Strateginen teema

 Koska keväällä valittiin vaaleilla uusi valtuusto, on nyt syksyllä vuorossa kuntastrategian päivitys. Se tehdään uuden kunnanjohtajan Rami Mattilan johdolla. Aika näyttää, onko vuorossa pieni viilaus vai täysremontti kunnan tavoitteisiin.

Ensi vuoden talousarviota valmistellaan. Se tehdään viime vuosia tiukemmassa taloudellisessa tilanteessa. Ison haasteen muodostaa vuokratuottojen todennäköinen pienentyminen, kun hyvinvointialue vähentää meiltä vuokraamiensa tilojen määrää. Talousarvion tavoitteet määräytyvät vielä vanhan kuntastrategian pohjalta, koska uuden strategian suunnittelu vie oman aikansa. Olemme vuosittain nostaneet kuntastrategiasta teemoja, joita erityisesti haluamme kunakin talousarviovuotena edistää. Johtoryhmä esittää kunnanhallitukselle, että vuoden 2026 teema olisi

              Asuminen ja viihtyisä elinympäristö: koteja ja elinvoimaa!

          

Käytännön toimenpiteitä voitaisiin valmistella esimerkiksi seuraavista aiheista:

        - keskustaajaman kehittämistyöhön panostaminen

        - yhden vuokratalon peruskorjauksen suunnittelu

        - vanhan kunnantalon puiston kehittäminen

        - kirjaston ja päiväkodin nyt rakentuvan alueen jatkokehittäminen

        - Teuvanjoen rantojen siistiminen

        - tienvarsiopasteiden uusiminen

        - kylien  hankkeiden tukeminen osallistuvan budjetoinnin kautta.

Vieraslajit

Perälässä järjestettiin heinäkuun alussa työpaja vieraslajien tunnistamisesta. Kiitos vain, Leader Suiupohja, hankevastaava Riikka Timonen ja Ely-keskus!

Tilaisuuteen osallistui mukavasti väkeä, 20 henkilöä. Työpajaan osallistuneet ovat tehneet kunnanhallitukselle aloitteen, jolla vieraslajien kitkentä saataisiin vauhtiin. Aloitteessa esitetään pari vaihtoehtoa, joilla kitkemisinto säilyisi. Lähinnä on kysymys siitä, että kasvisten toimittaminen hävitettäväksi ei jäisi kitkijöiden kustannukseksi. Ehdotetaan myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kartoittamista ja toiminnan tueksi tehtyjen sovellusten käytön selvittämistä. Aloite sisältää myös ajatuksia tiedottamisesta ja kampanjoinnista toiminnan edistämiseksi.

Hienoa, että asiaan on tartuttu. Vieraslajit on tyypillisesti aihe, jossa tarvitaan yhteistyötä. Oikeastaan meitä kaikkia. Kunnanhallitus käsittelee aloitetta maanantaina. Näkemykseni on, että ideat hyödynnetään, ja kunta tulee mukaan yhteisiin talkoisiin. 

Väliaikaisrahoitusta hankkeille

Leader-toiminta mahdollistaa monia hyviä hankkeita maaseudulla. Toteuttajina ovat usein paikalliset yhdistykset. Tyypillisesti hankerahoitusta saadaan 50 - 80 % hankkeen kustannuksista. Ongelmaksi yhdistysten kohdalla usein muodostuu se, että toiminta-avustus maksetaan takautuvasti toteutuneiden kustannusten pohjalta. Vaikka tietyin edellytyksin on mahdollista hakea myös ennakkoa, edellyttää hankkeen toteuttaminen käytännössä, että hankkeen alkaessa pitäisi yhdityksen kassassa olla merkittävä määrä euroja.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa periaatteet, joilla kunnanhallitus voi myöntää yhditysten hankkeille väliaikaisrahoitusta. Myönnettävä laina on korotonta, ja yhdistys maksaa sen pois saatuaan hankkeeseen myönnetyn ulkopuolisen tuen. 200 000 euroa on hankekohtainen  enimmäismäärä.

Talous kiristyy

 Teuvan kunta ei hae valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Syynä on se, että kunta ei täytä avustuksen kriteerejä. Talous ei ainakaan vielä ole niin heikossa kunnossa. Kunta on viime vuosina tehnyt säännöllisesti ylijäämäisen tilinpäätöksen. Vaan on se talous kiristymässä meidänkin osalta. Tämän vuoden ennuste on tässä vaiheessa niukka ylijäämä, ehkä noin puoli miljoonaa.

Luonnollisesti myös ensi vuoden talousarviota suunnitellaan. Ensin laaditaan raami eli kehys. Selvitellään, paljonko olisi odotettavissa verotuloja ja valtionosuuksia. Sitten arvioidaan, millaisia enempi vähempi pakollisia muutoksia on tulossa käyttömenoihin ja -tuloihin. Katsotaan mihin nämä johtaisivat. Sen jälkeen etsitään tarvittavia säästökohteita, jotta lopputulos olisi kohtuullinen.

Tämän vuoden isoin toiminnallinen muutos oli työllisyyspalvelujen keikautus kuntien vastuulle. Ensi vuoteen vaikuttaa eniten hyvinvointialueelle vuokrattavien tilojen eriyttäminen kunnan toiminnasta omaksi yhtiökseen. Lainsäädännön edellyttämä toimi. Samalla myös hyvinvointialueen vuokraamien tilojen määrä alenee merkittävästi.

Energiaa elinvoimaan

 Puhtaan energian tuottaminen ja sen hyödyntäminen ovat maaseudun suuria mahdollisuuksia. Meillä vahvuutena ovat tuulivoima-alueet ja Kärppiön sähköasema. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina hankkeen, jolla näihin mahdollisuuksiin tartutaan.

Selvityshanke edistää  sähköaseman kehittymistä hiilineutraalin energian ja teollisuuden keskukseksi. Alueella sijaitsee yksi Suomen suurimmista sähköasemista, jonka 1000 MW:n kapasiteetti mahdollistaa uusiutuvan energian varastoinnin ja energiaintensiivisen tuotannon sijoittumisen. Lisäksi alueella on noin 500 hehtaaria kaavoituksessa olevaa maata, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vähäpäästöiselle yritystoiminnalle.

Hankkeessa selvitetään alueen tekniset ja taloudelliset edellytykset energiatehokkaan liiketoiminnan sijoittumiselle sekä edistetään uusiutuvan energian ratkaisuja. Selvitystyö toteutetaan skenaariotyöskentelyn avulla. Hankkeen tavoitteena on houkutella yrityksiä ja investointeja sijoittumaan alueelle, vahvistaa kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä luoda uusia työpaikkoja ja osaamista puhtaan siirtymän teknologioissa.

Kärppiön alue profiloituu hankkeen myötä edelläkävijäksi hiilineutraalin energian ja teollisuuden kehittämisessä tukien alueellista elinvoimaa ja kestävää ja vastuullista kasvua.

Yritysten suorahaku

 Eilinen kunnanhallitus päätti jatkaa yritysten suorahaku -hanketta. Patrio Oy on toiminut konsulttinamme ja etsinyt meille soveltuvia yrityksiä. Hankkeessa on pyritty löytämään kunnan vahvuudet ja houkuttelemaan uusia yrityksiä sijoittumaan kunnan alueelle. Kärppiön vahva sähköasema osoittautui merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Niinpä hankkeessa on keskitytty lähinnä datakeskustoimijoiden kontaktointiin. Sen pohjalta löytyikin alustava yhteistyökumppani. Kunta on neuvotellut esisopimuksista maan ostamiseksi, ja alueen kaavoitus on päätetty aloittaa.

Nyt olisi tarkoitus jatkaa hanketta siten, että etsitään muiden toimialojen yrityksiä. Voisi ehkä sanoa, että perinteisempiä yrityksiä. Sellaisia jotka täydentäisivät Teuvan jo olemassa olevaa yrityskantaa.

VAMK

Kunnanhallitus päätti juuri hyväksyä sopimuksen Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa avainkumppanuudesta.  VAMK:lla on avainkumppanuusohjelma, jossa mukana on yrityksiä, Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan hyvinvointialue. Teuvan kunta avaa päätä pienille kunnille.

 Avainkumppanuuden kautta kunnalla on mahdollisuus hyödyntää VAMK:n vahvaa energia- ja tekniikkaa-alojen osaamista. Kumppanuus tukee Teuvan tavoitteita kehittää elinvoimaa ja vahvistaa kunnan kyvykkyyttä puhtaan siirtymän investoinneissa.

Avainkumppanuus systematisoi yhteistyötämme. Se sisältää mm. sääännölliset kumppanitapaamiset, mahdollisuuden osallistua tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, opiskelijaprojekteihin ja harjoitteluyhteistyöhön. Se tuo myös näkyvyyttä VAMK:n viestintäkanavissa. Lisäksi saamme tukea rekrytointiin, koulutusten räätälöintiin sekä hiilijalanjälki- ja päästölaskentaan.

Loppusuora

 Jään eläkkeelle marraskuun lopussa. Valtuusto on valinnut seuraajakseni Rami Mattilan. Rami aloittaa työt Teuvan kunnassa jo 1.9. Hän hoitaa kolmen kuukauden ajan mm. tiettyjä elinkeinoasioita ja perustettavan kiinteistöyhtiön valmistelua. Ja perehtyy samalla Teuvan johtamiseen

Koska valtuustokausi kesäkuussa vaihtui, alkaa syksyllä myös strategiatyö. Tässä Rami on keskeisesti mukana. Nykyinen kuntastrategia on ollut käytössä neljä vuotta. Sinä aikana maailma on muuttunut paljon. Silti ei ole tarkoitus lähteä romuttamaan vanhaa strategiaa ja tekemään täysin uutta ja erilaista. Koitetaan korjata vanhaa. Miettiä, mihin  toimintaympäristöön tulleet muutokset antavat aihetta. Säilyttäen pitkäjänteisyys ja jatkuvuus.

Strategiatyössä on tarkoitus osallistaa ja kuulla kuntalaisia ja eri sidosryhmiä. Minua viehättää ajatus jonkinlaisesta Teuva-sopimuksesta, jossa kunta ja sen tärkeimmät kumppanit sopisivat yhdessä paikkakunnan kehittämisestä. Vuosittain voisi sitten olla yhteinen seminaari, jossa katsottaisiin,  mitä on saatu aikaan, ja miten sopimusta olisi hyvä tarkentaa.

Talouden näkymiä

 Tällä viikolla poliittista keskustelua on hallinnut valtiovarainministeriön esitys säästöistä kahdelle seuraavalle vuodelle. Säästöesityksiä on pyritty kilvan ampumaan alas. Valitettavasti tarve valtiontalouden tervehdyttämiseen on selvä. On luonnollista, että keinoista käydään kipakkaakin keskustelua. Suomen kansantalous on kehittynyt varsin kituliaasti vuoden 2008 jälkeen. 2000-luvun alussa valtion talousarviomenot olivat 33 miljardin euron luokkaa, 2010-luvun lopulla 55 miljardin paikkeilla ja 2025 alkuperäisessä talousarviossa 89 miljardia. Kasvu on siis ollut melkoista.

Valtiovarainministeriön säästölista toteutuessaan vaikuttaisi kuntiin eniten peruspalvelujen valtionosuuden leikkauksen ja kotoutumiskorvausten poistamisen kautta. Tarkkaa vaikutusta Teuvan talouteen pystyy tässä vaiheessa arvioimaan vasta karkealla tasolla. Uskoisin sen olevan noin 200 - 250 000 euroa. Ihan merkittävä summa, kun kustannustason nousun myötä taloutemme on muutoinkin kiristymässä.

Valtionosuusuudistuksen valmistelu näyttää olevan umpikujassa. Uudistuksen piti tulla alun perin voimaan vuoden 2026 alussa. Sittemmin voimaantuloa siirrettiin vuoden 2027 alkuun. Nyt on epävarmaa, toteutuuko se edes silloin. Kiistaa aiheuttaa eniten ns. sote-erien poisto. Vaikutukset erityyppisiin kuntiin olisivat varsin erilaiset. Toisaalta kyse on pelisäännöistä, joista päätettiin sote-uudistuksen yhteydessä. Toisaalta on kyse tarpeesta uudistaa valtionosuusjärjestelmä vastaamaan kuntien nykyisiä tehtäviä ja kustannuksia.

Sote-erien poisto olisi Teuvan kannalta tuloja pienentävä ratkaisu. Kaskinen taas olisi koko maankin tasolla suhteellisesti suurin voittaja. Uudistuksessa todennäköisesti tulisi siirtymä- ja tasauskertoimia, joilla menetyksiä ja lisätuloja rajoitettaisiin. Vaikka Teuva mitä todennäköisimmin uudistuksessa häviäisikin, pidän uudistuksen viivästymistä vahingollisena ja epäoikeudenmukaisena.

Puoliväliriihi

 Hallituksen puoliväliriihi (mielenkiintoinen termi sinänsä) on herättänyt porinaa. Isot veronalennukset taisivat olla suurin yllätys. Kuntapuolella kulmakarvoja on kohoteltu lähinnä kuntien valtionosuusleikkauksen vuoksi. Leikkaus on 75 miljoonaa euroa vuodessa.

Viime vuodet valtio on kohdellut kuntia aika suopeasti. Kuntien tulopohjaa ei ole isosti rapautettu koronasta, Ukrainan sodasta tai pitkästä talouden lamaannuksesta huolimatta. Päinvastoin korona-aikana kunnat saivat mukavasti lisärahoitusta.

Suuressa sote-siirrossa vuoden 2023 alussa kunnat saivat varsin erilaiset lähtökohdat. Parin vuoden menorakenne ratkaisi tulevien vuosien rahoituspohjan. Kun myös kustannustaso pääsi karkaamaan, on monen kunnan tilanne nyt tukala. Ja vääristymät oikaiseva valtionosuusuudistus antaa odottaa itseään. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät tämän vuoden alussa kuntien vastuulle, rahoitus alimitoitettiin.

Niinpä jokainen kuntien tulopohjan heikennys on nyt varsinkin osalle kunnista varsin kriittinen. Hallituksen nyt sorvaama valtionosuusleikkaus on kuitenkin varsin maltillinen. Teuvan kunnan osalta se tarkoittanee alle 100 000 euron menetystä.

Paljon merkittävämpää on, miten veronalennukset toteutetaan, ja kompensoidaanko kuntien verotulomenetykset. Joka tapauksessa yhteisöveroprosenttia on tarkoitus kasvun vahvistamiseksi alentaa. Kunnat ovat tässäkin veromuodossa veronsaajina. Onneksi pääministeri kiiruhti vakuuttamaan, että tältä osin kuntien menetykset korvataan.

Työsuhdepolkupyörien veroetu päätettiin poistaa. Voi perustellusti olla vähintään kahta mieltä siitä, tuleeko pyöräilyä tukea verovaroin. Tällainen etu kuitenkin myönnettiin, ja monet työnantajat siihen tarttuivat. Kalliita pyöriä on ostettu, ja maksujärjestelyt ovat sitovia. Nyt sitten kuitenkin pelisäännöt verotuksen osalta yllättäen muuttuvat.

Riihessä pohdittiin myös tuulivoimaloiden sijoittamista asutukseen nähden. Tuloksena oli aika kaavamainen säännös. Tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään kahdeksan kertaa niiden kokonaiskorkeuden etäisyydelle asutuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 - 3 kilometriä. Tähän asti rajat on piirretty melumallinnuksilla. On hyvä, että riittävä etäisyys asutukseen pyritään turvaamaan. Mutta voimalat ovat erilaisia, erilaisista turbiineista lähtee erilainen ääni, maaston muodot ja puusto vaikuttavat äänen ja muiden haittojen etenemiseen. Ja kun voimalat viedään kauemmas asutuksesta, tarvitaan pitempiä teitä pidemmälle koskemattomaan luontoon ja pitempiä voimajohtolinjoja. Vaikutukset voivat olla moninaisia ja yllättäviä.

Vaaleista

 Kuntavaalien äänestysprosentti jatkoi laskuaan. Tosin lasku ei ollut iso, ja vielä päästiin selvästi yli 50 %:n. Teuvan äänestysprosentti taas oli mukavasti valtakunnallista suurempi. Silti on syytä seuraavien neljän vuoden aikana miettiä, miten prosentit saataisiin nousuun. Olisiko mahdollisuus halutessaan äänestää pelkästään puoluetta yksi sellainen keino?  Tai paikallisten kansanäänestysten liittäminen vaalin yhteyteen? Ainakin paikallisten keskeisten kysymysten entistä aktiivisempi nosto julkiseen keskusteluun.

Teuvalla ehdokasasettelun pohjalta syntyi mielikuva, että henkilövaihdokset valtuustossa jäisivät vähäisiksi. Äänestäjät olivat toista mieltä. Vielä vahvistamattoman vaalituloksen mukaan kesäkuussa Teuvan valtuustossa aloittaa yhdeksän uutta valtuutettua. Kolmasosa valtuutetuista siis vaihtuu. Se on oikeastaan aika optimaalinen määrä. Se mahdollistaa tietyn jatkuvuuden, mutta mahdollistaa myös uusien näkemysten mukaan tulon päätöksentekoon.

Naisia uuden valtuuston jäsenistä on kymmenen, kun vanhassa valtuustossa heitä oli 12. Muutos ei lukumääräisesti ole iso, mutta askel miesvaltaisempaan suuntaan kuitenkin.

Aluevero?

 Hyvinvointialueiden liikkumavara on olematon. Rahoitus tulee valtiolta, alijäämät tulee kattaa tiukassa aikataulussa, palvelut on pitkälti määritelty lainsäädännöllä ja lainanottoonkin pitää saada ministeriöltä lupa. Hyvinvointialue ei ole valtion toimintaa, mutta on tiukasti valtion normittamaa. Itsehallinnollinen asema on hyvin näennäinen.

Hyvinvointialueiden tulisi saada verotusoikeus. Osa  toiminnan rahoituksesta katettaisiin alueverolla ja osa valtionosuuksin. Näin hyvinvointialueet voisivat toimia omavastuisemmin. Valtionosuus edelleen tasaisi hyvinvointialueiden välisiä sairastavuus- ja kustannusrakenne-eroja. Tämä malli oikein toteutettuna kannustaisi nykymallia paremmin kustannustehokkaaseen toimintaan.

Kun hyvinvointialueet perustettiin, kuntien veroprosenteista leikattiin 12,64 prosenttiyksikköä. Verotuksen rakenne muuttui. Tuo leikattu summa kerätään nyt valtion tuloverolla. Sen osalta siirryttiin tasaverosta progressiiviseen veroon. Muutosta pyrittiin loiventamaan tuloverotaulukoita säätämällä. Silti siirtymää progression suuntaan tapahtui. Olisi vain tervettä, jos osa tästä palautettaisiin tasaveroksi alueveron muodossa.

Uudistus tulisi toteuttaa siten, että kokonaisveroaste ei pääsisi kasvamaan.

Tilinpäätös 2024

 Ensi maanantaina kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen viime vuoden tilinpäätöksen. Tulos on hyvä, melkein 2,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä siitä huolimatta, että toimintakulut ylittyivät 0,9 miljoonalla. Toimintatuotot ylittyivät 0,3 miljoonaa talousarvioon arvioidusta. Verotuloja saatiin 0,9 miljoonaa ennakoitua enemmän. Valtionosuuksien määrä oli aika lailla arvioidun mukainen. Taseessa on nyt kertynyttä ylijäämää hieman yli 10 miljoonaa. Se on hyvä puskuri tulevien vuosien varalle.

Vuoden aikana rahavarat kasvoivat 2,2 miljoonaa. Vuoden päättyessä niitä oli 7,6 miljoonaa. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni 2,0 miljoonaa ja oli vuoden lopussa 7,4 miljoonaa.

Kuntakonsernin (kunta + sen omistamat yhtiöt) tulos oli 3,2 miljoonaa ylijäämäinen. Pitkäaikaista lainaa konsernilla oli 9,0 miljoonaa.

Väestökehitys

 Suomessa pitää saada syntyvyys nousuun. Siihen nähden, miten merkittävästä asiasta on kyse, tästä puhutaan kovin vähän. Tai puhutaan ongelmana, mutta ratkaisuehdotuksia näkee kovin vähän. Ehkä ajatellaan, että siihen ei voi vaikuttaa.

En ole esittämässä ”synnytystalkoita”. Tuo muutaman vuoden takainen avaus ei ollut kovin onnistunut. Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan. Niitä on hyvä kunnioittaa. Ja muistaa myös se, että lapsettomuus ei aina ole oma valinta.

Uskon kuitenkin, että olosuhteisiin ja ilmapiiriin voimme vaikuttaa paljonkin. Tässä maassa tutkitaan paljon vähemmänkin merkityksellisiä asioita, joten tutkimustuloksia on varmasti olemassa. Myös kokemuksia muista yhteiskunnista on käytettävissä. Yksi ainut asia ei tilannetta korjaa, vaan tarvitaan laaja ohjelma. Arvostus, asenteet, taloudellinen tuki, tulevaisuuteen luottava ilmapiiri.

Hyvinvointialueet ja arviointimenettely

 Hyvinvointialueet ovat tiukkojen talouden tasapainotusvelvoitteiden kohteina. Vuoden 2026 aikana tulee kertyneet alijäämät olla katettuina. Hyvinvointialueilla on nyt menossa kolmas toimintavuosi. Kaksi ensimmäistä toimintavuotta useimmat hyvinvointialueet ovat tehneet alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Useilla alueilla kuluvana vuonna odotetaan jo selkeää käännettä parempaan.

Urakka näyttää silti toivottomalta. Kertyneiden alijäämien kuittaaminen jäljellä olevan ajan kuluessa raunioittaa ja keskittää tärkeitä peruspalveluja. Otetaanpa ajatusleikki. Jos jokin hyvinvointialue on tehnyt vuonna 2023 vaikkapa 70 miljoonaa alijäämää, ja 50 miljoonaa viime vuonna ja vaikkapa enää 20 miljoonaa tänä vuonna, pitäisi ensi vuonna ylijäämää saada muodostettua hurjat 140 miljoonaa. Oletetaan edelleen, että ensi vuonna hyvinvointialue kääntää tuloksensa 50 miljoonaa ylijäämäiseksi. Mitä tapahtuu? Hyvinvointialue joutuu valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Tämä tapahtunee joskus tilinpäätösten valmistuttua keväällä tai alkukesällä 2027. Arviointimenettelyssä pyritään laatimaan suunnitelma alijäämien kattamiseksi. Valtiovarainministeriöllä tuskin on substanssiosaamista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Hyvinvointialue joutuu tekemään suunnitelmat säästöistä itse, mutta ministeriön antamissa kehyksissä. Kuvitteellisen hyvinvointialueemme talous kuitenkin on jo vuositasolla selkeästi ylijäämäinen. Valtiovarainministeriön kanssa siis keskustellaan lähinnä aikataulusta, jolla jo kertyneet alijäämät on järkevää kattaa.

Säästöjä ja alijäämien kattamista ei siis pääse karkuun. Toisaalta arvointimenettelyyn joutuminen ei välttämättä tarkoita alueen kannalta suurta onnettomuutta. Ja arvointimenettelyyn voi joutua sitäkin kautta, että alue ei tarjoa asukkailleen riittäviä palveluja

1 + 7

 Hyvinvointialueet ovat kovassa paineessa ja etsivät toiminnastaan säästöjä, joita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Tämä siksi, että kertyneet alijäämät tulee kattaa jo vuonna 2026. Ei siis riitä, että toiminta saadaan ylijäämäiseksi, vaan sen pitää olla niin ylijäämäistä, että aiemmat miinukset tulevat kuitatuiksi. Pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tämä ei kuulosta kovin järkevältä, mutta tähän hyvinvointialueiden päättäjät eivät voi vaikuttaa.

Kun Etelä-Pohjanmaalle valmisteltiin hyvinvointialuetta, palveluverkko oli keskeinen kiistakapula. Vaikka puolueet ennen vaaleja kovasti lupailivat, että jokaisessa kunnassa tulee olla sote-keskus, oli tiedossa että rahat eivät tähän riitä. Alueellamme hyväksyttiin ns. 1 + 7 -malli. Eli sote-keskus olisi Seinäjoen lisäksi seitsemässä seutukunnassa. Malli oli poliittinen päätös, ratkaisu josta oli mahdollista löytää yhteinen näkemys.

Tuon päätöksen jälkeen moni asia on muuttunut. Erityisesti rahoituksen riittämättömyys koettelee alueita. Uusia tapoja tuottaa palveluja kehitetään. Yhä useammin ne ovat kiinteistä toimipisteistä riippumattomia. Malli ei enää ole niinkään ratkaisu vaan enemmänkin ongelma.

Mitä tilalle? Se onkin vaikeampi kysymys. Voitaisiinko kuntarajat kokonaan unohtaa? Voitaisiinko kukin palvelu tarjota alueen asukkaiden tarpeista johdetulla konseptilla? Voitaisiinko yhteistyötä tehdä joustavasti kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kunkin alueen lähtökohdista? 

Työttömyys

Nykyään puhutaan paljon työvoimapulasta. Ja sitä toki esiintyykin, monista eri alojen osaajista on pulaa, ja ammattilaisten puute rajoittaa yritysten kasvua. Mutta meillä on samaan aikaan myös laajaa työttömyyttä. Joulukuussa Etelä-Pohjanmaalla oli 7 760 työtöntä. Teuvalla työttömiä työnhakijoita oli 237 henkilöä. Työttömyysprosentti oli peräti 12,2. Työttömistä lomautettujen osuus oli 86. Pitkäaikaisesti työttömänä olleita oli 59. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 31. Avoimia työpaikkoja oli vain 8.

Työvoimapalvelut siirtyivät vuoden vaihteessa kuntien vastuulle. Meidän alueellamme tehtävää hoitaa yhteinen kuntayhtymämme Vuoksi. Kunnat maksavat Kelalle osan työttömyyden aiheuttamista kustannuksista. Mahdollisuudet vaikuttaa näihin maksuihin pienenivät uudistuksessa, koska erilaiset aktivointitoimet eivät enää maksuihin vaikuta. Vain aito työllistyminen työmarkkinoilla auttaa.

Työttömyys on alueellamme noussut myös Kauhajoella ja Karijoella yli 10 prosentin. Kuntien on nyt tärkeää ryhtyä yhdessä toimiin työttömyyden kovan ytimen sulattamiseksi. Eräs mahdollinen toimintatapa on kunnallisen työllistämistukimallin luominen. Helsinki maksaa ns. Helsinki-lisää tietyt ehdot täyttävän työttömän työllistämisestä yksityisessä yrityksessä tai yhdistyksessä. Lisän suuruus on 800 euroa kuukaudessa. Tukea voi saada enintään 12 kuukauden ajalta.