Sisäinen yrittäjyys

Turun kauppakorkeakoulun professori Jarna Heinonen piti hyvän luennon henkilöstöllemme sisäisestä yrittäjyydestä otsikolla ”Tekemisen meininkiä”. Aiheena ei ollut yksityistäminen, kilpailuttaminen tai ulkoistaminen, vaan itse kunkin oman työn kehittäminen. Peruskysymyksenä oli, voiko palkkatyötä tekevä ihminen suhtautua työhönsä yhtä sitoutuneesti ja aloitteellisesti, kuin jos hän työskentelisi omistamassaan yrityksessä.

Esitys oli innostava, suorasanainen ja käytännönläheinen. Sisäisen yrittäjyyden todettiin olevan lähinnä innovatiivisuutta, uusiutumista, muutosta - näihin panostamista. Työpaikalla sisäinen yrittäjä uskaltaa, muuttuu ja menestyy!

Sisäinen yrittäjyys on vastuun ottamista omasta itsestään ja työyhteisöstään:
- itsensä johtamista
- muiden johtamista
- muutoksen ja uudistumisen mahdollistamista.

Se on myös riskin ottamista ja kantamista. Virheistä ja epäonnistumisista oppimista. Joka ei koskaan tee virheitä, ei ole koskaan oikein tosissaan yrittänytkään.

Kyse on siis ennen kaikkea asenteesta. Haluamme olla luomassa työilmapiiriä, jossa työstä voi innostua, ja jossa omaa työtään voi kehittää. Juuri nyt haetaan organisaatiostamme hyviä työyhteisöjen itse kehittämiä käytäntöjä. Parhaat käytännöt palkitaan, ja kaikki hyvät käytännöt nostetaan esille. Voimme oppia toisiltamme.

Maaseudun jätevesiratkaisut

Tulevaisuuslautakunta on nostanut esille ajankohtaisen asian. Jätevesiasetus aiheuttaa suuria muutoksia haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiin. Varattu siirtymäaika on kulumassa hyvää vauhtia, aikaa on vuoden 2013 loppuun asti.

Uusia rakennuksia rakennettaessa ja peruskorjauksia tehtäessä jätevesimääräykset on otettu hyvin huomioon. Meillä on kuitenkin Teuvalla suuri määrä kiinteistöjä, joiden osalta tilanne on auki.

Useissa kunnissa on lähdetty aktiivisesti auttamaan kiinteistöjen omistajia muutosten toteuttamisessa. Näin myös muutamissa naapurikunnissamme. Tulevaisuuslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että uudistuksen toteutusta vauhditettaisiin järjestämällä maksutonta neuvontaa. Neuvojan palkkaukseen tulisi pyrkiä saamaan projektirahoitusta.

Olen lautakunnan kanssa samaa mieltä siitä, että kunnan tulee ottaa asiassa nykyistä enemmän vastuuta. Jätevesiratkaisut ovat tärkeitä ympäristön kannalta, mutta ne voivat osassa tapauksista olla kiinteistön omistajille kohtuuttoman raskaita yksin toteuttaa. Näkisinkin, että neuvonnan järjestämisen lisäksi tulisi miettiä erityisesti keinoja kylien yhteisten jätevesiratkaisujen toteuttamiseen.

Surun päivä

Eiliset Kauhajoen tapahtumat ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Suru on kohdannut koko seutukuntaa. Julma ja mieletön surmatyö on tapahtunut niin lähellä meitä. Uhrien omaisia ja läheisiä on keskuudessamme paljon. Olkaamme yhdessä heidän tukenaan.

Esitän syvän osanottoni kaikille uhrien omaisille ja läheisille.

Mielessä risteilee paljon kysymyksiä? Kysymyksiä, joihin ei tunnu olevan vastauksia. Suurin ja raskain kysymys on: miksi?

Teuvan kunnan kaikissa toimipisteissä vietetään hiljainen hetki tänään klo 13. Kriisiryhmä on valmiudessa antamaan apua sitä tarvitseville. Toimimme yhteistyössä Kauhajoen kriisiapua antavien viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Annamme tarvittaessa Kauhajoen kaupungille kaiken sen avun, minkä voimme antaa.

Tänä iltana on Teuvan kirkossa hartaushetki klo 19. Hartaushetken jälkeen on seurakuntasalissa tilaisuus, jossa meillä on mahdollisuus tavata toisiamme ja keskustella näistä järkyttävistä tapahtumista. Tilaisuuden järjestää Teuvan seurakunta.

Iltakoulua

Esityslistalla olevien asioiden lisäksi kunnanhallitus usein kokouksensa yhteydessä pitää ns. iltakoulua. Se tarkoittaa sitä, että joistakin valmistelluista asioista käydään vapaamuotoista keskustelua. Hallituksen jäsenille kerrotaan ajankohtaisista asioista, joita kunnassa on viime aikoina tapahtunut. Usein myös keskustellaan isommista myöhemmin päätöksentekoon tulossa olevista asioista. Toisinaan taas pohditaan hallitustyöskentelyn kehittämistä.

Eilen oli esillä Kuntaliiton juuri valmistunut suositus "Kuntajohtaminen 2015". Kuntaliitto suosittelee, että hallitustyön kehittäminen aloitettaisiin arvioimalla päättyvän toimikauden työtä. Toisin sanoen kunnanhallituksen tulisi miettiä, miten hyvin se on omassa toiminnassaan onnistunut, ja missä puolestaan olisi parantamisen varaa.

Kuluvan vuoden lopulla valmistuu suositus hyvän hallitustyön periaatteiden käyttöönotosta kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntaliitto suosittaa, että vaalikauden alussa kunnissa sovitaan poliittisista pelisäännöistä ja määritellään hallituksen työnkuva.

Suomessa kunnanhallitukset käsittelevät vuosittain keskimäärin 600 eri asiaa. Pienten erillisten rutiininomaisten päätösten sijaan kunnanhallituksia halutaan ohjata ottamaan selkeämmin strategista vastuuta. Eli suomeksi sanottuna keskittymään olennaisten linjausten tekemiseen ja niiden toteutuksen seurantaan.

Suosituksessa korostetaan myös luottamushenkilökoulutuksen ja -valmennuksen merkitystä. Teuvalla ollaankin valmistelemassa alkavalle valtuustokaudelle luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden yhteistä johtamiskoulutusta. Tarkoituksena on, että koulutuksessa tartutaan kiinni ajankohtaisiin asioihin ja ryhdytään niitä yhdessä työstämään. Kunnassa johtaminen on aina luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteispeliä.

Jatkoa lapsiperheiden etuuksille

Vuosina 2007 ja 2008 Teuvan kunta on myöntänyt lapsiperheille merkittäviä etuuksia. 2.000 euron kynnysrahan saa lapsiperhe, joka rakentaa tai ostaa asunnon Teuvalta. Pirttilahjana jokainen syntyvä lapsi saa 500 euron suuruisen lahjakortin. Lisäksi perheen vaippahankintoihin annetaan 150 euron suuruinen lahjakortti.

Etuudet on otettu hyvin myönteisesti vastaan. Kunta on saanut mainetta siitä, että se tukee lapsiperheitä näiden arjessa.

18.8.2008 kunnanhallitus antoi tulevaisuuslautakunnalle tehtäväksi miettiä etuuksien tulevaisuutta. Jatketaanko nykyisiä, vai kehitelläänkö uusia. Tulevaisuuslautakunnan lisäksi työhön nimettiin kunnanhallituksen edustajana Anne Luhtala sekä sosiaalijohtaja Pekka Rahkonen.

Tulevaisuuslautakunta esittää, että etuuskampanjaa jatketaan tähänastiseen tapaan vielä ainakin vuosina 2009 ja 2010. Tämä lieneekin perusteltua, sillä hyväksi havaittua järjestelmää ja tutuiksi tulleita etuuksia ei kannattane lähteä muuttelemaan. Kunnanhallitus päättää asiasta tänä iltana.

Kuntien energiaohjelma

Kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen esityksen kuntien energiaohjelmaan liittymisestä. Liittymällä tähän vapaaehtoiseen ohjelmaan kunta sitoutuu energiansäästön, energiatehokkuuden sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen toiminnassaan. Sitoutumalla energiaohjelmaan kunta voi

- vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä
- osoittaa sitoutumisensa oman toiminnan ympäristövaikutuksien vähentämiseen
- saavuttaa kustannussäästöjä
- parantaa toimintojen taloudellisuutta sekä luoda työpaikkoja vahvistaen samalla aluetaloutta ja yritystoimintaa.

Käytännön toimet alkavat uusiutuvan energian kuntakatselmuksella, jossa selvitetään kunnan energiatuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseet sekä arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Katselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energialähteiden käyttöä uusiutuvalla energialla. Katselmuksessa listataan myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja asetetaan tavoitteet energiansäästölle ja uusiutuvan energian käytölle.

Teuva tutkituttaa imagonsa

Teuvan kunta teettää Innolink Research Oy:llä selvityksen imagostaan. Kyseessä on otantatutkimuksena toteutettava haastattelu, jolla kartoitetaan Teuvan kunnan mainetta ja tunnettuutta, myönteisiin muuttopäätöksiin vaikuttaneita syitä, nykyisten asukkaiden näkemyksiä kotikunnastaan sekä poismuuttoon johtaneita asioita.

Teuvan kunta on viime vuosina pyrkinyt määrätietoisesti parantamaan kuntakuvaansa. Teuvan kunnallispolitiikka on rauhoittunut. Kunta on pitänyt hyvää huolta lähipalveluiden kehityksestä. Kyläkoulut jatkavat toimintaansa. Yhdessä yrittäjien kanssa on laadittu elinkeinopoliittinen ohjelma. Lapsiperheille on myönnetty merkittäviä etuuksia. Omakotitontteja on myyty euron kappalehintaan. Kunta on tehnyt markkinointiyhteistyötä Lauri Tähkä ja Elonkerjuu –orkesterin kanssa. Kunnan graafinen ilme on uudistettu. Aktiivinen tulevaisuuslautakunta on järjestänyt ideatalkoita ja –kilpailuja.

Tuloksia on nähtävissä. Teuvalaiset yritykset investoivat toimintansa laajennuksiin. Väestökehitys on kääntynyt ennusteita paremmalle uralle. Näiden myötä kunnan talouskin on hyvässä kunnossa. On mistä ponnistaa.

Tämän syksyn aikana Teuvan kunta ryhtyy yhteistyössä yrittäjien kanssa uuteen hankkeeseen. Tavoitteena on laatia yhteinen markkinointistrategia, jossa yritysten, kunnan ja muiden keskeisten toimijoiden voimavarat kootaan yhteen paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tarkoituksena on miettiä keinoja, joilla voisimme kehittää paikan markkinointia. Kärki ei ole Teuvan kunnan mainostamisessa, vaan Teuva-nimisen paikkakunnan esiintuomisessa ja sen tarjonnan esittelyssä.

Uusi vaihe kunnan ja yrittäjien yhteistyössä vaatii pohjakseen tietoa. Niinpä Innolinkin kanssa tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten jo tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Kuinka suuri merkitys on kyläkoulujen säilyttämisellä? Kuinka tärkeinä lapsiperheet pitävät kunnan myöntämiä etuuksia? Vai ovatko hyvät päivähoitopalvelut tärkeämpiä? Mitkä syyt oikeasti vaikuttavat paikkakunnalle muuttopäätökseen?

Teuvalta on muuttanut vuosien varrella pois paljon väkeä työn perässä. Mitkä muut syyt ovat lähtöön vaikuttaneet? Mitä kunnan tai seutukunnan olisi tullut tarjota, jotta perhe olisi voinut tänne jäädä?

Nykyisiltä asukkailta kysymme Teuvan menestystekijöitä ja kehittämiskohteita.

Tutkimuksesta saatavilla tiedoilla kohdennetaan Teuvan markkinointia oikeisiin asioihin ja oikeille kohderyhmille. Markkinointia aktivoidaan yhdessä yrittäjien kanssa laadittavan markkinointistrategian mukaisesti. Tavoitteena on se, että Teuvan kunta voi palvella kuntalaisiaan entistä monipuolisemmin ja laadukkaammin.

Kyytitakuu

Perjantaina liikenneministeri Anu Vehviläiselle luovutetetussa selvitysmies Olli Riikosen raportissa esitetään haja-asutusalueille mm. kyytitakuuta. Se merkitsisi sitä, että kaikille asuinpaikasta riippumatta taattaisiin viikoittain mahdollisuus vähintään kahteen käyntikertaan taajamassa. Asiakas maksaisi asiointireissustaan linja-autolipun hinnan. Takuun muut kulut maksaisivat kunnat ja valtio puoliksi. Järjestely voitaisiin ottaa käyttöön vuoteen 2010 mennessä.

Ehdotus on hyvin kannatettava. Väen vähetessä monilla maaseutualueilla liikkuminen julkisilla kulkuneuvoilla vaikeutuu entisestään, jos mitään ei tehdä. Kyytitakuu ei vastaa työmatkaliikenteen tarpeeseen, mutta olisi tervetullut parannus esimerkiksi vanhusten asiointimatkoihin. Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämätön edellytys sille, että voi asua omaehtoisesti kotonaan mahdollisimman pitkään.

Teuvalla asiointivuorot eri kylistä kirkonkylään toimivat jo nyt. Ehkä järjestelmää päästään kyytitakuun myötä edelleen kehittämään. Ja näyttäisi siltä, että valtio olisi valmis ottamaan osaa näihin kustannuksiin.

Kuntavaalit lähestyvät

Vaalien aika on aina virkamiehellekin mielenkiintoista. Vaaleissa yleensä osa päättäjistä vaihtuu, ja edessä on uusien toimielinten järjestäytyminen. Sanotaan, että nykyisessä maailmassa muutos on jatkuvaa. Teuvan kunnankin osalta suuri muutos on se, että ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhteistyössä seudullisesti, joten suunnittelemme uusille luottamushenkilöille koulutusta, joka auttaisi johtamista muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi valmistelemme perehdytystä eri sektoreiden toimintoihin sekä koulutusta kuntatalouden, keskeisen lainsäädännön ja kokoustekniikan hallintaan.

Toistaiseksi vaalirintamalla on ollut aika hiljaista. Mitkä lienevät Teuvan kuntavaalien keskeiset teemat? Mihin asioihin toivoisit ehdokkaiden ottavan kantaa?

Paikan markkinointi

Viime viikolla yrittäjien ja kunnan edustajien muodostamassa elinkeinopoliittisessa toimikunnassa pohdittiin mm. yhteisen markkinointistrategian laatimista. Aihe sai hyvin yksimielisen kannatuksen. Aiemminhan kunta ja yrittäjät ovat tehneet yhteisen elinkeinostrategian. Yhteinen markkinoinnin suunnittelu olisi suoraa jatkoa tälle.

Teuvan imago on viime vuosina parantunut huomattavasti. Siihen on pyritty aktiivisesti. Kunnanhallitus on tehnyt hyviä päätöksiä, tulevaisuuslautakunta on ideoinut uusia hankkeita ja etuuksia. Olemme tiedottaneet aktiivisesti. Lauri Tähkä ja Elonkerjuu ovat pitäneet Teuvaa hyvin esillä.

Monet toimet ovat kuitenkin olleet erillisiä ja yksittäisiä. Nyt on aika koota voimavarat. Yrittäjät, kunta, Teak, Parra ja monet muut toimijat käyttävät aikaa ja rahaa toiminnastaan kertomiseen. Näitä voimavaroja voimme yhteistyöllä koota. Voimme luoda yhteisen ilmeen ja hyvät käytännöt tämän paikkakunnan markkinoimiselle.

Parra-akatemia

Vuosi sitten kokoontui runsas joukko entisiä ja nykyisiä teuvalaisia yhteiseen seminaariin "Parahanlaasta poveria Teuvalla". Tuon seminaarin jälkeen perustettiin Teuvan tulevaisuuden sparraajat -niminen ryhmä, jossa lupautui toimimaan peräti 28 Teuvan ystävää. Samassa yhteydessä Sparraajille valittiin kuusijäseninen johtoryhmä, jonka sihteerinä toimii lukion rehtori, sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä.

Johtoryhmä kokoontui talven aikana aktiivisesti. Yhtenä toiminnan tuloksena on perustettu Parra-akatemia, jonka tarkoituksena on järjestää tasokkaita seminaareja Teuvan kehityksen vauhdittamiseksi. Akatemian rehtorina toimii Åbo Akademin rehtori Jorma Mattinen.

Ensimmäisistä Parra-akatemian tuotteista saimme nauttia nyt Elolystit-viikolla. Kulttuuriministeri Stefan Wallinin alustus julkisen ja yksityisen yhteistyöstä kulttuurin alueella saavutti tiedotusvälineissä laajaa mielenkiintoa. Tohtori Elina Kiviharju ja vilja-agronomi Henri Honkala kertoivat tuoretta tutkimustietoa monia kuluttajia ja viljelijöitä askarruttavasta geeniteknologiasta. Tohtori Elina Varamäki sekä konsultti Erkki Petäjä kertoivat, miten asiantuntijahallitus voi toimia pienyrityksen kasvun tukena. Tähän jälkimmäiseen aiheeseen palaamme syksyn mittaan kunnan ja yrittäjien yhteistyönä.

Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat omalla aktiivisella toiminnallaan mahdollistaneet näiden tilaisuuksien järjestämisen. Tilaisuuksien luentomateriaalia on selattavissa internetsivuillamme.

Reilua kauppaa

Reilun kaupan tuotemerkkiin törmää yhä useammin. Tutussa kahvilassa tarjotaan Reilun kaupan kahvia ja kotikaupan hedelmätiskiltä löytyy Reilun kaupan banaaneja. Nämä lienevätkin ne kaikkein tutuimmat Reilun kaupan tuotteet. Kaiken kaikkiaan valikoimissa on jo 650 erilaista tuotetta.

Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Tuotteiden tuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita:

- Kehitysmaiden viljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen.
– Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään elinolojen parantamiseen.
– Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
– Kaikkien tuotteiden alkuperä tiedetään.
– Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä.

Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden perheviljelijät pystyvät tuottamaan laadukkaita tuotteita ja vaikuttamaan omalla työllään kokonaisten yhteisöjen hyvinvointiin. Näin Reilu kauppa vähentää köyhyyttä kaupan avulla. Kuluttajille Reilun kaupan merkki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään.

Monet merkittävät yritykset ovat ottaneet Reilun kaupan pelisäännöt omikseen. Samoin monien työpaikkojen kahviporukat. Hyvin aktiivisia asiassa ovat olleet myös seurakunnat.

Kunnat voivat saada Reilun kaupan kunta -statuksen sitoutumalla edistämään Reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Hankintalaki mahdollistaa eettisten periaatteiden käyttämisen hankintapäätösten ratkaisuissa.

Teuvan kunnassa Reilun kaupan tuotteiden käyttöön voitaisiin siirtyä vähitellen. Voisimme aloittaa jollakin keskeisellä tuotteella, vaikkapa kahvilla ja edetä asiassa saatujen kokemusten pohjalta. Alkuun päästyämme voisimme haastaa muitakin edistämään Reilua kauppaa.

Valtuusto arvioi omaa työtään

Kunnanvaltuutetut saivat keväällä kyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan valtuustokauden 2005 - 2008 työskentelyä. Vastaava kysely tehtiin myös neljä vuotta sitten, joten tuloksia on mahdollisuus vertailla. Vastausprosentti jäi tosin tällä kertaa varsin alhaiseksi, 27 valtuutetusta kyselylomakkeen palautti vain 10.

Vastaajista 60 % koki vaikutusmahdollisuutensa erittäin hyviksi tai hyviksi. Vain 10 % oli sitä mieltä, että omat ja koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat huonot. Erittäin huonoiksi vaikutusmahdollisuuksiaan ei tuntenut kukaan.

70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heillä on hyvät tai erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa valmisteltaviin asioihin. Tässä kohdin tyytyväisyys oli noussut huomattavasti, sillä edellisellä valtuustokaudella 55 % vastasi kokevansa vaikuttamisen valmisteltaviin asioihin huonoksi tai erittäin huonoksi.

Yhteistyö toimii vastaajien mielestä parhaiten johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä, kunnan johdon ja henkilöstön välillä sekä viranhaltijoiden, elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden välillä. Huonoimmin yhteistyö toimii eri poliittisten ryhmien/valtuustoryhmien välillä sekä viranhaltijoiden ja henkilöstöjärjestöjen välillä, mutta näissäkin kohdissa vastaukset ovat edelliskautta myönteisempiä.

Merkittävimpinä valtuuston työmuotoina pidettiin iltakouluja ja oman valtuustoryhmän palavereita.

Luottamushenkilöiden toimintakulttuurissa eniten parannusta nähtiin tapahtuneen tärkeisiin asioihin paneutumisessa sekä yhteisten arvojen ja pelisääntöjen noudattamisessa.

Viranhaltijavalmistelun osalta parannusta nähtiin tapahtuneen erityisesti esittelyn selkeydessä ja virheettömyydessä, taustatietojen riittävyydessä, käsittelyajan riittävyydessä sekä päätösehdotusten selkeydessä.

Vastaajien mielestä valtuusto onnistui tällä valtuustokaudella erityisesti Paras-hankkeessa, kouluverkkoratkaisussa, talouden hallinnassa sekä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tulevan valtuuston tärkeimpiä asioita ovat vastaajien mukaan kouluverkkoratkaisut sekä kuntien yhteistyö liikelaitoskuntayhtymän aloittaessa toimintansa.

Julkaisemme kyselyn koko yhteenvedon lähiaikoina kotisivuillamme.

Hallintojohtaja

Teuvan uusi hallintojohtaja on Markus Ojakoski. Mies on vuonna 1975 syntynyt filosofian maisteri. Kokemusta on kertynyt monesta tehtävästä. Hän on toiminut mm. Maaseudun sivistysliitossa tutkijana ja kulttuuriministeri Tanja Karpelan erityisavustajana. Nykyisin hän tekee töitä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä opetusministeriössä.

Maailman ympäristöpäivänä

Tänään Fennovoima Oy ilmoitti luopuvansa ydinvoimahankkeestaan naapurissamme Kristiinankaupungissa. Syyksi yhtiö ilmoitti poliittisen vastustuksen ja tekniset ongelmat. Ydinvoima on asia, josta melkein jokaisella on oma mielipide, vaikka aihe kovin tekninen ja monimutkainen onkin. Ydinvoiman vastustus ja kannatus eivät juuri puoluerajoja noudata. Niinpä moni on Fennovoiman päätöksestä ympäristön ja turvallisuuden vuoksi iloinen, kun taas moni suree seudun menettämää kasvusysäystä ja toteutumatta jääviä työpaikkoja.

Energiapolitiikka on muutoinkin ympäristökeskustelun keskiössä. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen estämiseksi moni asia tulee muuttumaan. St1 on avaamassa etanolin tuotantolaitosta Närpiössä. Tuulivoimapuistoja suunnitellaan hyvinkin monelle alueella ainakin täällä Länsi-Suomessa. Uusia rakennuksia suunnitellessa energiaratkaisut mietitään tarkkaan, ja usein päädytään esimerkiksi maalämmön hyödyntämiseen. Autoverotus suosii vähäpäästöisiä malleja. Yhdyskuntajätteen hävittämiseen rakennetaan polttolaitoksia.

Kunnilla on keskeinen vastuu ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kunta voi vaikuttaa päästöihin omilla ratkaisuillaan. Pelkästään energiatehokkuus kunnan omistamissa kiinteistöissä, ja kiinteistöjen lämmitysratkaisut ovat hyvin merkittäviä asioita. Kaavoituksella vaikutetaan toimintojen sijoittumiseen ja sitä kautta liikennemääriin. Julkisen liikenteen suosiminen siellä, missä se on mahdollista, on myös tärkeä valinta. Kunta voi myöskin monilla toimillaan tukea kuntalaisten mahdollisuuksia pienentää omia hiilidioksidipäästöjään.

Yritysasiamies

Teuvan kunnanhallitus tapasi eilen illalla Teuvan Yrittäjien hallituksen. Tilaisuudessa käytiin Suomen Yrittäjien keväällä toteuttaman Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tulokset Teuvan osalta. Kyselyssä kunkin kunnan yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäseniltä kysytään, miten he näkevät kunnan ja yrittäjien yhteistyön toimivan. Teuvan kunta menestyi kyselyssä hyvin, pistemäärämme oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi paras.

Eilen illalla keskityimme asioihin, joissa olisi eniten parantamisen varaa Teuvan kohdalla. Keskeisimmäksi kysymykseksi nousi yritysten neuvontapalvelujen turvaaminen omalla paikkakunnalla. Nykyiseen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän tarjontaan ei olla tyytyväisiä. Sovimmekin, että selvitämme kesän ja syksyn aikana yritysten tarpeita tältä osin, ja ryhdymme sen pohjalta toimenpiteisiin. Eräänä vaihtoehtona oli keskustelussa esillä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän, kunnan ja Teak Oy:n yhdessä palkkaama yritysasiamies.

Kehitettävää nähtiin myös mm. kunnan hankintaosaamisessa ja päätösten yritysvaikutusten arvioinnissa. Yrittäjien ja kunnan yhteinen elinkeinopoliittinen toimikunta jatkaa näiden asioiden seurantaa ja kehittämistä syksyllä.

Hyviä hakijoita

Hallintojohtajan hakuaika päättyi 29.5. Hakemuksia kertyi 13 kpl. Tulokseen voi olla varsin tyytyväinen. Teuvalla näyttää olevan vetovoimaa. Hakijoilla on kaikilla hyvä koulutus, ja osalla takanaan monipuolista kokemusta erilaisista työtehtävistä. Osa hakijoista on tosin juuri valmistuneita.

Hallintojohtajan viran täyttäminen tuli ajankohtaiseksi, kun kunnankamreeri siirtyi toisiin tehtäviin. Aiemmin oli jo jätetty kunnansihteerin virka täyttämättä edellisen viranhaltijan jäätyä eläkkeelle. Päätimme nyt puolestaan jättää kamreerin viran täyttämättä ja muutimme kunnansihteerin viran hallintojohtajan viraksi. Uuden viran toimenkuvaan kuuluu normaalisti kunnassa sekä kunnansihteerille että kunnankamreerille kuuluvia työtehtäviä.

Taloushallinnon tehtävät kunnassa vähenevät, kun seutupalvelukeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Se hoitaa mm. kuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan. Talouden suunnittelu- ja seurantavastuu jää kuitenkin kuntaan.

Talousasioiden lisäksi hallintojohtajan tehtäviin kuuluu mm. kunnanhallituksen asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano. Hallintojohtaja toimii käytännössä kunnanjohtajan työparina. Niinpä häntä työllistävät myös lukuisat seudulliset ja maakunnalliset yhteistyöhankkeet.

Ensi vuoden alusta kunnalla ei enää ole sosiaali- ja terveystointa, vaan tämän toimialan palvelut hoitaa liikelaitoskuntayhtymä. Vaikuttaminen uuden liikelaitoskuntayhtymän syntyyn ja toiminnan järjestämiseen ovat jatkossa hyvin pitkälle kunnanjohtajan ja hallintojohtajan työsarkaa yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.

Kunnanhallitus päätti kutsua kuusi hallintojohtajan paikkaa hakenutta ehdokasta haastatteluun. Haastattelut järjestetään perjantaina 6.6. ja maanantaina 9.6. Uuden viranhaltijan valinta on aina mielenkiintoinen ja vaikutuksiltaan merkittävä ratkaisu. Koulutuksen ja kokemuksen lisäksi valinnassa painotetaan myös henkilön persoonaa ja asennetta, soveltuvuutta juuri tähän tehtävään.

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvolain mukaan työnantajan on edistettävä tasa-arvoa työelämässä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Jos työnantaja työllistää vähintään 30 henkilöä, on työnantajan laadittava erillinen työpaikan tasa-arvosuunnitelma tai sisällytettävä työpaikan tasa-arvon edistämistoimenpiteet vuosittain laadittavaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tavoitteena ja tarkoituksena on, että naisia ja miehiä kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi työelämän kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuisivat eri ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaan.

Viime viikolla kunnanhallitus hyväksyi Teuvan kunnan tasa-arvosuunnitelman. Kunta on hyvin naisvaltainen työpaikka. Teuvan kunnan henkilökunnasta 85 % on naisia. Myös miesvaltaisia työpaikkoja kunnasta löytyy, mm. teknisestä toimesta. Suunnitelman mukaan henkilöstövalinnoissa tulee harjoittaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tarkoittaa sitä, että tasaveroisista hakijoista tulee valita miesvaltaiselle alalle nainen ja naisvaltaiselle alalle mies. Haasteita on erityisesti koulutoimessa, jossa miesopettajien osuus on viime vuosina kovasti pienentynyt. Miehenmallejakin koulussa kuitenkin kovasti tarvittaisiin.

Vaikka kunta-ala on naisvaltainen, suuri osa ylemmistä esimiehistä on miehiä. Tähänkin suunnitelma kehottaa puuttumaan, kun uusia esimies- ja päällikkövalintoja tehdään.

Samasta työstä kuuluu maksaa sama palkka. Naisvaltaiset alat ovat kuitenkin selvästi heikommin palkattuja kuin ne alat, joilla työskentelevistä enemmistö on miehiä. Vuosittain tehtävissä palkkaratkaisuissa tätä eroa kurotaan umpeen.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tulee suunnitelman mukaan panostaa entistä enemmän. Tämä on varmasti eduksi niin miehille kuin naisillekin.

Työilmapiiri on tärkeä työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen ja työn tuloksiin vaikuttava tekijä. Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun tulee puuttua välittömästi, kun sitä ilmenee. Tätä silmällä pitäen meille onkin jo aiemmin laadittu toimintaohjeet nimellä "Ollahan ihimisiksi".

Tässä muutamia poimintoja tasa-arvosuunnitelmastamme. Kunnanhallitus valitsi myös pienen työryhmän, joka seuraa ja valvoo suunnitelman toteutumista.

Elämäntavoilla on väliä

Eilen saimme olla hyvässä seutukunnallisessa koulutustilaisuudessa Orrelassa. Sairaanhoitopiirin Dehkon 2D -hanke herätteli kuntien työntekijöitä ja päättäjiä varsin mielenkiintoisilla ja rohkeilla puheenvuoroilla. Hanke keskittyy aikuisiän diabeteksen ja sen mukanaan tuomien tautien ennalta ehkäisyyn.

Diabeteksestä on tullut yksi pahimmista kansantaudeistamme. Epäterveelliset ruokailutottumukset, ylipaino ja liian vähäiseksi jäävä liikunta tekevät keskuudessamme pahaa jälkeä. Elämäntavat omaksutaan jo lapsena, ja siksi erityisesti lasten hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa.

Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asuvat Suomen ylipainoisimmat miehet ja kolmanneksi ylipainoisimmat naiset. Jo neljännes peruskoululaisista on ylipainoisia. Tyypin 2 diabetestä tai sen esiastetta sairastaa arviolta lähes joka toinen mies ja joka kolmas nainen ikäryhmässä 45 - 74 -vuotiaat. Aika hurjia lukuja väestön vanhentuessa.

Perustettavan liikelaitoskuntayhtymän tavoitteissa terveyden edistäminen on näyttävästi esillä. Sairauksien hoitamisen lisäksi tulee myös terveyttä hoitaa. Se on ensisijaisesti meistä jokaisen omalla vastuulla, mutta esimerkiksi päivähoito, koulu ja terveystoimi voivat olla ohjaamassa hyviin ja kestäviin valintoihin. Terveyden edistäminen johtaa pitkällä aikavälillä pienempiin yhteiskunnan kustannuksiin, mutta tärkeintä on elämänlaadun parantuminen.

Sairaanhoitopiiri on lähettänyt alueensa kunnille kirjeen, jossa todetaan, että Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainoa alue, jossa perusterveydenhuollossa ei ole yhtään ravitsemusterapeutin virkaa. Tällaisen henkilön tehtävänä olisi mm. terveydenhuoltohenkilöstön ja kunnan muiden toimijoiden kouluttaminen ravitsemusasioissa, lasten ja perheiden elämäntapoihin vaikuttaminen (neuvola, päivähoito, koulut, vanhempainillat), ruokapalveluiden kehittäminen suosituksia vastaavaksi, erityisruokavalioiden osaaminen sekä ryhmä- ja henkilökohtainen ravitsemusohjaus asiakkaille. Tätäkin asiaa tulee tarkoin harkita seudullista yhteistyötä nyt rakennettaessa.

Teuvan parhaat käytännöt

Teuvan kunnan lukuisissa eri työpisteissä tehdään hyvää työtä. Monet työporukat ja tiimit ovat kehittäneet omaa työtään esimerkillisellä tavalla. Arjen aherruksessa nämä hyvät asiat jäävät helposti piiloon ja palkitsematta.

Henkilöstöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että vuosittain nostettaisiin esiin oman väen kehittämiä hyviä käytäntöjä neljässä sarjassa:

- palvelujen kehittäminen
- työyhteisön, johtamisen tai toimintatapojen kehittäminen
- viestinnän tai tiedottamisen kehittäminen
- työhyvinvoinnin kehittäminen.

Parhaat palkitaan. Tarkoituksena ei ole luoda kilpailuhenkeä, vaan nostaa työpaikoilla tapahtuva laaja kehittämistyö oikeaan arvoonsa ja kaikkien tietoisuuteen. Näin voimme oppia toistemme oivalluksista.

Töyssyt

Pauli Nevala esitti jo syksyllä 2006, että ajonopeuksien alentamiseksi Porvarintielle ja Mikkiläntielle rakennettaisiin hidasteet. Tekninen toimi on yhteistyössä tiehallinnon kanssa selvitellyt erilaisia hidasteratkaisuja. Sen pohjalta kunnanhallitukselle esitetään, että kokeiluluontoisesti Porvarintielle tehtäisiin kolme loivapiirteistä hidastetta asfalttibetonista. Mikkiläntielle esitetään rakennettavaksi yksi samantyyppinen "töyssy". Suunnitelmissa on, että nämä rakenteet tehtäisiin tämän kesän aikana.

Toivottavasti näillä ratkaisuilla ajonopeuksia keskustassa saadaan pienennettyä ja liikenneturvallisuutta parannettua.

Toisen asteen koulutus

Teuvan kunnanhallitus kävi maanantaina 5.5. tutustumassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus Sedua, jolla on laajaa ammatillista koulutusta eri puolilla maakuntaa sekä ammattikorkeakoulua, jolla silläkin on toimintaa kuudella paikkakunnalla. Meitä lähimmät ammattikorkeakoulun yksiköt ovat Jurvassa ja Kauhajoella. Teuvan kunnasta tulee ensi vuoden alusta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, kun Kurikan ammattioppilaitos liittyy Seduun.

Maakunnassa ollaan vahvistamassa korkeakouluopetusta. Yliopistokeskus, jossa toimii Seinäjoella useiden yliopistojen yksiköitä, ja ammattikorkeakoulu, muodostavat jatkossa vetovoimaisen maakunnallisen koulutuskokonaisuuden. On tärkeää, että Suupohjan ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus tekevät tiivistä yhteistyötä tämän voimakkaasti kehittyvän koulutuskokonaisuuden kanssa.

Paras-hankkeen myötä valtiovalta on ohjaamassa ammatillista koulutusta isommiksi yksiköiksi. Ammattikoulua ylläpitävän kuntayhtymän toiminta-alueella pitäisi asua vähintään 50.000 asukasta. Tämö on varmaankin perusteltua, koska koulutettavat ikäluokat tulevat jatkossa pienenemään. Tässä tilanteessa Suupohja joutuu miettimään, mihin suuntaan tulevaisuuden yhteistyötään rakentaa.

Paras-hankkeen jatko

Kaikki neljä kuntaa hyväksyivät sopimukset liikelaitoksen perustamisesta vähän ennen Vappua. Tiukimmalle taisi päätöksenteko ottaa Kauhajoella ja Teuvalla.

Käytännön asioiden valmistelu jatkuu varsin Kauhajoki-vetoisena. Valmistelua varten perustettiin kolme työryhmää. Hallinto ja talous -niminen ryhmä valmistelee sopimusasioita, organisaation muodostamista, tukipalvelujen järjestämistä, hallintosääntöä ja talousarviota. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Palvelut-työryhmä perusturvajohtaja Kari Nuuttilan luotsaamana miettii uuden liikelaitoksen palvelujen järjestämistä ja toimintatapoja. Henkilöstö-työryhmä valmistelee henkilöstön siirtymistä liikelaitoksen palvelukseen ja siihen kiinteästi liittyviä asioita. Tähän ryhmään pyydetään henkilöstöjärjestöjä nimeämään edustajansa. Ryhmän puheenjohtaja on kaupunginkamreeri Markku Vanhanen.

Neuvola

Teuvan neuvola sekä päivä- ja kotihoitotoimistot sijaitsevat vanhoissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Ongelmia on jatkuvasti myös sisäilman laadussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on valmistellut ratkaisua tilapulmaan. Olemassa olevat tilat on kartoitettu, mutta selvityksen mukaan yksikään niistä ei ole sellainen, joka saataisiin peruskorjauksellakaan kohtuuhintaan muutettua soveltuvaksi pitkäaikaiseen neuvolakäyttöön. Lautakunta esittääkin uuden tilan rakentamista nykyisen neuvolan tontille. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa.

Teuvan kunta tarvitsee uuden neuvolan. Myös kotihoidon ja päivähoidon asiakaspalvelujen sijoittaminen samaan yhteyteen on perusteltua. Tila tulee alusta alkaen suunnitella lapsiperheiden asiointia ja tapaamisia palvelevaksi. Nykyisen neuvolan tontti terveyskeskusta vastapäätä on hyvä paikka.

Lautakunta esitti myös dementiakodin suunnittelemista samaan rakennukseen. Esitykseni hallitukselle on, että tässä vaiheessa dementiakodin suunnittelua ei aloiteta, koska kunta on juuri päättänyt ostaa 10 hoivapaikkaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Neuvolarakennusta suunniteltaessa tulee kuitenkin mahdollinen myöhempi lisärakentaminen ottaa huomioon.

Investointitukea myös liikennevälineiden hankintaan

Teuvan Yrittäjät on järjestönä esittänyt, että kunnan investointituen käyttömahdollisuutta laajennettaisiin siten, että tukea voisi saada myös liikennevälineiden hankintaan. Kunnan ja yrittäjien yhteinen elinkeinopoliittinen toimikunta päätyi samaan ajatukseen. Kunnanhallitus esittääkin nyt valtuustolle, että tukea myönnettäisiin myös liikennevälineisiin, mutta rajoitetusti.

Tukea ei saisi varsinaiseen auton hankintaan, vaan auton varusteluun esim. nosturilla, lavalla tai perävaunulla. Tukea myönnettäisiin vain tavaraliikenteeseen hankittuun ajoneuvoon. Tukea hakevalla yrittäjällä tulisi olla liikennelupa. Investoinnin tuettava osuus voisi olla 20.000 - 60.00o euroa. Tukea saisi vain yhteen ajoneuvoon tehtyyn hankintaan/yritys. Tuen määrä olisi 10 %.

Tälläkään ratkaisulla liikennöitsijät eivät pääse aivan samaan asemaan muiden yrittäjien kanssa. Toisaalta TE-keskus ei yleensä näihin investointeihin myönnä tukea lainkaan. Tiedossani ei myöskään ole toista kuntaa, joka avustaisi ajoneuvohankintoja.

Kunnan kannalta liikennöitsijät ovat tärkeitä yrittäjiä. He työllistävät merkittävästi teuvalaisia työntekijöitä, mutta osin hakevat toimeksiantonsa kunnan ulkopuolelta.

Mikä kiire?

Nopea aikataulu sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoskuntayhtymän valmistelussa tuntuu monia huolettavan. Tarkoitushan on perustaa yhtymä jo kesäkuun alussa. Varsinainen toiminta alkaisi vuoden 2009 alussa.

Kunta- ja palvelurakennelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Viimeistään siihen mennessä tulee lain velvoitteet täyttää. Laki edellyttää, että "Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään 20.000 asukasta."

Käytännössä valmistelu on velvoitettu aloittamaan heti. Valtioneuvosto seuraa tarkasti valmistelun etenemistä alueilla. Jo elokuussa 2007 kuntien valtuustot joutuivat vastaamaan valtioneuvoston kysymyksiin siitä, miten ja kenen kanssa näihin tavoitteisiin pyritään. Tuossa yhteydessä Suupohjan neljä kuntaa vastasivat muodostavansa yhteisen liikelaitoskuntayhtymän vuoden 2009 alusta alkaen.

Aikaa vuoden 2012 loppuun on vielä paljon, ja siinä mielessä aikalisä on teoriassa mahdollinen vaihtoehto. Se johtaisi kuitenkin moniin ongelmiin. Rannikon yhteistoiminta-alue aloittaa vuoden 2009 alussa. Karijoen yhteistyö perusterveydenhuollossa katkeaa tuolloin. Vuoden 2009 alusta Jurvan kunta liittyy Kurikan kaupunkiin. Uuden Kurikan terveyspalvelut järjestää Kurikan, Ilmajoen ja Jalasjärven yhteistoiminta-alue. Teuvan yhteistyösuhteet Jurvan suuntaan tulevat joka tapauksessa uusharkintaan. Jos Teuva yksin jättäytyisi pois Suupohjan liikelaitoskuntayhtymästä, Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki kuitenkin perustaisivat sen. Silloin Teuva ei olisi mukana valmistelemassa ja päättämässä yhteisistä asioista. Johonkin yhteistoiminta-alueeseen meidän olisi kuitenkin myöhemmin liityttävä.

Valmisteluaikataulu on haasteellisen tiukka, mutta mahdollinen toteuttaa. Jos ratkaisu siirtyy jonnekin epämääräiseen tulevaisuuteen, tietää se vain moninaisten neuvottelujen pitkittymistä. Aika joka käytetään noihin neuvotteluihin, on pois varsinaisesta toiminnan kehittämisestä.

Kysyimme kuntalaisilta

Helmikuussa lähetimme kuntalaisille kyselylomakkeen, jossa pyysimme arvioimaan palveluja ja päätöksentekoa. Parhaita arvioita saivat henkilökunnan ystävällisyys ja ammattitaito sekä palvelujen laatu. Sen sijaan palvelujen riittävyydessä ja tiedottamisessa näyttäisi olevan eniten parannettavaa.

Toimialoista sivistystoimi sai parhaat pisteet. Sitä lähelle pääsi sosiaali- ja terveystoimi. Hallinto- ja elinkeinotoimi sijoittui seuraavaksi. Heikoimman kokonaisarvosanan sai tekninen- ja ympäristötoimi.

Päätöksenteon nopeutta arvioitiin melko kriittisesti, arvosana oli tyydyttävä. Päätöksistä tiedottaminen ja päätöksenteon sujuvuus saivat pisteet, jotka ovat tyydyttävän ja hyvän välimaastossa.

Vastaajille annettiin myös avointen kysymysten muodossa mahdollisuus kertoa, mihin he ovat tyytyväisiä päätöksenteossa ja palveluissa, sekä miten he näitä asioita kehittäisivät. Näitä vastauksia läpi käymällä saamme tarkempaa tietoa kuntalaisten näkemyksistä.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Antamanne palaute tullaan käymään läpi huolellisesti.

Hyvä tulos

Viime vuoden tilinpäätös on noin miljoonan suunniteltua parempi. Ylijäämää kertyy hieman vajaat 800.000 euroa, kun alkuperäisessä budjetissa arveltiin tuloksen menevän 200.000 pakkasen puolelle. Hyvä tulos johtuu yleisestä noususuhdanteesta, joka on kasvattanut kuntien verotuloja.

Viime vuonna Teuvan kunta investoi peräti 3,2 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen hanke oli M-Partners Oy:n käyttöön rakennettu teollisuushalli. Isoista investoinneista huolimatta kunnan lainamäärä pieneni noin 200.ooo eurolla. Lainaa Teuvan kunnalla onkin vain noin 800.000. Kassavaroja vuoden päättyessä oli 3,5 miljoonaa euroa. Investoinnit ohensivat kassaa 1,1 miljoonalla eurolla.

Tilaaja ja tuottaja

Tänä iltana Teuvan kunnanvaltuusto antaa vastaukset valtioneuvostolle siitä, miten Paras-hanke tällä alueella etenee. Viime syksystä suunnitelmat ovat hieman muuttuneet. Ministeriöissä on katsottu, että liikelaitoskuntayhtymä on ihan hyvä organisaatiomuoto palvelujen tuottamiseen, mutta ei niinkään niiden järjestämiseen.

Uusittu malli lähtee siitä, että kunnilla on yhteinen yhteistoimintalautakunta. Se toimii yhden kunnan organisaatiossa, mutta kaikki neljä kuntaa saavat siihen edustajansa. Lautakunnan tehtävänä on päättää, mitä palveluita alueella tuotetaan, kuinka paljon ja minkä tasoisina. Lautakunta sitten ostaa nämä palvelut liikelaitoskuntayhtymältä.

Näin lähestytään ns. tilaaja-tuottaja -mallia. Mikä järki siinä on? Monissa kunnissa on nähty hyväksi näiden tilaaja- ja tuottaja-roolien erottaminen toisistaan. Perinteisessä kunnan palveluntuotantomallissahan hyvin pitkälle samat ihmiset päättävät, mitä palveluja tarvitaan ja miten niitä tuotetaan - he itse vastaavat niiden tuottamisesta - ja vieläpä itse seuraavat tuloksia. Siinä on silloin vähän pukki kaalimaan vartijana. Kun roolit erotetaan, tilaaja (lautakunta) keskittyy poliittiseen päätöksentekoon siitä, mitä palveluja kuntalaiset tarvitsevat ja tuottaja (liikelaitoskuntayhtymä) palvelujen mahdollisimman tehokkaaseen tuottamiseen.

SEK

Teuvan ja Jurvan kuntien välillä on paljon hyvää yhteistyötä. Jurvan liittyessä Kurikkaan monet yhteistyökuviot tulevat uudelleen mietittäviksi. Näitä ovat esimerkiksi terveystarkastus, ympäristönsuojelu ja lääkäripäivystys.

Jurva on myöskin osakkaana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä. Jos jostakin asiasta ei erikseen muuta sovita, Jurvan omistukset ja vastuut siirtyvät uudelle Kurikalla. Näin Kurikasta voisi tulla SEK:n osakas - itse asiassa sen suurin omistajakunta.

SEK on ollut merkittävä vaikuttaja Nikkarikeskuksen perustamisessa Jurvaan. Teuvan Teak ja Jurvan Nikkarikeskus sekä Jurvan oppilaitokset muodostavat kokonaisuuden, joiden menestys on kytköksissä toisiinsa. Uudella Kurikalla on vahvaa yritystoimintaa, mm. varsin merkittävää huonekaluteollisuutta. Teuvan ja koko Suupohjan etu on, että saisimme Kurikasta aktiivisen SEK:n osakkaan. Tulevissa neuvotteluissa ratkaistaan, heikkenevätkö SEK ja Suupohja Jurvan verran, vai vahvistuvatko ne Kurikan verran.

Päivähoidon paikka

Kun Suupohjan neljä kuntaa antoivat elokuussa yhteisen vastauksen valtioneuvostolle Paras-hankkeen etenemisestä, lähtökohtana oli, että ensi vuoden alusta kuntien koko sosiaali- ja terveystoimi hoidetaan seudullisesti. Päätöksen jälkeen keskustelua on syntynyt erityisesti siitä, pitäisikö ainakin esiopetuksen, mutta mahdollisesti myös päivähoidon, jäädä kuitenkin peruskuntien toiminnaksi.

Perusteltuja mielipiteitä on esitetty puoleen jos toiseenkin. Toiset ovat sitä mieltä, että neuvola on keskeisin toimija lapsiperheiden palveluissa, ja niinpä päivähoidon tulisi olla samassa organisaatiossa. Toiset taas ovat sitä mieltä, että päivähoidossa korostuu kasvatustehtävä, joka sitten jatkuu mahdollisimman saumattomasti koulussa. Osa puolestaan pitäisi esiopetuksen koulutoimessa, mutta siirtäisi päivähoidon liikelaitokselle.

Peruskuntien kannalta kyse ei ole vähäisestä asiasta. Päivähoito ja esiopetus ovat joka tapauksessa tärkeitä lapsiperheiden palveluita. Päivähoito on henkilöstömäärältään suurin liikelaitokseen siirrettäväksi aiottu palvelu.

Ainakin Teuvan ja Karijoen kunnanhallitukset ovat ottaneet kannan, jonka mukaan tätä asiaa täytyy vielä uudelleen harkita. Neljän kunnan yhteinen ratkaisu syntyy aikanaan neuvottelujen pohjalta. Ratkaisusta riippumatta palveluja tarjotaan jatkossakin hyvin samalla tavalla kuin tänäkin päivänä. Samat tutut hoitopaikat ja samat tutut henkilöt jatkavat.

Yrittäjäilta

Teuvan kunta järjestää yhteistyössä Teak Oy:n ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kanssa yrittäjäillan torstaina 7.2.2008 klo 18 Orrelassa.

Tilaisuudella on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin teemme kunniaa teuvalaiselle yrittäjyydelle ja teuvalaisille yrittäjille. Yrittäjyys on aina ollut rankka laji, jossa on joutunut laittamaan itsensä likoon sataprosenttisesti. Kilpailun kaikilla sektoreilla koventuessa ja markkinoiden laajentuessa yrittäjyys on entistä haasteellisempaa, mutta toivottavasti myös palkitsevampaa. Teuvalaisella yrittäjyydellä on kasvot. Yrityksemme ovat paikallisten perheiden ja sukujen omistamia. Useimmilla yrityksillä on paikkakunnalla jo pitkä historia. Tällaiset yritykset ovat paikkakunnan kannalta vakaampia toimijoita, kuin suuret pörssiyhtiöt, jotka siirtävät toimintaansa maasta toiseen lyhytaikaistenkin sijoituspaikkahyötyjen innoittamina.

Illan toisena tarkoituksena on tarjota vankka tietopaketti yrittäjyyden tueksi tarjolla olevista palveluista. Olemmekin saaneet mukaan tasokkaan joukon alustajia yhteistyökumppaneistamme. Puheenvuoron käyttävät Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta johtaja Raimo Harjunen, yritysosaston osastopäällikkö Antti-Jussi Oikarinen ja maaseutuosaston yritystutkija Mauri Volama. Suupohjan maaseutuohjelman yritysrahoituksesta puhuu Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Aluejohtaja Asko Saarinen kertoo Finnveran palveluista yrityksen kasvun tukena.

Alustajat jäävät viettämään iltaa kanssamme, joten yrittäjillä on hyvät mahdollisuudet kahdenkeskisiin keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa.

Jotta osaisimme varata sopivan määrän iltapalaa, pyydämme mukaan tulevia yrittäjiä ilmoittautumaan kunnan vaihteeseen (06) 2413 4000 maanantaihin 4.2. klo 10 mennessä.

Puhelias valtuusto

Teuvan kunnanvaltuuston budjettikokous oli jälleen pitkä. Keskusteluja ja äänestyksiä riitti kolmeksi ja puoleksi tunniksi. On hyvä, että valtuustossa käydään myös perusteellisia keskusteluja. Valtuusto on nimenomaan se paikka, jossa julkista poliittista keskustelua tulee ylläpitää. Erityisen tärkeää se on juuri talousarviokokouksessa, jossa suunnataan tulevaa toimintaa.

Ennakkoarviot pitivät siltä osin paikkansa, että eniten huomiota saivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Määrärahojen riittävyydestä oltiin huolissaan. Merkittävin talousarvioon kohdistuva muutos koski neuvolan, avopalvelukeskuksen ja dementiakodin suunnittelu- ja rakentamismäärärahaa. Hallituksen esityksestä poiketen se poistettiin talousarviosta, jäljelle jäi vain pieni 50.000 euron suunnittelumääräraha. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin selvitetään, mihin hintaan yksityiset palveluntuottajat ovat valmiit hoivapalveluja kunnalle tarjoamaan. Tätä koskeva tarjouspyyntömenettely on jo käynissä. Lisäksi selvitetään eri tasoisten hoivapaikkojen tarve seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Lisäpaikkoja varmasti tarvitaan. Nyt tarvitaan myös malttia siinä, että löydämme oikeat ratkaisut, joilla palvelut turvataan pitkälle tulevaisuuteen.

Kunnanvirasto on joulun välipäivät suljettuna. Keskitämme tuohon aikaan lomia, lepäämme, keräämme voimia ja palaamme palvelukseen taas heti uuden vuoden jälkeen.

Haluan toivottaa kaikille oikein rauhallista ja levollista joulua sekä kaikkea hyvää alkavalle vuodelle!

Oppia Nokiasta

Nokian jätevedenpuhdistamolla viime viikolla aiheutunut vahinko aiheutti Suomen olosuhteissa harvinaisen tapahtumien sarjan. Näyttää siltä, että moni asia meni pieleen, ja yhteisvaikutukset olivat sitten kaaosmaiset.

Kun mittava vahinko on sattunut, yleensä kaikissa vastaavissa laitoksissa tarkistetaan turvajärjestelyt ja varmistetaan, että vastaavaa ei pääse tapahtumaan. Teuvan jätevedenpuhdistamolla ei ole käytössä sellaista puhtaan ja likaisen veden yhdistävää putkea kuin Nokialla. Samanlainen onnettomuus ei siis ole meillä mahdollinen.

Nokian tapahtumista on silti mahdollisuus ottaa oppia. Tapaus osoittaa, miten haavoittuva vedenjakeluverkostomme voi olla. Niinpä Teuvallakin selvitetään uudelleen eri riskitekijät ja päivitetään valmiussuunnitelmat.

Panostusta sosiaali- ja terveystoimeen

Kunnanhallitus käsitteli eilen illalla budjettia. Aihe kirvoitti vilkkaan keskustelun ja muutamia äänestyksiä. Lopputuloksena oli, että sosiaali- ja terveystoimi sai 61.000 euroa lisärahaa, joka lautakunnan tulee käyttää palvelusetelikokeiluun, yöpartiotoimintaan ja Perälän ryhmäperhepäivähoitotoiminnan aloittamiseen. Palveluseteleillä pyritään turvaamaan vanhusten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samaa tarkoitusta palvelee myös yöpartiotoiminta. Partio kävisi yöaikaan kunnan palvelukodeissa sekä hälytyksen tullessa myöskin yksin asuvien vanhusten luona.

Hallitus halusi myös vauhdittaa neuvolan, vanhusten avopalvelukeskuksen ja dementiakodin rakentamista. Niinpä valtuustolle esitetään, että hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen varataan ensi vuodelle 500.000 euroa ja sitä seuraavalle vuodelle 2.900.000 euroa.

Sen sijaan toisen kotipalveluauton hankkimista kunnanhallitus ei pitänyt tarpeellisena. Hallitus katsoo, että kuljetuksissa on tarkoituksenmukaisempaa käyttää yksityisiä palveluja.

Hallintosääntöä käsitellessään hallitus päätti esittää, että jatkossa vesi-, viemäri- ja kaukolämpötaksoista päättäisi valtuusto. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan päätösvalta näissä asioissa on kunnanhallituksella.

Valtuusto sanoo painavan sanansa näihin asioihin tiistaina 18.12.

Jurvalaiset

Jurvan kunnanhallitus tulee Teuvan kunnanhallituksen vieraaksi maanantaina 17.12. Tapaamme Orrelassa ja keskustelemme ajankohtaisista kuntayhteistyön kuvioista. Teuvalla ja Jurvallahan on kohtuullisen paljon hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Mm. lääkäripäivystys ja yhteisiä viranhaltijoita ympäristötoimessa. Yhteisiä haasteitakin on, mm. molempien kuntien tulee lähivuosina tehdä jotakin jätevedenpuhdistamoidensa uudistamiseksi.

Kuntaliitoskeskusteluista ei ole kyse. Sen sijaan siitä varmaankin puhutaan, onko Jurva kiinnostunut tulemaan mukaan Suupohjan sosiaali- ja terveystoimen liikelaitoskuntayhtymään. Huh. Toivottavasti tälle viimeksi mainitulle joku pian keksii vähän lyhyemmän nimen ;-)

Vuoden 1917 tapahtumia

Kaivoimme arkistosta tietoja Suomen itsenäistymisen ajoilta. Löysimme silloisen kunnallislautakunnan esimiehen (vastaa nykyistä kunnanhallituksen puheenjohtajaa) Jafet Suksen omin käsin kirjoittaman vuosikertomuksen Teuvan kunnan tapahtumista vuodelta 1917. Siitä käy ilmi, että vaikka moni asia maailmassa on 90 vuodessa muuttunut, löytyy myös yhtäläisyyksiä nykypäivään. Tämän arkiston aarteen myötä haluan toivottaa kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja iloista joulun odotusta!


"Wuosikertomus Teuvan Kunnallishallinnosta W:lta 1917


Wuosi 1917 alkoi samaten kuin vuosi 1916 loppui, sodan merkeissä, joten oli tiedossa kunnalla hyvinkin raskaat menot odotettavissa, joskaan sitä ei suuri enemmistö tahtonut uskoa tulo- ja menoarviota tilivuodelle vahvistettaessa, sillä Kuntakokous ei hyväksynyt verossa kannettavaksi tarvittavia varoja, vaan suuri osa päätettiin menoista lainata, myöhemmin täytyi eri päätöksellä tehdä vielä uusia lainoja.

Pakkotyöt jatkui edelleen aina maaliskuun loppuun, joten nekin veivät kunnan varoja entisten lisäksi Smp 754:35, muihin Sotilasmajoituksiin Smp 233:75, jotka Sotilasmajoitukset sentään niinkin pieneksi jäivät johtuu onni Teuvan kunnalle siitä, että saatiin tarjotuksi Kasarmin laittaminen Perälään keväällä 1917.

Sittemmin alkoi kevätpuoleen kuten tunnettua elintarvikepula kärjistyä, jonka johdosta on kunnan täytynyt uhrata monessa eri muodossa, vähintään 7.500:- huomioon ottamatta niitä menoja, jotka välillisesti ovat johtuneet elintarvikepulasta rasittaen köyhäin kodin menoja hyvinkin tuntuvasti. Sekä ne palkan korotukset mitkä eri toimialoilla työskenteleville, kuten kunnan koulujen opettajistolle, kätilölle sekä muille virkailijoille ja toimikuntain jäsenille on ajan kalleuden tähden ollut kohtuullista myöntää.

Kunnan Yhteisen Kassakirjan mukaan on kunnalla ollut menoja tilivuonna Smp 466 771:56, joten siitä jo näkee miten suureksi kunnan hallinto on kasvanut kuin vielä ottaa huomioon sen että eri toimikunnille jotka pitävät heidän omia tilejään etenkin elintarvelautakunnan on ollut menoja joita ei esiinny kunnan kassakirjassa, joita menoeriä on osittain liikevoitto lyhentänyt.

Wuosi 1917 on edellä mainittuja menoja lukuun ottamatta ollut koettelemusten vuosi Teuvan kunnalle, sillä juuri valmistumaisillaan olevan Köyhäin kodin palo kunnalle tuotti vähintäin 100 000 Smp lisä menon ajan kalleuden tähden, kuin ottaa huomioon, että mielisairaista, mitkä on sijoitettuna ympäri Suomen eri paikoissa kalliista maksusta, olisi voitu sijoittaa omaan houruin hoitolaan, joten olisi sekin halventanut osaltaan vaivais-menoja.

Tilivuonna on kunnan kiinteä omaisuus lisääntynyt Yrjölän tilasta Koskelan numerosta hankitulla metsäpalstalla arvo noin 4000 markkaa, koska sanotusta talosta myytäissä saatiin ostohinta korkoineen ja kuluineen jääden metsäpalsta voittona kunnalle. Kunnan omistamain metsä kiinteimistöjen ja Lehtiharjun tilan arvo on Inventeerauksen mukaan otettu ainoastaan 67 000 Sm:sta, vaan tietääkseni olisi mainittujen tilain arvo ottamatta ollenkaan huomioon nykyisiä huippuhintoja vähintäin kolmin kertainen.

Inventeerauksen mukaan vaikkakaan ei ole kunnan omaisuutta kohotettu sen todelliseen arvoon on varat velkoja suuremmat Smp 322.767:75, joten taloudellista häviötä kunnan taloudessa ei ole syntynyt.

Kunnallisten toimihenkilöiden palkat yhteensä kaikkien ovat nousseet toimihenkilöiden monilukuisuuden sekä jo edellämainituista syistä monin kerroin takavuosiin nähden, ja tulevat minun ymmärtääkseni vieläkin nousemaan ainakin jossain muodossa, jollei aleta toden teolla korjaamaan kunnallisten asiain hoitoa siltä puolen mistä se korjattavissa on. Kuten jo edellä mainitsin miten laajaksi sekä monipuoliseksi on kunnan talouden hoito laajennut, on aivan itsestään selvä, että sellaisen talouden hoidossa täytyy yhden tai kahdenkin miehen työ voimat tulla täysin tarvituksi. Jos asiain annetaan edelleen olla hoidettavissa yhden henkilön huostassa, jonka täytyy nykyoloissa kuukauden palkalla hoitaa vuoden ympäriinsä kunnan asiat, tulee ne pakollisestikin sivu toimena joka ei ole eduksi kunnalle, siis ihan välttämättömänä pidän että Teuvan kunta päättää ottaa Kunnan kirjurin hoitamaan kunnallisia asioita, sillä ehdottomasti se tulee palkkansa maksamaan kunnan talouden hoidon paremmuudella, kirjurin ollessa kunnassa voisi Kunnallislautakunnan esimiehenä toimia hyvinkin moni kuntalainen pienemmästäkin maksusta vuoronsa täysin kykenevästi. Siis toivon, että kuntaan ehdottomasti saadaan kunnan kirjuri viimeistään jo ensivuoden alusta jolloin virkakauteni päättyy.

Että Kunnalliset tilit ovat näin myöhään jääneet päättämättä, on ehkä kaikille tunnettu niiden monien töiden tähden mitkä ovat olleet toimekseni kunnan puolesta pantuna viime talven ja kevään aikana, joita en enempi halua luetella.

Teuvalla heinäkuun 28. p:nä 1918

Jafet Suksi"

Koulukeskus remonttiin

Kunnanhallituksen asettama työryhmä valmistelee esitystä koulukeskuksen peruskorjauksesta. Edessä on iso investointi, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös valtion apua. Valtionosuuslistoille on oma jonotusmenettelynsä. Hanke voi valtion rahoittamana toteutua näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2012.

Aikaa siis vielä on, mutta rahahakemus pitäisi saada matkaan ripeässä aikataulussa. Niinpä asia tulee kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn jo joulukuussa.

Isoissa koulujen peruskorjaushankkeissa joudutaan miettimään, mitä kaikkia toimintoja peruskorjattaviin tiloihin sijoitetaan ikäluokkien pienentyessä. Tähän taas vaikuttaa se, millaisia ratkaisuja kouluverkon osalta tehdään.

Teuvalla kunnanvaltuusto on päättänyt, että kaikki nykyiset koulut jatkavat ainakin syksyyn 2009 asti. Jatkosta ei ole olemassa päätöstä.

Peruskorjauksen valtionosuuksien turvaamiseksi koulukeskuksen remonttia valmistellaan ns. maksimivaihtoehtona. Toisin sanoen Yhteiskoulun ja lukion tilat suunnitellaan uudelleen siten, että sinne saadaan sijoitettua mahdollisimman paljon opetusryhmiä. Kun hanke on saatu listoille, sitä on mahdollisuus jatkossa tarpeen mukaan pienentää. Toisin päin asia olisi paljon hankalampi. Pientä peruskorjaushanketta on sen jälkeen, kun se on otettu listoille, vaikea saada muutettua olennaisesti suuremmaksi. Nyt siis suunnittelussa lähdetään siitä, että kaikki Yhteiskoulun ja lukion tilat olisivat ensi vuosikymmenelläkin koulukäytössä.

Päätöksellä, jolla kunnanvaltuusto päättää hakea valtionosuutta koulukeskuksen peruskorjaukseen, ei ratkaista kouluverkon tulevaisuutta. Kouluverkosta on voimassa edellä mainittu päätös, jonka mukaan nykyiset koulut jatkavat ainakin syksyyn 2009 asti. Jos kouluverkosta on tarve jossain vaiheessa tehdä uusia päätöksiä, se vaatii aivan oman valmistelunsa.

Hoivapalveluja

Veikkaanpa, että syyskauden kuumin poliittinen keskustelu Teuvalla käydään vanhustenhuollosta. Henriikkakoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto ovat pitkään toimineet ylikuormittuneina, ja tähän tilanteeseen haetaan ratkaisuja. Sosiaali- ja terveystoimessa on valmisteltu esitys 18 - 20 -paikkaisen dementiakodin rakentamisesta. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennettavaksi avopalvelukeskus, johon sijoittuisi neuvola, kotihoito, päivähoidon toimisto sekä kokous- ja ryhmätiloja. Kunnanhallitus puolestaan on tehnyt päätöksen, jonka mukaan 10 vanhusten hoivapaikkaa tulisi kilpailuttaa yksityisten palveluntuottajien kesken.

Näyttää vahvasti siltä, että tarvitsemme uudentyyppisiä hoitopaikkoja palvelukotiemme ja Henriikkakodin väliin. Kun nykyisissä palvelukodeissa ei ole mahdollisuutta yöhoitoon, paine laitospaikoille on liian vahva.

Oma dementiakoti ja yksityisten palvelujen kilpailuttaminen eivät välttämättä ole toisiaan pois sulkevia ratkaisuja. En kuitenkaan toteuttaisi niitä samanaikaisesti. Suuri määrä uusia hoitopaikkoja yhdellä kertaa lisää kustannuksia hallitsemattomalla tavalla.

Näen, että ratkaisu on enemmän käytännöllinen kuin ideologinen. Molemmissa tapauksissa kunta on palvelujen järjestäjä ja niiden laadun valvoja. Kokonaistaloudellisuus siis ratkaiskoon.

Veroprosentit

Valtuusto vahvisti eilen illalla vuoden 2008 veroprosentit. Muutoksia tämän vuoden tasoon ei tullut. Itse asiassa Teuvan veroprosentit ovat olleet samat jo monta vuotta. Kun monet naapureistamme ovat samaan aikaan joutuneet veronkorotuksiin, Teuvan suhteellinen asema on parantunut. Seudullisesti ja maakunnallisesti Teuva ei enää olekaan erityisen tiukan verotuksen kunta.

Tuloveroprosenttimme on 19,25. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,60 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti puolestaan 0,30.

Kuntaliitoskeskusteluja

Kun viime keväänä valmisteltiin vastauksia Paras-hankkeen mukaisiin kysymyksiin valtioneuvostolle siitä, miten palveluja jatkossa yhteistyössä tuotetaan, Suupohjan kuntien yhteisissä seminaareissa käsiteltiin myös kuntaliitosvaihtoehtoa. Laadittiinpa kevyt esiselvityskin aiheesta. Tuolloin kuitenkin todettiin, että poliittista tahtoa asian eteenpäin viemiseksi ei ole. Niinpä sitten päädyttiin valmistelemaan ensin kuuden kunnan, ja sittemmin neljän kunnan, yhteistä liikelaitoskuntayhtymää sosiaali- ja terveystoimeen.

Kuluneen syksyn mittaan keskustelu kuntaliitoksen mahdollisuudesta on herännyt. Isojoen valtuusto teki päätöksen kuntaliitosselvityksen laatimisesta Kauhajoen kanssa. Teuvalla asiasta on keskusteltu epävirallisesti eri yhteyksissä. Virallinen askel otettiin maanantai-iltana, kun Teuvan kunnanhallitus oli kutsunut Kauhajoen kaupunginhallituksen keskustelemaan asiasta.

Palaverin lopputulos oli se, että tässä vaiheessa ei varsinaista kuntaliitosselvitystä ryhdytä tekemään. Liikelaitoskuntayhtymän toimintaa sen sijaan aletaan valmistella ripeään tahtiin. Tavoitteenahan on, että kuntayhtymä aloittaisi toimintansa jo vuoden 2009 alussa. Kuntajohtajat saivat hallituksiltaan lisäksi tehtäväksi laatia lyhyen selonteon kuntaliitoksen eduista ja haitoista tammikuun 2008 loppuun mennessä. Sen pohjalta ensin hallitukset ja sitten valtuustot ottavat kantaa, ryhdytäänkö liitosta tosissaan selvittämään.

Iloinen Vartti

Suomi juhlii tänä vuonna 90-vuotista itsenäisyyttään. Itsenäisyyspäivän aattona eli 5.12. klo 12 vietetään Iloista Varttia eri puolilla Suomea. Niin myös Teuvan kunnan työpaikoilla ja eri laitoksissa. Eri yksiköt voivat vapaasti järjestää omia tempauksiaan itsenäisyyden juhlistamiseksi. Tapahtuman on tarkoitus olla iloinen ja hyväntuulinen, itsenäisyyttä korostava ja arvostava.

Iloinen Vartti Itsenäiselle Suomelle -tapahtuman tavoitteena on antaa suomalaisille ja Suomen ystäville yhteinen kokemus itsenäisyydestä ja sen juhlinnasta. Valtakunnallisesti hanketta toteuttavat yhteistyössä Kuntaliitto, Opetusministeriö ja Yleisradio.

Vuoden 2008 talousarvio

Tulevan vuoden budjettia valmistellaan hyvää vauhtia. Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee budjetille asetettavia kehyksiä. Toisin sanoen sitä, paljonko tuloja arvioidaan kertyvän, ja miten paljon vastaavasti saisi olla menopuolta.

Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 0,9 milj. euroa tämänvuotisesta tasostaan. Valtionosuudet lisääntynevät (vain) 0,7 milj. euroa. Tavoitteeksi on asetettu virkamiesvalmistelussa nollatulos. Tulevan vuoden menopaineita aiheuttavat palkankorotukset, öljyn ja sähkön hinnan nousu, erikoissairaanhoidon tarpeiden lisääntyminen ja yleinen kustannustason nousu. Edellä mainitut muutokset tulopohjassa mahdollistavat reilun 7,2 %:n korotuksen menomäärärahoihin.

Osavuosikatsaus

Uudistimme tapaamme raportoida talousarvion toteutumista. Kolmannesvuosittain laadimme pumaskan siitä, miten talousarviomäärärahoja on käytetty, miten tuloja on kunnan kassaan kertynyt, ja miten toiminnallisia tavoitteita on saavutettu.

Kunnankamreeri Seppo Saarinen laati raportointipohjan, ja olen siihen varsin tyytyväinen. Tietojen keräämisessä ovat olleet mukana kaikki päävastuualueet. Jatkossa raporttia toki kehitellään, mm. lisäämme graafiikkaa keskeisten lukujen hahmottamiseksi.

Miten Teuvan kunnan taloudessa juuri nyt sitten menee? Kahdeksassa kuukaudessa on määrärahoista käytetty 65,3 %. Tällä hetkellä näyttäisi siis siltä, että budjetti olisi aika hyvin pitämässä. Aiemminhan valtuusto on myöntänyt lisärahaa henkilöstömenoihin vuodeosastolle ja Henriikkakodille osastojen suuren käyttöasteen vuoksi.

Verotuloja on kertynyt hieman odotettua paremmin. Näyttäisi siltä, että tulokohta ylittyy 0,2 - 0,3 miljoonaa euroa. Verovuoden 2006 ennakkotietojen mukaan ansiotuloista verokertymä kasvaisi Teuvalla 4,3 % (koko maassa 5,5 %). Yhteisöveron tuotossa näyttäisi olevan peräti 22,3 %:n kasvu (koko maassa 17,5 %). Hyvä, teuvalaiset yritykset!

Edellä mainitusta seuraa, että arvioimme Teuvan kunnan vuoden 2007 tilinpäätöksen kapuavan pikkuisen plussan puolelle. Aiempia ylijäämiä kunnan taseessa on 2,2 miljoonaa euroa.

Investointeihin talousarviossa oli varattu 6,0 miljoonaa euroa. Elokuun loppuun mennessä näistä rahoista oli käytetty 43 %. Pieni toteutuma johtuu mm. siitä, että emme vielä ole aloittaneet vastaanottohallin rakentamista. Uusia lainoja emme ole nostaneet, vanhoja on makseltu pois noin 150.000 euroa. Maksuvalmius on säilynyt hyvänä, vaikka kassavarat ovatkin vuoden aikana pienentyneet 0,8 miljoonaa euroa.

Närpes

Kunnanhallitus asetti eilen työryhmän, jonka tarkoituksena on miettiä Teuvan kunnan ja Närpiön kaupungin yhteistyön kehittämistä. Ryhmän tehtävänä on tehdä esityksiä yhteistyön kehittämisestä erityisesti edunvalvonnan, Närpiön suomenkielisten palvelujen, vapaa-aikatoimen ja kulttuurin aloilta. Teuva nimesi edustajikseen ryhmään Pauli Nevalan, Anne Luhtalan, Päivi Ketolan ja Mikko Koskelan sekä Annukka Käkelän. Närpiö nimeää omat edustajansa lähipäivinä.

Ajatus yhteisestä työryhmästä sai alkunsa neljän teuvalaisen ja neljän närpiöläisen valtuutetun yhteisestä tapaamisesta viime keväänä. Sen seurauksena valtuutetut Päivi Ketola, Juhani Kallio, Matti Mäntysaari ja Mikko Koskela esittivät työryhmän perustamista. Teuvan kunnanhallitus oli alkukesästä Närpiön kaupunginhallituksen vieraana. Tuolloin todettiin, että puitelain mukaisessa Paras-yhteistyössä kunnat suuntautuvat eri yhteistoiminta-alueisiin, mutta monessa pienemmässä asiassa yhteistyö kuntien kesken voisi olla luontevaa.

Teuva on jo perinteisesti tuottanut koulupalveluja Närpiön suomenkielisille. Tämän yhteistyön toivomme jatkuvan ja entisestään parantuvan. Koulut ovat tehneet yhteistyötä myös toteuttamalla puolin ja toisin oppilailleen "kielikylpyjä". Tätä toimintaa voisi saatujen kokemusten pohjalta varmaan laajentaakin.

Kunta-alalle palkkasopimus

Tämän syksyn työ- ja virkaehtosopimuskierros on kuntapuolella ollut varsin erikoinen. Poliitikkojen löyhät lupaukset ennen eduskuntavaaleja synnyttivät suuret odotukset työmarkkinajärjestöissä. Lisää liksaa oltiin valmiit antamaan erityisesti hoitoalalla toimiville.

Viime viikolla päättyneissä neuvotteluissa työnantajia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos hyväksyi ratkaisun, joka nostaa 31.1.2010 mennessä palkkoja yhteensä noin 11 %. Työnantajan käsityksen mukaan hoitoalalle tämä merkitsee 284 - 439 euron korotusta kuukausipalkkaan.

Kunta-alan työvoimakustannukset ovat yhteensä noin 17 mrd euroa. Uudet sopimukset kasvattavat kuntien ja kuntayhtymien menoja lähes 2 mrd eurolla. Valtion panostus asiaan valtionosuuksina on lopulta vain 0,15 mrd euroa.

Kuntapuolella on kiistatta palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Suuret kertakorotukset horjuttavat kuitenkin kuntataloutta. Varsinkin, jos kansantalouden kasvu samaan aikaan taittuu. Ratkaisu saattaakin merkittävästi edistää kuntaliitoksia.

Hoitoalan järjestöt ovat kuitenkin ratkaisuun enempi tai vähempi tyytymättömiä. Tyytymättömyys on sitä vasten ymmärrettävää, että saadut korotukset koskevat koko lailla kaikkia palkansaajia kuntasektorilla. Samapalkkaisuuserä, jolla piti epäoikeudenmukaiseksi koettuja palkkakuoppia tasata, jäi lopulta kovin pieneksi.

Harvinaiset harjakaiset

Tänään Teuvan kunnassa vietetään harvinaista työn juhlaa. Horontien varteen rakennettava M-Partnersin halli on noussut kesän aikana rivakasti. Tämä rakennusalaltaan 2.312 neliömetrin teollisuushalli on ensimmäinen Teuvan kunnan rakennuttama uudisrakennus moneen vuoteen.

Tuotantotilaa halliin tulee 1.800 neliömetriä, toimistotilaa 257 neliömetriä ja varastotilaa 255 neliömetriä. Tuotantotilan sisäkorkeus on 7,10 metriä. Hallin kustannusarvio on 1.600.000 euroa. Pääurakoitsija on Oy Konte Ab Kauhajoen aluetoimisto.

Tuhannen riemua

Onnea Lauri, Johanna, Simo, Antero, Lenni ja taustajoukot! Melkoinen saavutus - yhdessä päivässä lähes platinamyynti uudelle Tuhannen riemua -levylle! Kiitos ja hatunnosto siitä, että kotiseutu oli uuden levyn julkistuksessa näyttävästi mukana fanitapaamisineen. Toivottelen Elonkerjuun alkavalle kiertueelle parasta menestystä!

Valmiussuunnittelua

Kunnanhallituksen esityslistoja seuraava on kuluvan syksyn aikana voinut panna merkille, että käsittelyssä on ollut eri hallinnonalojen valmiussuunnitelmia. Laki velvoittaa kuntaa suunnittelemaan toimintansa siten, että kuntalaisten peruspalveluista voidaan huolehtia myös poikkeusoloissa.

Poikkeusoloja voi olla monenlaisia. Tilanne jossa yhteiskunnan rakenteet ja palvelut eivät toimi suunnitellulla tavalla voi olla vaikkapa rajun syysmyrskyn aiheuttama tulva ja pitkät sähkönjakelun katkokset. Pitempiaikaisia poikkeuksellisia tilanteita voivat aiheuttaa vaikkapa vakava taloudellinen kriisi, hallitsematon maahanmuutto, sodanuhka ja äärimmäisenä vaihtoehtona sotatila. Kaikissa näissä tilanteissa täytyy kunnan pystyä toimimaan kuntalaistensa parhaaksi yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Suunnitelmia on uusittu juuri tänä syksynä kahdesta syystä. Ensinnäkin suunnitelmat ovat jo sen verran vanhoja, että niiden päivittäminen on tarpeen. Toinen syy on se, että 7. - 8.11.2007 järjestetään kolme Pohjanmaan maakuntaa kattava valmiusharjoitus, jossa viranomaisten valmiuksia ja yhteistoimintaa testataan. Tässä harjoituksessa Teuvan kuntakin on mukana. Harjoitus ei tule juuri näkymään katukuvassa, sillä harjoitus keskittyy suunnitelmien toimivuuteen, johtamiseen ja viestiyhteyksiin.

Muutoksen markkinat

Vuotuiset Kuntamarkkinat Helsingissä Kuntatalolla keskittyivät tänä vuonna paljolti Paras-hankkeen kautta toteutettavaan muutokseen kuntien toiminnassa. Yleisellä tasolla kuntien valtioneuvostolle elokuussa antamia vastauksia luonnehdittiin myönteisesti. Kuntaliitoksia on vireillä ennätysmäärä, ja monenlaista yhteistyötä on eri puolilla Suomea kuntien kesken suunnitteilla.

Elokuun loppu ei ollut Paras-hankkeen päätepiste vaan enemmänkin väliraportoinnin aika. Työ kunnissa jatkuu, ja tätä työtä tullaan seuraamaan ja arvioimaan hyvin monipuolisesti. Varsinaisen arviointitutkimuksen hankkeen etenemisestä ja vaikutuksista tekee Lapin yliopisto. Eri ministeriöt yhteistyössä Kuntaliiton kanssa seuraavat myöskin koko ajan, miten hankkeen tavoitteet toteutuvat.

Tähän mennessä hankkeessa on eniten ollut esillä se, mitkä kunnat yhtyvät tai tekevät yhteistyötä. Jatkossa korostuu se, miten palvelurakenteita muutetaan, mitä tehdään jatkossa toisin, miten palvelutarpeisiin vastataan.

Äystölle tontteja

Kunnanhallitus käsitteli eilen Äystön asuntoalueen osayleiskaavan tarkistusta ja laajennusta. Kuntahan taannoin hankki Piikkiläntien länsipuolelta noin viiden hehtaarin maa-alueen omistukseensa. Nyt tekeillä olevalla kaavamuutoksella Äystön kylään tulee lisää yhteensä 12 tonttia. Näistä kymmenen on tuolla kunnan ostamalla maa-alueella ja kaksi yksityisellä maalla. Tonteilla tuntuu olevan kysyntää. Vaikka kaavan teko on vielä kesken, on jo kolme tonttia myyty ja lisäksi kahteen tonttiin tehty varaus!

Hallitus teki kaavaehdotukseen Äystön kyläyhdistyksen esittämät muutokset. Tarkennettu kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 20.9. - 19.10.2007.

Yritysvaikutusten arviointi

Teuvan kunnan elinkeinopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kunnan toimielinten päätöksissä otetaan huomioon yritysvaikutukset mahdollisimman laajasti, ja päätöksenteossa vaikutukset paikalliseen yrittäjyyteen myös aina arvioidaan.

Systemaattinen yritysvaikutusten arviointi kunnissa on erittäin harvinaista. Valmiita malleja siihen ei ole olemassa. Mallia yritysvaikutusten arvioimiseksi Teuvan kunnassa on kehitelty johtavien viranhaltijoiden kahdessa työpajamuotoisessa seminaarissa touko-kesäkuulla. Asiantuntija-apua mallin valmisteluun on saatu Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yrittäjyysohjelman projektitutkija Anmari Viljamaalta.

Yritysvaikutusten arvioinnille kunnassa voidaan asettaa seuraavanlaisia tavoitteita:

Minimoidaan kielteisiä yritysvaikutuksia.
Maksimoidaan myönteisten vaikutusten hyödyt.
Syntyy myös yritysten kannalta johdonmukaista, pitkäjänteistä, läpinäkyvää päätöksentekoa.

Toteutetuissa työpajoissa lähdettiin liikkeelle yritysvaikutusten tunnistamisesta. Todettiin, että yritysvaikutusten olemassaolo tulee kunnan organisaatiossa tunnistaa läpäisyperiaatteella. Keskeisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulisi tunnistaa mahdolliset yritysvaikutukset sekä hahmottaa, onko mahdollinen yritysvaikutus merkittävä vai vähäinen, kenen siitä tulisi tietää, ja miten vaikutus huomioidaan päätöksenteossa. Sisäisen tiedonkulun saumattomuus on tässä tärkeää. Elinkeinotoimi on asiantuntijaroolissa yritysvaikutuksia arvioitaessa.

Lopputuloksena saatiin aikaiseksi yksinkertainen malli, jolla ainakin tärkeimmät yritysvaikutukset pystyttäisiin tunnistamaan. Kun asiasta keskusteltiin yrittäjien kanssa elinkeinopoliittisessa toimikunnassa, todettiin että tärkeintä ei ole mallin hienous, vaan se että yritysvaikutuksiin suhtaudutaan vakavasti, ja opetellaan niitä tunnistamaan ja ottamaan huomioon.

Kunnanhallitus käsittelee asiaa tämäniltaisessa kokouksessaan. Jos malli hyväksytään, alamme sitä soveltaa kaikessa päätöksenteossa. Se tulee kuitenkin olemaan vaiheittaista oppimista, jossa kokemusten ja erehdysten kautta systeemiä kehitellään.

Maahanmuuttostrategia

Suupohjan kunnanjohtajat ovat yhdessä esittäneet, että seutukuntaan laadittaisiin yhtenäinen maahanmuuttostrategia. Etelä-Pohjanmaalla asuu ulkomaalaisia suhteellisesti muita maakuntia vähemmän. Tällä hetkellä monien yritysten kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Tässä tilanteessa yritykset ovatkin lähteneet hakemaan työvoimaa ulkomailta. Suupohjan työllisyysstrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä seudulla työskentelisi 250 ulkomaalaistaustaista osaajaa ensisijaisesti maataloudessa, huonekaluteollisuudessa, metalliteollisuudessa ja rakennusalalla.

Maahanmuuton vaikutuksia kuntiin on syytä tarkastella monesta näkökulmasta. Kaikkien maahanmuuttajien vastaanotto edellyttää kuntien järjestämiä palveluita. Kotoutumisessa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota vastuun jakoon valtion, kuntien, yksityisen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kesken.

Maahanmuuttostrategiatyölle on asetettu seuraavanlaisia tavoitteita:

- Suupohjasta muodostuu monikulttuurinen yhteisö
- maahanmuuttaja integroituu paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti
- Suupohjaan tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleiksi
- suupohjalaiset eivät koe uhkaavaksi maahanmuuttajien läsnäoloa
- maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut
- Suupohjan yksityiset ja julkiset organisaatiot/palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu
- suupohjalaisilla yrityksillä on käytössään osaavaa työvoimaa
- paikallisyhteisö voi oppia jotain maahanmuuttajilta
- maahanmuuttajien kautta suupohjalaisille yrityksille avautuu uusia markkinoita maailmalle.

Teuvan kunnanhallitus on valinnut edustajakseen maahanmuuttostrategiaa laativaan koordinointiryhmään valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotion. Sen alaisuudessa toimiviin teemaryhmiin puolestaan tulivat valituiksi: tiedottamisen teemaryhmään toimistosihteeri Marjo Nevala, koulutus- ja kulttuuriteemaryhmään sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä, sosiaali- ja terveysteemaryhmään sosiaalityöntekijä Tarja Seppälä ja asumisen teemaryhmään rakennustarkastaja Erkki Rantakoski.

Elinkeinopoliittinen toimikunta

Elinkeinopoliittinen toimikunta aloitti eilen illalla työnsä. Kyseessä on kunnan ja yrittäjien yhteistyötä kehittävä ryhmä. Puheenjohtajana toimii yrittäjäjärjestön varapuheenjohtaja Juha Tammisto. Toisena edustajana yrittäjäjärjestöstä on sen puheenjohtaja Arto Heinola. Maataloustuottajia edustaa Antti Kentta. Kunnan edustajat ovat Esko Lehtimäki, Ari Ollikkala, Tuula Salo, Ulla Jaronen ja minä. Elinkeinoasiamies Johanna Peltoniemi toimii porukan sihteerinä.

Toimikunnan tärkeimmät tehtävät ovat:

- elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta
- aloitteiden tekeminen elinkeinoelämän kehittämiseksi
- yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen
- aktiivinen keskustelu elinkeinopolitiikasta yleisellä tasolla

Eilen käsiteltiin mm. yrittäjien aloitetta kiertoliittymän rakentamiseksi kantatien 67 ja Mikkiläntien risteykseen, investointitukiehtojen tarkistamista, kunnan ja yrittäjien yhteistyön kehittämistä sekä yritysvaikutusten arviointia kunnan päätöksenteossa.

Johtoryhmä

Valmistaudun tässä huomiseen johtoryhmän kokoukseen. Kotoisasti siitä kunnantalolla käytetään lyhennettä jory. Mutta minkälainen herrakerho oikeastaan on kyseessä?

Ihan käytännön arkisia asioita siellä viikoittain työstetään. Kokoonnumme kunnantalon yläkerrassa joka keskiviikko klo 9.15, jollei ihan jotain erityisen tärkeää muuta menoa ole. Paikalla on minun lisäkseni kunkin päävastuualueemme vetäjä: Salomäen Markku sosiaali- ja terveyspuolelta, Nevanperän Erkki sivistystoimesta, Salosen Markku tekniseltä puolelta ja Saarisen Seppo tästä hallintotoimesta.

Huomisella työlistalla on mm. tällaisia valmistelussa olevia asioita: Erkki Nevanperä kertoo meille koulukeskuksen perusparannushankkeen suunnittelun etenemisestä. Siellähän odottaa miljoonaremontti tekijäänsä. Valtionosuuslistalle sitä yritetään saada jonnekin vuoden 2012 tienoille. Kamreeri tuo tuoreet kuulumiset kuntien taloustilanteen kehittymisestä. Niiden pohjalle alamme rakentaa ensi vuoden budjettia. Henkilöstösihteeri kertoo meille esityksensä siitä, miten virkaehtosopimuksessa määritetyt harkinnanvaraiset palkankorotukset tänä syksynä toteutetaan. Näiden lisäksi pohdimme vähän kuntamarkkinointiasioita ja osastojen välistä henkilöstön käyttöä. Lyhyesti siinä myös todetaan, mitä erityistä kunnassa viikon aikana tapahtuu.

Tämä viikoittain kokoontuva joukko on minulle tärkeä. Sen kautta hoituu keskeisimpien asioiden valmistelu päätöksentekoon. Sen avulla yhdenmukaistamme toimintatapoja ja varmistamme, että toimimme samojen päämäärien hyväksi. Kunnassa on melkoinen etu siitä, että johtoryhmässä on erilaisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavia ihmisiä: lääkäri, insinööri, opettaja, kamreeri.

Liikelaitos muotoutuu

Kuntien tuli antaa Paras-hankkeen mukaiset vastauksensa valtioneuvostolle viime kuun loppuun mennessä. Päätöksiä tehtiin aivan viimeisinä päivinä ja paikoin täpärin äänestystuloksin. Oman alueemme kannalta oli merkittävää, että Kristiinankaupunki ja Kaskinen päättivät lähteä yhteistyöhön Närpiön, Korsnäsin ja Maalahden kanssa.

Suupohjaan perustettavan liikelaitoskuntayhtymän osalta tämä merkitsee sitä, että väestöpohja jää reilut 9.000 asukasta suunniteltua pienemmäksi. Mahdollisuudet erikoistumiseen ja erikoislääkäripohjaisiin palveluihin tältä osin jonkin verran heikentyvät. Toisaalta nyt muodostettava neljän kunnan liikelaitos voi toimia käytännössä täysin yksikielisellä alueella.

Liikelaitoksella tavoitellaan epäbyrokraattista, joustavaa, taloudellisesti tehokasta, yritysmäistä toimintaa. Palvelut tuotteistetaan, kunnat määrittävät itse palvelutasonsa ja maksavat tilauksensa mukaisesti. Toiminnassa panostetaan terveyden edistämiseen, avopalveluihin ja oikeaan hoidon porrastukseen.

Tavoitteet liikelaitokselle ovat hyvät. Mukana olevat kunnat ovat tehneet yhteistyötä pitkään, joten mukana olevat toimijat tuntevat toisensa hyvin. Käytännön toiminnan suunnittelu on vasta edessä, mutta valtuustojen tekemät päätökset antavat vankan pohjan yhteistyön rakentamiselle.

Risteykset

Kantien risteysten turvallisuus keskusteluttaa Teuvalla. Vaarallisiksi koetaan sekä ns. ABC:n risteys että Jurvantien risteys. Tapahtuneet onnettomuudet vahvistavat, että huoleen on aihetta.

Tie on valtion. Mutta kuntakin voi asialle jotain tehdä. Kuluneen syksyn aikana selvitetään yhdessä tiehallinnon kanssa, mitä liikenneturvallisuutta lisääviä toimia voitaisiin alueelle saadun 60 km:n nopeusrajoituksen lisäksi toteuttaa. Asiaa kunnan puolesta hoitaa kunnaninsinööri Markku Salonen.

Muutokset liittymäjärjestelyissä ovat yleensä isoja investointeja. Kiertoliittymät, alikulkutunnelit ja liityntäkaistat sekä risteysten porrastaminen maksavat niin paljon, että niiden nopea toteuttaminen nykyisellä tierahoituksen tasolla on hyvin vaikeaa, mutta teemme parhaamme asian eteenpäin ajamiseksi.

Parahanlaasta poveria

Tänä vuonna Elolystien yhteydessä järjestetään seminaari, jonka nimenä on "Parahanlaasta poveria Teuvalla". Tilaisuus on lukion auditoriossa lauantaina 11.8.2007 klo 13. Peab Seiconin toimitusjohtaja Antti Peltoniemi luo katsauksen Teuvan tulevaisuuden mahdollisuuksiin yritystoiminnan kannalta. Rahoituksen näkökulmasta asiaa tarkastelee Nordic Venture Partnersin osakas Pekka Rauhala. Kommenttipuheenvuoron käyttää yrittäjä Tapani Koski. Alustusten pohjalta käydään keskustelua, jota johtaa valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio.

Tarkoituksena on saada ulkopuolista asiantuntijanäkökulmaa Teuvan elinkeinoelämään ja sen mahdollisuuksiin. Hyödynnämme tässä Teuvalta lähtöisin olevia osaajia. Keskitymme vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mietimme, miten itse voimme olla rakentamassa parempaa tulevaisuutta.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, joita aihe kiinnostaa. Olisi upeaa, jos tämä korkeatasoinen seminaari vetäisi lukion salin täyteen Teuvan elinkeinoelämän kehittämisestä innostuneita.

Tilaisuuden jälkeen on tarkoitus perustaa "Teuvan tulevaisuuden sparraajat". Kyseessä olisi ryhmä entisiä teuvalaisia, jotka kokoontuisivat vuosittain eri teemojen merkeissä miettimään Teuvan kehittämistä. Olennaista on, että osallistuminen ryhmän toimintaan voisi aina tapahtua oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen mukaan. Sparraajille ei siis oltaisi asettamassa mitään raskaita velvoitteita. Maailmalla menestyneiltä sparrajiltamme voisimme kuitenkin saada usein hyviä vinkkejä ja ideoita.

Työllisyys paranee

Toukokuun lopussa teuvalaisia oli työttömänä 4,2 % työvoimasta. Se tarkoittaa sitä, että kaikkiaan 111 teuvalaista oli vailla työtä. Tässä on vähennystä vuoden takaisesta 54 henkilöä. Huhtikuusta vähennystä oli 35 henkilöä.

Mielestäni yksikin työtön on liikaa. Täystyöllisyyteen on teuvallakin vielä matkaa. Siihen kuitenkaan koskaan tuskin päästään. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät koskaan voi täysin vastata toisiaan. Teuvallakin on tällä hetkellä noista yli sadasta työttömästä huolimatta kova pula monen alan osaajista.

Teuvan työllisyyskehitys on kuitenkin kaiken kaikkiaan ollut myönteinen. Keskimääräinen työttömyys Etelä-Pohjanmaalla on 5,7 %. Kahdeksassa kunnassa työttömyys oli alle 5 %. Nämä kunnat olivat Ylihärmä 3,4 %, Alahärmä 3,8 %, Teuva 4,2 %, Kuortane 4,2 %, Lapua 4,3 %, Kauhava 4,7 %, Nurmo 4,8 % ja Evijärvi 4,9 %. Seinäjoen työttömyysaste oli 7,6 % ja Kauhajoen 8,2 %.

Ilon aihe

Teuvan väkiluku on alkuvuonna ollut lievässä nousussa. Kuukausittain tulevat tilastot ovat aina kertoneet pientä, muutaman asukkaan lisäystä. Se on ilon aihe, sillä aiempina vuosina väkilukumme on ollut aika selvässä alamäessä.

Seinäjoen maistraatin tuorein tilasto kertoo toukokuun lopun tilanteen. Teuvan asukasluku on 6.175. Siinä on lisäystä vuoden vaihteesta 17 henkilöä. Teuvaa enemmän maakunnassa väkilukuaan kasvattivat vain Seinäjoki (+ 194), Nurmo (+ 129), Ilmajoki (+ 52) ja Lapua (+ 44).

Loppuvuoden kehitystä on vaikea ennakoida. Se voi hyvinkin olla toisen suuntainen. Silti alkuvuosi antaa aihetta iloon. Se antaa viitteen siitä, että uusien asukkaiden hankkimiseksi kunnan kannattaa panostaa.

Laaja vai suppea malli?

Puitelain mukaista kuntien yhteistyötä pohdittiin taas toukokuun 11. päivä Orrelassa. Lähinnä esillä olivat yhteistyölle asetettavat tavoitteet ja reunaehdot, mutta luonnollisesti ajatukset askartelevat kovasti jo lopputuloksessa: kuntaliitos, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Pelkkä terveystoimi yhteistoimintana, vai liitetäänkö siihen vanhustenhuolto, vaiko koko sosiaali- ja terveystoimi?

Kuntaliitos ei näytä todennäköiseltä. Siispä, mikä yhteistyön muoto? Luottamuksesta tuntuu naapureiden kesken olevan pulaa. Monet haluaisivat lähteä liikkeelle varovaisesti, minimimallin mukaan. Täytetään vain puitelain vaatimukset, yhdistetään lähinnä tärkeimmät terveydenhuollon palvelut. Kun kokemuksia karttuu, yhteistyötä voi laajentaa.

Toisaalta kunnissa on tehty paljon työtä sen eteen, että terveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostaisivat yhden saumattoman palvelukokonaisuuden. Suppean yhteistyön mallissa, sosiaalitoimi jäisi peruskuntaan, ja terveyspalvelut tuotettaisiin yhdessä. Tällainen rajapinta voi tulla käytännössä kalliiksikin. Tällaisten mallien haitoista on mm. tuore peruspalveluministeri varoitellut.

Entäs se järjestämismuoto, kuntayhtymä vai isäntäkuntamalli? Kuntayhtymä on oma juridinen oikeushenkilönsä, sillä on oma hallitus, ja sen valtuustoon jäsenet valitsevat jäsenkunnat. Isäntäkuntamalli taas tarkoittaa sitä, että yleensä alueen keskuskunta tuottaa tarvittavat palvelut, henkilöstö siirtyy tämän kunnan palvelukseen, ja toimintaa ohjaa lautakunta, johon yhteistyökunnat valitsevat edustajansa. Monista kuntayhtymistä, erityisesti niiden talouden ohjaamisesta, peruskunnilla on huonoja kokemuksia. Hyvällä perussopimuksella näitä karikoita voidaan välttää. Isäntäkuntamalli puolestaan ei ole kovin demokraattinen. Ainoa vaikutuskanava kuntalaisille ovat ne pari lautakunnan jäsentä, jotka kuntaa isäntäkunnan lautakunnassa edustavat.

Näitä asioita pohditaan ja punnitaan vielä tulevissa kokoontumisissa, joista seuraava on 30.5. jälleen Orrelassa. Lopputulos on varmasti kompromissi, joka ottaa huomioon neljän eri kunnan tavoitteita ja yhteistyön reunaehtoja. Tärkeää olisi kuitenkin, että meillä olisi rohkeutta katsoa päivänpolttavien kysymysten yli vähän kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteena tulee olla ratkaisu, jolla saamme turvattua hyvät palvelut kuntalaisille myöskin ensi vuosikymmenellä.

Harmin paikka!

Kuten lehdistä olemme saaneet lukea, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteisen matkailun myynti- ja markkinointiyhtiön perustaminen lykkääntyy. Nykyisinhän aluetta markkinoi sekä Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy että Vaasassa toimiva Pohjanmaan Matkailu ry. Tarkoitus oli yhdistää voimat matkailijavirtojen ohjaamiseksi Pohjanmaalle.

Matkailijat eivät oikein näitä meidän maakuntarajoja hahmota. Toisaalta näiden matkailun toimijoiden omatkaan rajat eivät noudata maakuntarajoja. Esim. sellaiset kunnat kuin Teuva, Alähärmä ja Ähtäri ovat Pohjanmaan matkailun jäseniä, ja niiden matkailutuotteet siis pitäisi osata etsiä Pohjanmaan matkailun esitteistä ja nettisivuilta. Onkin ymmärrettävää, että selkeyttä sekavaan tilanteeseen olivat toivoneet erityisesti matkailuyrittäjät, jotka olisivat olleet valmiit osallistumaan yhdessä kuntien kanssa uuden yhteisen yhtiön rahoitukseen.

Yhteisen yhtiön muodostamista on vaikeuttanut se, että panostus matkailun markkinointiin (€/asukas) on Etelä-Pohjanmaan puolella ollut huomattavasti suurempaa kuin Pohjanmaalla. Vastaavasti tällä panostuksella on kunta saanut laajemman palvelupaketin. Pohjanmaan Matkailun jäsenkunnat ovat sitten panostaneet itse harkintansa mukaan omaan matkailumarkkinointiinsa. Uudessa yhtiössä tulisi päästä yhteiseen toimintamalliin, mutta kustannukset eivät saisi kuitenkaan kellään merkittävästi nousta.

Rahastakin voi olla pulaa, mutta vielä suurempi puute maakuntien yhteistyössä on hyvästä tahdosta. Pohjanmaan maakunnat mieluummin kilpailevat keskenään kuin liittoutuvat ja tekevät rakentavaa yhteistyötä.

Poimintoja henkilöstöraportista

Henkilöstöraportti vuodelta 2006 on valmistunut. Raportin avulla seurataan sitä, miten henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen kehittyvät. Sillä seurataan myös, miten henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toteutuvat.

Tässä pari poimintaa viime vuodelta. Kokonaistyöpanos oli 361 henkilötyövuotta (vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset; kaikki yhteensä). Vakinaisen henkilökunnan määrä oli 341. Henkilökunnasta vain 15 % oli miehiä. Peräti 60 % vakinaisesta henkilökunnasta teki töitä sosiaali- ja terveystoimessa. Vakinaisesta henkilökunnasta 45 - 59 -vuotiaita oli 63,6 %. Alle 35-vuotiaita oli vain 7 % ja yli 50-vuotiaita 50 %. Keski-ikä oli 50 vuotta. Viime vuonna eläkeiän saavutti 8 henkilöä. Vuodesta 2009 alkaen eläkkeelle jäävien määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi.

Vuoden 2006 aikana solmittiin yli 1200 palvelussuhdetta. Tämä siis pitää sisällään määräaikaisia ja ennen kaikkea sijaisia. On siinä jouduttu monta paperia täyttämään!

Lisä- ja ylitöitä viime vuonna tehtiin viiden henkilötyövuoden verran. Sairauslomien määrä kasvoi vuodessa 10 %. Sairauslomapäiviä kertyi yhteensä noin 19 henkilötyövuoden verran. Melkoinen määrä siis.

Koulutuksessa oltiin yhteensä reilut 1.000 päivää (keskimäärin 3 päivää/vakituinen työntekijä). Koulutukseen käytettiin vain 0,6 % palkkasummasta. Tämä selittyy sillä, että suuri osa koulutuksesta järjestettiin paikallisena tai seudullisena.

Henkilöstöstrategian mukaisista tavoitteista sisäistä tiedottamista parannettiin, kehityskeskusteluja vakiinnutettiin, esimiesvalmennusta järjestettiin ja tasapuolisen palkitsemisen sääntöjä valmisteltiin.

Äystön Kyläyhdistys aloittaa mielenkiintoisen hankkeen

Äystön Kyläyhdistys Ry on saanut Leader+ -rahoitusta hyvinkin hyödylliseen ja tarpeelliseen esiselvitykseen. Hanke toteutetaan koko kunnan alueella. Sen lähtökohtana on se, että kyläyhteisöissä perheet ja nopeasti kasvava vanhusten joukko tarvitsevat lisää palveluja. Hankkeella herätellään henkiin vanhaa kylissä vallinnutta naapuriavun perinnettä.

Käytännössä kartoitetaan palvelutarpeet niin perheiden kuin vanhustenkin osalta (kotipalvelu, talonmiespalvelut, lastenhoito, kotona asumista helpottavat turvapalvelut jne.). Selvitetään, onko kyläyhteisössä valmiuksia naapuriapuun tai toimimiseen työntekijöinä näitä palveluja antavassa yrityksessä. Selvitetään lainsäädännön asettamat rajat toiminnalle. Mietitään, millä yritysmuodolla palveluja voitaisiin järjestää, mistä yritys voisi saada tukea, millaisia kumppaneita se voisi löytää, voisivatko palvelusetelit edistää palvelujen tuottamista.

Aihe on tärkeä. Uusia toimintatapoja palvelujen tuottamiseen tarvitaan. Ei niin, että kunta vetäytyisi palvelujen tuottamisvelvoitteistaan. Nämä uudet palvelut voisivat täydentää olennaisella tavalla kunnan palvelutarjontaa.

Suomessa on monin paikoin perustettu työosuuskuntia. Työpalveluja tarjoavat henkilöt ovat perustaneet pienin panoksin oman yrityksen. Osuuskunta markkinoi palveluja, laskuttaa asiakkailta palvelumaksut ja maksaa työn tekijöille palkan. Hoitaa siis koko talousbyrokratian. Se madaltaa huomattavasti yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Mukana voi olla vaikkapa osa-aikaisena työntekijänä tai kausiluonteisesti. Näillä järjestelyillä työtön voi saada työtä ja palvelua tarvitseva löytää oikean palveluntuottajan.

Tulevaa yhteistyötä suunnitellaan

Paras-hanke käynnistyi toden teolla Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kuntien yhteisellä seminaarilla 20.4. Asiassa edetään asianomaisten kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten tekemien päätösten mukaisesti. Huhtikuisessa seminaarissa olivat mukana kunnanhallitusten jäsenet, valtuustojen puheenjohtajat, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtavat virkamiehet ja henkilöstön edustajat.

Seminaarissa mietittiin yhteistyön lähtökohtia. Sellaisia asioita kuin, mitkä seikat näitä Suupohjan kuntia yhdistävät, millaisia tavoitteita yhteistyölle tulisi asettaa sekä millaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia yhteistyöhön voisi liittyä.

Sittemmin näitä asioita ovat miettineet kussakin neljässä kunnassa valtuustoryhmät. Näin sanansa ovat päässeet sanomaan käytännössä kaikki valtuutetut. Perjantaina 11.5. järjestetään Orrelassa seminaari, jossa valtuustoryhmien kannanottojen pohjalta asetetaan yhteistyölle reunaehtoja ja tavoitteita.

Tässä prosessissa on pyritty siihen, ettei heti ensimmäiseksi ruveta piirtelemään organisaatiokaavioita ja jakamaan vakansseja, vaan lähdetään liikkeelle siitä, mitä asioita yhteistyöllä tulee tavoitella. Kun näistä asioista on päästy yksimielisyyteen, on sitten aika miettiä, millaisin yhteistyön muodoin niitä voitaisiin toteuttaa.

Teuvalaiset ovat keskusteluissa korostaneet mm. lähipalvelujen säilyttämisen tärkeyttä. Samoin tärkeänä nähdään päätösvallan säilyttäminen omissa asioissa. Yhteistyö ei saa lisätä kustannuksia, vaan yhdessä tulee löytää taloudellisia toimintatapoja. Hallinnosta tulee voida purkaa päällekkäisyyksiä. Teuvan vahvuuksia tulee voida yhteistyössä hyödyntää. Näitä ovat ainakin hyvin toimiva terveyskeskus, hyvän toimintamallin kehittänyt Lehtiharjun sairaala, tasokas koululaitoksemme perusopetuksesta lukioon ja aikuiskoulutuksen osaaja Teak. Muitakaan toki unohtamatta.

Kohtuullisen hyvä tilinpäätös

Vuoden 2006 talousarvio jouduttiin alun perin laatimaan 0,4 milj. euroa alijäämäiseksi. 5.6.2006 valtuusto kuitenkin leikkasi jo myönnettyjä määrärahoja siten, että alijäämäksi jäi enää 33.150 euroa. Vuoden aikana talousarvion määrärahojen ylityksiä kertyi peräti 0,7 milj. euroa. Kuitenkin myös monien määrärahojen käyttö puolestaan alittui. Niinpä toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan 0,5 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta vain 1,6 %.

Verotuloja kertyi 0,5 milj. euroa budjetoitua enemmän. Kun myös rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat hieman arvioitua myönteisemmin, vuosikatteeksi muodostui 1,4 milj. euroa, joka juuri ja juuri riitti poistojen kattamiseen. Ylijäämää talousarviovuodelta kertyi 28.761,36 euroa. Ei siis paljoa, mutta plussan puolelle kuitenkin päästiin.

Lainaa vuoden lopussa Teuvan kunnalla oli 1,3 milj. euroa. Jokaista teuvalaista kohden laskettuna lainamäärä oli 215 euroa. Kuntien välisessä vertailussa tämä ei ole kovin paljon. Kunnan omavaraisuusaste oli 81,8 %. Tämä tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Kun otetaan huomioon kunnan omistamat yhtiöt, koko kuntakonsernin tunnusluvut olivat jonkin verran heikommat. Lainaa oli yhteensä 5,8 milj. euroa, mikä oli asukasta kohti laskettuna 947 euroa. Omavaraisuusaste puolestaan oli 66,3 %.

Kohtuullisen hyvästä tilinpäätöksestä huolimatta Teuvan kuntatalous on kiristymässä. Menopaineet erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa ovat tulevina vuosina suuret. Lisäksi jo päätetyt etuudet lapsiperheille sekä investointituet yrityksille rasittavat kunnan taloutta erityisesti vuonna 2008 ja siitä eteen päin. Talouden hoidossa riittää siis jatkossakin haasteita.

Paras pitää kiirettä!

Kunta- ja palvelurakennehanke, jota tuttavallisesti myös Paras-hankkeeksi kutsutaan, on lopultakin nytkähtämässä liikkeelle toden teolla myös Suupohjassa. Syytä onkin, sillä valmista pitäisi olla elokuun lopussa, ja mietittävää on paljon.

Kunnat valitsivat hankkeelle ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Veijo Hurskaisen Efeko Oy:stä. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan tausta-analyysejä siitä, miltä seudun tulevaisuus kuntapalvelujen osalta näyttää. Miten kuntatalous kehittyy? Kuinka paljon väestörakenne muuttuu? Mitä tämä merkitsee palvelutarpeiden osalta? Mitä se maksaa? Paljonko henkilöstöä siirtyy eläkkeelle? Paljonko ja millaista henkilöstöä tarvitaan heidän tilalleen? Näitä asioita on yritettävä arvioida pitkälle tulevaisuuteen, aina vuoteen 2030 asti.

Kun edellä mainitut analyysit ovat valmistuneet, kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto yhdessä henkilöstön edustajien kanssa kokoontuu 20.4. pohtimaan näistä vedettäviä johtopäätöksiä. Sen jälkeen kussakin kunnassa valtuustoryhmät ottavat kantaa siihen, mitkä ovat reunaehdot yhteistyölle.

Kunkin kunnan omat tavoitteet, ehdot yhteistyölle ja mahdolliselle kuntaliitokselle esitellään kuntajohdon seminaarissa 11.5. Tällöin mietitään myös keskeiset palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat periaatteet.

Seuraavaksi on tavoitteena muodostaa yhteinen visio yhteistyöstä tai yhteisestä kunnasta. Tätä pohditaan seminaarissa Orrelassa 30.5. Seminaarin jälkeen valmistellaan raportti, jonka pitäisi olla valmis 7.6.

Jos kuntien valtuustot päätyvät raportin perusteella yhtä pitäviin päätöksiin yhteistyön kehittämisestä, prosessi jatkuu yksityiskohtaisella toimintojen yhteensovittamisella eri palvelualoittain. Tämä lienee se kaikkein isotöisin osuus. Lopullisena tavoitteena on kuntien välinen yhteistyösopimus tai yhdistymissopimus.

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Perjantaina 30.3. jätti kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista pohtiva työryhmä väliraporttinsa. Tämä asia liittyy paljon puhuttuun kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Tavoitteena olisi yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa on myös tarkoitus päättää kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi.

Kuulostaa hyvältä. Tuo viimeksi mainittu tarkoittaa suunnilleen seuraavaa: Meillä palkansaajilla on kunnallisverotuksessa tiettyjä vähennyksiä (esim. ansiotulovähennys). Niiden ansiosta tilipussiin jää verottajan jäljiltä vähän enemmän kuin jäisi ilman niitä. Kunnan pussissa nuo vähennykset puolestaan näkyvät pienempinä verotuloina. Valtion olisi tarkoitus jatkossa korvata kunnille nämä menetykset valtion talousarvion kautta. Mutta samalla kuntien valtionosuuksia leikattaisiin sama määrä. Kuntien itsehallinnon arvellaan vahvistuvan, kun suurempi osa tuloista kertyy veronluonteisina. Ja päättäähän kunta itse veroprosentistaan, jolla voi näiden tulojen määrään vaikuttaa.

Valtionosuusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisten hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien sijasta kunta saisi yhtä valtionosuutta. Kuntakohtaisia erityisolosuhteita otettaisiin huomioon nykyistä vähemmän. Järjestelmä yksinkertaistuisi.

Siis: Valtionosuudet vähenisivät, niissä otettaisiin nykyistä vähemmän huomioon paikallisia olosuhteita ja palvelutarpeita. Samaan aikaan omaan verokertymään perustuvat tulot kunnissa lisääntyisivät. Tämä lienee hyvä uutinen niille kasvukeskuksille, joissa verotulot kasvavat voimakkaasti, ja palvelut voidaan järjestää edullisesti tiiviillä yhteiskuntarakenteella. Pienille, maaseutumaisille kunnille uudistuksen voisi povata tuovan vaikeuksia. Niiden verotulot kasvavat hitaasti. Tähän asti ne ovat pärjänneet sen varassa, että valtionosuuksia on korotettu ainakin osittain kustannustason muutosta vastaavasti. Vielä suurempia ongelmia tulee, jos valtio lisää kunnille tulevia palveluvelvoitteita.

Ehkäpä uudistus todella tukee kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Pienten kuntien tulopohjan nakertaminen voi hyvinkin johtaa vuosien myötä laajamittaisiin kuntaliitoksiin.

Lukioille yhteinen rehtori?

Tämänpäiväinen Ilkka tiesi kertoa, että Kauhajoen ja Teuvan lukiot suunnittelevat yhteistyötä, jossa niillä olisi yhteinen rehtori. Tällaisesta on alustavia keskusteluja viime viikkoina käyty. Neuvottelut ratkaisevat, pääsevätkö kunnat asiasta yhteisymmärrykseen. Yhteistyöllä haetaan lähinnä toiminnallisia hyötyjä. Yhden johtajan alaisuudessa lukioiden yhteistyötä voitaisiin kehittää monipuolisesti.

Teuvalle on ensiarvoisen tärkeää oman lukiokoulutuksen säilyttäminen. Nykyisillä ja näkyvissä olevilla oppilasmäärillä se ei millään muotoa olekaan uhattuna. Silti lisääntyvää yhteistyötä tarvitaan, jotta voimme tarjota jatkossakin monipuolista ja tasokasta opetusta. Teuvan lukiohan on jo nyt mukana laajassa yhteistyöverkossa tietoverkon kautta tapahtuvan opetuksen osalta.

Tulevaisuuslautakunta oikealla asialla

Tulevaisuuslautakunta ei ole kunnissa vielä kovin yleinen ilmiö - ei varsinkaan pienissä kunnissa. Kaikkialla siellä, missä tällainen toimielin on perustettu, se vielä hakee paikkaansa ja tehtäväänsä kunnan organisaatiossa. Teuvalla tulevaisuuslautakunta on ollut hyvin aktiivinen ja rakentava toimija. Monen hyvän idean takaa löytyy tulevaisuuslautakunnan virallinen tai epävirallinen esitys. Lautakunta on omalta osaltaan ollut merkittävästi parantamassa sitä julkista kuvaa, jonka Teuvasta annamme ulospäin. Lautakunta on myös pyrkinyt aktiivisesti kuulemaan kuntalaisten ääntä mm. kyläkierroksilla.

Oivana jatkona tälle toiminnalle on lautakunnan virittelemä ideakilpailu, josta tarkemmat tiedot löytyvät www-sivujemme ajankohtaista-osiosta. Ideakilpailun aihealue on laaja - se sisältää käytännössä koko kunnan toimialan palveluista yleiseen paikkakunnan kehittämiseen. Parhaat palkitaan, ykköspalkinto on tasan tuhat euroa!

Tässä siis yksi käytännön keino olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuuden Teuvaa! Laita ideasi kirjalliseen muotoon (paperille tai sähköpostiin) ja toimita ohjeiden mukaan tulevaisuuslautakunnalle ennen vappua, niin olet kisassa mukana!

Uskon, että ideoita tulee paljon, ja raadilla on vaativa työ parhaimpien löytämisessä. Kaikkia hyviäkään ideoita ei voida toteuttaa, koska resurssit ovat aina rajalliset. Mutta jos löydämme edes yhden tai muutaman kultajyvän, joilla saamme Teuvan pitäjään uutta puhtia, on kilpailu tehtävänsä täyttänyt.

Elinkeinopoliittinen ohjelma valmistui

Ohjelmaa tehtiin hartaasti, siihen käytettiin varsin monta iltaa vuoden 2006 aikana. Hyvä niin, sillä on hyvin tärkeää, että yrittäjät ja kunnan edustajat kävivät yhteistyökysymyksiä perusteellisesti läpi. Tässäkin pätee se, että lopputyönä valmistuvaa paperia tärkeämpi on siihen johtava prosessi. Ennen tällaista yhteistä keskustelufoorumia ei ole ollut.

Poimin tähän pari mielestäni tärkeää asiaa ohjelmasta:

Tekemisen meininki. On tärkeää, että kunta ja yrittäjät löytävät yhteisen sävelen. Yrittäjät odottavat kunnalta ripeää, pitkäjänteistä, tasapuolista ja ennustettavaa päätöksentekoa sekä selkeitä pelisääntöjä yhteistyölle.

Panostukset. Investointien korkotuki (3 %-yksikköä lainan maksamattomasta pääomasta) ja 10 %:n suora investointituki alle kymmenen henkeä työllistäville pienyrityksille ovat merkittäviä panostuksia. Ne osoittavat, että kunta on tosissaan, kun se sanoo olevansa yritystensä kehityksen tukena.

Kasvuyritysten kehittäminen. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän käynnistämä hanke kohdistaa toimenpiteensä kasvuhaluisiin ja -kykyisiin yrityksiin. Niiden keskeisin kasvun este on tällä hetkellä pula osaavasta työvoimasta. Kasvuyrityksen ei tarvitse olla suuri yritys. Kasvuhakuisuus on keskeinen kriteeri.

Yritysvaikutusten arvointi. Ohjelmassa todetaan, että keskeisiä kunnallisia päätöksiä tehdessä tulisi arvioida päätösten vaikutuksia yrityselämään. Parantavatko ne yritystemme toimintaedellytyksiä, vai syövätkö ne pohjaa niiltä toimenpiteiltä, joilla yritämme elinkeinoelämäämme edistää?

Julkiset hankinnat. Julkisten hankintojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikallisten yritysten mahdollisuudet tarjota tuotteitaan ja palveluitaan kunnalle. Erityisesti hyvinvointipalveluissa kunnan tulee toimia siten, että yksityistä tarjontaa alueelle voi syntyä.

Elinkeinotoimikunta. Hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa jatketaan perustamalla muutaman kerran vuodessa kokoontuva yrittäjien ja kunnan edustajien yhteinen toimielin. Se seuraa aktiivisesti elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista ja tekee esityksiä tarvittavista uusista aloitteista yhteistyön kehittämiseksi.