Päiväkodin laajennus

Valtuusto päätti 4.3. tiukan äänestyksen tuloksena varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta 1.8.2025 alkaen ja päiväkodin laajennuksesta samaan päivämäärään mennessä. 25.3. oli sitten kunnanhallituksen käsittelyssä nuotit, miten päiväkodin laajennus aikataulutetaan, jotta valtuuston enemmistön tahto toteutuu.

Lapsia syntyy vähän, viime vuonna vain 23. Yhä useampi lapsi tulee kuitenkin varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin. Myöskin aiempaa nuorempana. Rannikon investointien on arvioitu lisäävän varhaiskasvatuksen tarvetta myös Teuvalla. Metsä Boardin viimeviikkoinen ilmoitus taivekartonkitehtaan rakentamisesta luopumisesta vaikuttaa kaikille elämänalueille seudullamme. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti edetä päiväkodin laajentamisessa valtuuston edellyttämällä tavalla.

Tilinpäätös 2023

Teuvan kunnan viime vuoden tilinpäätös on jälleen ylijäämäinen. Tällä kertaa peräti 4,1 miljoonaa euroa. Lainamäärä pieneni viime vuonna kahdella miljoonalla. Lainaa on nyt 2 459 euroa asukasta kohden. Kuntakonsernin tulos (kunta + tytäryhtiöt) oli 4,6 miljoonaa ylijäämäinen.

Hyviä lukuja. On aika tylsää aina sanoa, että huomenna on huonommin.  Totta silti on, että huolestuttavia piirteitä on näkyvissä. Kustannustaso nousi viime vuonna rajusti. Osin siitä johtuen, osin omin ratkaisuin, toimintakate (toimintatuotot - toimintakulut) heikkeni 1,4 miljoonaa siitä, mitä alun perin budjetoimme. Prosentteina se oli 12,8 %! Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtakunnallisesti noin viidenneksellä. Lisäksi tulevat mahdolliset kehysriihen säästöpäätökset. Näiden myöstä ylijäämät sulavat.

Valtionosuusuudistus

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Vuosittain tehdään indeksitarkistuksia, tehtävien muutoksista aiheutuvia tarkennuksia, indeksileikkauksia, muita valtionosuusleikkauksia jne. Näin järjestelmä, joka alun perin on laadittu tiettyjä kriteerejä noudattaen, alkaa rapautua. Suuri sote-siirto hyvinvointialueille rikkoi järjestelmän.

Niinpä valtionosuusjärjestelmä uudistusta nyt valmistellaan kiireellä. Uudistukseen kohdistuu paljon odotuksia, jotka ovat osin keskenään jännitteisiä. Kunnissa toivotaan, että valtionosuusperusteet uudistetaan soten jälkeiseen aikaan, järjestelmää selkeytetään ja oikeudenmukaisuutta lisätään.

Uudistuksessa valtionosuuksiin ei lisätä valtion kokonaisrasitusta.  Niinpä kakkua vain jaetaan uudella tavalla. Myös monet muut meneillään olevat uudistukset vaikuttavat kuntien taloudelliseen tilanteeseen.

Uudistuksen aikataulu rajoittaa uudistuksen totaalisuutta. Nähtävästi valtionosuusjärjestelmää tullaan uudistamaan vaiheittain peräkkäisillä uudistuksilla. Ehkä se on hyväkin. Evoluutio on usein parempi kuin revoluutio, kuten eräs pormestari muutama vuosi sitten toisessa yhteydessä korosti.

Kiinteistöverouudistus

Kiinteistöverouudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo muutaman vuoden. Petteri Orpon hallitus aika lailla jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus valmistelussaan pääsi.

Nykyisin kiinteistöt arvostetaan vuosikymmeniä sitten määritellyillä keskimääräisillä rakentamiskustannuksilla indekseillä tarkistettuina. Näin määritetyt arvot ovat etääntyneet kovasti todellisista käyvistä arvoista. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja uusia rakennustyyppejä on tullut käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmä ei ole enää oikeudenmukainen.

Kiinteistöveron tasoa ei ole tarkoitus kiristää. Kun verotusarvot uudistuksessa nousisivat, veroprosenttien vaihteluvälit puolestaan asetettaisiin siten, että kunnat eivät joudu kiristämään verotusta.

Rakennuksille määritettäisiin uudet verotusarvot, joita nimitettäisiin perusarvoiksi. Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos laatisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja  muista tiedoista johdetut aluekohtaiset ja vuosittain päivitettävät hinnat.

Uutta edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen nähden on se, että uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jotta muutokset pysyisivät kohtuullisina kiinteistönomistajille.

Kehysriihi

Kehysriihi eli kehysneuvottelu on vuosittain toistuva maalis-huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tänä vuonna kehysriihi ajoittuu aivan huhtikuun lopulle. Siihen kohdistuu myös kuntapuolelta tavallistakin isompi mielenkiinto. Viime vuonna kuntatalous oli keskimäärin hyvässä kuosissa. Mutta vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtion rahoitus kunnille on pienenemässä viidenneksen. Samaan aikaan kustannustaso jatkaa nousuaan.

Valtiontaloudessa etsitään lisää leikattavaa. Pienennetäänkö kuntien rahoitusta entisestään, vai jätetäänkö kuntatalous lisäsäästöjen ulkopuolelle? Kompensoidaanko kunnille viime syksynä ilmi tulleen sote-uudistuksen jälkilaskun vaikutuksia, ja jos niin miten? Saavatko kunnat täysimääräisen rahoituksen vuonna 2025 niiden vastuulle siirtyviin työllisyyspalveluihin? Rukataanko indeksitarkistuksia? Puretaanko byrokratiaa ja vähennetäänkö kuntien tehtäviä? Hyvinvointialueidenkin rahoituksen taso kiinnostaa kuntia, koska sillä on suora vaikutus kuntien toimintaan ja kuntalaisten elämään.