maanantaina, huhtikuuta 04, 2022

Sote-menot

Teuvan kunnan talouden tasapainottaminen on onnistunut tiukalla kulukurilla. Kunta toteutti säästötoimia jo ennen kriisikuntalistalle joutumistaan. Talouden kriisiytymisen aiheutti isolta osin sote-menojen nopea kasvu. Mutta viime vuosina myös sote-menojen kasvu on saatu aika hyvin hallintaan. Pienessä kunnassa sote-menot saattavat vaihdella isostikin vuodesta toiseen erityisesti erikoissairaanhoidosta johtuen. Riippuu siis paljolti siitä, mitä satumme kyseisenä vuonna sairastamaan. Tämä siitäkin huolimatta, että isoja erikoissairaanhoidon maksuosuuksia tasataan erityisellä kalliin hoidon tasauksella.


Teuvan sote-menot olivat vuonna 2016 yhteensä 22,8 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna ne olivat laskeneet noin miljoonalla 21,8 miljoonaan euroon. Vuonna 2018 lasku jatkui, 21,3 miljoonaa. 2019 oli pientä nousua 21,6 miljoonaa. 2020 päädyttiin 21,1 miljoonaan. Viime vuonna kustannuksia kertyi 21,9 miljoonaa. Eli olimme reippaasti alle vuoden 2016 tason.

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2022

Tilinpäätös

Vuoden 2021 tilinpäätös on valmis. Ylijäämää kertyi 2,1 miljoonaa euroa. Nyt kunnan taseessa olleet alijäämät on katettu. Hyvän tuloksen mahdollisti tiukaksi laadittu talousarvio ja verotulojen kasvu. Kunnan käyttömenot kasvoivat 3,5 %. Verotulojen määrä kasvoi 0,8 miljoonaa euroa yhteensä 17,6 miljoonaan euroon. Valtionosuuksia saatiin 19,1 miljoonaa. Siinä oli vähennystä 0,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 valtionosuuksia saatiin poikkeuksellisen paljon koronakorvausten vuoksi. Velan määrä laski 1,8 miljoonaa. Nyt pitkäaikaisia lainoja on 13,7 miljoonaa Henkilöstökulut olivat 9,2 miljoonaa. Nousua edellisvuoteen oli 3,3 %. Henkilöstökulut muodostavat noin 62 % kunnan omista toimintamenoista. Investointeja tehtiin 2,4 miljoonan arvosta. Suurin hanke oli kirkonkylän päiväkoti.


Kuntakonsernin toimintakulut olivat yhteensä 75,2 miljoonaa.  Tulosta kertyi 3,0 miljoonaa. Emokunnan lisäksi konsernin tulosta paransivat mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Teuvan Vuokratalot ja Suomen Yrittäjäopisto. Konsernin taseessa on alijäämää viime vuoden päättyessä vielä 1,4 miljoonaa. Konsernilla on lainaa 25,6 miljoonaa.

maanantaina, helmikuuta 21, 2022

Seutustrategia

 Uuden valtuustokauden alettua kunnat ovat uudistaneet strategioitaan tai ovat juuri nyt sitä tekemässä. Teuvalla on työ vielä kesken. Tänään valtuustoseminaarissa mietitään tulevaisuuden Teuvaa.


Elämme murrosten aikaa. Tuntuu, että meneillään on harvinaisen monta murrosta ristiin rastiin. Energia, ilmasto, lajikato, korona, kansainväliset suhteet, väestörakenne, digitalisaatio… Onhan näitä. Joka tapauksessa Suomessa kunnat ovat ison muutoksen edessä, kun niiden perinteisiä ydintehtäviä on siirtymässä hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Juuri nyt on tärkeää suunnitella tulevaisuutta äärimmäisellä huolellisuudella ja anturit ulkona. Suupohjassa viime vuodet keskeisin seutuyhteistyön muoto on ollut ns. Paras-lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveydenhuolto.  Elinkeinotoimi oli toinen keskeinen yhteistyön alue, mutta nyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen jälkeen kunnat hoitavat yritysasiat kukin omatoimisesti ja omalla tavallaan. Nyt on oikea aika seudun kuntien miettiä, mitkä ovat ne asiat, joita yhdessä ryhdymme tekemään.

perjantaina, helmikuuta 18, 2022

Harmonisointia?

 Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat palkkojen harmonisointiin. Kun monta organisaatiota yhdistetään, on oikein ja reilua maksaa samanlaisesta työstä samanlaista palkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joidenkin palkka nousee nykyisestä. Paljonko tämä maksaa? Kukaan ei tunnu kovin tarkkaan tietävän. Suuruusluokka koko maan tasolla on satoja miljoonia euroja. Omituisinta on, että tähän ei ole missään varattuna rahaa.


Palkkoja säätäessään hyvinvointialueiden olisi syytä varautua myös siihen, että jatkossa maaseutumaisten kuntien hoivayksiköissä lienee pakko maksaa isompaa palkkaa kuin kaupungeissa. Muutoin ei välttämättä hoitajia näihin yksiköihin saada. Osa yksityisistä toimijoista jo tekee näin. Samalla täytyy varautua siihen, että yksityisiä palveluja käytettäessä palvelusetelin arvon tulee maaseudulla olla arvoltaan korkeampi kuin kaupungissa.

torstaina, helmikuuta 17, 2022

Kiireetön hoito

 Kiireettömän hoidon hoitotakuuseen valtioneuvosto on esittämässä melkoista tiukennusta. Nykyisen lainsäädännön mukaan kiireettömään hoitoon tulee perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa. Lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan aikamäärä lyhenisi seitsemään päivään.


Tällä hetkellä Suupohjassa (Llky:n nettisivujen mukaan) kiireettömään hoitoon pääsee 1 - 2 viikossa. Näin ollen uudistus ei ehkä täällä olisi ylivoimainen toteuttaa.


Nopea ja joustava hoitoonpääsy on toki tärkeää. Näin tapauksiin päästään tarttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Joskus kuitenkin hyvät asiat maksavat hyviä asioita. Lähinnä asettaisin kyseenalaiseksi ajoituksen. Juuri nyt on sotessa monta palloa ilmassa. Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus, siihen liittyen useita isoja hankkeita, hoitajamitoituksen kiristys, korona, Kela-korvausten leikkaus. Muutamia siis mainitakseni.

perjantaina, helmikuuta 11, 2022

TE-palvelut 2024

 Ensi vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä helpottaa olennaisesti kunnan menojen ennakoitavuutta. Voisi sanoa kunnan näkökulmasta, että sivistystoimi on uusi sote. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun aiemmin sote-menot ovat muodostaneet peräti 60 - 70 % kunnan menoista, on sivistystoimen merkitys jatkossa yhtä merkittävä kunnan taloudessa. Sillä erolla, että sivistystoimen menot ovat siis paremmin ennakoitavia.


Vuoden 2024 alussa toteutuu TE-palvelujen uudistus. Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti. Tarkoittaa sitä, että kunnalle tulee lisää menoja, mutta se saa vastaavan summan valtionosuuksia lisää. Siis tuossa poikkileikkaustilanteessa. Miten sitten menot ja tulot jatkossa kehittyvät, onkin vähän mutkikkaampi asia.


Tavoitteena on, että kunnat kuntalaisia ja yrityksiä lähellä olevina toimijoina tuntevat paremmin alueensa ja paikalliset olosuhteet. Samalla työllisyyspalvelut voidaan paremmin yhteensovittaa mm. kuntien koulutus- ja elinkeinopalveluihin.


Kuntien työllisyyspalvelujen rahoituksesta on tarkoitus tehdä kannustavaa. Karkeasti voisi sanoa, että mitä vähemmän työttömiä, sitä vähemmän kunnan tulee työllisyyspalveluja rahoittaa. Ja päinvastoin.


Työllisyyspalveluista tulee kunnan kokonaistalouden kannalta merkittävä toiminto. Alkuvaiheessa näiden palvelujen osuus tulee viemään ehkä noin 10 - 13 % kunnan talousarviosta. Tähän sisältyy riski. Ensinnäkin työllisyys ja sen aiheuttamat kustannukset ovat varsin suhdanteista riippuvaisia. Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yritysten kohtaamat ongelmat aiheuttavat puolestaan työpaikkojen menetyksiä. Usein kunnilla ei ole niiden kanssa paljonkaan tekemistä. Kun vaikkapa iso yritys lopettaa rakennemuutoksen seurauksena toimintansa, kunnan verotulot pienenevät. Mutta uudessa mallissa myös työllisyyden rahoituskustannukset kasvavat. Lyötyä lyödään. Työllisyyspalveluista voi tulla varsin vaikeasti ennakoitava menoerä kunnille, ja menot vaihtelevat voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan.


Mikä tahansa kunta ei voi työllisyyspalveluja järjestää. Kriteeriksi ollaan asettamassa 20.000 työllisen rajaa. Puhutaan, että se on ehdoton alaraja,  ja mieluiten yksikkökoon pitäisi olla paljon tätä suurempi. Mieluiten maakuntatasoa. Kunnat voivat toteuttaa tämän perustamalla kuntayhtymän tai sopimalla vastuukuntamallin käytöstä, jossa yleensä keskuskaupunki tuottaa palvelut ympäryskunnilleen. Mutta hetkinen. Eikös tässä katoa se suora yhteys (ainakin pienissä kunnissa) kunnan muihin toimintoihin?Entä se paikallistuntemus? Lopputuloksena voi olla peruskunnasta erossa toimiva kuntayhtymä, joka lähettää laskut peruskuntiin, peruskunta ei voi juuri laskun suuruuteen vaikuttaa, ja laskun määrä saattaa vaihdella vuosittain paljonkin.

tiistaina, tammikuuta 18, 2022

Huomisen Lakeus

 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan. Voimassa kaava on jo ajan kovertama, sillä se on tullut voimaan vuonna 2005. Tosin siihen on tehty teemoittain muutamia tarkennuksia vuosien varrella. Kaavan nimi on Huomisen Lakeus ja se pyrkii kurkistamaan ajassa eteenpäin aina vuoteen 2050.

Maakuntakaavan luonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2022 aikana ja kaavaehdotus vuonna 2023. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 2050 vuonna 2024. Voimaan astuessaan se kumoaa aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.

Mutta mistä maakuntakaavassa oikeastaan on kysymys? Tässä siitä tiivistelmä:


https://youtu.be/X-tPEC2XXsk