Henkilöstötreffit

 Aloitimme eilen sarjan tapaamisia, jotka olemme nimenneet henkilöstötreffeiksi. Johtoryhmä tapaa koko henkilöstön maksimissaan 20 hengen ryhmissä. Näissä tapaamisissa ei noudateta mitään toimialarajoja, vaan osanottajia on kunnan eri työpisteistä. Tarkoituksena on kuulla henkilöstöä ja keskustella mm. kuntastrategiasta ja valmisteilla olevasta henkilöstöstrategiasta. Puhumme myös yhteisöllisyydestä, työhyvinvoinnista ja henkilökuntaeduista.

Ylijäämät pienenevät

 Teuvan kunnan vuoden 2023 talousarvio on vajaat 4,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.  Näin isona ylijäämä ei tule toteutumaan. Tulot näyttävät kertyvän aika lailla suunnitellusti, mutta yleinen kustannustason nousu aiheuttaa paikoin määrärahojen ylityspaineita. Kuitenkin selvästi ylijäämän puolelle arvelen nykytiedon valossa meidän päätyvän.

Ensi vuonna talous tiukkenee nykykäsityksen mukaan noin reilulla kahdella miljoonalla eurolla. Valtionosuudet pienenevät noin miljoonan. Verotulotkin pienentyvät, kun ison veroprosentin maksupanotilitys on maksettu. Palkat ja muut kustannukset nousevat edelleen. Olen silti toiveikas sen suhteen, että myös ensi vuoden talousarvio saadaan laadittua ylijäämäiseksi.

Uuden kunnan uusjako

 Kuntasektori muuttuu muutamassa vuodessa merkittävästi, kun sen tehtäviin ja rahoitukseen kohdistuu isoja muutoksia. Ensimmäinen aalto toteutui tämän vuoden alussa, kun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Toinen aalto tulee vuoden 2025 alussa, kun työvoimapalvelut siirtyvät valtiolta kunnille.

Tämän jälkeen kuntapuolen tehtävien volyymit jakautuvat valtakunnassa suunnilleen seuraavasti. Luvut ovat ulkoisia käyttökuluja nykyrahassa.

Perusopetus 6 miljardia euroa

Varhaiskasvatus 4 miljardia

Toisen asteen koulutus reilut 2

Kulttuuri ja vapaa sivistystyön reilun miljardin

Liikunta-, ulkoilu- ja nuorisopalvelut noin miljardin

Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen 2 miljardia

Yhdyskunta ja ympäristö 5 miljardia.

Kaiken kaikkiaan noin 22 miljardia vuodessa. Koulutus ja varhaiskasvatus muodostavat lähes puolet toiminnan volyymistä. Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen puolestaan lähes kymmenyksen.

Luvut pyöristeltyinä Kuntaliitolta.

Syksyn agendaa

 Syyskausi tulee Teuvan kunnassa olemaan varsin vilkas. Totta kai normaaliin tapaan tehdään talousarviota seuraavalle vuodelle. Meneillään on valmistautuminen TE24-uudistukseen, jossa työvoimapalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta. Suupohja valmistelee omaa työllisyysaluettaan laatimalla siitä hakemusta ministeriölle lokakuun loppuun mennessä.

Suupohjan rannikolle on suunnitteilla isoja investointeja, jotka toteutuessaan vaikuttavat myös meidän elämäämme. Meidän palvelujen ja asumismahdollisuuksien pitää olla mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta saamme osamme alueen kasvusta. Asuntohankkeita valmistellaan ja päivähoidon eli varhaiskasvatuksen osalta on käsitteillä aloite maksuttomuudesta. Aloitamme myös elinkeinostrategian uudistamisen, koska toimintaympäristö on näin voimakkkaassa muutoksessa. Myös Suupohjan seutuohjelma tulee päätöksentekoon tämän vuoden puolella.

Kirjaston hankesuunnittelu etenee. Hanketyöryhmä tutustuu alkusyksystä pariin toteutettuun kirjastoratkaisuun ja tekee sitten esityksensä kunnanhallitukselle. Ensisijaisena tavoitteena on nykyisen kirjastorakennuksen peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, mutta myös muita sijoitusvaihtoehtoja selvitetään.

Uimahallimme on kestänyt aikaa hyvin. Mutta nyt sen tekniset järjestelmät alkavat olla elinkaarensa loppupäässä. Vuosien mittaan myöskin käsitykset siitä, millaisia tiloja ja toimintoja uimahallissa tulisi olla ovat muuttuneet. Niinpä kirjaston remontin jälkeen uimahallin peruskorjaus on seuraava iso haasteemme. Hankesuunnittelu aloitetaan tämän vuoden puolella.

Kunnat vuokraavat toimitiloja hyvinvointialueelle. Meidän osaltamme tärkeimmät kiinteistöt ovat terveyskeskus ja paloasema. Vuodet 2023 - 2025 ovat siirtymäaikaa. Sen jälkeen kunnan katsotaan toimivan kilpailluilla kiinteistömarkkinoilla. Tämä edellyttää toiminnan eriyttämistä muusta kunnan kirjanpidosta. Sen vuoksi on perusteltua selvittää tässä uudessa tilanteessa tarvetta ainakin kunnan ulos vuokraamien kiinteistöjen yhtiöittämiseen.

Hallitusohjelma

Kuntaliitto on kuntien näkökulmasta kommentoinut Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaa aika myönteisesti. Liiton mukaan se vastaa aika pitkälle Kuntaliiton strategisia tavoitteita. Kuntien rooli yhteiskunnassa tunnistetaan hyvin. Kuntien erilaisuus nähdään voimavarana. Sääntelyä pyritään keventämään, ja kokeilut mahdollistamaan.

Hallitusohjelma ei lukuisista säästökohteistaan huolimatta sisällä suuria leikkauksia kuntien rahoituspohjaan. Valtionosuuksien indeksikorotuksiin tulee 1 %-yksikön leikkuri, mutta sen vaikutus ei ole mullistava. Kiinteistöverouudistus etenee edellisellä hallituskaudella valmistellun pohjalta. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, sehän on aika rikki hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä. Jos kunnille säädetään uusia velvoitteita, niiden kustannukset kompensoidaan kunnille.

Pieniä kuntia huolestuttava hallitusohjelmakirjaus löytyy varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Siellä puhutaan järjestämisen väestöpohjakriteereistä. Onko meille tulossa sivistyspuolen Paras-hanke? Peruskouluun on tulossa myös laaja-alainen kehittämistyö, jota resurssoidaan parilla sadalla miljoonalla eurolla. Kansalaisopistojen rahoitusta leikataan voimakkaasti. Pienten lukioiden valtionosuuslisää uudistetaan. Esiopetuksen laajennusta kaksivuotiseksi arvioidaan.

Kautta linjan liikunnallisuutta edistetään. Laaditaan laaja-alainen toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.

Entäs sitten maakunnan näkökulmasta? Saanemme lisää korkeakoulun aloituspaikkoja Seinäjoelle. Suupohjan rataa ei erikseen hallitusohjelmassa mainita, mutta infra-panostus hallitusohjelmassa on peräti 3 miljardia euroa, ja niillä on tarkoitus mm. tukea yksityisten investointien toteutusmahdollisuuksia. Merenkurkun kiinteää yhteyttä selvitellään. Viimeksi mainittu voi vielä rannikon investointien toteutuessa muuttua hyvinkin realistiseksi ratkaisuksi.

Yleisesti löydän hallitusohjelmasta paljon hyvää ja kannatettavaa. Mutta se sisältää myös suuren määrän kipeitä leikkauksia, jotka osuvat kuntalaisten arkeen. Mietin, toteutuvatko hyvät tavoitteet näillä tiukennetuilla resursseilla. Ja osuuko talouden säästökuuri oikeaan suhdannevaiheeseen, vai leikkaavatko säästöt muutenkin haurasta talouskasvua?

Talous tiukkenee

Kunnanvaltuusto käsittelee ensi maanantaina vuoden ensimmäistä osavuosiraporttia. Teuvallahan raportoidaan valtuustolle kolmannesvuosittain eli nyt on käsittelyssä kuukaudet tammikuusta huhtikuuhun.

Kustannustason nousu näkyy toteutumassa. Vuoden mittaan ylityspaineita tulevat aiheuttamaan sekä palkkakustannukset että myöskin aineet, tarvikkeet ja palvelut. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ylityspaine on noin 0,5 miljoonaa euroa. Onneksi myös tulopuoli näyttää kasvavan. Veroja näyttäisi kertyvän hieman budjetoitua enemmän, samoin valtionosuuksia. Selvittelemme vielä tarkemmin määrärahojen riittävyyttä ja sopeutustoimien tarpeellisuutta.

Huolta aiheuttaa se, että Suomen talous on ajautunut loivaan taantumaan, joka jatkunee ainakin ensi vuoden alkupuolelle. Taantuma näkyy erityisesti rakentamisessa, mutta myös mm. yksityisessä kulutuksessa. Kasvun eväitä on tällä hetkellä taloudessa varsin vähän. Kuntarahoitus Oy suhdannekatsauksessaan arvelee Suomen bruttokansantuotteen pienenevän tänä vuonna 0,5 % ja kasvavan ensi vuonna saman verran. Palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet merkittävästi. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallion mukaan "kuntatalous kulkee kohti kivuliasta normaalia". Kuntasektorin rahoitusjäämän arvioidaan vuodesta 2024 olevan noin 1, 6 miljardia.

Henkilöstöraportti

Tänä iltana kunnanhallitus käsittelee henkilöstöraportin viime vuodelta. Henkilöstön määrä ei ole vuoden aikana muuttunut Vakituista henkilökuntaa oli vuoden päättyessä 149 henkilöä. Teuvan kunta on varsin naisvaltainen työpaikka. Näisia näistä vakituisista työntekijöistä ja viranhaltijoista on peräti 83 %. Vakituisia ja määräaikaisia oli yhteensä 191 henkilöä, joista 9 oli osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Keski-ikä on 48 vuotta.

Eläkkeelle jääminen on viime vuosina tapahtunut aika tasaiseen tahtiin.  Vuosittain noin 10 henkilöä aloittaa eläkepäivät. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on hiljakseen noussut, ja on nyt 64,3 vuotta. Mitään isoa piikkiä eläkkeelle jäämisessä ei lähivuosina ole näköpiirissä.

Poissaolojen määrä vakinaista työntekijää kohden oli 2022  89 työpäivää. Luku on huolestuttava, vaikka siinä on mukana kaikki poissaolot, myös vuosilomat. Sairauspoissaoloja oli noin 168työpäivää vuodessa per nokka. Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2022 nosti Teuvalla koronan sinänsä jo tautina laimentunut aalto.