Valtuusto ottaa kantaa Kuntarakennelaki-luonnokseen kokouksessaan 4.3. Hallitus käsittelee asiaa 18.2.
Esityksessäni kunnanhallitukselle lähden siitä, että lakiluonnoksessa esitetyt selvitysperusteet ovat sinänsä pääosin oikeansuuntaisia. Selvitysvelvollisuuden sisältö, eli mitä asioita kuntaliitosselvityksessä pitää selvittää, on ihan tarkoituksenmukainen ja järkevä. Sen sijaan selvitysten pakollisuutta pidän kuntien itsehallinnollista asemaa loukkaavana. Pakkoselvityksillä tuskin myöskään käytännössä päästään hyvään lopputulokseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjaukset ovat pahasti keskeneräiset. Kunnilla ei ole tosiasiallista tietoa siitä, millaiseen palvelurakenteeseen ollaan siirtymässä. Näin ollen kunnille asetettu lausuntojenantoaikataulu on kohtuuton. Käytettävissä olevat valtioneuvoston tekemät linjaukset asiasta ovat pääsääntöisesti oikean suuntaiset. Erityisen kannatettava on tavoite sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen madaltamisesta. Järjestämisvelvollisuuden rajaaminen yli 20.000 asukkaan kuntiin ei ole perusteltu. Se on myös ristiriidassa kuntien itsehallinnollisen aseman kanssa.
Myönteisenä on pidettävä sitä, että valtioneuvoston yleistä toimivaltaa pakkoliitoksiin ei lakiesityksessä laajenneta. Esitykset erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelystä, kuntajakoselvityksestä ja valtioneuvoston toimivallasta näissä tilanteissa ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Esitykset yhdistymisavustusten ehdoista ja määrästä ovat myös perustellut ja tarkoituksenmukaiset - eli ns. porkkanrahoja on jatkossakin mahdollista saada.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti