Yksityistiet

 Eilen kunnanhallitus keskusteli pitkään yksityisteiden hoitamisesta. Elinvoimavaliokunta oli ehdottanut, että siirryttäisiin ns. valtakirjamalliin. Nykymallissa kunta hoitaa talvihoidon (aurausviitat, auraus, polanteen poisto, hiekoitus, näiden kilpailutukset ja näihin sekä jonkin verran myös kesäkunnossapitoon liittyvää neuvontaa ja hallinnointia) ja kesäsuolauksen kilpailutukset ym. käytännön järjestelyt. Tienhoitokunta  hoitaa kesäkunnossapidon (sorastuksen, lanaukset, niitot, palteiden poistot, rummut, mahdolliset höyläykset ja hallinnointia). Keskimäärin kokonaiskustannukset ovat noin 177 000 euroa (alv 0 %), josta kunnan osuus 98 600 euroa ja tiekunnan osuus 78 400 euroa. Talvikunnossapidon kustannukset vaihtelevat eniten vuodesta toiseen. Vastuu tien kunnosta, sen vaurioista ja siellä mahdollisesti tapahtuvista vahingoista on tienhoitokunnalla. Nykyisin yksityisteille kertyy hoito- ja korjausvelkaa.

Valtakirjamallissa tienhoitokunnat tekisivät kunnalle valtakirjan, jolla valtuuttaisivat kunnan hoitamaan tiekunnan asioita. Ajatuksena on myös pudottaa tiemaksuja esimerkiksi tasolle 200 euroa/km, ja kunta vastaisi lopuista kustannuksista. Valtuutuksen voi lain mukaan tehdä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Päätöksen valtuutukseen on oltava yksimielinen tiekunnassa.

Malli lisäisi huomattavasti kunnan työmäärää. Mm. laskutukset ja perinnät tulisivat kunnan hoidettaviksi Tienhoitokuntien taloutta tulisi hoitaa tiekunnittain. Kunnan tulisi määrittää kriteerit, joiden mukaan eri luokkien teitä hoidetaan. Kunta määräisi tehtävät toimenpiteet ja hoidon tason. Arvioidut kokonaiskustannukset olisivat 233 000 euroa, josta kunnan osuus olisi 204 300 euroa ja tienhoitokuntien 28 000 euroa.

Esitin kunnanhallitukselle, että valtakirjamalliin ei siirryttäisi. Voimassa oleva malli on otettu käyttöön kunnan käyttötalousmenojen pienentämiseksi. Keskellä taantumaa kunnan menojen kasvattamista tulisi välttää. Malli on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa, ja siitä saatavia kokemuksia on syytä seurata pitemmällä aikavälillä. Sen sijaan pidän tärkeänä, että yksityisteiden peruskunnostushankkeiden valmisteluun kehitettäisiin toimiva malli.

Kunnanhallitus äänesti asiasta. Äänin 5 - 3, yksi tyhjä ääni, kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtakirjamalliin siirryttäisiin talvihoitokauden 2023 - 2024 päättyessä.

Koronaoppia

Korona-aika alkaa olla historiaa, jollei jossain vaiheessa uusia, häijyjä variantteja ilmesty. Korona aiheutti Suomessa varsin poikkeuksellisia tilanteita ja toimenpiteitä. Jopa poikkeustilalainsäädäntöä jouduttiin ottamaan käyttöön. Kansalaisten elämää rajoitettiin ennen näkemättömällä tavalla. Käsitys tarvittavista toimenpiteistä muuttui merkittävästi tautiaallon edetessä. Taloudelliset vaikutukset olivat suuret. Vaikutukset myös mielenterveyteen ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Samoin vaikutukset muiden somaattisten sairauksien hoitoon.

Mielestäni me tarvitsisimme kattavan valtakunnallisen selvityksen tapahtuneesta. Miten hyvin me onnistuimme? Tapahtuiko ylilyöntejä?  Rajoitettiinko kansalaisoikeuksia perusteettomasti? Reagoimmeko riittävästi ja riittävän nopeasti? Mitkä toimet olivat tehokkaita ja mitkä tehottomia? Miten toimi viranomaisten työnjako ja yhteistyö? Kuultiinko riittävästi asiantuntijoita? Sisältyikö toimiin myös poliittista suhmurointia?

En kaipaa syyllisten etsimistä. Tilanne oli uusi, haastava ja varmasti vaikea. Mutta kyllä meillä olisi varmasti paljon opiksi otettavaa tulevaisuuden varalle.

Maalisvaltuusto

Maanantaina oli tämän vuoden ensimmäinen valtuuston kokous. Lista oli lyhyt, ja niinpä kokous kestikin vain puoli tuntia.

Lainaa päätettiin myöntää kahdelle Teuvan kunnan omistamalle yhtiölle. Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaari sai 125 000 euroa teollisuushallin lattian oikaisuun. Kafissa lattiat ovat vajonneet, koska niitä ei rakentamisvaiheessa ole paalutettu. Kritiikkiä herätti tieto, että lattian oikaisutyö oli tehty jo ennen lainan myöntämistä. Teuvan Vuokratalot Oy sai 335 000 euroa. Rahalla on tarkoitus uusia Rasinhovin kiinteistön sisäinen kaukolämpölinjasto.

Tarkastuslautakunta on kilpailuttanut tilintarkastuspalvelut. Valtuusto päätti, että vuosina 2023 - 2026 tilit tarkastaa SK-Reviisorit Ab. Perusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Yhtiö on myös nykyinen kunnan tilintarkastajayhteisö.

Valtuuston alussa luovutettiin tasavallan presidentin 6.12.2022 myöntämät ansiomerkit Lasse Tamsille ja Veikko Viljanmaalle.

HYVTES

Kuntiin ja hyvinvointialueille saatiin neuvoteltua työ- ja virkaehtosopimus, tottelee lyhennettä HYVTES. Työnantajien edustaja KT hyväksyi viime vuonna lakkojen uhatessa, että mikäli yksityisellä puolella palkankorotuslinja ylittää odotetun, saavat myös kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät lisäkorotuksen. Tuo ehto katsottiin lauenneeksi, vaikka yksityisen puolen korotuksista ei määräaikaan mennessä päästykään sopuun.

Kunta- ja hyvinvointialueiden palkankorotukset ajanjaksolla 1.5.2022 - 30.4.2025 ovat kustannusvaikutukseltaan 7,92 %. Euromääräisesti tuo tarkoittaa reilua 1,8 miljardia euroa lisää vuotuisia kustannuksia. Luit oikein, valtava summa.

Varmaankin kuntatyöntekijä on korotuksensa ansainnut. Samoin hyvinvointialueen. Ja henkilökunnasta on pulaa. Ja inflaatio syö rahan arvoa. Mutta, mutta. Kun hyvinvointialueet eivät muutenkaan näytä pärjäävän niille myönnetyllä rahoituksella, vaan omasta mielestään tarvitsisivat reilun miljardin lisää. Ja kun HYVTES  tuskin kattaa kaikkia palkkaharmonisoinnin kustannuksia, alkaa paine julkiselle taloudelle käydä valtavaksi…

Tuulivoima-alueet

Pohjanmaan maakuntiin on viime vuosina rakennettu paljon tuulivoimaa. Tekniikka on kehittynyt ja voimalakoko kasvanut. Näin myös meidän seudullamme. Näyttää siltä, että tuulivoimaa tullaan rakentamaan vielä paljon lisää. Monia hankkeita on suunnitteilla. Yhteiskunta sähköistyy, ja sen myötä sähkön kysyntä kasvaa. Fossiiliseen energiaan perustuvasta tuotantotavasta pyritään eroon. Omavaraisuuden merkitys epävarmassa maailmassa kasvaa.  Vedystä on muodostumassa hyvin tärkeä tuotannontekijä. Sitä kannattaa tehdä tuulivoimasta saatavalla sähköllä. Hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa läpi koko arvoketjun. Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.

Tuulivoimalla on myönteisiä vaikutuksia alue- ja kuntatalouteen. Kiinteistönomistajat saavat vuokratuloja. Voimaloiden rakentaminen ja ylläpito tuo jonkin verran työtä alueelle. Kunnille kiinteistöverotuotot voivat olla merkittävä tulolähde.

Haitat ovat hankalammin mitattavissa. Voimaloiden melu- ja välkevaikutukset ovat havaittavissa ja mitattavissa, mutta koemme ne yksilöllisesti. Tuulivoima-alueiden rakentaminen tiestöineen muuttaa voimakkaasti luonnonympäristöä ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Maisema muuttuu ja pirstaloituu. Pirstaloitumista täydentää siirtolinjojen huoleton sijoittelu.

Teuvan kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimainvestointeihin. Tuulivoima-alueiden lisääntyessä niiden sijoitteluun, suunnitteluun ja haittoihin tulee kiinnittää entistä kriittisempää huomiota. Joudumme ratkaisemaan, paljonko ja minkä kokoisia tuulivoiman tuotantoalueita haluamme alueellemme. Myös sitä on syytä miettiä, mitkä alueet on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle.

Energiasta

Julkisen sektorin ei mielestäni tarvi häärätä kaikilla elämänalueilla. Useimmilla niistä yksityinen tarjonta ja markkinamekanismi hoitavat asiat tehokkaammin ja takoituksenmukaisemmin. Julkista sektoria tarvitaan  hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseen ja tietyn perusturvan sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen.

Energian tuotanto ja jakelu olkoot vapaiden markkinoiden aluetta. Vaikka julkisomisteisiakin toimijoita mukana on. Kuitenkin kohtuuhintainen energia on myös yhteiskuntaa vakauttava peruspalvelu. Niinpä mielestäni valtiovallan tehtävä on huolehtia, että maassa on toimiva energiajärjestelmä. Se pitää sisällään sen, että energiaa on riittävästi tarjolla, hinta on kohtuullisen vakaa ja myös hinnan taso kohtuullinen.

Kuntatalous kiristyy

Kuntatalous on viime vuonna ja todennäköisesti myös tänä vuonna aika hyvässä tilassa. Seuraavat vuodet lienevät tiukempia.

Ensinnäkin maailman talouskehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joista ehkä merkittävin on Euroopassa edelleen jatkuva sota. Energiakriisikään ei vielä ole ohi, vaan ensi talvi saattaa tuoda uusia haasteita. Inflaatio on voimakasta ja korot ovat nousseet.

Valtiontalous on kroonisesti alijäämäinen. Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen tehtävänä on talouden tasapainotus. Se ei voi olla vaikuttamatta kuntien toimintaan ja kuntien rahoituspohjaan.

Vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet eivät nähtävästi pysty toimimaan niille osoitetulla rahoituksella. Sosiaali- ja terveyspalveluihin myöskin kertyi koronavuosina hoitovelkaa, jota joudutaan kuromaan umpeen. Palkankorotukset ja palkkojen harmonisointi aiheuttavat hyvinvointialueille merkittäviä lisäkustannuksia. Hyvinvointialueiden valtionosuuksia joudutaan valtiontalouden tilasta huolimatta lisäämään. Tämä vaikuttaa ratkaisuihin julkisen talouden muilla lohkoilla, varmaan myöskin kuntataloudessa.