikuttaa olennaisesti myös se, miten lääkäripalvelumme ja erityisesti päivystysvastaanotto toimivat. Jos siellä on puutteita, joutuvat kuntalaiset hakeutumaan hoitoon suoraan keskussairaalan päivystykseen. Myös palvelutarpeet kasvavat, kukaanhan meistä ei oikeasti nuorru. Hoidot erikoissairaanhoidossa kehittyvät, mutta ne ovat usein entistä kalliimpia. Hoitojaksot lyhenevät, jolloin sairaalat ehtivät hoitaa entistä useampia potilaita. Viime vuoden osalle osui myös kuntapuolella palkankorotuksia, jotka noissa kasvuluvuissa näkyvät. Liikelaitoskuntayhtymän seudullinen hallinto maksaa sekin. Ja toiminnan käynnistysvaiheessa tuli hämminkiä, joka näkyy kasvaneina kustannuksina. Liian paljon muutoksia liian lyhyessä ajassa.

Terveysrahasto

Pääministeri Matti Vanhanen esitti terveysrahaston perustamista ratkaisuksi terveydenhuoltoa uhkaavaan kustannuskriisiin. Hänen esittämässään mallissa valtion, kuntien ja Kelan terveydenhoitoon käyttämät rahat pantaisiin yhteen. Rahoilla ostettaisiin palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin saataisiin.

Ehdotus on radikaali, ja siihen sisältyy monia ratkaisemattomia ongelmia. Monilta tahoilta se on jo ehditty tyrmätä. Kun pääministeri on huolissaan nimenomaan harvaan asuttujen alueiden asukkaiden terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta ikärakenteen rankasti muuttuessa, en olisi ajatusta ensimmäisenä alas ampumassa.

Tässähän on toisaalta kyse siitä, että puretaan nykyiset rinnakkaiset rahoitusjärjestelmät, ja rakennetaan uusi, parempi ja yhtenäisempi malli. Nykyisinhän esimerkiksi kunnat ja Kela pyrkivät hallitsemaan vain omia menojaan. Tässä mallissa pyrittäisiin hallitsemaan kokonaisuutta. Toisaalta kyse on yhteisvastuusta. Siitä, että halutaan turvata hyvät palvelut myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Tämä on ensimmäinen merkittävä esitys nimenomaan rahoituksen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Mallia kannattaa tutkia ja kehittää.

Koulujen keittiötoiminta

Koulukeskuksen peruskorjaushanketta suunnitellaan tiiviillä aikataululla. Kunnanhallitus käsitteli eilen luonnospiirustuksia. Tarkoitushan on päästä rakentamaan jo ensi syksynä, mikäli tarkoitukseen haettu valtionosuus saadaan. Tähän suunnitteluun liittyen kunnanhallitus otti myös kantaa koulukeskuksen keittiön mitoitukseen. Äänestyksen tuloksena (6-3) päätettiin, että "koulukeskuksen keittiö suunnitellaan keskuskeittiöksi, jossa on mahdollisuus valmistaa ruoka kaikkiin koulutoimen yksiköihin".

Tällä päätöksellä ei ruokaa vielä kuskata mihinkään suuntaan. Remontin suunnittelussa huomioidaan, että lähtevälle ruoalle on käsittely-, pakkaus- ja varastointitilat varattuna. Mikäli joillekin kyläkouluille tulevaisuudessa nähdään hyväksi kuljettaa ruoka, siitä tehdään aikanaan eri päätökset taloudellisten ja toiminnallisten selvitysten pohjalta.

Haitin hyväksi

Matti Saari on taas pistänyt toimeksi. Ja varsin hyvällä asialla. Ensi viikon perjantaina järjestettävällä kirkkokonsertilla kerätään rahaa Haitin maanjäristyksen uhreille. Kaikki esiintyjät ovat oman kunnan taitajia.

Haitissa asiat ovat todella huonosti. Ennestäänkin hyvin köyhän maan infrastruktuuri on murusina. Kuolonuhreja on nykyarvion mukaan yli 230.000. Loukkaantuneita ja kotinsa menettäneitä on valtaisat määrät. Sadekausi on kohta alkamassa, ja hurrikaanit iskevät usein Haitille loppukesästä. Niinpä ihmisten auttamisella on kiire ja avun tarve valtava.

Haastan teuvalaiset yritykset mukaan keräykseen yrityksen koon ja kassatilanteen mukaisella summalla. Ylitetään tuo Matin viiden tonnin keräystavoite kirkkaasti.

Risikon malli

Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt mallia, jolla terveyspalveluja uudistettaisiin merkittävästi. Risikon mukaan Suomessa voisi olla 40-60 aluetta, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja myös valtaosan erityispalveluista. Vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluita keskitettäisiin nykyiselle viidelle erityisvastuualueelle. Järjestelyllä hän haluaisi madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajaa ja toisaalta lähentää sosiaali- ja terveyspuolen palveluita.

Tällä hetkellä Suomen erikoissairaanhoito on rakennettu 20 sairaanhoitopiirin pohjalle. Rajat noudattelevat lähinnä maakuntarajoja. Eräät sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet tai muuttumassa terveyspiireiksi, jotka hoitavat erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon. Niinpä Risikon esitys on herättänyt hämmennystä ja kysymyksiä. Merkitsisikö uusi malli aluesairaaloiden paluuta? Jäisivätkö nykyisten keskussairaaloiden investoinnit vajaakäytölle? Miten toiminta oikein käytännössä järjestettäisiin?

Hallitusryhmien puheenjohtajat sekä ministerit Risikko, Hyssälä ja Kiviniemi ovat päätyneet kompromissiin, jossa mallia voitaisiin toteuttaa kokeiluluontoisesti. Tämä kuulostaa hyvältä. Kokeilun kautta malli jalostunee, ja siitä saadaan kokemuksia. Voisi olettaa, että kokeilu lähtee liikkeelle niillä seuduilla, joilla on oma aluesairaala käytössään.

Tilaaja

Suupohjan yhteisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Palvelut tuottaa kuntien yhdessä omistama liikelaitoskuntayhtymä. Palvelut tilaa Kauhajoen kaupungin organisaatioon sijoitettu yhteistoimintalautakunta, jossa jokaisella Suupohjan kunnalla on edustajia.

Tilaajan ja tuottajan roolit ovat vielä hieman hakusessa. Tuntuu, että osittain liikelaitoksen johtokunta ja yhteistoimintalautakunta käsittelevät samoja asioita. Jonkinlaista kissanhännänvetoakin näiden välillä toisinaan ilmenee. Toivottavasti pääsemme taas askeleen eteen päin, kun maanantaina 15.2. molempien tahojen edustajat kokoontuvat yhteiseen seminaariin.

Minusta tilaajan tulisi keskittyä kolmeen keskeiseen asiaan. Kuntalaisten palvelutarpeet on lähtökohta, jota lautakunnan tulisi heijastaa ja viestittää palvelun tuottajalle. Mitä teuvalaiset, isojokiset, karijokiset ja kauhajokiset tarvitsevat, ja mitä he sosiaali- ja terveyspalveluilta odottavat? Ei mikään pieni eikä helppo tehtävä. Toinen keskeinen asia on tieto siitä, miten meidän väestömme voi. Sitä kuvataan monilla hyvinvointi-indikaattoreilla, joita on tilastot väärällään. Tarvitsee vain kerätä ja koota tieto. Ryypätäänkö täällä enemmän kuin muualla Suomessa? Sairastummeko useammin aikuisiän diabetekseen? Esiintyykö alueella enemmän vai vähemmän psyykkisiä sairauksia kuin muualla? Joutuuko suupohjan asukas aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin eteläsuomalainen? Tämän tyyppistä konkreettista tietoa väestön hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista tarvitsemme tulevaisuuden palvelujen suunnittelun pohjaksi. Kolmas asia, josta yhteistoimintalautakunta joutuu pitämään huolta, on eurot. Paljonko kunnilla on varaa laittaa palveluihin? Tässäkin pitäisi alueella löytää kuntien yhteinen linja, kun yhteisiä palveluja rakennetaan.

Liikelaitoskuntayhtymän tehtävä on tuottaa palvelut. Siihen puoleen ei yhteistoimintalautakunnan tule puuttua. Liikelaitoksen johto miettii vastauksen kysymykseen miten? Miten palvelut tuotetaan, jotta ihmiset ovat tyytyväisiä, tulevat hoidetuiksi ja rahatkin riittävät. Siinä se.

Työttömyys kasvaa

Tänään sähköpostiin kilahti tietoa vuoden lopun työttömyystilanteesta. Lähettäjänä oli uusi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Pohjanmaalla kaikkiaan 10.322 henkilöä. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömien määrä on kasvanut 30,6 %.

Teuvalla työttömiä oli 334. Prosentteina työvoimasta tämä on 12,6. Kuukauden aikana määrä oli kasvanut 62:lla. Vuodessa kasvua on 116. Suurin osa Teuvan työttömistä on nyt miehiä (63,8 %). Yli vuoden on ollut työttömänä 19 henkilöä. Nuorien (alle 25-vuotiaat) osuus työttömistä oli 34 henkilöä. Avoimia työpaikkoja Teuvalla oli vain 5.

Teuvan lukujen synkistyminen johtuu pääosin Kaskisten Metsä-Botnian tehtaan ja Teuvan Sahan lakkautuspäätöksistä. Valitettavasti näyttää siltä, että kasautuvaa painetta väen ainakin väliaikaiseen vähentämiseen on monella teuvalaisella yrityksellä, mikäli tilauskirjat eivät ala kevään aikana täyttyä.

Toistaiseksi ei Metsä-Botnian raunioille ole saatu uusia työpaikkoja. Aluetta markkinoidaan Nova Business Botnica -nimisen hankkeen kautta, mutta tuloksia joudumme vielä odottamaan. Tässä suhdannetilanteessa harva yritys pystyy uutta toimintaa aloittamaan. Myös omaa hanketta uusien työllistymismahdollisuuksien perkaamiseksi valmistellaan.

Pappilankangas

Kerrankin kunnon talvi. Lumisessa metsässä Pappilankankaalla meitä odottavat monipuoliset ja laadukkaat ladut. Hiihtomajalla ja sen ympäristössä on talven aikana monia hyviä liikuntatapahtumia. Kannattaa osallistua. Erinomaista tarjontaa on myös lapsille ja lapsiperheille. Eri ikäisille on suunniteltu omat heille sopivat reitit. Kaiken hyvän päälle nettisivut palvelevat mallikkaasti.

On vaatinut paljon työtä, että tällainen hiihtokeskus on saatu aikaan. Talkootyötunteja on kertynyt valtavat määrät. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olette tämän rakentaneet!

Kyselytunti

Kunnanhallitus päätti eilen kokeilla valtuuston kyselytuntia. Ennen valtuuston kokousta valtuutetuilla on tunti aikaa esittää kysymyksiä kunnanhallitukselle ja virkamiehille ajankohtaisista asioista. Kysymykset tulee toimittaa etukäteen. Kunnanhallitukselle osoitetut kysymykset 10 päivää ja virkamiehille osoitetut viisi päivää ennen tilaisuutta. Kysymykset toimitetaan hallintojohtajalle. Hallitukselle osoitettuihin kysymyksiin vastaa kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja.

Tarkoituksena on, että yksittäiset valtuutetut voivat nostaa keskusteluun heitä kiinnostavia asioita. Kyselytunti on julkinen, joten yleisö ja tiedotusvälineiden edustajat voivat seurata keskustelua. Valtuusto on se paikka, jossa julkista poliittista keskustelua tulee käydä. Toivomme, että tällä tavalla voimme rakentavaa keskustelua virittää ja aktivoida. Ja ennen kaikkea asioista, joista ei ole jo valmiiksi rustattuja päätösmalleja, vaan jotka ovat vasta tulossa käsittelyyn.

Ensimmäinen valtuuston kyselytunti järjestetään ma 22.3.2010 klo 17. Paikka on Orrela.

Tulevaisuuden kysymyksiä

Teuva aloittaa kuntastrategiansa tarkistamisen. Käytännönläheisesti mietimme päätöksenteon linjauksia tuleville vuosille. Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Tekniikka kehittyy, väestö vanhenee, maahanmuuttajien määrä kasvaa, lainsäädäntö kehittyy... Listaa voisi jatkaa pitkällekin. Omalta osaltamme tilanne on muuttunut paljon siitä, kun strategioita viimeksi 2005 - 2006 laadittiin. Suuren osan palveluistamme tuottavat nyt liikelaitoskuntayhtymä ja seutupalvelukeskus.

Mitkä teemat nousevat tulevaa pohdittaessa pintaan? Tässä joitakin omaan mieleeni nousseita asioita: Mikä on lähipalvelujen tulevaisuus? Miten hyödynnämme eri kylien vahvuuksia? Millä eväillä hankimme alueelle uusia työpaikkoja? Löytyykö bioenergiasta työtä ja toimeentuloa? Miten etenemme ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä? Mistä voimme tinkiä, kun talous tiukkenee? Miten uudistamme vanhusten hoitoa? Mikä on kolmannen sektorin osuus palvelujen tuottamisessa? Entä yksityisten yritysten? Keiden kanssa pyrimme syventämään yhteistyötä? Miten vaikutamme tehokkaasti siihen päätöksentekoon, joka määrittää kuntien yhteisesti tuottamien palveluiden laadun ja sisällön?

Strategian tekemisessä on syytä muistaa erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin strategian laadinta on valintojen tekemistä usein monien tärkeiden ja hyväksi koettujen asioiden välillä. Kaikkeen ei ole varaa eikä mahdollisuuksia. Toiseksi tärkeää on alusta asti muistaa, että strategia on vain pölyttyvää paperia, jos sitä ei pystytä viemään käytäntöön. Tehtyihin valintoihin tulee sitoutua, ja strategiapaperista tulee tehdä yhteinen työkalu, jota arjen toiminnassa hyödynnetään.