torstaina, toukokuuta 15, 2008

Elämäntavoilla on väliä

Eilen saimme olla hyvässä seutukunnallisessa koulutustilaisuudessa Orrelassa. Sairaanhoitopiirin Dehkon 2D -hanke herätteli kuntien työntekijöitä ja päättäjiä varsin mielenkiintoisilla ja rohkeilla puheenvuoroilla. Hanke keskittyy aikuisiän diabeteksen ja sen mukanaan tuomien tautien ennalta ehkäisyyn.

Diabeteksestä on tullut yksi pahimmista kansantaudeistamme. Epäterveelliset ruokailutottumukset, ylipaino ja liian vähäiseksi jäävä liikunta tekevät keskuudessamme pahaa jälkeä. Elämäntavat omaksutaan jo lapsena, ja siksi erityisesti lasten hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa.

Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asuvat Suomen ylipainoisimmat miehet ja kolmanneksi ylipainoisimmat naiset. Jo neljännes peruskoululaisista on ylipainoisia. Tyypin 2 diabetestä tai sen esiastetta sairastaa arviolta lähes joka toinen mies ja joka kolmas nainen ikäryhmässä 45 - 74 -vuotiaat. Aika hurjia lukuja väestön vanhentuessa.

Perustettavan liikelaitoskuntayhtymän tavoitteissa terveyden edistäminen on näyttävästi esillä. Sairauksien hoitamisen lisäksi tulee myös terveyttä hoitaa. Se on ensisijaisesti meistä jokaisen omalla vastuulla, mutta esimerkiksi päivähoito, koulu ja terveystoimi voivat olla ohjaamassa hyviin ja kestäviin valintoihin. Terveyden edistäminen johtaa pitkällä aikavälillä pienempiin yhteiskunnan kustannuksiin, mutta tärkeintä on elämänlaadun parantuminen.

Sairaanhoitopiiri on lähettänyt alueensa kunnille kirjeen, jossa todetaan, että Etelä-Pohjanmaa on Suomessa ainoa alue, jossa perusterveydenhuollossa ei ole yhtään ravitsemusterapeutin virkaa. Tällaisen henkilön tehtävänä olisi mm. terveydenhuoltohenkilöstön ja kunnan muiden toimijoiden kouluttaminen ravitsemusasioissa, lasten ja perheiden elämäntapoihin vaikuttaminen (neuvola, päivähoito, koulut, vanhempainillat), ruokapalveluiden kehittäminen suosituksia vastaavaksi, erityisruokavalioiden osaaminen sekä ryhmä- ja henkilökohtainen ravitsemusohjaus asiakkaille. Tätäkin asiaa tulee tarkoin harkita seudullista yhteistyötä nyt rakennettaessa.

tiistaina, toukokuuta 13, 2008

Teuvan parhaat käytännöt

Teuvan kunnan lukuisissa eri työpisteissä tehdään hyvää työtä. Monet työporukat ja tiimit ovat kehittäneet omaa työtään esimerkillisellä tavalla. Arjen aherruksessa nämä hyvät asiat jäävät helposti piiloon ja palkitsematta.

Henkilöstöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että vuosittain nostettaisiin esiin oman väen kehittämiä hyviä käytäntöjä neljässä sarjassa:

- palvelujen kehittäminen
- työyhteisön, johtamisen tai toimintatapojen kehittäminen
- viestinnän tai tiedottamisen kehittäminen
- työhyvinvoinnin kehittäminen.

Parhaat palkitaan. Tarkoituksena ei ole luoda kilpailuhenkeä, vaan nostaa työpaikoilla tapahtuva laaja kehittämistyö oikeaan arvoonsa ja kaikkien tietoisuuteen. Näin voimme oppia toistemme oivalluksista.

maanantaina, toukokuuta 12, 2008

Töyssyt

Pauli Nevala esitti jo syksyllä 2006, että ajonopeuksien alentamiseksi Porvarintielle ja Mikkiläntielle rakennettaisiin hidasteet. Tekninen toimi on yhteistyössä tiehallinnon kanssa selvitellyt erilaisia hidasteratkaisuja. Sen pohjalta kunnanhallitukselle esitetään, että kokeiluluontoisesti Porvarintielle tehtäisiin kolme loivapiirteistä hidastetta asfalttibetonista. Mikkiläntielle esitetään rakennettavaksi yksi samantyyppinen "töyssy". Suunnitelmissa on, että nämä rakenteet tehtäisiin tämän kesän aikana.

Toivottavasti näillä ratkaisuilla ajonopeuksia keskustassa saadaan pienennettyä ja liikenneturvallisuutta parannettua.

perjantaina, toukokuuta 09, 2008

Toisen asteen koulutus

Teuvan kunnanhallitus kävi maanantaina 5.5. tutustumassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus Sedua, jolla on laajaa ammatillista koulutusta eri puolilla maakuntaa sekä ammattikorkeakoulua, jolla silläkin on toimintaa kuudella paikkakunnalla. Meitä lähimmät ammattikorkeakoulun yksiköt ovat Jurvassa ja Kauhajoella. Teuvan kunnasta tulee ensi vuoden alusta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunta, kun Kurikan ammattioppilaitos liittyy Seduun.

Maakunnassa ollaan vahvistamassa korkeakouluopetusta. Yliopistokeskus, jossa toimii Seinäjoella useiden yliopistojen yksiköitä, ja ammattikorkeakoulu, muodostavat jatkossa vetovoimaisen maakunnallisen koulutuskokonaisuuden. On tärkeää, että Suupohjan ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus tekevät tiivistä yhteistyötä tämän voimakkaasti kehittyvän koulutuskokonaisuuden kanssa.

Paras-hankkeen myötä valtiovalta on ohjaamassa ammatillista koulutusta isommiksi yksiköiksi. Ammattikoulua ylläpitävän kuntayhtymän toiminta-alueella pitäisi asua vähintään 50.000 asukasta. Tämö on varmaankin perusteltua, koska koulutettavat ikäluokat tulevat jatkossa pienenemään. Tässä tilanteessa Suupohja joutuu miettimään, mihin suuntaan tulevaisuuden yhteistyötään rakentaa.

torstaina, toukokuuta 08, 2008

Paras-hankkeen jatko

Kaikki neljä kuntaa hyväksyivät sopimukset liikelaitoksen perustamisesta vähän ennen Vappua. Tiukimmalle taisi päätöksenteko ottaa Kauhajoella ja Teuvalla.

Käytännön asioiden valmistelu jatkuu varsin Kauhajoki-vetoisena. Valmistelua varten perustettiin kolme työryhmää. Hallinto ja talous -niminen ryhmä valmistelee sopimusasioita, organisaation muodostamista, tukipalvelujen järjestämistä, hallintosääntöä ja talousarviota. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Palvelut-työryhmä perusturvajohtaja Kari Nuuttilan luotsaamana miettii uuden liikelaitoksen palvelujen järjestämistä ja toimintatapoja. Henkilöstö-työryhmä valmistelee henkilöstön siirtymistä liikelaitoksen palvelukseen ja siihen kiinteästi liittyviä asioita. Tähän ryhmään pyydetään henkilöstöjärjestöjä nimeämään edustajansa. Ryhmän puheenjohtaja on kaupunginkamreeri Markku Vanhanen.

keskiviikkona, toukokuuta 07, 2008

Neuvola

Teuvan neuvola sekä päivä- ja kotihoitotoimistot sijaitsevat vanhoissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Ongelmia on jatkuvasti myös sisäilman laadussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on valmistellut ratkaisua tilapulmaan. Olemassa olevat tilat on kartoitettu, mutta selvityksen mukaan yksikään niistä ei ole sellainen, joka saataisiin peruskorjauksellakaan kohtuuhintaan muutettua soveltuvaksi pitkäaikaiseen neuvolakäyttöön. Lautakunta esittääkin uuden tilan rakentamista nykyisen neuvolan tontille. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa.

Teuvan kunta tarvitsee uuden neuvolan. Myös kotihoidon ja päivähoidon asiakaspalvelujen sijoittaminen samaan yhteyteen on perusteltua. Tila tulee alusta alkaen suunnitella lapsiperheiden asiointia ja tapaamisia palvelevaksi. Nykyisen neuvolan tontti terveyskeskusta vastapäätä on hyvä paikka.

Lautakunta esitti myös dementiakodin suunnittelemista samaan rakennukseen. Esitykseni hallitukselle on, että tässä vaiheessa dementiakodin suunnittelua ei aloiteta, koska kunta on juuri päättänyt ostaa 10 hoivapaikkaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Neuvolarakennusta suunniteltaessa tulee kuitenkin mahdollinen myöhempi lisärakentaminen ottaa huomioon.