perjantaina, tammikuuta 27, 2023

Osallistuva budjetointi 2023

 Teuvalla on kokeiltu osallistuvaa budjetointia vuosina 2019 ja 2020. Vuodelle 2023 on budjettiin varattu 30 000 euron määräraha tähän tarkoitukseen.


Ensimmäisessä kokeilussa vuonna 2019 ideoita haettiin kuntastrategian painotuksen mukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuviin hankkeisiin. Ideoita saatiin peräti 47 kappaletta. Kunnan verkkosivuilla toteutetulla äänestyksellä toteutukseen valittiin kävelyreitti jokirannan läheisyyteen.


Vuonna 2020 kohteena olivat ikäihmisiin kohdistuvat hankkeet tai toimenpiteet. 38 idean joukosta toteutukseen äänestettiin ulkokuntosali uimahallin viereen.


Osallistuvasta budjetoinnista on tullut kahdensuuntaista palautetta. Kokeilut on koettu toimiviksi ja osallistaviksi. Ideoiden toimeenpano ja käytännön toteutus puolestaan ovat saaneet aiheellista kritiikkiä. Niin jokirannan reitti kuin ulkokuntosalikin kaipaavat parannuksia. Niitä tehdään tulevana kesänä.


Avoin ideahaku kuluvan vuoden hankkeesta on tarkoitus toteuttaa helmikuussa. Ideoita haetaan lasten, nuorten ja perheiden yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Näin siis, mikäli kunnanhallitus on ensi maanantain kokouksessa samaa mieltä. Hyvinvointivaliokunta täydennettynä nuorten edustajilla toimii ideoiden esiraatina. Äänestys toteutettavasta hankkeesta on vuorossa loppukeväästä. Valitun idean toteutuksen tueksi kootaan asukasfoorumi. Myös idean esittäjän kanssa toimitaan tiiviissä vuorovaikutuksessa, jotta lopputuloksesta tällä kertaa saadaan hyvä.

maanantaina, tammikuuta 23, 2023

Ilmoittajansuojelu

Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta tuli voimaan 1.1.2023. Kysymys on EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (2019/1937), eli ns. whistleblower-direktiivin täytäntöönpanosta. Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Direktiivi velvoittaa tietyt työnantajat perustamaan sisäisen ilmoituskanavan väärinkäytösten ilmoittamista varten. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöönsä sisäiset kanavat ja menettelyt rikkomisten sisäistä ilmoittamista ja jatkotoimia varten.

Sisäisen ilmoituskanavan perustamisvelvollisuus koskee kuntia ja kuntayhtymiä, joiden työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään 50. Sama koskee kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä kuten tytäryhtiöitä. Kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla myös yhteisiä ilmoituskanavia.

Sisäinen ilmoituskanava tulisi ottaa käyttöön kolmen kuukauden sisällä lain voimaantulosta eli viimeistään 1.4.2023. Lain esitöissä on todettu, että Ilmoituskanavien ja -menettelyiden käyttöönotto edellyttää yhteistoimintalakien mukaista vuoropuhelua tai yhteistoimintamenettelyä.

Organisaatio voi halutessaan mahdollistaa myös nimettömien ilmoitusten vastaanottamisen. Velvollisuutta siihen ei ole.

Mahdollisuus nimettömään ilmoitukseen voi laskea kynnystä tehdä ilmoitus mahdollisesta rikkomuksesta, ja myös käytännössä parantaa ilmoittajan oikeusturvaa. Toisaalta nimettömän ilmoittamisen mahdollistaminen saattaa lisätä käsittelyyn tulevien ilmoitusten määrää.  Nimettömän ilmoittamisen mahdollistaminen tulee harkita organisaatiokohtaisesti.

Ilmoittajan suojelun edellytyksenä on, että ilmoitus tehdään ensisijaisesti organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan,  ja että ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa ja että tällainen tieto kuuluu lain soveltamisalaan.  Soveltamisala on määritelty lain 2 §:ssä. Soveltamisaloja on yksitoista, muun muassa julkiset hankinnat ja ympäristönsuojelu.

Lakia sovelletaan tekoihin, jotka on säädetty rangaistavaksi, joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus taikka jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Ilmoituskanavaa ei siten ole tarkoitettu yleiseksi ”palautekanavaksi” vaan nimenomaan vakavien väärinkäytösten ilmoittamista varten.

Ilmoittajan työnantaja tai muu organisaatio ei saa kohdistaa ilmoittajaan tai muuhun lain 5 §:ssä tarkoitettuun henkilöön vastatoimia rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisesta tai julkistamisesta. Menettely, jonka tarkoituksena on rikkomista koskevan tiedon ilmoittamisen tai julkistamisen estäminen, on niin ikään kiellettyä. Työnantajan vastatoimia voisivat olla esimerkiksi palvelussuhteen ehtojen heikentäminen, palvelussuhteen päättäminen, henkilön lomauttaminen tai epäedullinen kohtelu tai muut kielteiset seuraukset.

Organisaatio voi itse määrittää, millaiset ilmoituskanavat se ottaa käyttöönsä.  Ilmoittamisen tulisi olla mahdollista kirjallisesti tai suullisesti. Ilmoituksia voidaan ottaa vastaan esimerkiksi postitse, verkkosivulla tai puhelimessa. Yksinkertaisimmillaan ilmoittaminen voisi tapahtua esimerkiksi toimittamalla ilmoitukset kirjallisesti perinteiseen palautelaatikkoon.

Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, se on voitava tehdä puhelimitse tai muun ääniviestijärjestelmän kautta ja ilmoittajan pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa järjestettävässä henkilökohtaisessa tapaamisessa.

Organisaation on nimettävä ilmoitusten käsittelystä vastaava henkilö tai henkilöt, joiden on oltava tehtävässään puolueettomia ja riippumattomia. Lisäksi organisaatio tai palveluntuottaja voi nimetä tarvittavia asiantuntijoita ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi. Nimettävä henkilö tai henkilöt ovat kunnan harkinnassa. Ilmoituksen käsittelystä vastaavia henkilöitä voisivat olla organisaation omat työntekijät esimerkiksi tietyssä yksikössä. Tällainen yksikkö voisi olla esimerkiksi sisäisestä tarkastuksesta vastaava yksikkö.

Kanavan tulee olla turvallinen. Ilmoittajan ja ilmoituksessa mainittujen kolmansien osapuolten henkilöllisyyden luottamuksellisuus tulee suojata ja muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin estää.

Ilmoittajalle tulee antaa palaute toimista, joita ilmoituksen perusteella toteutetaan. Palaute on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta.

Ilmoituskanavan kautta tulevat tiedot on poistettava viiden vuoden kuluttua saapumisesta, jollei säilyttäminen ole välttämätöntä ilmoittajansuojelu- tai muussa laissa säädettyjen oikeuksien tai velvoitteiden toteuttamista varten taikka oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi

Henkilötiedot, joilla ei selvästi ole merkitystä ilmoituksen käsittelyn kannalta, on poistettava ilman aiheetonta viivytystä.

Tieto ilmoittajasta ja ilmoituksen kohteesta on salassa pidettävää tietoa.

Tietoja voi tietyin edellytyksin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi antaa tähän tehtävään nimetylle henkilölle.

Yllä olevan tekstin olen "leikannut ja liimannut" Kuntaliiton yleiskirjeestä. Teuvalla olemme valmistelleet mallia, jossa yhteydenotto on mahdollista henkilökohtaisen tapaamisen, puhelinsoiton ja sähköisen kanavan välityksellä. Sähköisenä kanavana toimii Suupohjan Seutupalvelukeskuksen valmistelema , anonyymin ilmoittamisen mahdollistava palvelu. Mallia esitellään kunnan yhteistyöryhmän kokouksessa tällä viikolla.

perjantaina, tammikuuta 20, 2023

Elinkeinopalveluiden vuosisuunnitelma

 Viime kunnanhallitus hyväksyi elinkeinopalveluiden vuosisuunnitelman alkaneelle vuodelle.  Pääpainopisteet ovat


- yritystoiminnan kasvun tukeminen ja kehittäminen

- digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja

- matkailun ja vetovoiman edistäminen.


Näistä ensimmäisessä on tarkoituksena toteuttaa kyselytutkimus yritysten  tarpeista ja toiveista, tiivis yhteydenpito yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa sekä yrittäjärjestön ja yrittäjien yhteistyön tukeminen Suupohjan alueella. Verkostoitumistilaisuuksia järjestetään,  ja yrittäjien avoin akatemia järjestää luentoja yrittäjiä kiinnostavista ajankohtaisista aiheista.


Digitalisaation saralla luodaan BusinessTeuva.fi -sivusto, johon kootaan tietopankki yrittäjille. Yrittäjiä tuetaan digitalisaation hyödyntämisessä hankkeen avulla.


Matkailun puolella kehitetään digitaalinen matka Teuvalle, pyritään lisäämään näkyvyyttä ja tuetaan tapahtumia.

torstaina, tammikuuta 19, 2023

Esteellisyyksistä

Hyvinvointialueiden muodostaminen on tuonut maakunnalliseen päätöksentekoon uusia ulottuvuuksia. Samat henkilöt toimivat - eivät vain eri päätöksentekotasoilla - vaan yhteiskunnan eri organisaatioissa. On varmasti oma etunsakin, että kuntien johtavat luottamushenkilöt löytyvät myös aluevaltuustosta ja aluehallituksesta, mutta syntyy myös etujen ristiriitoja. Konkreettisia tilanteita syntyy, kun päätetään kuntien ja hyvinvointialueen välisistä vuokrasopimuksista, sovitaan kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta tai päätetään hyvinvointialueen palveluverkosta. Luonnollisesti tällöin noudatetaan lainsäädännössä asetettuja esteellisyyssäännöksiä.


Vertailuna voisi vaikkapa nostaa esille, että kunnanhallitukseen ei ole vaalikelpoinen henkilö,  joka on johtavassa tai vastuullísessa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kyseessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.


Myöskin hyvinvointialueen henkilöstön asema hyvinvointialueen päättävissä elimissä, on herättänyt pohdintoja.  Voiko olla luottamushenkilönä tekemässä päätöksiä oman työmaansa asioista?

keskiviikkona, tammikuuta 18, 2023

Hyvinvointialue 2.0

 Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa. Palvelut ovat jatkuneet keskeytyksettä ja isommitta häiriöittä. Kaksi isoa huolta kuitenkin on: pula rahasta ja pula työvoimasta.


Alueuudistusta valmisteltiin pitkälti toistakymmentä vuotta. Eri versioita taisi olla peräti viisi kappaletta. Lopullinen toteutus tehtiin rimaa laskemalla. Niinpä voidaan olettaa, että heti eduskuntavaalien jälkeen käytävissä hallitusneuvotteluissa mietitään jo malliin korjauksia. Aiheeseen liittyviä kysymyksiä:


- rahoituksen riittävyys

- rahoituksen oikeudenmukaiset kriteerit

- oma verotusoikeus

- asiakasmaksujen yhtenäistäminen

- valtionohjauksen tiukkuus ja muodot

- itsehallinnon aitous

- alueiden erikoistuminen

- työvoiman saatavuus

- yksityisten toimijoiden laajempi hyödyntäminen

- toimialan laajentaminen

tiistaina, tammikuuta 17, 2023

Hyvinvointikertomus, kaikki ikäryhmät

 Valtuustokauden ajalta turvallisuuteen, asumiseen ja ympäristöön liittyvät indikaattorit antavat pääosin positiivisen kuvan Teuvan tilanteesta. Poliisin tietoon tulleet erityyppiset liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat vähentyneet. Liikennerikokset, rattijuopumukset ja huumausainerikokset ovat vähän lisääntyneet, mutta ovat silti vertailukuntia harvinaisempia. Henkeen ja terveyteen liittyneiden rikosten määrä on vaihdellut, mutta vuonna 2021 vertailuluku matalin verrokkeihin nähden.


Päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärät ovat korkeat. Peliriippuvaisten määrä on myös ollut kasvussa. Huumeiden käyttäjiä ei vielä ole paljoa päihdehuollon asiakkaina, mutta huumeiden käyttöä on Teuvalla ja Suupohjassa suhteellisen paljon.


Kirjastokäynnit ovat vähentyneet. Uimahallin kävijämäärät kasvoivat ennen korona-aikaa, mutta pandemian aika vaikutti molempien kävijämääriin.

perjantaina, tammikuuta 13, 2023

Ikäihmiset

 75 vuotta täyttäneistä teuvalaisista 93 % asuu kotona. Tavoitteena on ollut 92,5 % vuode 2030 loppuun mennessä, joten tavoite on saavutettu hyvissä ajoin. Loput 7 % asuukin sitten tehostetussa palveluasumisessa, kun ns. tavallinen palveluasuminen on ajettu alas. Onko näin hyvä? Kotona on hyvä olla, mutta se edellyttää voimien heikentyessä tiettyä palvelutasoa ja turvaa. Nyt on alkanut kuulua asiantuntijoilta kannanottoja, joiden mukaan tavallista palveluasumista väliratkaisuna taas arvostettaisiin.


Kotihoidon palveluita sekä erilaisia tukipalveluita on järjestetty ikääntyneille heidän palvelutarpeidensa mukaisesti. Asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa on voitu sopia osa kotikäynneistä toteutettavaksi sähköisillä välineillä. Turvateknologialla, yhteisöllisyyttä lisäävillä keinoilla ja kohdennetuilla palveluilla on pyritty turvaamaan turvallista elämää. Palveluasumisen kodinomaisuutta on pyritty lisäämään. Keskeistä on asukkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja osallisuuden tukeminen.


Elämän loppuvaiheen hoitoa on kehitetty yhdessä sairaanhoitopiirin ja liikelaitoskuntayhtymän yksiköiden kesken. Henkilöstöä on koulutettu painopistealueena kotisaattohoito.