maanantaina, tammikuuta 10, 2022

Äänestäisinkö aluevaaleissa?

No, tottahan toki! Vaikka vaalikampanjat eivät kovin säkenöiviä olekaan. Sote-uudistusta on tehty pitkälle toistakymmentä vuotta. Nyt se on viimeinkin toteutumasssa. Uudistuksen onnistumista ei ratkaistu eduskunnan muotoillessa lakipakettia. Onnistuminen ratkaistaan käytännön toteutuksessa maakunnissa. Ensimmäinen valittava valtuusto on ratkaiseva. 

Saako pelastustoimi isossa isäntäorganisaatiossa riittävät resurssit? Järjestetäänkö hyvinvointialueen johtaminen tehokkaaksi? Muuttuuko toiminta asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi? Panostetaanko peruspalveluihin ja ennalta ehkäisyyn? Pysyvätkö palvelut meitä lähellä? Käytetäänkö yksityisiä palveluntuottajia hallitusti? Kiinnitetäänkö riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin? Onnistuvatko tietotekniikkaratkaisut, jotta voimme asioida enemmän eri kanavien kautta? Mistä resursseista nipistetään, kun rahat eivät riitä?

Ja paljon muuta saavat uudet luottamushenkilöt hyvinvointialueella pohdittavakseen. Ole mukana valitsemassa valtuustoon edustaja, joka osaa katsoa asioita laajasti, mutta ymmärtää myös yksityiskohtia.

Muutes. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, on jokaisella annetulla äänellä isompi painoarvo.

tiistaina, joulukuuta 21, 2021

Puljaamista

Sote-uudistuksessa siirtyy merkittäviä kuntien omaisuuseriä korvauksetta hyvinvointialueille. Näitä ovat mm. sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja irtaimistot. Merkittävää irtaimistoa siirtyy myös kuntien sote-palveluista ja pelastustoimesta. Kuntasektorilla tätä on pidetty epäoikeudenmukaisena. Niinpä kunnissa on tehty järjestelyjä, joilla omaisuuteen kiinnitettyjä pääomia voitaisiin pitää kunnilla. Kiinteistöjä myydään, samoin irtaimistoja, jotka sitten vuokrataan takaisin.


Kunnat toki menettävät omaisuuttaan uudistuksessa. Toisaalta kunnille on vuosikymmenien aikana maksettu merkittäviä valtionosuuksia, joilla omaisuuseriä on käytännössä hankittu. Tärkeää on myös noudattaa säädettyjen lakien henkeä, eikä etsiä niistä porsaanreikiä. Kunnat ovat luonnollisesti eniten huolissaan omista palveluistaan ja omasta rahoituspohjastaan. Kuntalaisille kuitenkin sote- ja pela-palvelut ovat tärkeitä jatkossakin. Kikkailut omistusjärjestelyissä heikentävät hyvinvointialueiden kykyä tuottaa laadukkaita palveluja.

maanantaina, joulukuuta 20, 2021

Osallisuus

 

Poimintoja osallisuuden toimialan talousarviosta. Valtuusto saattaa jotakin vielä tänä iltana muuttaa. 


Osallistuvan budjetoinnin kokeilu etenee kylien kehittämisen suuntaisesti; talousarviossa on varattu 12 000 euroa kylien pienhankkeita ja suurempien hankkeiden kuntarahoitusosuuksia varten.

 

Sähköisen asioinnin ja sähköisen hallinnon edistämiseen on varauduttu 25 000 eurolla; sähköisen arkistoinnin, tiedonhallintamallin kehittämisen ja sähköisen allekirjoittamisen kokonaisuus vähentää paperityötä ja edistää palveluiden saavutettavuutta.

 

Budjetti panostaa myös kulttuuriin: hyvinvointikoordinaattorin toimen tehtävänkuvasta jopa 50 % kohdistuu kulttuuriin sekä yhteisöjen elinvoimaisuutta edistäviin toimiin.

 

perjantaina, joulukuuta 17, 2021

Oppiminen

 Pari nostoa ensi vuoden talousarviosta oppimisen toimialalta:


Uuden päiväkodin valmistuminen parantaa varhaiskasvatuksen laatua asianmukaisten ja nykyaikaisten tilojen ansiosta. Se myös selkeyttää toimintaa ja henkilöstön käyttöä yksiköiden yhdistyessä uudeksi kokonaisuudeksi. Uudet tilat mahdollistavat uudenlaisen yhteisen kehittämisen varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori jatkaa osa-aikaisena, vaikka toiminnan aloittanut hanke päättyy. Perheiden kannustaminen yhteiseen liikkumiseen on hankkeessa ollut aktiivista ja tuonut hyviä tuloksia.


Valtion erityisavustuksella pystytään palkkaamaan lähes koko vuodeksi kokoaikainen kuraattori jo olemassa olevan kuraattoriresurssin lisäksi. Tavoitteena on panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan.  Llky:n budjetti puolestaan lupaa pari psykiatrista sairaanhoitajaa Suupohjan koulujen käyttöön. Tämä on asia, jota olemme pyytäneet jo useampana vuonna.


Lukiossa on kehitteillä yhteinen opintokokonaisuus yrittäjyydestä Teuvan Yrittäjien kanssa.


Teuvan keskustaa kehittämään

 Taannoin Jukka Leppäniemi ehdotti Tejuka-lehdessä, että Teuvan kunta perustaa työryhmän, joka alkaa pohtia ja laittaa toimeksi kirkonkylän pääraitin liiketilojen hyödyntämistä.  Ehdotus on hyvä ja kannatettava. Otan tämän aloitteen ensi vuoden ensimmäisen kunnanhallituksen listalle. Työryhmän toki voisi perustaa ilman kunnanhallituksen päätöstäkin, mutta haetaan ajatukselle sieltä vauhtia ja selkänojaa.


Teuvan keskusta ja sen kaupalliset palvelut ovat viime vuosina ottaneet vastaan monta osumaa. Monessa rakennuksessa on tyhjät ikkunat. Kiinteistön ylläpito muodostuu kiinteistön omistajalle harmiksi ja murheeksi. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Toisaalta tyhjä edullinen tila muodostaa aina myös mahdollisuuden, kunhan sopivat toimijat tavoitetaan.


Ajattelisin, että työryhmässä on kunnanhallituksen edustuksen lisäksi avoimella kutsulla yrittäjiä ja toivottavasti myös rahoittajia. Ennen kaikkea kiinteistön omistajat ovat tärkeä ryhmä. Minä ja elinkeinojohtaja ollaan mukana viran puolesta ja valmiina tarvittaviin toimiin.

Hankearviointi

 Väyläviraston Suupohjan radan peruskorjauksesta teettämän hankearvioinnin yhteenveto on tylyä tekstiä. Fokus on tiukasti nykypäivässä ja menneisyydessä. Radan peruskorjauksen tarjoamat mahdollisuudet liikenteen lisäämiseen ja aluetalouden kehittymiseen sivuutetaan. Kaskisten sataman merkitystä ja potentiaalia ei noteerata. Rataa ei aseteta isompaan kokonaisuuteen tärkeitä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Ilmastovaikutuksia kuljetusten siirtyessä kumipyörille vähätellään. Liikenneturvallisuuden kehitystä ei tunnisteta.


On totta, että rata vaatisi varsin perusteellisen remontin, jotta sitä voitaisiin jatkossa liikennöidä tehokkaasti. Myös sen tasoristeysten liikenneturvallisuutta on tärkeää parantaa. Peruskorjattu rata tarjoaisi kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia liikenteen kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ponnistelujen tulokset ovat osoittaneet isot kehittämismahdollisuudet, kun merkittäviä tuloksia on saatu aikaan jo ilman radan kunnostamistakin.


Hohtimia ei ole heitetty kaivoon. Jatkamme työtä ja neuvotteluja radan liikennöinnin jatkamiseksi ja kunnostuksen toteuttamiseksi.

keskiviikkona, joulukuuta 15, 2021

Investoinnit

 

Tilahallinto kuroo korjausvelkaa vuonna 2022. Työlistalla on mm. Parramajan kunnostus sekä Henriikkakodin kahden sisäpihan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteus- ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Monen kiinteistön lämmönvaihtimet vaihdetaan. Tilojen energiatehokkuutta parannetaan.

 

Mikkiläntien eteläpuolelle rakennetaan sadevesiviemäriä noin 700 m. Hanke helpottaa osaltaan alueen hulevesien hallintaa ja vähentää vahinkoriskiä.

 

Katuvaloja rakennetaan 57 000 eurolla. Raha riittää 2,2 km:n matkalle kadun valaisuun. Hankkeen kustannuksista katetaan 30 % kiinteistön omistajien osarahoituksella.

 

Talousarviossa on myös varaus Äystön uuden asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Tapiontien päähän tulevan uuden asuntoalueen osayleiskaava valmistuu ensi vuonna.  Alueelle kaavoitettaneen noin 12 uutta asuintonttia. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan kun kaava on vahvistettu.


Niin. Ja kirkonkylän päiväkoti viimeistellään ja otetaan käyttöön.

 

 

 

 

 

 

perjantaina, joulukuuta 10, 2021

Ta2022

Taas on saatu talousarvioehdotus valmiiksi. Kunnanhallitus käsittelee sen maanantaina 13.12. ja valtuusto 20.12. Ehdotus on 2,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tavoitteena on kattaa kunnan alijäämät vuonna 2022 ja konsernin alijäämät 2023. Näin pääsisimme lopulta eroon kriisikuntastatuksesta.


Investointeja taloussuunnitelma sisältää harvinaisen vähän. Jopa niin vähän, että omaisuuden arvon säilyminen alkaa olla kriittisellä tasolla. Jos talous kehittyy taloussuunnitelmassa ennakoidulla tavalla, meillä on varaa lisätä korjausinvestointeja taloussuunnitelman loppuvuosille 2024 - 2026.

keskiviikkona, joulukuuta 08, 2021

Kiireetön hoito

Lausuntokierroksella on hallituksen esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta. Seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.


Asia hyvä. Mutta mietin, tiedostavatko päättäjämme täysin, missä tilassa terveydenhuoltomme tällä hetkellä on. Henkilökuntavaje. Työuupumus. Säästöohjelmat. Korona. Hoitovelka. Sote-uudistukseen valmistautuminen. Valitsisin uudistukselle paremman hetken lähitulevaisuudesta.