maanantaina, helmikuuta 22, 2021

Talouden kuva

Viime vuonna tähän aikaan näytti pahalta. Kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 2019 olivat synkät. Korona kolkutteli oville, ja verotulojen pelättiin romahtavan. Toisin kävi. Valtio tuki niin yrityksiä kuin kuntiakin massiivisella lainanotolla. Niinpä viime vuodelta kunnat takovat toinen toistaan parempia tuloksia. Mukavaa, kun on vaalitkin tulossa. Tässä saattaa vain käydä niin, että uudet valtuutetut kohtaavat täysin erilaisen maailman, kuin mitä nyt vaalikampanjan aikana kuvitellaan. Siksi on tärkeää puhua vaaleissa myös talouden haasteista.

perjantaina, helmikuuta 19, 2021

Maahanmuutto

 Kun kuntavaalit on pidetty, ja uutta valtuustokautta linjataan, näen että suhtautumisen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin tulee olla keskeisellä sijalla. Väki Suupohjassa vanhenee, huoltosuhde merkittävästi heikkenee. Tarvitsemme työvoimaa alueen yrityksiin ja sote-palveluihin. Ovatko maahanmuuttajat tervetulleita? Olemmeko valmiita kohtaamaan toisia kulttuureja? Olemmeko valmiit toimimaan aktiivisesti ja systemaattisesti maahanmuuttajien saamiseksi seudulle?


Tässä toiminta pitäisi ehdottomasti organisoida seudullisesti. Yksin Teuvan kunta on turhan pieni toimija. Maakunnallisessa hankkeessa jäämme helposti reuna-alueeksi. Näkisin, että tämä voisi olla Suupohjan kuntayhteistyön uusi ydin. Toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa. Naapurista Närpiöstä voimme oppia paljon maahanmuutosta ja kotouttamisesta.


  

keskiviikkona, helmikuuta 17, 2021

Hallintouudistus

 Teuvan kunta päätyi uudistamaan organisaatiotaan. Neljä vuotta sitten toteutettiin merkittävä uudistus luottamushenkilöorganisaatiossa, kun siirryttiin valiokuntamalliin. Lautakunnat pakollisia lukuunottamatta lakkautettiin. Tilalle perustettiin kaksi valiokuntaa, hyvinvointivaliokunta ja yhdyskuntarakennevaluokunta. Valtuutetuista 9 kuuluu kunnanhallitukseen ja 9 kumpaankin valiokuntaan. Valiokunnat eivät tee hallintopäätöksiä, vaan antavat asioiden valmisteluun poliittista ohjausta. Päätösvaltaa käyttävät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat, tietyiltä osin lakisääteiset lautakunnat. Neljä vuotta sitten muutoksia ei tehty viranhaltijaorganisaatioon.


Onkin ajateltu, että nyt on oiva vaihe valtuustokauden jälleen vaihtuessa tehdä seuraavat muutokset. Valiokuntamallista on saatu kokemuksia, joita kerätään piakkoin tehtävällä kyselyllä ja käsitellään valtuustoseminaarissa. Oma käsitykseni on se, että valiokuntamalli on lunastanut paikkansa, mutta se kaipaa terävöittämistä. Alkavalla valtuustokaudella valiokuntien tulee päästä kiinni isompiin asioihin ja suuntautua selkeämmin tulevaisuuteen.

Mikäli sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, poistuu kunnan budjetista reilut 20 miljoonaa menoja. Vastaavasti verotuloja ja valtionosuuksia leikataan. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi. Teuvalla on meneillään selvitys siivouksen, ruokapalvelujen ja kiinteistönhoidon yhtiöittämiseksi. Mikäli nämä molemmat muutokset toteutuvat, ja kunnan organisaatiota ei muilta osin muuteta, meillä on suhteellisesti varsin suuri hyvinvointipalvelujen toimiala ja hyvin pienet hallinnon ja yhdyskuntarakenteen toimialat. Valiokuntia olisi kaksi, hyvinvointivaliokunta ja elinvoimalautakunta.


Uudessa hallintomallissamme toiminnot on jaettu niin ikään kolmeen toimialaan, joiden nimet ovat osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä sanoissa tiivistyvät myös tulevaisuuden kunnan tavoitteet. Näille peruskiville on tarkoitus rakentaa myös uusi strategia. Osallisuuden toimialaan kuuluu nimensä mukaisesti kaikki kuntalaisten osallisuuteen liittyvä; vaalit, toimielimet, osallistuva budjetointi, kumppanuuspöydät, hyvinvoinnin edistäminen, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kirjastopalvelut. Oppimisen toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, koulut, kansalaisopisto ja henkilöstöasiat. Elinvoiman toimialaan puolestaan yrityspalvelut, työllisyysasiat, se mikä nykyisistä yhdyskuntarakenteen toimialan palveluista on kunnan organisaatiossa sekä kunnan tytäryhtiöiden ohjaus.

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2021

Paikallista energiaa

Kunnan talouden sopeutusohjelmassa yhtenä painopistealueena on energia-asiat. Toimenpiteitä on jäsennelty kolmelle tasolle: Kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, vuotuiset investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kunnan kiinteistöillä ja seudullinen hanke uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä Vaasan yliopiston VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) kanssa on valmisteltu hanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan hajautetun energiantuotannon käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla saamalla aikaan uusiutuvaa energiaa tuottavia investointeja samaan aikaan tehden tutkimusta käyttäjien roolista ja sen merkityksestä uusiutuvan energian käyttöönoton kohteissa. Uusiutuvan energian tuottajana nimenomaan maaseudulla on keskeinen rooli, ja hankkeen tarkoituksena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä energiantuotannon omavaraisuutta paitsi paikallis- ja aluetasolla myös välillisesti koko maan tasolla. Toimintamalleja luomalla hankkeen kokemuksia ja hankkeessa opittua voidaan hyödyntää laajemminkin pyrittäessä kohti uusiutuvan energian vahvempaa käyttöä maassamme.

Hankkeen vastuullisena johtajana on Vaasan yliopiston VEBICin projektipäällikkö, KTM Ari Haapanen. Haapasella on vahva kokemus uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteuttamisesta ja johtamisesta. Hankkeen yhteyshenkilönä on Vaasan yliopiston VEBICin tutkimuspäällikkö, FT, KTM Olli Voutilainen. Voutilainen on niin ikään mukana hankkeen toteuttamisessa. Hänellä on monipuolinen kokemus ja osaaminen etenkin maaseutu- alueiden kehitykseen ja kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta.

Hankkeen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolme kuntaa: Isojoki, Kauhava ja Teuva. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritykset, maatilat, kuntien organisaatiot, hankkeen aikana perustettavat uusiutuvan energian tuottajayritykset, energian kuluttajat sekä laajasti ottaen kohdekuntien kaikki asukkaat. Hanke toteutetaan jokaisessa kolmessa kohdekunnassa omana projektin osanaan.

Teuvan kunnan rahoitusosuus on 4.000 euroa vuodessa vuosina 2020 – 2022. Lisäksi Teuvan Kaukolämpö Oy:n rahoitus on 2.000 euroa koko hankeaikana.

Hanketta on syyskaudella jo vähän aloiteltu. Koronan vuoksi on jouduttu toimimaan etäyhteyksin. Toivottavasti lähiaikoina päästään aiheen teemoilta kokoontumaan Teakin tiloissa. Ilmoittelemme tästä sitten Tejukassa.

maanantaina, joulukuuta 21, 2020

Valoa kohti

 Talvipäivän seisaus. Jouluviikko. Kuljemme valoa kohti.


 Tahtoisin päästä, paimenten mukaan

Unohtaa kiireen ja melun rasittavan.

Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
Tuo ensi joulu
Sai muuttaa historian
Joulu on taas, riemuitkaa nyt
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt
Tulkoon toivo kansoille maan,
Pääsköön vangit vankiloistaan
Uskon siemen nouskoon pintaan,
Olkoon rauha loppumaton
Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
Sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan.
Et löydä kultaa, et juhlapöytää,
Löydät vain seimen ja tallin koruttoman.

Turvallista, iloista, lapsenmielistä joulua ja hyvää uutta vuotta 2021!

perjantaina, joulukuuta 18, 2020

Läsnälääkäri

 Uusi sana tämäkin. Hyväksyessään ensi vuoden talousarvion Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi myös seuraavan kannanoton:


"Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien läsnälääkäripalveluiden saatavuus turvataan ja toteutetaan jatkossakin lähellä asiakkaita. Digitaalisten palvelujen tulee perustua asiakkaan valintaan ja rajautua sen tyyppisiin sairaustapauksiin, joissa etäpalvelu luontevasti korvaa lähipalvelun. Läsnälääkäripalveluiden kokonaisvaltaista korvaamista pääosin puhelinpalvelulla, mitä talousarvioneuvotteluissa kunnille ehdotettiin, ei voi hyväksyä. TA 2021 valmistelussa ehdotuksena ollut toimintamalli heikentäisi saatujen selvitysten mukaan oleellisesti lääkäripalveluja ja niiden saatavuutta Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien alueella, eikä tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä toiminnassa. 

Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen on tärkeää ja toivottavaa, mutta kehittämisen tulee palvella asiakkaan etua ja parantaa palvelun saatavuutta, eikä heikentää sitä. Digitaalisten lääkäripalvelujen kehittämisestä tulee laatia suunnitelma, jonka johtokunta hyväksyy. Suunnitelman valmisteluun on otettava seudun kuntien edustus tiiviisti mukaan. 

Isojoella, Karijoella ja Teuvalla on paljon vanhusväestöä, jonka erityispiirteet tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Lisäksi tulee varmistaa ja huomioida neuvolalääkäripalveluiden saatavuus lähipalveluna. Kyseisten kuntien lääkärin läsnävastaanottojen osalta tulee palata vähintään korona-aikaa edeltäneeseen tarjontaan mahdollisimman nopeasti koronavirustilanteen helpottaessa. Hoitajien ja lääkärien työnjakoa ja yhteistyötä tulee edelleen kehittää siten, että lääkärin kokonaisvaltainen näkemys potilaan tilanteesta toteutuu."

keskiviikkona, joulukuuta 16, 2020

Reiluun kampanjointiin

Joitakin vuosia sitten puhuttiin siitä, miten kaikki puolueet ovat muuttuneet niin samanlaisiksi, että niiden ohjelmia on vaikea erottaa toisistaan. Sittemmin politiikka on palannut politiikkaan. Yhteiskunnat ovat maailmalla polarisoituneet. Vastakkainasettelu yhteiskunnallisessa keskustelussa on lisääntynyt. Pienellä viiveellä näin on käynyt Suomessakin. En osoittele minkään poliittisen ryhmän suuntaan, näen että kehitys on ollut prosessi, jossa on ollut monia vaikuttimia. Näyttää siltä, että tämä vastakkainasettelu on siirtymässä myös paikallistasolle.


Teuvalla keskustelu on ollut asiallista ja rakentavaa. Toivon vilkasta ja reipasta kampanjointia kuntavaaleihin. Näin äänestäjät tietävät tehdä valintansa selkeistä vaihtoehdoista. Mikä sitten on keskeistä keskustelun pitämisessä reiluna ja terveenä? Varmaankin huomion pitäminen omassa viestissä. Halu ymmärtää toisia ja toinen toisemme kunnioittaminen, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä.