torstaina, tammikuuta 09, 2014

Taloustyöryhmä

Tämän vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallituksen ja valtuuston kokouksessa kuultiinkin kriittisiä kommentteja siitä, että hallituksen antamaan raamiin, eli menojen nollakasvuun ei päästy.

Tähän mennessä taloutta on reivattu kahdella ihan merkittävällä säästöpaketilla sekä henkilöstön kahden viikon lomautuksella. Jatkoa säästötoimille kuitenkin tarvitaan. Sopeutustarve on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, vaan Teuvankin tulee tehdä siihen useamman vuoden pituinen ohjelma. Kolmea vuotta pitäisin sopivana tarkasteluvälinä.

Esitän maanantaina 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Keino ei ole uusi, taloustyöryhmiä on Teuvan kunnassa ollut aiemminkin. Tällä kertaa toivoisin kunnanhallituksen nimeävän jäsenistään pienen ryhmän, joka tarvittaessa pystyy tiiviiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, virkamiehiä apuna käyttäen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä olisivat täsmällisen sopeutustavoitteen määrittely, aikataulusta ja työskentelytavoista sopiminen sekä keskeisten sopeutustoimien valinta.

keskiviikkona, tammikuuta 08, 2014

Energia- ja ilmastostrategia

Vuoden vaihteessa liikkeellä on monia lausuntopyyntöjä. Juuri valmistuneesta Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiasta pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan liitto. Strategia jää aika yleisluontoiseksi, mutta näyttää kuitenkin suuntaa keskeisissä kysymyksissä.

Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."

Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.

Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.

Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...

tiistaina, tammikuuta 07, 2014

Pelastustoimi

Hallituksen rakennepäätöksellä pelastuslaitosten hallintoa ollaan uudistamassa. Alueita ollaan vähentämässä 22:sta 11:een. Pohjana on uusi poliisilaitosten aluejako. Tämä tarkoittaisi alueemme osalta, että Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Tavoitteena on löytää täten hallinnon menoista säästöjä. Laitoksen pääpaikasta kisaavat tuttuun tapaan Vaasa ja Seinäjoki. Uudet alueet aloittanevat toimintansa vuoden 2016 alusta.

torstaina, tammikuuta 02, 2014

Kiinteistövero

Nykyinen hallitus muutti verotulojen tasausjärjestelmää siten, että kiinteistövero poistettiin tasausjärjestelmästä. Vaikutukset olivat sellaiset, että maaseutumaiset kunnat pääasiassa hävisivät uudistuksessa, kun taas kaupungit voittivat. Voittajia olivat myös ne kunnat, joissa on isoja voimalaitoksia tai paljon loma-asuntoja.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 30.10.2013 linjannut, että kiinteistövero tulisi voimalaitoksista saatavien verotulojen osalta palauttaa verotulojen tasausjärjestelmän osaksi. Tätä perustellaan sillä, että voimalaitoksista aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat yhtä kuntaa laajemmalle alueelle. Tämä pitää varmasti isojen voimalaitosten osalta paikkansa. Kohtuuttomalta sen sijaan tuntuu, jos esimerkiksi tuulivoimapuistojen maksamat kiinteistöverot otettaisiin järjestelmän piiriin.