torstaina, joulukuuta 20, 2012

Viimeinen valtuusto

Kauden viimeinen valtuusto oli puhelias. Keskustelua syntyi erityisesti tiukasta taloustilanteesta. Kokous jatkui pitkälle iltaan, lähes klo 23:een.

Kokouksen lopussa oli yllätys: Vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten valtuustoryhmät tekivät aloitteen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä eroamisesta.

No, asiaa nyt sitten selvitellään. Ymmärrän aloitteen tekijöitä. Onhan tyytymättömyyttä toimintaan ja erityisesti kustannuskehitykseen ollut koko yhteisen matkan ajan. Toisaalta vaihtoehdot eivät ole helppoja. Valtioneuvosto on linjannut, että se ei tule hyväksymään Paras-yhteistoiminta-alueiden purkuja. Vielä tuoreempi linjaus kertoo, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei jatkossa olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta lainkaan. Nämä asiat siis päättäisivät muut puolestamme. Vaikka näistä esteistä selvittäisiin, jäisi vielä jäljelle se kysymys, keiden kanssa ja millä ehdoilla pystyisimme jatkossa palvelut järjestämään.

Näitäkin pohditaan ensi vuonna. Vaan nyt on aika mielet virittää joulun sanomaan. Toivotankin kaikille oikein rauhallista ja samalla virkistävää joulun aikaa!

tiistaina, joulukuuta 18, 2012

10 terveyskeskusta?

Jatkan tuosta eilisestä aiheesta, kun päivän Ilkka siitä myöskin uutisoi: "Sote-malli lupaa palveluiden keskittämistä". Palveluiden järjestäminen maakuntamallilla ei kuitenkaan edellytä palvelujen keskittämistä. Joitakin palveluja joudutaan varmaankin kustannussyistä ja osaamisen varmistamiseksi hoitamaan jatkossa nykyistä keskitetymmin. Peruspalvelujen tulee kuitenkin olla käyttäjiä lähellä.

Sairaanhoitopiirin työryhmä esittää 10 terveysyksikön mallia. Nykyisin terveyskeskuksia on parikymmentä maankunnan alueella. Tämän mallin toteutus veisi pienten kuntien terveyspalvelut liian kauaksi asukkaista.

maanantaina, joulukuuta 17, 2012

Maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimi

Parikin työryhmää selvittää alueemme sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä tulevaisuudessa. Valtioneuvosto on nimennyt selvityshenkilöt kaikille viidelle erikoissairaanhoidon erityisvastuualueelle. Etelä-Pohjanmaahan kuuluu Tampereen yliopistollisen sairaalan alueeseen. Anna-Kaisa Pusa taas on vetänyt Etelä-Pohjanmaalla oman sairaanhoitopiirimme asettamaa hanketta, jonka tavoitteena on löytää eteläpohjalainen malli palvelujen tuottamiseksi.

Maakunnallinen malli lienee tavoiteltava. Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan, kannattaisi toiminta siirtää samoilla omistussuhteilla hallinnoitavaan kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirien omaisuus on suuri, ja on vaarana että omistuspohjan muuttuessa ajaudutaan melkoisiin kiistoihin omistuksen arvostuksesta. Meidän kohdallamme tämä olisi turhaa, sillä Etelä-Pohjanmaa muodostaa sopivan kokoisen kokonaisuuden palvelujen järjestämiseen.

Erityisvastuualueiden (yliopistollisten sairaaloiden) rooli ei uudistuksessa saa nousta liian suureksi, mutta toisaalta suurta erityisosaamista edellyttäviä palveluja kannattaa keskittää valtakunnallisesti.

Järjestelmän tulisi yksinkertaistua eikä monimutkaistua. On kiusaus edetä uudistuksessa helpoimman mukaan: Annetaan palvelujen järjestämisvastuu maakunnalliselle toimijalle, mutta nykyiset yhteistoiminta-alueet (mm. oma llky:mme) jatkavat palvelujen tuottajina. Tällöin nykytilanteeseen verrattuna koordinaatio lisääntyy, mutta niin lisääntyy byrokratiakin.

Tarvitsemme siis aika radikaalin uudistuksen, jonka tuloksena on yksinkertainen palvelujärjestelmä.

torstaina, joulukuuta 13, 2012

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.

"Laissa asetettaisiin kunnalle velvollisuuksia huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin tukemisen ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin edellytyksistä. Kunnan olisi tehtävä valtuustokausittain suunnitelma näiden edellytysten toteuttamiseksi. Palvelujen riittävyyttä ja laatua olisi lisäksi arvioitava vuosittain. Kunnan tulisi varata riittävät voimavarat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnan käytettävissä olisi oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta näihin tarkoituksiin. Kunnan olisi asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta. Kunnan olisi järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia tukevia neuvontapalveluja sekä tarjottava hyvinvointia tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille asukkailleen.

Laissa määriteltäisiin iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisessa noudatettavat yleiset periaatteet sekä pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteet. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen olisi oltava laadukkaita sekä hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut olisi toteutettava niin, että ne tukevat hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään, itsenäistä suoriutumistaan ja osallisuuttaan sekä ehkäisevät ennalta muuta palveluntarvetta. Hoito ja huolenpito toteutettaisiin ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa voitaisiin järjestää pääsääntöisesti vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet. Palvelut olisi toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Iäkkäille puolisoille olisi järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Hoitojärjestelyn pysyvyys olisi turvattava, jollei sitä ole aiheellista muuttaa erityisestä syystä.

Laissa säädettäisiin myös iäkkään henkilön palveluntarpeiden viivytyksettömästä ja monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden suunnittelusta. Vaihtoehdoista olisi neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä olisi kirjattava. Iäkkäälle henkilölle olisi nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalvelut olisi järjestettävä viipymättä ja muissa tapauksissa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.

Laki sisältäisi perussäännökset iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Ne koskevat henkilöstöä, johtamista ja toimitiloja. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen olisi vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Toimintayksikössä olisi toteutettava omavalvonta palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä olisi kerättävä säännöllisesti palautetta sekä asiakkailta että yksikön henkilöstöltä."

Paljon hyviä asioita. Toivottavasti myös resursseja osoitetaan kunnille riittävästi.

Laitoshoidon henkilöstömitoitusta ei sitten kirjattu lakiin. Käytännössä kuitenkin suosituksesta tulee sitova, sillä jos vuonna 2014 tehtävässä tarkastelussa yksikin laitos Suomessa alittaa mitoituksen, säädetään asiasta asetuksella.

Vanhusneuvostot tulevat lakimääräisiksi, ja niiden merkitys entisestään korostuu.
Hoivatakuu: Kiireellinen hoiva heti, kiireetön kolmessa kuukaudessa. Vastuutyöntekijä nimetään jokaiselle vanhukselle. Huomionarvoista on myös se, että laitoshoito määritetään selvästi toissijaiseksi hoivamuodoksi. Siihen tulee olla lääketieteelliset perustelut. Hyvää on myös pyrkimys hoitopaikan pysyvyyteen sekä puolisoiden yhdessä asumiseen.

tiistaina, joulukuuta 11, 2012

Maaseutuhallinto

Maaseutuhallinto muuttuu vuoden alusta seudulliseksi. Kun alueen kunnat eivät päässeet asiasta keskinäiseen sopuun, valtioneuvosto päätti, että maataloushallinnon alueella järjestää jatkossa Kauhajoen kaupunki. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva - tämä tuttu neljän joukko. Käytännön järjestelyistä sovitaan kuntien välisellä sopimuksella, jonka joulukuun valtuustot hyväksyvät.

Palvelupiste Teuvalla jatkaa entiseen tapaan, ja maaseutuasioissa teitä palvelevat edelleen Antti ja Päivi.

maanantaina, joulukuuta 10, 2012

Melkein sata miljoonaa

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta hyväksyi ensi vuoden budjettinsa. Menojen yhteismääräksi on arvioitu 98,5 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat 83,8 miljoonaa euroa. Teuvan maksuosuudeksi on budjetoitu Teuvan kunnanhallituksen raamilinjauksen mukaisesti 20 miljoonaa euroa. Menot ja maksuosuudet sisältävät myös keskussairaalalta ostettavat erikoissairaanhoidon palvelut.

Kuntien maksuosuudet ovat keskimäärin 3.523 euroa asukasta kohti. Kustannusrasite on suurin Isojoen kohdalla, 4.306 euroa/asukas (22 % yli keskiarvon). Kauhajoki pääsee halvimmalla, 3.424 eurolla/asukas (3 % alle keskiarvon). Teuva (3.461 euroa/asukas) ja Karijoki (3.495 euroa/asukas) sijoittuvat lähelle Kauhajoen lukuja.

keskiviikkona, joulukuuta 05, 2012

Budjetti 2013

Ensi vuoden talousarvioehdotus on valmistunut. Kunnanhallitus käsittelee sitä maanantaina 10.12. ja valtuusto viimeistelee keskiviikkona 19.12.

Kirja ei sisällä isoja yllätyksiä. Talousarvio on 1,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Silti liikelaitoskuntayhtymän budjettiesityksessä on menoja meille arvioitu 0,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä olemme omaan budjettiimme hyväksyneet.

Tämä tarkoittaa sitä, että talouden sopeutustoimia jatketaan vuonna 2013, talousarvioon tehdään tiukennuksia vielä vuoden varrella.

Investointeihin on ensi vuodelle varattu 10,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät yksittäiset investointikohteet ovat koulukeskuksen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen loppuun saattaminen, hammashoitola-neuvolan rakentaminen sekä Henriikkakodin muutostyöt.