Työperäinen maahanmuutto

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys on 2010-luvulla kääntynyt selkeän negatiiviseksi. Tulevina vuosikymmeninä väestö vanhenee merkittävästi, erityisesti Seinäjoella ja sen lähiympäristössä. Teuvan kaltaisissa maaseutukunnissa väestön vanheneminen on jo pitkälle toteutunut. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työttömyys on vähentynyt voimakkaasti, heinäkuussa 2019 Teuvalla oli työttömiä 5,3 %. Suhdannetilanteen muutos tullee lähiaikoina kääntämään työttömyysluvut taas jonkinasteiseen kasvuun. Osaavasta työvoimasta on Teuvalla ja maakunnassa pulaa. Se muodostaa ison esteen yritysten kasvulle. Kunnat virittelevät hankkeita työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaisten osuus väestöstä on hyvin pieni. Merkittävän muuttoliikkeen saaminen suunnattua näille lakeuksille kotimaasta on epätodennäköistä. Kuntien toteuttamat rekry-hankkeet yleensä alkavat suhdannetilanteeseen nähden liian myöhään, näin oletan tapahtuvan nytkin.

Näkisinkin, että emme tarvitse lyhytkestoisia hankkeita, vaan pysyvän toimintamallin työperäisen maahanmuuton edistämiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Mallin voisivat toteuttaa yhteistyössä kunnat, kauppakamari, yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto ja ely-keskus. Mallin rakentaminen kannattaisi aloittaa kartoituksesta, millaisia toimia on jo kokeiltu eri puolilla Suomea. Myös muiden maiden käytänteitä olisi hyvä selvittää. Nyt jos heti aloitettaisiin, toimintamalli olisi terässä seuraavan nousukauden alkaessa.

Nyt äänestämään!

Teuvan kunnassa kokeillaan tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistuvaa budjetointia. Prosessi on edennyt äänestysvaiheeseen, joka toteutetaan Teuvan kunnan verkkosivuilla ajanjaksolla 5.-25.8.2019. Jokainen teuvalainen saa äänestää iästä riippumatta.

Äänestyksessä ovat seuraavat vaihtoehdot:

1. Nuorisotoiminnan kehittäminen

Palkataan nuoriso-ohjaaja kehittämään nuorisotoimintaa Teuvalla yhteistyössä seurakuntien ja yhdistysten kanssa.

2. Skeittiparkin parantaminen

Nykyiseen Skeittiparkkiin hankitaan kaksi uutta ramppia ja rakennetaan sadekatos.

3. Kunto-/elämysportaat

Rakennetaan Parraan näköalapaikalle kuntoportaat, joiden jyrkkyys on 33 % ja pituus 70 metriä.

4. Virkistyspaikka ja -reitti jokirantaan

Toteutetaan jokirannan läheisyyteen, keskustan alueelle noin kilometrin pituinen merkitty reitti, jonka varrelle rakennetaan esimerkiksi nuotiopaikka ja oleskelukatos.

5. Uimahalli- ja kuntosalikäynnit ilmaiseksi alle 18-vuotiaille

Kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan ilmaiseksi sisäänpääsy Teuvan uimahalliin ja kuntosalille, arvioitu käyttöaika noin puoli vuotta.

Teuvalla on varattu vuoden 2019 talousarviossa 10 000 euroa osallistuvaan budjetointiin. Kuntalaiset ideoivat huhti-toukokuussa 47 kappaletta lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ehdotuksia budjetin käytöstä. Teuvan hyvinvointivaliokunta toimi touko- ja kesäkuun kokouksissaan ideoiden käsittelyssä esiraatina. Saapuneista ideoista muokattiin toteuttamiskelpoisia projekteja, jotka ovat nyt edenneet äänestykseen. Kunnanhallitus hyväksyy eniten ääniä saaneen idean toteutettavaksi.

Tuosta kun klikkaat, olet äänestyssivustolla:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSehe21iN-zKEahRTIir_UXC9zNiJxCiJYcmFrf_o784iuFZqQ/viewform

Vaihteeksi sotesta

Antti  Rinteen hallitus aikoo toteuttaa sote-uudistuksen 18 maakunnan pohjalta. Järjestäminen ja tuotanto rakennetaan pääsääntöisesti julkisten toimijoiden varaan. Yksityiset palvelut täydentävät tarjontaa.

Jos saisi toivoa, mitä odottaisin uudelta valmistelulta? Että varataan riittävästi aikaa. Hyödynnetään jo tehtyä valmistelutyötä. Edetään tietojärjestelmät edellä. Tehdään lainsäädäntö väljänä puitelakina, joka mahdollistaa erilaiset toteutukset eri maakunnissa. Vaiheistetaan uudistus. Ei syödä koko norsua kerralla. Vaiheistetaan myös alueellisesti, jolloin ne maakunnat, jotka ovat valmistelussa pisimmällä, voisivat edetä muita nopeammin.

Lukuja konsernista

Kunnan tilinpäätöksen osana laaditaan myös konsernitilinpäätös. Siihen yhdistellään kunnan tilien lisäksi kunnan omistukset yhtiöissä ja yhteisöissä. Teuvan osalta merkittävimmät mukaan otettavat ovat Teak Oy, Teuvan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari ja Teuvan Kaukolämpö Oy sekä kuntayhtymät, joissa Teuvan kunta on jäsenenä.

Konsernituloslaskelma kertoo viime vuodelta mm. että  toimintatuotot pienenivät 1,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut puolestaan pienenivät 1,8 miljoonaa. Näin ollen toimintakate parani 0,7 miljoonaa. Verorahoitus, jolla tässä tarkoitan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää, pieneni 1,5 miljoonaa. Kun vuonna 2017 konserni tuotti 1,5 miljoonaa ylijäämää, nyt jäätiin 0,1 miljoonaa pakkasen puolelle. Pitkäaikaisten lainojen määrä laski 0,7 miljoonaa.

Vaalit...

... lähestyvät. Tai oikeastaan kahdetkin vaalit, mutta noista eurovaaleista on toistaiseksi ollut vähemmän juttua julkisuudessa. Teuvalla niin ennakkoäänestys kuin varsinaisen vaalipäivänkin äänestys ovat Teakin tiloissa. Jonkin verran huolta on herättänyt se, että äänestyspaikka on ydinkeskustan ulkopuolella. Järjestämme varsinaisena äänestyspäivänä kuljetuksia keskustasta Teakiin ja takaisin. Ilmoittelemme näistä tuonnempana TeJuKassa.

Pari poimintaa tilinpäätöksestä

Toimintatuotot pienenivät 0,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui pääosin siitä, että vuoden 2017 toimintatuloja nostivat kiinteistöjen ja metsän myynnit. Vastaavia tuloja ei vuonna 2018 kertynyt.  Toimintakuluissa oli peräti 1,5 miljoonan euron lasku. Hallinto kattoi tuosta alenemasta n. 0,8 miljoonaa (sote), hyvinvointipalvelut 0,2 miljoonaa ja yhdyskuntarakenne 0,4 miljoonaa. Tilikauden tulos muodostui 5.923,47 euroa ylijäämäiseksi.

Lainakantaa saatiin pienennettyä 2,1 miljoonaa euroa. 

Entäs sitten?

Sote-uudistuksen kaaduttua levottomuus leviää. Sairaanhoitopiirit valmistelevat yhteisiä yhtiöitä, jotka omistaisivat monta sairaalaa, esimerkkinä Pirkanmaan Kahdeksan tähden sairaala -hanke. Yksityiset sote-jätit lähestyvät kuntia aktiivisesti. Useat maakunnat valmistelevat omia ratkaisujaan. Isot kaupungit pyrkivät voimakkaasti lobbaamaan tulevaa sote-mallia. Kuntaliitto haluaa rajata jäsentensä itsehallintoa. Puolueet tuovat kukin keskusteluun oman mallinsa...

Mitä meidän täällä Pohjanmaan perukoilla pitäisi tehdä? Meidän on tärkeää kehittää omaa palvelurakennettamme. Maailma muuttuu, ja kustannuspaineet kasvavat. Tämän kehitystyön tulee nyt tapahtua liikelaitoskuntayhtymässä, jonka budjetti on viime vuosina kasvanut hallitsemattomasti. Tosin Teuvan kehitys on ollut muita osakkaita edullisempaa, mutta kokonaisuus lopulta ratkaisee. Enemmän palveluja kotiin, vähemmän laitospaikkoja, enemmän ennalta ehkäisyä ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista. Tätä kehitystyötä, jota valitettavasti euro konsultoi, on tehtävä linjassa maakunnassa tehdyn valmistelutyön kanssa.

Tarvitaan myös ripeä maakunnallinen valmistelu eteläpohjalaisen sote-mallin toteuttamiseksi. Enää ei ole varaa jäädä odottelemaan, saisiko seuraava hallitus jotakin ensi vaalikaudella aikaan. Pohjatyötä on tehty paljon, ja aineistoa on riittävästi. Homma pitää vain organisoida uudelleen (viidennen tai kuudennen kerran, olen seonnut laskuissa...) ja ottaa olennaiset hyvät ominaisuudet edellisestä valmistelusta käyttöön.

Hyvä vai huono juttu?

Se sote siis kaatui. Niin kuin monet jo pitkään povasivat. Vaan oliko kaatuminen hyvä vai huono asia? Noin niin kuin Teuvan kannalta.

Vaikea sanoa. Itse asiassa hyvin vaikea. Emme oikein tiedä, mitä siitä olisi lopulta tullut, millaiseksi toimeenpano olisi muotoutunut. Emmekä tiedä sitäkään, millainen on tulevaisuus soten kaaduttua. Uudistamisen tarve ei ole kadonnut.

Kaatuneessa sote-uudistuksessa kustannusvastuu olisi siirtynyt pois kunnilta. Uudistus olisi tehty toteutushetkellä kustannusneutraalisti. Sote-menoja vastaava määrä olisi leikattu kunkin kunnan valtionosuuksista ja verotuloista. Väen ikääntyessä sote-menot kuitenkin vääjäämättä kasvavat. Tämä kulujen kasvupaine olisi jäänyt kunnilta pois.

Kuntalaiset olisivat saaneet vapauden valita palvelujensa tuottajan. Etäällä maalikylistä valinnanvapaus olisi voinut jäädä teoreettiseksi. Kuinka hyvin hoivajätit olisivat oman osuutensa hoitaneet? Olisivatko ne päässeet kuorimaan kermaa tulostensa paisuttamiseksi, ja olisivatko 3 miljardin säästötavoitteet jääneet sen myötä saavuttamatta?

Uudistus olisi ollut massiivinen. Näkemättä nyt jäi miten onnistuneesti muutos olisi onnistuttu viemään läpi. Ilman kipua, sähläystä ja säätämistä se ei olisi mennyt, mutta kuinka paljon korjausliikkeitä olisi tarvittu, ei ole tiedossa. Jos katsotaan huomattavasti paljon pienempiä muutosprojekteja, kuten toimeentulotuen siirto Kelalle, niin hiukan hirvittää.

Uudistuksen epäonnistuminen jätti pintaan epävarmuuden tulevasta ja turhauman ainakin osittain hukkaan menneestä työstä.

Uudistustarpeistaa huolimatta Suomessa on toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto. Vaikka uudistus kaatua romahti, palvelut toimivat käytännön tasolla entiseen tapaan. Kenenkään hoitoa tai apua tarvitsevan ei tarvitse sen suhteen olla huolissaan. Terkkarit ovat auki ja sairaalat toimivat.

Ulkoistukset

Viime vuonna Teuvan kunta sai monia yhteydenottoja yksityisiltä sote-yrityksiltä, joissa esitettiin toimintojen yksityistämistä ja/tai kiinteistökauppoja. Keskusteluja käytiin useiden toimijoiden kanssa. Kunnan puolelta motiivina neuvotteluille oli huoli palvelujen ja työpaikkojen säilymisestä sote-uudistuksessa. Neuvottelut eivät johtaneet sopimuksiin tai edes esityksiin kunnanhallitukselle ja valtuustolle.


Valtakunnallisen sote-uudistuksen viime viikolla kaaduttua keskitymme nyt omaehtoisen maakunnallisen ratkaisun valmisteluun Etelä-Pohjanmaalla sekä oman peruspalveluliikelaitoskuntayhtymämme toiminnan edelleen kehittämiseen Suupohjassa. Sote- ja hoivajätit ovat näyttönsä antaneet. Viime viikot ovat paljastaneet, että huono hoito on ollut niille maan tapa. Teuvan kunta ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa suunnittelemassa isoja sote-ulkoistuksia. Nykyisten ostopalvelusopimuksella tai palvelusetelillä palveluja tuottavien yksityisten toimijoiden kanssa yhteistyötä jatketaan ja hyvän hoidon toteutumisen valvontaa näiden osalta tehostetaan.

Sote-menot 2016 - 2018

Teuvan kunnan sote-menot olivat vuonna 2016 n. 22,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 ne olivat 21,8 miljoonaa, ja viime vuonna 21,3 miljoonaa. Meidän kohdaltamme menokehitys on ollut varsin myönteinen. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot vaihtelevat pienissä kunnissa vuosittain sen mukaan, mitä satumme sairastamaan. Kuitenkin luvuissamme heijastuu myös se kehittämistyö, jota Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on vuosien varrella tehty. Koko yhtymän tasolla tilanne ei ole näin myönteinen, ja paine kuluvan vuoden talousarvioon on suuri. Meidän osaltamme on kuitenkin tunnustuksen ja kiitoksen paikka!

Nollatulos

Viime vuodelta kunta on tekemässä käytännössä nollatuloksen. Muutaman tonnin se jäänee plussalle, mutta sillä ei ole isompaa merkitystä. Tulosta heikentää verotulojen notkahdus viime vuoden aikana.

Kun viime vuoden talousarvio valtuustossa hyväksyttiin joulukuussa 2017, samalla hyväksyttiin myös säästöohjelma. Vuoden 2018 osalta säästöohjelma kirjoitettiin talousarvion sisään. Suunnitellut menojen vähennykset huomioitiin siis määrärahoja myönnettäessä. Toimintakatetavoitteeksi  (toimintatulot - toimintamenot) asettiin -32,7 miljoonaa euroa. Vielä viimeistelyä vaille olevassa tilinpäätöksessä toimintakate näyttäisi asettuvan -32,3 miljoonan kohdalle. Siis noin 0,4 miljoonaa euroa asetettua tavoitetta paremmin.

Laitan tähän vähän vertailua useammalta vuodelta toimintakatteen osalta:

2013                                         -34,6
2014                                         -34,2
2015                                         -34,2
2016                                         -33,8
2017                                         -33,3
2018                                         -32,3

Pikkuhiljaa siis nettomenojen eli toimintakatteen määrää on pystytty pienentämään. Tämä siitä huolimatta, että kustannustaso ja palvelutarpeet ovat monilta osin kasvaneet.

Eikö siis ole syytä huoleen? Kyllä haasteitakin on. Kuntakonsernilla on runsain mitoin katettavaa alijäämää. Lainamäärä on viime vuosien investointien myötä korkea. Kustannuspaine sotessa on korkea. Valtionosuuksien ja verotulojen kehitys on huolestuttava. Siis myös uusia säästötoimia tarvitaan, mutta voimme suunnitella ne rauhassa ja huolella.

Elinvoima 2020

Teak Oy:n koulutustoiminta siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Suomen Yrittäjäopiston toimintaa. Teak-nimi säilyy jatkossakin Yrittäjäopiston aputoiminimenä, ja sitä käytetään erityisesti tuotantopuolen koulutusten markkinoinnissa.

Teak Oy jatkaa myös toimintaansa. Se omistaa Teakin kiinteistön, ja vuokraa tiloja Yrittäjäopistolle, Teuvan kunnalle ja yrityksille. Teak Oy:n on tarkoitus toimia jatkossa myös Teuvan elinvoimaa lisäävänä kehitysyhtiönä. Yhtiön nimi tulee tämän vuoden aikana muuttumaan tulevaa tehtävää paremmin kuvaavaksi.

Suupohjassa on menossa selvitys, jossa pohditaan elinkeinotoimen järjestämistapaa tulevaisuudessa. Eräänä vaihtoehtona on Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän korvaaminen osakeyhtiöllä. Tavoitteena on saada selvitys maaliin kesään mennessä  ja mahdollinen uusi järjestämistapa käyttöön vuoden 2020 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan nykyistä ketterämpää ja tehokkaampaa toimintaa. Selvityksen tässä vaiheessa on vielä avoinna, mitkä kaikki tehtävät mahdolliselle uudelle toimijalle siirretään ja miltä osin kunnat ottavat vastuuta elinkeinotoimesta. Koska meillä suunnitelmat Teak Oy:n tulevasta toiminnasta ovat vielä kesken, pystymme tarpeen mukaan ottamaan enemmän tai vähemmän roolia elinkeinopolitiikassa. Seudullista ja paikallista suunnitelmaa tehdään siis rinta rinnan.

Poimintoja henkilöstöraportista

Kunnanhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen vuoden 2018 henkilöstöraportin. Tässä raapaisuja siitä:

Vuoden päättyessä vakinaisen henkilökunnan määrä oli 155. Vuoden aikana määrä väheni 14:llä. Kaiken kaikkiaan vakituisia, määräaikaisia niin osa- kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä ja viranhaltijoilta oli vuoden lopussa 237 eri henkilöä.  Vuoden aikana solmittiin yhteensä 618 palvelussuhdetta. Tässä on siis mukana lyhyetkin sijaisuudet. Eläkkeelle jäi vuonna 2018 yhteensä 9 henkilöä. Luku on vuosittain aika vakaa, se pyörii kymmenen molemmin puolin.

Lisä- ja ylitöiden määrä on vähentynyt. Yhdyskuntarakenteen puolella sitä kuitenkin on vielä liikaa.

Sairauspoissaoloja oli vakituista työntekijää kohden 9 päivää. Kaiken kaikkiaan sairauspoissaolopäivien määrä aleni kolmanneksella.

Kun henkilöstömenot vielä vuonna 2013 olivat 10,7 miljoonaa euroa, ne olivat vuonna 2017 enää 9,3 miljoonaa ja viime vuonna 9,1 miljoonaa.

Otto Syreeni

Teuvan kunnalla on taloudellisista syistä tarve vähentää käytössään olevien kiinteistöjen määrää. Aika moni kohde on ollut jo myynnissä. Tällä hetkellä huutokaupat.comissa on myynnissä ainakin Lehtiharjun sairaala ja Otto Syreenin talo eli entinen kunnantalo.

Erityisesti mietin tuon entisen kunnantalon tulevaisuutta. Talo on komea, niin keskeisellä paikalla kuin olla voi, ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Netissä aikaa jättää tarjouksia on vielä runsaasti jäljellä, ja toivonkin että joku yrittäjä näkee tässä mahdollisuuden.

Vaan jos kiinnostusta ei löydy, tai se ei jalostu euroiksi - pitää miettiä myös muita vaihtoehtoja. Löytäisimmekö paikkakunnalla yhteisymmärryksen talon pelastamiseksi? Voisiko tästä tulla jonkinlainen "Teuvan toimintojen talo"? Kotipesä eri yhdistysten ja toimijoiden käyttöön? Tällaiseen toimintaan talo on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Kunnan intressissä on päästä eroon käyttökustannuksista. Ehkäpä ne jollain toimintamallilla saataisiin porukalla katettua. Palataan tähän ajatukseen tammikuun 2019 loppupuolella, jos kunnon tarjouksia ei ala talosta tulemaan.

Vaan nyt haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja levollista joulun aikaa! Iloitaan joulun ihmeestä ja ladataan akkuja tulevaa vuotta varten!

Yhdyskuntarakenne talousarviossa

Ennen muinoin kutsuimme näitä palveluja nimellä tekninen toimi. Menot vuonna 2019 ova talousarvion mukaan 4,7 miljoonaa, tulot 2,8 miljoonaa.

Keskeinen ensi vuoden ja lähivuosien tavoite on kunnan kiinteistökannan mitoittaminen tarvetta vastaavaksi. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen käyttöastetta nostetaan tai niistä luovutaan. Tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan joko myymällä, purkamalla tai kylmilleen jättämällä.

Toisena keskeisenä tavoitteena on löytää kunnalle uusia yhteistyöyrityksiä ja uusia toimijoita. Yritysten tarjontaan ja toimintaan perehdytään mm. yritysvierailujen kautta.

Uimahallin viihtyisyyttä ja kustannustehokkuutta on tarkoitus vuoden aikana parantaa.

Uusiutuvan energian mahdollisuuksia Teuvalla selvitetään. Aurinkopaneeleja hankitaan lisää kunnan kiinteistöihin. Bioenergiaa jalostavan yksikön perustamista selvitetään.

Ruoka- ja puhtauspalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakaslähtöisiä ja hyvinvointia edistäviä sekä oikein mitoitettuja palveluja.

Kouluruokailussa tavoitteena on saada erityisesti yläkouluikäisten osallistuminen ruokailuun paranemaan. Yhteistyössä koulun kanssa pyritään kehittämään toimintaa niin, että voimme hakea Kouluruoka-diplomia. Diplomi myönnetään koululle tunnustuksena ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Se on osoitus siitä, että koulussa huolehditaan kouluruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Tunnustuksen saaminen kertoo myös hyvästä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Puhtauspalveluissa tavoitteena on siivottavien kohteiden ja sitä myötä henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen ja oikea resurssointi.

Tavoitteena on myös varmistaa ammatillista osaamista kannustamalla henkilöstöä osallistumaan entistä enemmän koulutukseen.

Hyvinvointipalvelut kunnan talousarviossa

Menot 7,5 miljoonaa, tulot 0,6 miljoonaa.

Kuntastrategian painopisteeksi valittu lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin palveluihin panostaminen toteutuu vuodelle 2019 valittujen toimenpiteiden kautta. Talousarviovuonna keskitytään erityisesti harrastusmahdollisuuksien edesauttamiseen, vertaistuen toimijoiden kartoitukseen, tukipalveluiden oikea-aikaisuuden parantamiseen sekä lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoon.

Vertaistuen tarvitsijoita kartoitetaan sähköisen kyselyn avulla. Kyselyn perusteella etsitään vertaisryhmätoiminnalle toteuttajia.

Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa edesautetaaan lisäkoulutuksin ja toteutetaan vuoden mittaan päätöksenteon yhteydessä soveltuvin osin.

Erityisesti perusopetuksen tavoitteena on psykologipalveluiden ja yleensä perheneuvolan palveluiden saatavuuden parantaminen siten, että lapset ja nuoret saavat asiantuntevan tuen riittävän ajoissa. Lisäksi nuorisotyötä  jalkautuu oppilaiden pariin arkipäivän koulutyöhön, ja samalla rakennetaan linkki koulusta vapaa-ajalle.

Vertaistuelle luodaan mahdollisuuksia myös vertaissovittelukoulutuksen ja vertaissovittelutoiminnan käynnistämisen kautta perusopetuksessa.

Niin perusopetuksessa kuin lukiossakin oppilas- ja opiskelijahuoltoa kehitetään edelleen. Keskitymme erityisesti yhteisölliseen oppilashuoltoon ja tarjoamme tukea elämänhallinnassa. Myös lukiolla huolehditaan psykologipalveluiden oikea-aikaisesta saatavuudesta ja toimivuudesta.

Lukion myönteistä imagoa vahvistetaan markkinoinnin lisäämisellä ja aktivoimalla nuoria Instagramin ylläpitäjinä.

Varhaiskasvatuksessa tavoitteina ovat vanhemmuuden tukeminen ja osallisuuden lisääminen, tilaratkaisujen eteenpäin vieminen ja kehittäminen sekä liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan edistäminen.

Kirjaston tavoitteena on edistää lasten lukemista sekä tehostaa kirjaston markkinointia.

Kansalaisopiston tavoitteena on sellainen kurssitarjonta, joka vastaa ajankohtaisiin toiveisiin ja tarpeisiin huomioiden myös vertaistukitoiminnan toteuttamisen.

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa tavoitteena on harrastusmahdollisuuksien edesauttamisen ohella asiakasmäärien ja -kontaktien määrän kasvu.

Hulevedet

Vuonna 2014 vesihuoltolakiin liitettiin uusi hulevesiä koskeva luku. Lähtökohtana laissa on kielto johtaa hulevesiä viemäriin. Poikkeamismahdollisuuksiakin tästä pääsäännöstä laissa on mainittu.

Teuvalla hulevesiä tulee viemäriin huomattava määrä. Tämä lisää jäteveden pumppaus- ja käsittelykustannuksia sekä haittaa käsittelyprosessia. Jätevesimaksu peritään puhtaan veden käytön mukaan, joten kustannuksetkaan eivät kohdistu aivan oikein.

Koska Teuvalla on kovin tasaista, ja erillisiä hulevesiviemäreitä ei ole, on näiden katoilta ja ränneistä kertyvien vesien johtaminen viemäriin ollut aika yleistä. Edellä mainituista syistä muutosta tähän tilanteeseen kuitenkin nyt haetaan. Nyt alkuvaiheessa kartoitetaan ilmiön laajuutta kiinteistönomistajille suunnatulla kyselyllä.

Tuhkarokko

Lainaan tähän Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tiedotetta:

"Ylen 8.12.2018 julkaisemassa uutisessa oli Teuvan kunnan rokotuskattavuutta koskeva virhe. MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko – rokotteen on saanut noin 97 % vuonna 2015 syntyneistä teuvalaisista lapsista. Korkea rokotuskattavuus tarjoaa laumasuojaa, kun riittävän suuri joukko on rokotettu ja vastustuskykyinen jotain tautia vastaan. Näin myös rokottamattomien riski sairastua pienenee. Rokotuskattavuuden on oltava esimerkiksi tuhkarokolta suojautumisessa 95 prosenttia.

THL on julkaissut MPR-rokotteiden kattavuuslukuja eri kunnissa. Julkaistut tiedot kertovat kuinka suuri osuus vuonna 2015 syntyneistä lapsista on saanut ensimmäisen MPR- rokotteen kunnissa. Kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet voivat olla rokotusrekisterin lukuja korkeampia (THL 5.12.2018)."      

Uusi päiväkoti

Vuonna 2016 hyväksytyssä Teuvan kunnan palvelustrategiassa linjattiin, että varhaiskasvatuspalvelut on tarkoituksenmukaista koota kirkonkylässä yhteen päiväkotiin. Joulukuussa 2017 hyväksytyssä talouden tasapainotusohjelmassa asia on muodossa Sipilän päiväkodin saneeraus ja laajennus.

Valmistelussa on vertailtu eri vaihtoehtoja. Esitykseen uuden päiväkodin rakentamisesta on päädytty mm. seuraavista syistä:

- Saneeraus ja laajennus maksaa yhtä paljon kuin uudisrakennus.
- Vanhaa saneerattaessa vastaan tulee usein yllätyksiä ja sen myötä kustannusarvion ylityksiä.
- Uutta rakennettaessa tilat voidaan optimoida käytön tarpeisiin.
- Saneerausvaihtoehdossa tarvittaisiin väistötiloja remontin ajaksi.

Päiväkodille on mietittty eri tonttivaihtoehtoja. Hallituksen hyväksymässä hankesuunnitelmassa on päädytty päiväkodin sijoittamiseen entisen Syreenin koulun alueelle. Vanha koulu purettaisiin, samoin toinen liikuntasaleista. Näin saisimme tiivistettyä yhdyskuntarakennettamme. Oma etunsa on myös siitä, että päiväkoti, eskari ja koulut ovat lähellä toisiaan.

Kotouttamisohjelma

Suupohjan seudun kotouttamisohjelma on laadittu vuonna 2013. Ohjelma on päivitetty viimeksi vuonna 2017.  Kunnanvaltuusto saa uuden päivityksen käsittelyynsä 17.12.2018.

Kotouttamisohjelma on lakisääteinen. Kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, joka sisältää suunnitelman kotouttamista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioonottamisesta muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä  suunniteltaessa ja järjestettäessä.

Suupohjan kotouttamisohjelman tavoitteiksi on määritelty:

- Suupohjan seudulle tuleva maahanmuuttaja ja hänen perheensä kokevat itsensä tervetulleiksi.
- Ohjelma antaa kokonaiskuvan siitä, mitä Suomeen kotouttaminen tarkoittaa.
- Selvittää Suupohjan alueella asuvien maahanmuuttajien  lukumäärän ja alkuperän.
- Helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä kuvaamalla heidän omaa osuuttaan prosessissa sekä tarjoamalla yhteystiedot käytettäviksi.
- Palveluiden asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus sekä prosessien toimivuus ja tehokkuus.

Valtuuston käsittelyn jälkeen kotouttamisohjelma julkaistaan Teuvan kunnan internet-sivuilla.

Teuvan kunta hankkii (edelleen) vuonna 2019 maahanmuuttajien kotouttamispalvelut Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän organisoimasta Kansainvälisyyskeskus INKA:sta.

Osallistuva budjetointi

Teuvan kunnan talousarvioehdotus vuodelle 2019 sisältää määrärahan osallistuvaan budjetointiin. Mitä se on? Lainaan Kuntaliiton opasta aiheesta:

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuvaan budjetointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää. Sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Osallistuva budjetointi on

* demokraattinen prosessi: se on avointa keskustelua, vuoropuhelua ja intressien yhteensovittamista sekä yhteistyötä asukkaiden, ryhmien ja organisaatioiden kesken. Osallistuvaan budjetointiin kuuluu budjetin avoimuus ja talousasioiden ymmärrettävä esittäminen.

 * keskustelua rahasta ja resursseista, myös niukkuudesta. Se on kompromissien ja ratkaisujen etsimistä yhdessä, todellisten tarpeiden tunnistamista.

 * vaikeiden ongelmien ratkaisemista yhdessä. Se on keskustelua arvovalinnoista.

 * uudenlainen tapa ajatella ja suhtautua yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun. Hallinto ja poliitikot ottavat asukkaat aidosti mukaan suunnittelemaan ja päättämään asioista.

* keino parantaa valmistelun ja päätöksenteon laatua ja avoimuutta sekä vahvistaa kansalaisten osallisuutta ja luottamusta hallintoa ja päätöksentekoa kohtaan.

 * keino motivoida asukkaita osallistumaan ja ottamaan myös itse vastuuta.

Olemme varanneet ensi vuodelle tähän tarkoitukseen 10.000 euroa. Mikäli valtuusto määrärahan hyväksyy kunnanhallitus määrittää alkuvuodesta pelisäännöt ja käytön rajaehdot. Tarkoitus ei ole käyttää rahaa turhuuteen, vaan kuntastrategian mukaisiin kehittämiskohteisiin. Kuntalaisilta tullaan pyytämään ehdotuksia määrärahan käytöstä eri hankkeille.  Ehdotusten pohjalta kutsumme kuntalaiset äänestämään lopulliset käyttökohteet.

Budjetista poimittua

Kunnanhallitus hyväksyi budjettiesityksen yksimielisesti. Valtuusto sanoo sanansa 17.12.

Budjetissa on pyritty satsaamaan strategian kärkihankkeisiin. Tässä muutamia nostoja:

Lapsivaikutusten arviointia aletaan käytännössä toteuttaa. Yritysvaikutusten arviointiin päivitetään oma menettelytapansa. Talouden tasapainottamisohjelmaa toteutetaan, ja tarvittaessa osoitetaan korvaavia säästötoimenpiteitä. Toiminnassa korostetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suurin investointi on uuden päiväkodin rakentaminen kuntakeskukseen. 95-vuotias Kulttuuritalo Orrela maalataan ja sen peltikattoa korjataan. Kunnan markkinointisuunnitelma päivitetään. Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Harrastusmahdollisuuksia edesautetaan, vertaistuen tarvitsijoita kartoitetaan ja tukipalveluiden oikea-aikaisuutta parannetaan.

Isokyrö

Isokyrö haluaa siirtyä Pohjanmaan maakunnasta osaksi Etelä-Pohjanmaata. Asia on noussut erityisen akuutiksi alueuudistuksen myötä. Reformiministerityöryhmä on hyväksynyt asian jo vuonna 2016. Asia on pitkittynyt alueuudistuksen pitkittymisen myötä. Isollakyröllä on jo ennestään paljon yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan kanssa, kuuluhan kunta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, ja sillä on yhteistoiminta-alue Seinäjoen kaupungin kanssa perusterveydenhuollossa.

Valtiovarainministeriö pyytää alueen kunnilta lausuntoa asiasta. Teuvan kunnanhallitus toivottaa Isonkyrön tervetulleeksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.

Liukkauden estoa

Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki marraskuun kokouksessa aloitteen liukuesteiden jakamisesta ilmaiseksi vanhusväestölle. Esitystä perustellaan mm. sillä, että jo yhden lonkkamurtuman hoitokulut ensimmäisenä vuonna ovat 20.000 euroa.

Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä oli syyskuussa ollut samalla asialla. Työryhmä oli päättänyt tarjota liukuesteitä kaikille yli 75-vuotiaille.

Nämä kaksi asiaa kohtaavat illan kunnanhallituksessa. Esitän, että tarjoamme liukuesteitä aloitteen mukaisesti 65 vuotta täyttäneille, kotona asuville kuntalaisille sekä sairauden tai vamman takia niitä tarvitseville.

Yritetään pysyä pystyssä!

Teemavuosia

Tänä vuonna monet kunnat tulivat kunnioitettavaan 150 vuoden ikään. Niin myös Teuva. Monipuolisia synttäreitä juhlittiin pönöttämättä Teakissa lokakuussa.

Juhlittavaa riittää myös vuodelle 2019. Teuvan kunnanvaltuuston ensimmäisestä kokouksesta tulee kuluneeksi 100 vuotta. Kirjasto on kuntaakin vanhempi kulttuurilaitos, se on palvellut meitä jo 170 vuotta. Kunnan oma lukio puolestaan täyttää 60 vuotta.

Budjettiesitys valmistui

Vuoden 2019 talousarvion laadintaa ovat leimanneet monet haasteet. Viime joulukuussa valtuuston hyväksymän säästöohjelman toteutus on kesken. Osa säästötoimista on toteutunut hyvin, mutta osan kohdalla olemme aikataulusta jäljessä. Kuluvana vuonna kuntien verotulot ovat yllättäen nousukaudesta huolimatta notkahtaneet. Kyseessä lienee kuitenkin ns. verotulotilitysten rytmihäiriö, joka  tasoittuu pidemmällä ajanjaksolla. Ensi vuonna puolestaan valtionosuudet pienenevät. Palkkojen nousu aiheuttaa kustannuspaineita. Pitkään valmisteltu sote-uudistus odottaa vielä eduskunnan ratkaisua.

Talousarvioesityksen käyttötalousmenot ovat 1,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin tilinpäätöksen 2017 vastaavat menot. Sosiaali- ja terveydenhuollon  osalta menot pienevät 0,7 miljoonaa euroa. Rankka karsinta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän budjettia laadittaessa tosin sisältää omat riskinsä toteutusvaiheessa.

Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) pienenee vuodesta 2017 n.  0,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talousarvio on 0,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Uuden, entistä kompaktimman kuntastrategian jalkautus ja käytännön toteutus ovat keskeisiä asioita vuoden 2019 toiminnassa. Tämä on pyritty ottamaan korostetusti huomioon toimialojen talousarviotavoitteita asetettaessa. Samalla säästöohjelman toteutusta jatketaan vuonna 2019, ja tarvittaessa taloustilanteen kehittymiseen reagoidaan nopeasti uusia säästökohteita etsimällä.

Tärkein investointi on aiemmin palvelustrategiassa hyväksytty keskustan päiväkodin toimitilaratkaisu. Tätä kirjoitettaessa on vielä ratkaisematta, tehdäänkö Sipilän päiväkotiin palvelustrategian mukainen peruskorjaus ja laajennus, vai rakennetaanko kokonaan uusi.

Talousarviolainojen määrä on suuri, tämän vuoden lopussa n. 23,3 miljoonaa euroa eli 4.405 euroa/asukas. Vuonna 2019 pystymme päiväkoti-investoinnista huolimatta pienentämään  lainamäärää n. 0,6 miljoonalla.

Teakilla

Täällä sitä nyt ollaan. Virallisesti ensimmäistä päivää. Lainaan virallista tiedotetta: "

Teuvan kunnan hallinto ja asiointipiste (ent. yhteispalvelupiste) avasivat ovensa asiakkaille 1.11.2018 klo 9.00 alkaen Teakin tiloissa osoitteessa Rasintie 1 A. Palvelut ovat nyt saman katon alla yhdyskuntarakenteen toimistojen kanssa.

Asiointipisteestä löytyy kunnan, Kelan ja oikeusaputoimiston palveluita sekä TE-toimiston asiakaspääte. Aukioloaikoihin ei ole tullut muutoksia eli ne ovat ma-to klo 9 -15, pe klo 9-14.

Asiointipiste löytyy Teakin pääaulasta. Aukioloaikojen ulkopuolella postia ja hakemuksia voi jättää pääoven läheisyydessä olevaan postilaatikkoon.

Avoimet ovet pidetään lähiviikkojen aikana jouluglögien merkeissä."

Työttömyys laskussa

Elokuussa Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli 5.707 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta työttömien määrä oli laskenut 1.477 henkilöllä eli 20,6 prosentilla. Työttömyysaste oli 6,6 %.

Teuvalla työttömyysaste oli 5,8 %. Työttömiä työnhakijoita oli 126. Vuotta aiemmin Teuvalla oli 171 työtöntä. Vuodessa työttömien määrä on siis laskenut peräti 26 %.

Kehitys on ollut nopeaa, ja kehityksen suunta on ollut sama kaikkialla Suomessa. Edelleen kuitenkin puhutaan suurista luvuista, jos Etelä-Pohjanmaalla on enemmän työttömiä kuin Teuvalla asukkaita.

Lava

Eilen opeteltiin porukalla lapsivaikutusten arviointia. Koolla oli valtuutettuja hyvä joukko sekä päätöksiä valmistelevia virkamiehiä. Asiassa meitä auttoivat ja johdattelivat projektipäällikkö Kati Honkanen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Auli Romppainen Etelä-Pohjanmaan LAPE:sta.

Liikkeelle lähdettiin lasten oikeuksista, jotka on määritelty YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa, jonka Suomi on ottanut osaksi lainsäädäntöään vuonna 1991. Sieltä nousevat neljä yleisperiaatetta: yhdenvertaisuus, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen.

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä,

- miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä,

- millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja

- millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla.

Lapsivaikutusten arvioiti ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien selvittäminen on yksi tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Ei voida olettaa, että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Molempia tarvitaan.

Saimme siis oppia lapsien oikeuksista, lapsivaikutusten arvioinnista sekä taustalla olevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä. Kuulimme kokemuksia jo toteutetuista arvioinneista. Mietimme, minkätyyppisissä asioissa arviointi olisi perusteltua tehdä. Jatkamme 10.10. työstämällä Teuvalle sopivaa menettelytapaa arviointien tekemiseen.

Hyviä kokemuksia aurinkoenergiasta

Viime keväänä Teuvan yhtenäiskoulun katolle asennetuista aurinkopaneeleista on saatu hyviä kokemuksia. Sähkön tuotto on ollut arvioitua suurempaa. Toki olihan kesäkin poikkeuksellisen aurinkoinen, mutta sekin huomioiden tulokset ovat rohkaisevia.  Yhtenäiskoululla aurinkovoimalla tuotettu sähkö on myös pystytty täysimittaisesti hyödyntämään - mm. talon ilmanvaihto tarvitsee luonnollisesti käyttövoimaa läpi vuoden. Omista ja vähän muidenkin toimijoiden kokemuksista innostuneina haluamme lisätä oman aurinkosähkön tuotantoa. Jo ensi vuoden talousarvioon valmistelemme jatkotoimia.

Talousarvion kehys vuodelle 2019

Maanantaina kunnanhallitus hyväksyi ohjeet ensi vuoden talousarvion laatimiselle. Valtionosuudet ennakkotietojen mukaan pienenevät ensi vuonna 0,4 miljoonaa euroa. Verotuloihin sen sijaan on tämän vuoden notkahduksen jälkeen odotettavissa kasvua. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan kasvu olisi jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tähän on syytä suhtautua hieman varauksellisesti.

Palkkauskustannukset nousevat voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten mukaan 2,2 %. Käyttötalousmenoille kunnanhallitus asetti tiukan raamin - 2 % kuluvan vuoden tasosta. Lisäksi tulee toteuttaa säästösuunnitelman mukaiset menovähennykset.

Näillä eväillä tavoitellaan 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäistä talousarviota.. Investointitaso pidetään toistaiseiseksi mahdollisimman alhaisena. Tärkein investointihanke on Sipilän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus.

Kaksi kolmannesta

Kunnanhallitus käsitteli eilen kunnan talouden osavuosikatsausta sekä Valtiovarainministeriölle annettavaa raporttia säästöjen toteutumisesta kuluvana vuonna. Osavuosikatsaukset tehdään kolmannesvuosittain, joten nyt oli käsittelyssä toteuma elokuun lopun tilanteen mukaan.

Nykyarvio tämän vuoden lopullisesta taloudellisesta tuloksesta on aavistuksen verran pakkasen puolella, kuitenkin lähellä nollatulosta. Tänä vuonna sote-menot ovat Teuvan osalta pysyneet aika hyvin suunnitelluissa luvuissa, mutta loppuvuosi voi tuoda yllätyksiä suuntaan tai toiseen. Suurin haaste on notkahtaneet verotulot, joka on valtakunnallinen ilmiö. Teuvan osalta kuoppa on n. 0,6 miljoonan euron suuruinen.

Säästötoimien osalta näyttäisi siltä, että olemme kuluvan vuoden tavoitteesta n. 0,2 miljoonaa jäljessä. Suurimmat haasteet ovat kiinteistösuunnitelman toteuttamisen kohdalla.

Kunnan omistamissa yhtiöissä Teakin tulos näyttäisi puolestaan muodostuvan suunniteltua paremmaksi. Kunnan laskelmissahan oli varauduttu Teakin tappiolliseen tulokseen, ja nyt näyttäisi siltä, että pääsemme lähelle nollatulosta sielläkin.

Työmatkaliikenteestä

Vuonna 2015 yhteensä 55 teuvalaista kävi töissä Seinäjoella. Siis täysi linja-autollinen. No, kaikille ei tietenkään matka olisi yhteinen työpaikan tarkemman sijainnin ja työaikojen vuoksi. Vaan löytyisikö pikkubussillinen? Julkisia kulkuvälineitähän olisi hyvä suosia.

No, jos huomenaamulla olisi Teuvalta menossa töihin Seinäjoen keskustaan, ja työnantaja edellyttäisi, että sorvin ääressä pitää olla klo 8 - miten se onnistuisi? Jos lähtee Teuvalta klo 5.05 lähtevällä linja-autolla, on perillä klo 6.30. Jos työnantaja joustaa, ja voit vähän soveltaa liukumaa, voit lähteä klo 6.05 lähtevällä bussilla. Se on Seinäjoen matkakeskuksessa klo 8.15.

Jos työpäivä päättyisi klo 16, lähtisi kyyti jo klo 16.10. Olisit Teuvalla klo 18.30. Aika pitkä tulisi työpäivästä matkoineen. Jos et ehtisi klo 16.10 bussiin, seuraava lähtisi vasta klo 19.30, ja Teuvalla olisit vasta klo 20.55.

Tuttuja juttuja varmaankin Seinäjoen ja Teuvan väliä matkustaville. Mutta olisiko mahdollista saada aikaan toimivaa julkista työmatkaliikennettä kantatie 67:lle?

Kolme aloitetta

Kesäkuun valtuustossa saimme valmisteltavaksi kolme aloitetta. Ensi maanantain kunnanhallitus ottaa niihin kantaa.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille lapsille perhetaustasta riippumatta. Aloitettaan he perustelivat mm. seuraavasti: "Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus." Edelleen aloitteessa korostetaan, että päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus ja hyödyksi myös perheille, kunnalle ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Varhaiskasvatukseen panostaminen on sekä kansantaloudellinen investointi että panostus hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja muiden kanssa yhdessä toimimista.

Esitykseni hallitukselle on, että varhaiskasvatuspalvelut selvittää aloitteen toteuttamisen kustannukset ja vaikutukset.

Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esitti aloitteessaan kuntakohtaisen vaikutusarvion tekemistä sote- ja maakuntauudistuksesta kunnan talouteen. Aloitteen mukaan tulisi selvittää vaikutukset kunnan peruspääomaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen. Vaikutuksia on syytä peilata myös kriisikuntamenettelyyn.  Aloitteen mukaan vaikutusarvio tulisi laatia seuraavaa osavuosikatsausta tai viimeistään ensi vuoden talousarviota laadittaessa.

Koska sote-uudistus on jälleen ainakin viivästymässä vuodella, esitän hallitukselle, että vaikutusarvio tehtäisiin vasta vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Valtuutettu Irja Harjula toi valtuustolle tiedoksi vanhus- ja vammaisneuvoston tekemän aloitteen penkkien lisäämisestä Teuvan keskustaan. Penkkien sijoittaminen kulkureittien varrelle tukee arkiliikuntaa. Arkiliikunta pitää yllä lihaskuntoa, sosiaalisia suhteita ja henkistä jaksamista. Sijoituspaikkoja voisivat olla tori, Otto Syreenin -talo, Nuorisoseura, vanha hammashoitola, terveyskeskus, matkakeskus.

Esitän hallitukselle, että penkkejä tehdään vuoden 2019 aikana määrärahojen puitteissa.

Päätöksenteon ja johtamisen pelisäännöt

Syyskauden ensimmäinen kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen eettiset pelisäännöt. Niitä on työstetty esimiesten ja valtuutettujen yhteisessä työpajassa. Työpajan tuotoksista ovat kunnan henkilöstö, valtuutetut ja yhteistyökumppanimme antaneet omat kommenttinsa. Ja tämän aineiston pohjalta pelisäännöt on sitten kirjoitettu nyt käsittelyyn tulevaan muotoon. Kaikki tämä, jotta toimisimme reilummin ja palvelisimme paremmin.

Pelisäännöissä arvomme ja periaatteemme on kuvattu näin:

Olemme avoimia ja rehellisiä.

Päätöksentekomme ja toimintamme on aina avointa ja totuudenmukaista. Ymmärrämme kaikki, mitä olemme tekemässä ja mistä päättämässä.

Toimimme asiakaslähtöisesti.

Toimimme aina kuntalaisten etu ja yhteinen etu edellä. Jokainen asiakas on tärkeä.

Olemme oikeudenmukaisia.

Olemme reiluja ja armollisia toisiamme kohtaan. Tunnustamme virheemme ja annamme kiitosta onnistumisista.

Kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti.

Emme syrji ketään ja kohtelemme toisiamme tasavertaisesti.

Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on edistää hyvää päätöksenteko- ja työkulttuuria. Haluamme olla vastuullinen toimija, jonka johtaminen, päätöksenteko, hallinto ja muu toiminta perustuu yhteisiin arvoihin. Eettisen ohjeistuksen tarkoituksena on tukea arvojen toteutumista arjen tekoina.

Pelisäännöt on tehty helpottamaan erityisesti eettisesti epäselviä tilanteita, joiden ratkaisemiseen pelisäännöt antavat yhden työkalun ja keskustelualustan. Pelisääntöjen mukaisen toiminnan toteutuminen vaatii kaikilta toimijoilta sitoutumista ja arvojen kautta käytävää keskustelua. Tämä edellyttää avointa yhteistyötä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kesken.

1 + 7

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ohjaava poliittinen SOTEMAKU-johtoryhmä on tänään päättänyt, että  Etelä-Pohjanmaan sote-liikelaitoksen ja sote-keskuksen palvelurakenteen ja -verkkojen valmistelua lähdetään viemään eteenpäin niin sanotun 1+7-mallin pohjalta. 

Päätöksen mukaisesti Seinäjoella on maakunnan koottuja (rumasti sanottuna keskitettyjä) palveluja sekä perustason palveluja. Muita aluetoimipisteitä ovat Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua. Näissä on siis täyden palvelun julkinen sote-keskus vuodeosastoineen.

Kymmenkunta kuntaa, Teuva mukaan lukien, jää ilman sote-keskusta. Näiden kuntien palveluvalikoima jatkossa on toistaiseksi hyvin epämääräinen. Käytännössä päätös merkitsee myös Teuvan kuntoutusosaston lakkauttamista.

Päätöksen perusteella teuvalaisten keskeiset sote-palvelut ovat jatkossa Kauhajoella. Valinnanvapaus mahdollistaa tosin myös asioinnin vaikkapa Kristiinankaupungissa tai Närpiössä. Aika myös näyttää, miten ja minne yksityisiä sote-keskuksia tullaan perustamaan.

Työterveyshuolto

Ensi maanantaina kokoontuva kunnanhallitus saa pähkäiltäväkseen esityksen maakunnallisesta työterveyshuoltoyhtiöstä. Oikeastaan kahdesta sellaisesta. Sote-uudistuksessa työterveyshuolto jää ennalleen. Mutta sen asema muuttuu.

Arvioiden mukaan sote-keskuksia ylläpitäville niin yksityisille yrityksille kuin maakunnillekin työterveyshuolto on tärkeä asiakasvirtojen hallinnan kannalta. Työterveyshuollon asiakas on helppo houkutella myös saman firman sote-keskuksen asiakkaaksi. Ja jokaisesta sote-keskuksen asiakkaaksi rekisteröityneestä ihmisestä sote-keskuksen ylläpitäjä saa vuosimaksun.

Kuntien tulee yhtiöittää tuottamansa työterveydenhuollon palvelut ensi vuoden alkuun mennessä. Maakuntaan on siis suunniteltu perustettavan kaksi kuntien ja maakunnan omistamaa työterveyshuollon palveluja tuottavaa yhtiötä. Toinen tuottaisi palveluja vain ja ainoastaan maakunnan ja kuntien henkilöstölle (ns. in-house -yhtiö) ja toinen toimisi avoimilla markkinoilla ja tuottaisi palveluja kaikille työnantajille.

Miksi kunta olisi tällaisessa toiminnassa mukana? Luonnollisesti meitä kiinnostaa, millaiset työterveyshuollon palvelut oma henkilökuntamme saa, ja mitä kunta niistä joutuu maksamaan. Lisäksi meidän intressissä on, miten ja millaisia palveluja alueemme yritykset - mukaan lukien maatilat ja mikroyritykset - saavat käyttöönsä.

Työterveyshuollosta näyttää syntyvän kova kilpailu. Maakunnallinen markkinoilla toimiva yritys on siinä kisassa aika pieni toimija isojen valtakunnallisten, toimintansa vakiinnuttaneiden yritysten joukossa. Lyhyesti sanottuna riskibisnes, jossa kunnilla ei ole vahvaa osaamista. Niinpä olen esittämässä, että Teuvan kunta taloudellinen tilanteemme huomioon ottaen ei lähtisi tähän mukaan.

Kurkistus tulevaan soteen?

Toteutuvatko sote-uudistuksen 3 miljardin säästötavoitteet? Vaikea sanoa, tuskinpa sitä kukaan tietää. Toimintojen yhdistymisestä aiheutuu joka tapauksessa isoja ns. fuusiokustannuksia. Kun palkkoja, maksuja ja käytäntöjä yhtenäistetään, myös kuluja syntyy. ICT-järjestelmien rakentaminen aiheuttaa isot kulungit myöskin.

Toisaalta uusien maakuntien talous on tiukassa puristuksessa. Maakunnalla ei ole verotusoikeutta, ja lainaakin saa ottaa vain lyhyeksi ajaksi. Näin ollen maakuntien on puristettava toimintansa kulut valtion niille maksamien korvauksien tasolle. Mahdollisuuksiakin menojen rutistamiseen löytyy. Yksityinen palvelutuotanto ja kilpailuasetelma tuonee tehokkuusetuja. Palvelurakennetta voidaan muuttaa. Toisaalta osa palveluista tuodaan lähemmäs kansalaista aina kotiin asti, toisaalta osa palveluista keskitetään yhteen tai muutamaan toimipisteeseen. Avopalvelut korvaavat laitospalveluja.

Vielä voimassa olevan lainsäädännön mukainen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laaditaan neljän vuoden välein. Sen laativat samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat. Se perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon,  erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Käytännössä suunnitelma valmistellaan sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden yhteisissä työryhmissä. Sen hyväksyy sairaanhoitopiirin valtuusto. Sitä ennen kunnilta kysytään lausuntoa tai oikeammin suunnitelman kannattamispäätöstä.

Laadittu suunnitelma ulottuu vuoteen 2021 eli pari vuotta uusien maakuntien toiminta-aikaan. Palvelurakennetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuodeosastoja maakunnan alueella toimisi vain 5 - 6 kpl. Vaativa kuntoutus toteutettaisiin Seinäjoella. Kuntoutusosastoja jäisi vain toimivien vuodeosastojen yhteyteen. Suuri osa kuntoutuksesta annettaisiin avokuntoutuksena kotona. Päivystys keskitettäisiin yhteen paikkaan keskussairaalaan. Sen sijaan kiirevastaanottoaikoja tarjottaisiin ympäri maakuntaa päiväsaikaan, iltaisin ja viikonloppuisin. Tarkoituksenmukaiset kiirevastaanottojen aukioloajat ja toimipisteet selvitetään vuoden 2018 aikana. Ennakoida voi, että kiirevastaanotot keskittynevät niihin 5 - 6 pisteeseen, joissa on myös vuodeosasto. Röntgen- ja laboratoriotutkimukset pidettäisiin maakunnan omana tuotantona niin ikään vuodeosastojen yhteydessä.

Arviointiryhmän raportti

Kunnanhallitus käsitteli maanantaina kriisikuntamenettelyn arviointiryhmän loppuraporttia. Mitään uutta mullistavaa paperi ei sisällä. Valtuusto käsittelee sen huhtikuun kokouksessaan.

Valtuusto käsitteli säästöohjelman jo  joulukuun kokouksessaan. Arviointiryhmän esitykset ja näkemykset perustuvat siihen. Arviointiryhmä edellyttää, että hyväksyessään loppuraportin valtuusto tiukasti sitoutuu säästöohjelman tinkimättömään toteuttamiseen.

Kunnan tulee syyskuun loppuun mennessä raportoida valtiovarainministeriölle, miten säästöt ovat alkaneet realisoitua ja miten koko kuntakonsernin talous on kehittynyt. Joudumme näin ollen nyt suhtautumaan kaikkiin menolisäyksiin hyvin tiukasti.

Tietoja viime vuoden tilinpäätöksestä

Viime vuoden luvut on saatu summattua. Tässä poimintoja.

Vuoden 2017 tulos on 0,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Edellisen kerran ylijäämää on tehty vuonna 2009. Tulos parani vuoden 2016 tasosta 2,7 miljoonaa euroa.

Sote-menot laskivat 3,7 %. Niiden yhteismäärä oli 22,0 miljoonaa euroa. Muut toimintamenot säilyivät edellisen vuoden tasolla 16,8 miljoonassa eurossa.

Verotuloja kilahti kassaan 16,8 miljoonaa euroa. Kasvua oli 0,5 miljoonaa. Valtionosuuksia saimme 18,7 miljoonaa euroa. Kasvua 0,4 miljoonaa.

Velan määrä laski 1,2 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa oli 23,2 miljoonaa ja lyhytaikaista lainaa kuntatodistusten muodossa 2,3 miljoonaa.

Konsernin luvut eivät vielä ole käytettävissä. Ne lasketaan, kun tiedot kaikista kunnan omistamista yhtiöistä saadaan.

Hyvinvointikertomus 2017

Ensi maanantaina kokoontuva valtuusto saa käsiteltäväkseen myös viime vuoden hyvinvointikertomuksen. Erittäin hajanaisia poimintoja:

Kertomuksessa on keväällä 2017 8- ja 9-luokkalaisille tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksia. Nuorten kokemus omasta terveydentilastaan on hieman parantunut. Teuvalaisten nuorten ystävätilanne on parempi verrattuna Suupohjan seutuun, Etelä-Pohjanmaahan tai koko maan tilanteeseen. Teuvalaispojat ovat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää.

Teuvalaisten nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2013 vuoteen 2017. Tupakoijia on kuitenkin enemmän kuin vertailukunnissa, mutta vähemmän kuin Suupohjan kunnissa keskimäärin. Erityisesti tyttöjen tupakointi on Teuvalla vähentynyt. 8 - 9 -luokkalaisten humalahakuinen juominen on edelleen yleistä. 20,8 % nuorista oli humalassa vähintään kerran kuukaudessa.

Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on vähentynyt (2013 - 2016). Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit alle 12-vuotiaiden osalta vuodesta 2009 vuoteen 2015 ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet ovat tuplaantuneet vuodesta 2011.

Hengästyttävää liikuntaa harrastavien nuorten määrä on jonkin verran laskenut. Liikuntaa ei harrasteta joka päivä. Liian monen oppilaan liikunta rajoittuu vain koululiikuntaan. Erikseen ovat ne nuoret, jotka liikkuvat todella paljon.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vastaavasta ikäluokasta on laskenut Teuvalla. Teuva sijoittuu tässä lähelle Etelä-Pohjanmaan tasoa ja alle Suupohjan seudun arvojen. Valtakunnallisesti tarkastellen Teuvan luvut ovat  keskiarvon yläpuolella. Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kasvanut. Mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkellä olevien osuus on puolestaan pienentynyt. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen osuus on laskussa.

Ikääntyneiden palveluissa on tapahtunyt viime vuosina suuri rakennemuutos. Pitkäaikainen laitoshoito on purettu lähes kokonaan. Tehostettua palveluasumista on sen sijaan lisätty. Kotona teuvalaisista ikäihmisistä asuu 92 %. Kotihoitoa on vahvistettu lisäämällä kotihoidon henkilökuntaa ja ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä sekä kehittämällä kotikuntoutusta.

Sairastavuusindeksi on alhaisempi kuin vertailualueilla. Teuva on vertailualueiden turvallisimpia paikkoja. Tosin kehityssuunta on huolestuttava.

Eettistä johtamista

Jos saamme kuntastrategian pakettiin valtuustossa 12.2., tarkoitus olisi jatkaa johtamisen ja päätöksenteon pelisääntöjen pohtimisella. Tässä meitä auttaa HYVE 2018 -hanke ja BDO. Pelisäännöt tehdään päättäjien ja henkilöstön vuorovaikutteisena yhteistyönä. Ensin yhteinen työpaja, sitten työpajan tuotosten pohjalta kysely henkilöstölle ja päättäjille. Lopuksi tulosten muokkaus pelisääntöjen muotoon.

Ei siksi, että kokisimme meillä olevan suuria ongelmia asiassa. Vaan siksi, että asia on tärkeä, ja eettinen näkökulma on hyvä pohja johtamisen ja päätöksenteon kehittämiselle.

Strategia valtuustoon

Uuden valtuustokauden strategia on käsittelyssä kunnanhallituksessa 5.2. Siitä viikon päästä asian viimeistelee valtuusto. Strategia on aiempia vuosia pelkistetympi. Keskitytään muutamaan asiaan. Strategiset painopisteet ovat

- kunnan talouden tasapainottaminen ja keskeisten palvelujen turvaaminen,
- kunnan vetovoiman ja elinkeinoelämän edistäminen sekä
- lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen.

Kärkihankkeita ovat

- yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön päätöksenteossa,
- seudullisen markkinoinnin lisääminen,
- yhteistyön tiivistäminen yritysten kanssa,
- harrastusmahdollisuuksien parantaminen,
- vertaistuen mahdollisuudet,
- tukipalveluiden oikea-aikaisuus sekä
- lapsivaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön päätöksenteossa.

Ideoita

Nettisivuillamme on ideapankki, jonne voi laittaa hyviä ajatuksia paikkakunnan parhaaksi. Etsimme ideoita, joilla voidaan 

- vähentää toimintamenoja tai lisätä tuloja

- juhlistaa Teuvan 150-juhlavuotta
- edistää Teuvan, sen elinkeinoelämän ja kulttuurin monipuolista kehittymistä
- parantaa palvelujen toimivuutta ja luoda uusimuotoisia palveluja
- tehdä Teuvaa tunnetuksi
- parantaa kuntalaisten asuinympäristön viihtyvyyttä ja
- edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja keskinäistä yhteistoimintaa.

Hyvinvointivaliokunta käsittelee ideat.

Siellähän se on ideapankki ollut jo jonkin aikaa, ja aina välillä sinne esityksiä kolahtaa. Uusina kohtina tuohon luetteloon lisäsimme säästöideat ja 150 v -ehdotukset. Säästöjen osalta kaikki pieniltäkin tuntuvat ajatukset ovat tarpeen ja hyödyllisiä. Vaikkapa vain jossain turhan panttina palava lamppu, sekin kannattaa vinkata meille.

2018

Hyvää alkanutta vuotta! Tämä vuosi on Teuvalla erityinen, koska kunta täyttää 150 vuotta. Juhlavuosi tulee näkymään eri vaiheissa ja tilaisuuksissa vuoden mittaan. Juhlavuoden teemoja ovat taide, ruoka ja hyvinvointi.

Alkuvuodesta palvelut paranevat Äystön kylällä, kun uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Monilta muilta osin joudumme tarjoamaan niukkuutta, kun laitamme täytäntöön valtuuston joulukuussa hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa. Kouluverkkoratkaisun vaihtoehtoja suunnitellaan ja kustannuksia vertaillaan. Kriisikuntamenettely päättyy helmikuussa. Loppuraportissa otetaan kantaa, ovatko Teuvan kunnan suunnittelemat ja toteuttamat säästötoimet riittävät ja uskottavat.

Alkuvuodesta valmistellaan myös toimet ja sopimukset, joilla Teakin ja Suomen Yrittäjäopiston koulutustoiminnat yhdistetään.

Seudullisessa yhteistyössä keskitytään erityisesti alueen elinvoimaan ja viestintään. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu Etelä-Pohjanmaalla tiiviinä, ja osallistumme siihen osaltamme aktiivisesti.

Joulukuun valtuusto...

...kokoontuu maanantai-iltana 18.12. Kokouksesta voi povata pitkää. Valtuustoa keskusteluttaa ainakin talouden tasapainottaminen, Teakin toimintojen järjestelyt sekä tuulivoiman suojaetäisyys. Merkittäviä ratkaisuja kaikki kolme. Oman aikansa vie myös Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali, joka toteutetaan suljettuna lippuäänestyksenä.

Ta18

Vuoden 2018 talousarviossa toimintamenojen arvioidaan laskevan 2,4 %. Toimintatulot näyttäisivät laskevan 4,0 %. Verotulojen arvoidaan kasvavan veronkorotusten myötä 2,2 %. Valtionosuuksissa on laskua 3,4 %. Vuosikate näyttäisi riittävän poistoihin, ja talousarvioesitys onkin noin 100.000 euroa ylijäämäinen.

Investointisuunnitelma on karsittu mahdollisimman pieneksi. Vuosina 2018 - 2019 on kuitenkin tarkoitus toteuttaa Sipilän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, jolla tavoitellaan myös toimintamenojen säästöjä. Investointeja vuonna 2018 on esityksen mukaan yhteensä 1,1 miljoonan euron edestä. Velkaantuminen hidastuu, mutta taittuu vasta vuonna 2020.

Talouden tasapainotusesitys

Noin miljoonan euron säästöpaketti tulee joulukuun valtuuston käsittelyyn.  Kokonaisuus on muotoutunut siten, että johtoryhmältä pyydettiin esityksiä erilaisista säästökohteista. Kunnanhallitus ja valtuustoryhmät ovat esityksiä käsitelleet ja valinneet toteutettavat toimet.

Ensinnäkin, mitä paketti ei sisällä huhuista huolimatta?  Kouluja ei olla tällä esityksellä lakkauttamassa. Uimahallia ei suljeta. Kirjasto ei muutu omatoimiseksi. Henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta.

Suurin säästökohde on kiinteistöt. Pyritään eroon neliöistä, jotka eivät toimintamme kannalta ole välttämättömiä. Tämä koostuu suurelta osin o toteutetuista toimista.  Kuljetuksia tehostetaan. Avustuksia järjestöille vähennetään. Pirttilahjat, siivouspalvelusetelit ja henkilöstön hyvinvointisetelit poistuvat käytöstä. Kunnan vastuuta yksityisteiden hoidosta pienennetään. Päivähoidon palveluja keskitetään.


Hallitus käsittelee vielä pakettia joulukuun alussa ja tekee lopullisen esityksensä valtuustolle.

Hei, me lausutaan taas!

Niinpä niin. Uusin sote-lakiesitys on taas lausunnoilla.  Aika montahan näitä on jo ollutkin. Tämän tuoreimman esityksen ovat melkein kaikki arvonsa tuntevat asiantuntijat pyrkineet tyrmäämään.

Esitys sisältää monia hyviä elementtejä.  Lopputulos on kuitenkin näin yleismiehen näkökulmasta monimutkainen, sekava ja vaikeasti hallittava. Ehkä se johtuu osaltaan siitä, että kun esitystä on eri vaiheissa jouduttu useampaan kertaan paikkailemaan, lopputulos ei enää muodosta ehyttä kokonaisuutta, ja alkuperäiset tavoitteet ovat himmenneet.

Toimeenpanon onnistumiseen sisältyy merkittäviä riskejä, joista merkittävimmät liittyvät siihen, että toimivia tietojärjestelmiä tuskin saadaan aikaiseksi vaaditussa ajassa. Jos järjestelmän hallinta karkaa käsistä toimeenpanon alussa vaillinaisten työkalujen vuoksi, asiaa on vaikea korjata myöhemmin.

Sähköinen päätöksentekomenettely

Uusi kuntalaki mahdollistaa ns. sähköisen päätöksentekomenettelyn toimielimissä. Yksinkertaisia, rutiininomaisia päätöksiä voi toimielin tehdä siten, että luottamustoimielimen jäsenet eivät kokoonnu samaan tilaan, vaan heille lähetetään sähköisesti päätösesitykset, ja he ilmoittavat hyväksyvätkö he ne. Jos yksikin jäsenistä on sitä mieltä, että asia vaatii nokikkain keskustelua, sen päättäminen siirtyy seuraavaan kokoukseen.

Osana päätöksentekomenettelymme uudistamista olemme keskustelleet tämän konstin kokeilusta. 3.12. kokoontuvalle kunnanhallitukselle esitän, että ensi vuoden alusta aloitetaan. Tavoitteena on ripeyttää asioiden etenemistä. Samalla kunnanhallitus voi varsinaisissa kokouksissaan paremmin keskittyä muutamaan tärkeimpään asiaan.

Nuorten syrjäytymisestä

Helsingin Sanomat teki vertailun nuorten syrjäytymisestä. Vertailussa on mukana 176 kuntaa. Kriteereinä on käytetty seuraavia indikaattoreita: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24 -vuotiaat, työttömien osuus 18 - 24 -vuotiaasta työvoimasta, depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18 - 24 -vuotiaat, toimeentulotukea saaneet 18 - 24 -vuotiaat, rikoksista epäillyt 15 - 17 vuotiaat sekä rikoksista epäillyt 18 - 20 -vuotiaat.

Huolestuttavin tilanne oli Äänekoskella, Lieksassa, Kotkassa., Outokummussa, Raahessa, Mänttä-Vilppulassa, Heinolassa, Kiuruvedellä ja Orimattilassa. Parhaiten nuorisolla näytti menevän Kruunupyyssä, Ruskossa, Toholammilla, Karijoella, Kauniaisissa, Hailuodossa, Mustasaaressa ja Lappajärvellä. Yleisesti ottaen näyttäisi siltä, että nuorisolla menee paremmin lännessä ja etelässä kuin idässä ja pohjoisessa.

Teuva on vertailussa sijalla 152. Skaala on siis 1 - 176 siten, että mitä suurempi luku sen parempi tilanne kunnassa on. Närpiö yltää sijalle 134, Kristiinankaupunki sijalle 143, Kauhajoki sijalle 23.

Ilma vaihtukoon

Maakuntalehti Ilkka kirjoitteli viikonloppuna näyttävästi kuntien käytännöistä peukaloida ilmanvaihtokoneita. Eli säästösyistä monessa kunnassa edelleenkin kiinteistöjen ilmanvaihtokoneet hiljenevät yöksi ja viikonlopuksi.

Teuvalla ilmanvaihtokoneet ovat pyörineet ja pyörivät 24/7. Toki silloin kun tilat ovat tyhjinä, koneet vanhemmissa kiinteistöissä toimivat puoliteholla ja uudemmissa sitten tarkoitusta varten suunnitellulla ja mitoitetulla teholla. Meillä on sisäilmaongelmia ihan riittävästi. En ole tämänkään alan asiantuntija, mutta käsittääkseni ilmanvaihdon sulkeminen lisää sisäilmariskejä huomattavasti.

Vuokratalot, osa 2

Valtuusto ei myöntänyt Teuvan  Vuokratalot Oy:lle sen tarvitsemaa 200.000 lisäpääomaa. Sen sijaan valtuusto korosti toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelman laatimista.

Alkuperäinen ajatus oli, että yhtiön talous vakautetaan omistajan sinne sijoittamalla lisärahalla. Sen jälkeen laaditaan keskipitkän tähtäimen suunnitelma jatkosta, jotta uutta lisärahoitustarvetta ei synny. Selvitys siis katsoo tämän hetken kassakriisiä pitemmälle.

Yhtiö selvinnee lähiviikot ilman omistajan lisärahoitusta, mutta ei ilman pankin luottolimiitin tuomia lisäkuluja.

Efektiivinen veroaste

Nimellinen kunnan tuloveroprosentti ei kerro ihan koko totuutta. Verotuksessa verovelvollisille myönnettävät vähennykset mutkistavat asiaa. Ns. efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan kuntien saamia todellisia verotuloja suhteessa ansiotuloihin, eli se on kuntalaisten keskimäärin maksama veroprosentti.

Valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka kunnat ovat viime vuosina nostaneet veroprosenttejaan, on tämä efektiivinen veroaste pysytellyt vakaana. Vuonna 2016 valtakunnallinen efektiivinen veroprosentti oli 14,95.

Kun Eero Laesterä selvitteli Teuvan kunnan talouden kehitystä noin vuosikymmenen ajalta, paljastui mielenkiintoinen seikka. Vuosina 2007 - 2016 Teuvan kunnan veroprosenttia on nostettu 2,75 %-yksikköä  eli 19,25:stä 22,00:een. Samana aikana efektiivinen veroprosentti on noussut vain 0,42 %-yksikköä. Efektiivinen veroaste vuonna 2016 oli Teuvalla 14,42 %.

Näin siis valtaosa veronkorotusten tuotosta on kunnan kannalta haihtunut ilmaan. Toisaalta ilman veronkorotuksia tuotot olisivat huomattavasti pienentyneet.

Tuulivoiman suojavyöhyke, osa 2

Kunnanhallitus totesi omana kantanaan eilisessä kokouksessa, että tuulivoiman suojavyöhykkeen asettamiselle ei ole tarvetta, vaan terveys- ja ympäristövaikutukset voidaan huomioida maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin menettelyin.

Koska kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut merkittävä määrä kuntalaisia, ja koska suojavyöhykkeestä päättämisen voidaan perustellusti katsoa kuuluvan kunnanvaltuuston toimialaan, asia tulee vielä valtuuston käsittelyyn joulukuun kokoukseen.

Teuvan Vuokratalot Oy

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana myös Teuvan Vuokratalot Oy:n avustusanomusta. Yhtiössä huoneistojen vuokrausaste on pudonnut noin 70 %:iin, vaikka merkittävästä määrästä asuntoja on jo aiemmin luovuttu. Rahoitustarve on yhtiön hallituksen mukaan 200.000 euroa.

Esitykseni kunnanhallitukselle on, että puuttuva raha annettaisiin oman pääoman ehtoisena. Tällöin sitä käsitellään sijoituksena, eikä se lisää painetta kunnan vuotuisen alijäämän kasvamiseen.

Edelleen esitän, että yhtiölle laaditaan keskipitkän aikavälin talouden ja toiminnan kehittämissuunnitelma.

Ei pakolaisia tässä vaiheessa

Viime maanantaina kunnanhallitus päätti, että tässä vaiheessa Teuvan kunta ei ota vastaan pakolaisia. Asia tuli aikanaan esille Risto Eteläpään tekemän kuntalaisaloitteen kautta. Asiaa valmisteltiin pitkään ja huolella. Kävimme mm. tutustumassa Punkalaitumen ja Vöyrin hyviin kokemuksiin. Saimme sen käsityksen, että pidemmällä aikavälillä asia olisi mitä kannatettavin. Kun kuitenkin kriisikunnaksi ajautuminen pakottaa korottamaan veroja ja etsimään isoja ja pieniä säästökohteita käyttömenoista, ei ajankohta nyt ole  meidän kannaltamme sopiva.

Veroprosentit

Ensi maanantaina kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle ensi vuoden veroprosenteista. Valtuusto päättää prosenteista kokouksessaan 13.11.

Osana talouskuuria esitän veroprosentteihin korotuksia.

Yleisen kiinteistöveroprosentin lain mukainen vaihteluväli tulee olemaan 0,93 - 2,00 %. Tänä vuonna Teuvan veroprosentti on ollut tasan 1,00 %. Ensi vuodelle ehdotetaan 0,05 %-yksikön korotusta (1,05 %).

Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tänä vuonna Teuvalla 0,55 %. Ensi vuonna esitykseni mukaan 0,60 %.

Ja sitten se tärkein eli kunnan tuloveroprosentti. Tänä vuonna Teuvalla 22,00 %. Ensi vuodelle ehdotan 0,5 %-yksikön korotusta eli 22,50 %. Tänä vuonna Suomen kunnista korkeimmat veroprosentit (22,50) ovat olleet Savonlinnassa ja Jämijärvellä.

Tuottoa näillä veronkorotuksilla pitäisi syntyä 380.000 euroa vuodessa.

Tuulivoiman suojavyöhyke

Peräti 184 kuntalaista on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen, jolla vaaditaan valtuustoa asettamaan tuulivoimalle 2 kilometrin suojaetäisyys niin vakituisiin asuntoihin kuin vapaa-ajanasuntoihinkin.

Näin suuren kuntalaisjoukon kannanottoon tulee suhtautua vakavasti. Ymmärrän sitä huolta, joka tuulivoima-alueiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin liittyy. Näen kuitenkin, että valtuuston päättämä aloitteen tarkoittama suojavyöhyke olisi lakiin perustumaton ja näin ollen myös lain vastainen. Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt mahdollisuudet ohjata kaavoitusta ja rakentamista. Kunta voi lain nojalla päättää, minne se laatii kaavoja, ja millaista maankäyttöä kaavoissa sallitaan. Tuulivoima-alueiden kaavoitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen on sen lisäksi kansalliset ohjeet ja määräykset, mm. raja-arvot voimaloiden melulle.

Ehdotan 6.11. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että erityistä suojavyöhykettä ei määritellä, vaan kunta käyttää maankäyttö- ja rakennuslain sille suomia keinoja terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemisessä.

Arviointiryhmä Teuvalla

Kriisikuntamenettelyn arviointiryhmä pitää seuraavan kokouksensa Teuvalla torstaina 26.10. Vieraamme valtiovarainministeriöstä tutustuvat kuntaan nyt paikan päällä. Arviointiryhmällä on kokouksensa lisäksi yhteinen tilaisuus valtuuston kanssa, jossa käydään läpi niin prosessia kuin käytännön säästösuunnitelmia. Tiedotusvälineiden edustajia arviointiryhmä tapaa myös.

Soten valinnanvapaudesta...

... on Helsingin kirkolla valmistunut uusi esitys. Näyttäisi siltä, että edelliseen lakiesitykseen on tehty vain ja ainoastaan perustuslakivaliokunnan edellyttämät täsmennykset. Sote-keskusten palveluvalikko hieman supistuu. Maakunnan ei tarvitse yhtiöittää valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan ne voi tuottaa maakunnan liikelaitos. Kirjanpito ja päätöksenteko siis eriytetään. Muutokset lienevät sitä kokoa, että tehty valmistelu maakunnissa pystytään hyvin hyödyntämään. Toivottavasti perustuslaki ei enää muodosta estettä uudistuksen etenemiselle.

150 v

Ensi vuonna Teuvan kunta tulee kunnioitettavaan 150 vuoden ikään. Kunnanhallitus nimesi juhlavuoden tapahtumia valmistelemaan toimikunnan, johon kuuluvat Paula Kaleva, Juha-Matti Kiviluoma, Annukka Käkelä, Pauliina Niemi ja Anne Niemelä. Puheenjohtajana toimii Paula Kaleva. Näihin ihmisiin voit ottaa yhteyttä, jos Sinulla on ideoita asiasta. Toki myös tähän blogiin voi kommentoida.

Minä toivon, että tapahtumia järjestettäisiin yhdessä eri yhteisöjen ja toimijoiden kanssa. Jotakin yhteisöllistä yhdessä tekemistä, jotakin uutta, kulttuuria ristiin rastiin. Musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta, paikallista lähiruokaa...

Aurinkoenergiaa

Tänään kunnanhallitus käsittelee mm. aurinkosähköjärjestelmän hankintaa Yhtenäiskoululle. Ehdotus on, että paikalliselta JTJ-Solar Oy:ltä hankitaan 30.000 euron arvoinen järjestelmä. Tavoitteena säästää sähkökuluissa ja omalta pieneltä osaltamme suosia uusiutuvaa energiaa. Yhdyskuntarakennevaliokunta suhtautui asiaan myönteisesti ja suositti kohteeksi Yhtenäiskoulua. Koulukeskuksessa sähköä tarvitaan myös kesähelteillä mm. ilmanvaihtokoneiden pyörittämiseen. Talotekniikan on toimittava vuoden ympäri.

Talousarvioraami vuodelle 2018

On taas se aika vuodesta. Viimeistään nyt on kunnissa ryhdyttävä tosissaan seuraavan vuoden talousarvion laadintaan. Monet aloittavat meitä aiemmin. Pienessä kunnassa olemme kuitenkin huomanneet, että prosessista saa tehokkaamman, kun laadinnan alkaa siinä vaiheessa, kun tulevasta vuodesta jo ihan oikeasti tietää jotakin. Jos aloittaa kovin aikaisin, joutuu käytännössä tekemään työn useampaan kertaan.

Hallintojohtajan valmistelema budjettiraami vuodelle 2018 on kunnanhallituksen käsittelyssä maanantaina 18.9. Raamin sisään on leivottu menojen vähennyksiä 900.000 euroa. Tavoite on kova, kun tässä vaiheessa ei vielä ole yhteisymmärrystä siitä, mistä nuo leikkaukset löytyvät. Verotuloennuste puolestaan perustuu kunnallisveron korotukseen puolella prosenttiyksiköllä. Valtionosuudet näyttäisivät pienenevän 800.000. Näillä luvuilla pitäisi päästä parisataatuhatta plussalle.

Valtuustosopimus

Uuden valtuustokauden myötä syksyn ohjelmaan kuuluu kuntastrategian päivitys. Kriisikuntamenettelyn yhteydessä laadimme puolestaan säästöohjelman, jolla taloutta tasapainotetaan. Nämä suunnitelmat on luonnollisesti syytä laatia tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Strategiamme ytimen tulee olla, miten tästä (taloudellisesta tilanteesta) selviämme.

Olemme luonnostelleet mallia, jossa strategian perustuksena olisi valtuustosopimus. Valtuustoryhmät yhdessä valitsisivat n. 3 - 6 asiaa, joita tällä valtuustokaudella pidetään tärkeimpinä toteuttaa. Pohjaa pohdinnalle saamme vanhan valtuuston keväällä pitämästä työpajasta. Tarkoituksenamme on, että 25.9. valtuusto kokoontuisi seminaariin näitä valintoja luotsaamaan.

Kriisikuntamenettely

Valtiovarainministeriö on todennut Teuvan kunnan Kuntalain uusien säännösten mukaisesti ns. kriisikunnaksi. Teuvan kunnan talouden tunnusluvut alittavat valtioneuvoston asettamat raja-arvot vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksissä.

Tämä tarkoittaa taloudellisen selvitysmenettelyn aloittamista. Selvitystä varten asetetaan arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Lisäksi valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Valtiovarainministeriö ehdottaa arviointiryhmän puheenjohtajaksi Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmiä. Valtiovarainministeriön edustaja olisi neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen. Teuvan kunnanhallitus nimeää edustajansa ensi maanantaina 14.8.

Tarkoitus on, että selvitys laaditaan 16.2.2018 mennessä. Selvityksessä tutkitaan kunnan edellytykset turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut

Uusi hallitus kokoontuu

Ei se Sipilän uusvanha, vaan Teuvan kunnanhallitus juhannusviikolla.  Esillä on pitkä lista järjestäytymisasioita sekä edustajien valintoja eri yhteisöihin. Tarkoitus olisi saada myöskin ratkaisu Äystön päiväkotiin ja katuvalaisinten hankintaan. Kunnan omistamien yhtiöiden yhtiökokouksia evästetään. Iltakoulussa puhutaan takuuvarmasti säästöistä ja tulevan kuntastratregian laatimisesta.

Toteutuuko yhdenvertaisuus?

Kun palveluja kootaan isompien järjestäjien hartijoille, perusteluna on usein kansalaisten yhdenvertaisuuden saavuttaminen palvelujen saatavuudessa. Näin muun muassa valmisteilla olevassa suuressa sote-uudistuksessa.

Päivän aviisit kertovat, miten yhdenvertaisuus toteutuu poliisipalveluissa. Hädässä kansalainen joutuu Etelä-Pohjanmaalla odottamaan poliisia 43 % pitempään kuin Pohjanmaalla. Siis yhteisen poliisilaitoksen alueella. Ja tämä on vain keskiarvo. Seinäjoen keskustassa poliisi lienee paikalla aika paljon nopeammin kuin Teuvalla tai Evijärvellä. Totta kai maantiede asettaa aina omat rajoitteensa, mutta paljonko on kohtuus?

Lisähaastetta

Ensimmäiset laskelmat ensi vuoden valtionosuuksista ovat valmistuneet. Ne ovat surkeaa luettavaa maaseutukuntien osalta. Teuvan menetys olisi noin 0,8 miljoonaa euroa. Kun kurottavaa taloudessa on muutoinkin noin 1,5 miljoonaa, on tämä kyllä aika kova paukku!

Kohti uutta valtuustokautta

Teuvan kunnan talous on ollut alijäämäinen jo usean vuoden ajan. Tilannetta on yritetty korjata usealla säästöpaketilla, henkilöstön lomautuksilla ja irtisanomisilla. Tulostakin on syntynyt, sillä oman toiminnan menot on saatu pysymään kurissa, monin paikoin myös laskemaan.

Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt. Eero Laesterä selvitti Etelä-Pohjamaan liiton toimeksiannosta maakunnan kuntien talouskehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 (9 vuodessa siis) Teuvan kunnan menot ovat kasvaneet 9,6 miljoonaa euroa. Tästä kasvusta sote-menojen osuus on ollut 9,1 miljoonaa ja kunnan muiden toimialojen 0,5 miljoonaa. Tämä kuvannee hyvin menopuolen kehitystä. Viime vuosina verotulojen kehitys on veronkorotuksista huolimatta ollut heikkoa.

Ongelma on siis ollut tiedossa, niin palkollisten kuin päättäjienkin. Asian eteen on tehty töitä, mutta se ei ollut riittävää. Toisaalta on haluttu säilyttää palveluja  ja toimia palveluja tarvitsevia kohtaan vastuullisesti.

Kun kuntavaalien alla tilintarkastaja teki sen, mikä hänen tilntarkastajana kuuluukin tehdä, eli nosti asian tarkastusmuistiossaan esiin, sähköistyi vaalikeskustelu. Siihen keskusteluun en halunnut osallistua, koska siihen niin vahvasti kytkeytyi taistelu valtuustopaikoista. Ja koska minun näkökulmastani mitään ratkaisevaa uutta ei ollut tapahtunut.

Teuvalla poliittinen päätöksenteko on mielestäni sujunut jouhevasti. Vaalit ja uhka kriisikunnaksi joutumisesta muuttivat tilannetta. Päätöksenteko jossain määrin lamautui, Osaltaan tämä näkyy vaikeudessa löytää neuvotteluratkaisu keskeisten kuntapäättäjien valitsemiseksi.

Toivon neuvottelujen onnistuvan, koska se antaisi hyvän lähtökohdan uudelle valtuustokaudelle. Eripuraan juuri nyt ei ole varaa. Olemme ottamassa isoa loikkaa päätöksentekokulttuurissamme siirtymällä valiokuntamalliin. Sen toteutus tarvitsee voiteluaineekseen suuren määrän luottamusta. Tätä huomattavasti suurempi haaste on kuitenkin taloudellisten vaikeuksien voittaminen ja kriisikuntaprosessissa teuvalaisten edun ajaminen.

No, entä se kohistu kuntaliitos? Näen sen varteenotettavana vaihtoehtona, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Itsenäisenä kuntana jatkaminen vaatii joka tapauksessa kipeitä leikkauksia palvelutarjontaan.

Valtuuston itsearvio

Vanha valtuusto piti viimeisen kokouksensa maanantai-iltana. Kauden päätteeksi valtuutettuja oli pyydetty arvioimaan mennyttä kautta, toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Pari poimintaa.

Valtuuston toimintakulttuurin osalta näyttäisi, että päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen ja tärkeisiin asioihin käytetään riittävästi aikaa. Petrattavaa olisi siinä, miten strategia ohjaa päätöksentekoa, ja miten yhteisiin pelisääntöihin sitoudutaan.

Valmistelun osalta viranhaltijoiden tekemiä päätösehdotuksia pidetään selkeinä. Lisätietoakin tuntuisi tarvittaessa saavan. Sen sijaan tiedottamisessa kuntalaisille on kehitettävää.

Valtuutetun työssä tärkein työskentelytapa näyttäisi selkeästi olevan oman valtuustoryhmän kokous. Samoin lähetekeskustelut, iltakoulut ja seminaarit ovat tärkeitä.

Tärkeitä asioita tulevalla valtuustokaudella kyselyn mukaan ovat mm. talouden tasapainotus, sote ja elinkeinojen kehittäminen.

Vaaleista

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia teitä, jotka olitte mukana tekemässä vaalityötä Teuvalla! Panoksenne on demokratian toteutumisen kannalta tärkeä. Äänestysprosentti oli Teuvalla lähes 10 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Se on hieno aktiivisuuden osoitus. Lämpimät onnittelut kaikille valituksi tulleille!

Uudessa kesäkuussa kokoontuvassa valtuustossa on 12 uutta valtuutettua. Vaihtuvuus on melkoinen, 44 %. Nykyisen kunnanhallituksen jäsenistä yli puolet ei istu uudessa valtuustossa. Osahan ei lähtenyt enää ehdokkaaksi, osa ei tullut vaalissa valituksi. Muutoksia on siis luvassa myös kunnanhallituksen kokoonpanoon.

Kaikille uuden valtuuston jäsenille on luvassa tärkeä vaikuttamisen paikka. Valiokuntamalliin siirtymisen myötä valtuusto käytännössä jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan. 9 jäsentä pääsee kunnanhallitukseen, 9 hyvinvointivaliokuntaan ja 9 yhdyskuntarakennevaliokuntaan. Valtuuston varapuheenjohtajat toimivat valiokuntien puheenjohtajina.

Vanha valtuusto kokoontuu vielä yhteen kokoukseen 24.4. Mutta jo huomenna valtuustoseminaarissa vanha valtuusto arvioi mennyttä kautta ja antaa eväitä uudelle valtuustolle tulevan strategian pohjaksi.

Alaskirjauksia

Kunnanhallitus saa tänä iltana hyväksyttäväkseen osana tilinpäätöstä esityksen eräiden kiintöjen tasearvojen alaskirjauksista. Yhteissumma on peräti noin 1,0 miljoonaa euroa.

Kyseiset rakennukset on pääosin poistettu palvelukäytöstä. Kirjanpitolain mukaan niiden jäljellä oleva poistamaton tasearvo täytyy alentaa käyväksi markkinahinnaksi. Ja tämä varovaisuuden periaatetta noudattaen, eli arvoksi saa jäädä vain se summa, joka kiinteistöstä suurella todennäköisyydellä myyntitilanteessa saataisiin. Kun näille aika isoille rakennuksille ei juuri markkinoita Teuvalla ole, joudumme niiden arvon kirjaamaan lähelle nollaa. Suurimmat alaskirjaukset tehdään Syreenin koulusta ja Lehtiharjun sairaalasta.

Alaskirjaukset painavat vuoden 2016 tulosta alijäämäisemmäksi. Pidemmällä aikavälillä niillä ei sen sijaan ole vaikutusta. Kyse on vain siitä, mille vuodelle kuluksi kirjaaminen ajoittuu.

Otetaanpa kuvitteellinen esimerkki: Aikoinaan on rakennettu miljoona euroa maksanut rakennus. Vuosittain hankintahintaa on kirjattu kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. 20 vuoden poistoajalla tasapoistoksi tulee 50.000 euroa vuodessa. 12 vuodessa sitä on kirjattu kuluksi 12 x 50.000 eli 600.000 euroa. Poistamaton jäännösarvo on siis nyt 400.000. Rakennus on viime syksynä poistettu palvelukäytöstä. Arvioimme, että myytäessä kiinteistöstä saa enintään 50.000 euroa. Niinpä joudumme tekemään 350.000 euron kertapoiston eli alaskirjauksen. Jos myöhemmin sitten saammekin rakennuksen myytyä 80.000 eurolla, kirjaamme siitä tuolle vuodelle 30.000 euron myyntivoiton.

Tilinpäätös

Vuoden 2016 tilinpäätös on 2,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Se on miljoonan huonompi kuin alun perin alijäämäinen budjetti. Alijäämässä on mukana 1,0 miljoonaa kiinteistöjen arvojen alaskirjauksia. Alas tulosta vei myös viime tingassa tullut 0,8 miljoonan euron lisälasku Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Toisaalta tulokseen sisältyy 0,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa teollisuushallikaupasta.

Toimintakulut pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla (-0,4 %). Toimintatuotot kasvoivat 3,1 %. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, koska vuosi 2016 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin lämpölaitos toimi yhtiöitettynä.

Verotulot pienenivät 0,6 miljoonaa euroa (-3,4 %). Valtionosuudet kasvoivat 0,4 miljoonaa euroa (+2,2 %).

Pitkäaikaisen lainan määrä kasvoi 3,7 miljoonaa euroa. Nyt sen määrä on 22,7 miljoonaa. Kattamatonta alijäämää kunnan taseessa on 5,8 miljoonaa.

Tuulivoimalan kiinteistövero

Kunta voi kiinteistöverolain 14 §:n mukaan asettaa voimalaitoksille oman veroprosentin, joka voi olla enintään 3,10. Vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho jää alle 10 megavolttiampeerin, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Lakia luetaan siten, että tehoa tarkastellaan erikseen kunkin voimalan osalta. Näin ollen laajakin tuulivoiman tuotantoalue, jolla on vaikkapa kymmeniä tai peräti sata tuulivoimalaa, jää yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan verotettavaksi.

Yleinen kiinteistöveroprosentti voi olla enintään 1,80. Ja jos kunta asettaa tämän veroprosentin korkeaksi, joutuvat kaikki muutkin kiinteistönomistajat maksamaan korkeaa kiinteistöveroa.

Ottaen huomioon, että tuulivoimaloista on omat haittansakin ympäristölle, tulisi tämä vääristymä pikaisesti laista korjata.

Ympäristönsuojelu

Alueuudistuksessa ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakunnan tehtäväksi. Käytännössä tunnemme tätä sarkaa terveystarkastajien työkenttänä. Sen sijaan ympäristönsuojelu jää uudistuksen ulkopuolelle. Suupohjassa nämä kaksi alaa ovat toimineet tiiviissä työyhteydessä osana peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimintaa.

Jos maakunnan kunnat ovat asiasta yksimielisiä, ne voivat yhteisellä sopimuksella siirtää myös ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan maakunnan tehtäviksi. Etelä-Pohjanmaalla tätä yksimielisyyttä ei näytä syntyvän. Niinpä Suupohjassa joudutaan miettimään uusia tapoja (ainakin) ympäristönsuojelun järjestämiseksi.

Työttömyys tammikuussa

Työttömyys on alueellamme edelleen korkealla tasolla: Etelä-Pohjanmaa 10, 4 %, Suupohja 10, 4 % ja Teuva 10,4 %. Aika tasaistakin siis.

Tammikuussa työttömien työnhakijoiden määrä laski kaikissa kunnissa, joista suhteellisesti eniten Vimpelissä, Kauhajoella ja Evijärvellä. Teuvalla työttömyys väheni joulukuusta 32 henkilöllä ja vuoden 2016 tilanteesta 43 henkilöllä.  Maakunnan alimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Evijärvellä, Kauhavalla ja Kuortaneella.

Huolestuttavaa on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä alenee varsin hitaasti.

Hanke putkeen

Tänään vietettiin Närpiön ja Teuvan yhteisen siirtoviemärin vihkiäisiä. Oy Aqua Botnica Ab:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leppäniemi leikkasi sinivalkoisen nauhan linjan avaamisen merkiksi.

Tämä on ollut monipolvinen hanke, jota on suunniteltu ja toteutettu reilut kymmenen vuotta. Kuntien välinen yhteistyö on ollut esimerkillisen hyvää ja onnistunutta. Lopputulos on kestävä niin taloudellisesti kuin ekologisesti. Kahden kunnan jätevedet johdetaan Kaskisiin Metsä Boardin jäteveden puhdistamolle puhdistettavaksi. Investoinnin kustannusarvio oli 12 miljoonaa euroa. Kustannusarvio alitettiin lähes kolmanneksella. Kokonaiskustannukset jäävät hieman reiluun 8 miljoonaan euroon. Valtiolta saatiin hankkeeseen avustusta 3,1 miljoonaa. Mikäli hanketta ei olisi saatu toteutettua, sekä Närpiö että Teuva olisivat joutuneet investoimaan omiin puhdistamoihinsa.

Sidonnaisuusrekisteri

Toissa vuonna säädetyn Kuntalain mukaan (§ 84) johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmoittaa pitää myös merkittävästä varallisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo velvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa.

Säännöksen tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Lisäksi pyritään turvaamaan kuntalaisten luottamusta hallinnon riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Ilmoitusvelvollisuudella pyritään estämään ennalta tilanteita, joissa luottamus viranhaltijan tai luottamushenkilön toimintaan voi vaarantua.

Ensimmäiset ilmoitukset tehdään kuntavaalien jälkeen uuden valtuustokauden alkaessa ensi kesänä.

Yhdessä...

... on Suomi 100 -juhlavuoden teema. 100-vuotista Suomea juhlitaan vuoden 2017 aikana hyvin monimuotoisesti eri tapahtumissa. Lähestyn asiaa nyt kuitenkin toisesta näkökulmasta.  Voisimmeko me tehdä jotakin arjen tekoja juhlan kunniaksi.

Taannoin järjestin Kunnalle kumppaniksi -illan, jossa pohdittiin, mitä yritykset, yhdistykset, kuntalaiset ja kunta voisivat yhdessä toimien saada aikaan. Tuon keskustelun innoittamana tulevaisuuslautakunta on esittänyt, että vanhuksille ryhdyttäisiin kehittämään ystävärinkiä.

Ainakin SPR:llä on Teuvalla jo tällaista toimintaa. Toiminta voisi kuitenkin olla laajempaakin, jos saisimme mukaan toimintaan uusia voimia.

Minusta yksi tällainen Suomi 100 -teko voisi olla yksinäisyyden helpottaminen ja turvallisuuden lisääminen näille ihmisille, jotka ovat pitkällä elämäntyöllään meille tätä hyvinvointi-Suomea olleet rakentamassa.

Nyt alkuvuodesta aionkin kutsua eri toimijoita kehittämään tätä tulevaisuuslautakunnan generoimaa ideaa. Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat olla jollain lailla mukana, laita sähköpostia:

veli.nummela(at)teuva.fi.

Juhlan aika

Haluan toivottaa oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa! Saakoon joulun sanoma meitä kaikkia koskettaa.

Keilahalli

Teuvalle on suunnitteilla keilahalli entiseen Aspocompin teollisuushalliin. Mutta eikös semmoinen tule kovin kalliiksi? Kunnalla lienee muitakin rahareikiä...

Hanke on yksityinen. Hankkeen kustannusarvio on 273.000 euroa. Keskeisessä roolissa on ely-keskuksen myöntämä hanketuki, joka on 60 % kustannuksista. Ilman sitä hanke ei olisi realistinen. Elyn tuen ehtona on se, että kunta myöntää tukea 15 %. Kunnan kukkarolle tultaisiin vain 41.000 euron suuruisella avustuksella. Lisäksi kunta takaisi toimintaa pyörittävän yhtiön lainaa 68.000 euron edestä.

Eli kunnan kannalta varsin edullisesti saataisiin paikkakunnalle yksi uusi aktiviteetti. Kriittiset kysymykset hankkeen suhteen ovat: 1. Riittääkö talkootyövoimaa hallin pyörittämiseen? ja 2. Riittävätkö vuotuiset maksutulot toiminnan pyörittämiseen ja lainan takaisinmaksuun?.

Kunnalla on tiukka kiinteistöohjelma, jonka toteutuessa harrastustoimintaan käytettävissä olevat tilat ovat vähenemässä. Aspocompin halliin voitaisiin rakentaa keilaratojen lisäksi muitakin tarpeellisia harrastustiloja kohtuullisen edullisesti.

Oikeus hyviin palveluihin

Kun tässä taannoin tapasin ikäihmisiä, he kertoivat siitä, että heitä harmittaa, kun heistä puhutaan usein vain taakkana ja kustannuksina. Tuon tapaamisen jälkeen olen seurannut tiedotusvälineissä käytävää keskustelua tästä näkökulmasta ja tullut siihen tulokseen, että tällaista aika paljon ilmenee. On sitten kyse vanhuksista tai vaikkapa harvinaisista sairauksista.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota. Palveluja tulee kehittää niin, että niihin sijoitetut veroeurot ovat mahdollisimman järkevästi käytetyt.  Kustannukset ovat Suomen julkisen talouden kannalta niin suuret, että asialle on tehtävä jotain.

Meillä kaikilla on kuitenkin oikeus hyviin palveluihin niitä tarvitsemme. Elämä on hauras, eikä kukaan meistä tiedä, minä päivänä tarvitsemme vaikkapa vaativaa erikoissairaanhoitoa. Se ainakin on varmaa, että kukin meistä vanhenee joka päivä. Palveluja tarvitsevia ei saa syyllistää. Tämä olisi syytä ottaa herkällä korvalla huomioon, kun pidetään puheita tai kirjoitetaan lööppejä.

Myyntityö kunniaan

Eilen juhlistimme vielä Etelä-Pohjanmaan maakunnallista yrittäjäpalkintoa paikallisesti. Joimme kakkukahvit Suomen Lämpöpuu Oy:n työntekijöiden kanssa. Kahveilla pukkasi vahvasti mieleen taannoiset kirjoittelut Turun telakasta. Julkisuudessa iloittiin siitä, että telakka sai uusia risteilijätilauksia. Joku sitten kommentoi näitä kirjoituksia, että ei niitä niin vain saatu, vaan jotkut ovat tehneet todella onnistunutta myyntityötä. Itsestään selvä asia, joka jää turhan usein varjoon. Emme ehkä riittävästi arvosta osaavaa myyntityötä. Suomen Lämpöpuunkin kohdalla taitavilla myyntiponnistuksilla on keskeinen vaikutus yrityksen menestykseen. Varsinkin kun tuotetta viedään nyt laajasti eri puolille maailmaa.

Pihlajalinnasta

Liittymistä Kuusiokuntien yhteistoiminta-alueeseen ja yhteisyritystä Pihlajalinnan kanssa selvitettiin aktiivisesti syksyllä 2015. Suupohjan neljän kunnan oli tarkoitus selvityksen pohjalta tehdä samansisältöiset päätökset. Oli sovittu, että yhteistyö toteutuu vain ja jos kaikki kunnat tekevät myönteisen päätöksen. Valtuustojen kokoukset oli tarkoitus pitää samanaikaisesti joulukuussa 2015.

Selvitys kuitenkin vähän viivästyi vuoden 2016 puolelle. Kauhajoen kaupunki pyysi Kuntaliitolta sopimuspatteristosta lausunnon. Oli tarkoitus siirtää päätöksentekoa siihen asti, kunnes lausunto tulisi. Isojoen kunta vei kuitenkin päätöksen valtuuston käsittelyyn, ja hyväksyi diilin. Teuva jäi Kauhajoen kanssa odottamaan lausuntoa.

Lausuntoa saimme odotella useamman kuukauden. Kun se lopulta tuli, oli se varsin kriittinen arvioidessaan menettelyn laillisuutta. Tämän johdosta Teuvan valtuusto teki kielteisen päätöksen.

Kauhajoki ei vienytkään asiaa kesällä päätöksentekoon, vaan halusi seurata sote-uudistuksen etenemistä. Ilmoitin tällöin jo kesäkuussa, että olemme päätöksemme tehneet, mutta jos jotain merkittävää uutta asiassa ilmenee, olemme aina valmiit  näinkin merkittävästä asiasta keskustelemaan.

No, mitään keskustelua tai neuvottelua ei tarjoutunut. Kauhajoki teki oman ratkaisunsa nyt joulukuussa.

Eli kokonaisuus ei arvioni mukaan mennyt ihan kuin Strömsössä.

Nyt tilanne näyttää varsin lukkiutuneelta. Minkään kunnan ei ole helppo peruutella valtuustonsa tekemiä päätöksiä. Seutukunnan etu kuitenkin on, että yhteinen ratkaisu saadaan sorvattua.

Harrastustakuu

Kokoomuksen ja Kristillisdmokraattien valtuustoryhmä teki lokakuussa esityksen, että Teuvalla kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että Teuvan kunta käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.

Hyvä asia. Vaan taasko kunnalle lisätehtäviä, kun entisissäkin on tekemistä...?

Yhdessä järjestöjen kanssa se voi onnistua. Kunnanhallitus ottaa maanantaina kantaa, lähdetäänkö tätä porukalla selvittämään.

Ei sentään halpuuteta,,,

... mutta melkein. Nyt näyttäis nimittäin siltä, että ensi vuonna veden hinta ei Teuvalla nouse. Ei puhtaan eikä likaisen. Vaan valtuustohan tuosta jouluviikolla päättää...

TA2017

Ensi vuoden budjetti on taas kasassa. Valmiina hallituksen käsittelyyn. Käyttömenot pienenevät 0,4 % tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Toimintatulot kasvavat 0,6 %. Verorahoitus (valtionosuudet + kunnan omat verotulot) kasvaa 0,5 %. Muutokset siis marginaalisia. Toimeentulotuen siirto Kelan kustannukseksi pienentää menojamme edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosikate ei riitä poistoihin, vaan talousarvioesitys on 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Investointitahti laantuu. Vaikkakin niitä on edelleenkin paljon, yhteensä 3,4 miljoonaa. Rakennamme uuden teollisuusalueen kunnallistekniikkaa ja teemme hallin kovassa vedossa olevalle Suomen Lämpöpuu Oy:lle. Äystön päiväkoti hankitaan vuokraamalla.

Lainakantamme kasvaa 3,5 miljoonalla. Asukasta kohti niitä on ensi vuoden lopussa jo yli 6.000 euroa.