tiistaina, joulukuuta 16, 2014

Katse yhteisiin toimintoihin

Valtuusto hyväksyi eileniltaisessa pitkässä kokouksessaan ensi vuoden budjetin. Hammashoitola sai parin äänestyksen jälkeen rakennusrahansa.


Talousarvio on 1,4 miljoonaa alijäämäinen. Llky:n tämän vuoden toteutuma on karkaamassa niin paljon pitkäksi, että ensi vuoden määrärahassa pysyminen tulee olemaan vaikeaa. Valitettavasti tarvitsemme uusia säästökohteita.


Alkavan vuoden aikana säästöjä tulee etsiä erityisesti kuntien välisestä yhteistoiminnasta. Toimintoja tulee voida tarvittaessa järjestellä uudella tavalla omistajaohjauksen parantamiseksi ja päällekkäisyyksien poistamiseksi. Siinä tarvitaan seudun kuntien hyvää yhteistyötä. Säästöjen tarve on kaikilla alueen kunnilla.



tiistaina, joulukuuta 09, 2014

Pari lukua budjetista

Kunnanhallitus hyväksyi eilen talousarvioehdotuksen, joka menee nyt sitten ensi maanantaina valtuuston käsittelyyn. Esitys on 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ei hyvä. Oman toiminnan menot vähenevät 0,7 miljoonaa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Sen sijaan sote-menot kasvavat, tosin maltillisesti. Liikelaitoskuntayhtymän maksuosuus oli vuonna 2013 yhteensä 22,0 miljoonaa, tämän vuoden toteutumaksi on viimeisten tietojen mukaan arvioitu 22,7 miljoonaa, ja ensi vuoden määräraha on 22,2 miljoonaa. Puolen miljoonan vähennys kuluvaan vuoden tasoon nähden vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Kunnan omassa toiminnassa suurimmat menojen vähennykset on teknisessä toimessa.


Suurimmat investoinnit ovat koulukeskuksen toisen vaiheen remontti, hammashoitolan tilojen rakentaminen terveyskeskuksen yhteyteen, siirtoviemäri Kaskisiin ja uuden teollisuusalueen kunnallistekniikka. Lainakanta kasvaa vuonna 2015 edelleen 7,9 miljoonalla eurolla.

maanantaina, joulukuuta 08, 2014

Talouden tulevaisuudennäkymiä

Valtionosuusuudistus rokottaa Teuvaa 46 euroa/asukas. Sote-uudistuksessa voitamme 214 euroa/asukas (täysimääräisesti tosin vasta vuodesta 2019 lähtien). Valtionosuusleikkaukset ovat täysimääräisinä (näillä näkymin) vuonna 2017 yhteensä 259 euroa/asukas. Yksinkertaisella yhteen- ja vähennyslaskulla kokonaisvaikutukseksi tulee 91 euroa/asukas vyön kiristystä. Jos tätä suhteutetaan veroprosentin tuottoon, olisi veroprosentin korotustarve 0,72. Pärjäämme tässä monia muita kuntia paremmin, erityisesti sote-uudistuksen myönteisten kustannustenjakovaikutusten vuoksi.

Valtiolle kiitos!

Kuten tiedotusvälineet ovat kertoneet, saimme tänä vuonna harkinnanvaraista rahoitusavustusta 794.000 euroa. Kolmessa vuodessa olemme saaneet tätä rahoitusta taloutemme oikaisemiseen yhteensä 2,3 miljoonaa. Melkoinen summa. Yleensä tätä avustusta myönnetään taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle kunnalle enintään kolmena vuonna peräkkäin, joten jatkossa mahdollisuutemme ovat huomattavasti heikommat.

Alkaa olla kohta paketissa...

Näytä liite

nimittäin koulukeskuksen toinen pää, entinen lukion puoli. Purkutyöt ovat edenneet, ja huputtaminen remonttia varten on alkanut. Tähän taloonhan tulee tiloja peruskoulun luokille 7 - 9 sekä lukion tarvitsemat tilat.

perjantaina, joulukuuta 05, 2014

Sote-kustannukset jatkossa

Eilen sitten lopulta hallitus antoi esityksensä eduskunnalle uudesta sote-järjestämislaista. Samalla julkistettiin laskelmat kuntakohtaisista kustannusmuutoksista. 1.1.2017 alkaenhan eivät kunnat enää maksa sote-kuluja sen mukaan, kuinka paljon missäkin kunnassa on palveluja käytetty, vaan suuri sote-alue perii maksua joka perustuu asukaslukuun ja sairastavuuden perusteella laskettuun kertoimeen.


Kuntakohtaiset voitot ja menetykset järjestelmän muutoksessa ovat suuria. Jopa niin suuria, että osa kunnista tulee niiden takia ajautumaan vakaviin vaikeuksiin. Teuvan kohdalla tilanne on sillä lailla hyvä, että Teuvan kustannukset laskevat 214 euroa/asukas eli noin 1,2 miljoonaa euroa. Tosin laissa on siirtymäsäännös, jonka vuoksi vuonna 2017 hyöty on 0,3 miljoonaa, vuonna 2018  0,9 miljoonaa ja vasta vuodesta 2019 alkaen täydet 1,2 miljoonaa.


Kyllähän tämä helpottaa Teuvan kunnan taloutta, mutta kun huomioon otetaan valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä kaikki valtionosuusleikkaukset, yhteisvaikutus on Teuvankin kunnan talouteen edelleen kiristävä.

tiistaina, joulukuuta 02, 2014

Mitoitukset

Säätäessään vanhuspalvelulakia eduskunta päätti, että henkilöstömitoituksia ei oteta lakiin, mutta mikäli Suomesta vuoden kuluttua lain voimaan tulosta löytyy yksikin vanhusten hoivayksikkö, joka ei mitoitussuositusta noudata, asia sitten kirjataan lakiin. Hieman erikoista lainsäädäntöä, sanoisin. Vaan poliittiset kompromissit ovat joskus erikoisia.


Kun vuosi on kulunut, suosituksesta tinkineitä hoitolaitoksia on pari sataa, vaikkakin määrä on pienenemässä. Niinpä suositus muuttunee lain kirjaimeksi.


Tarvitaanko tällaisia määräyksiä? Kieltämättä kyseessä on kaavamainen tapa säätää palvelun laatua. Hoivan laatu ei aina lisäänny henkilöstön määrän lisäämisen myötä. Kuitenkin jossain kohtaa tulee vastaan se tilanne, että kun väkeä vähennetään, hoivan laatu ja inhimillisyys kärsivät. Siksi uskon, että jonkinlaiset rajat tarvitaan.


Tärkeää on kuitenkin, että hoivayksiköitten henkilöstömitoitusten lisäksi huolehdittaisiin myös kotiin annettavien palvelujen laadusta ja riittävyydestä.

torstaina, marraskuuta 27, 2014

Marraskuinen valtuustoseminaari

Eilen kokoontui Teuvan valtuusto TEAKiin saamaan lisätietoa kahdesta asiasta. Esillä oli lämpölaitoksen yhtiöittäminen - ja kuinka ollakaan - sosiaali- ja terveystoimen kustannukset. Valtuutetut olivat hyvin kattavasti paikalla, vaikka tilaisuus olikin tällä kertaa iltapäivällä.


Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osalta on julkisuudessa kerrottu, että Teuvan osalta budjetti ylittää reilut 800.000 euroa. Todellisuudessa ylitys lienee huomattavasti suurempi, noin 1,2 miljoonaa euroa. Jos arvioitua toteutumaa verrataan viime vuoden tilinpäätökseen, on kasvua kuitenkin vain 2 %. Näin ollen myös sosiaali- ja terveystoimessa menojen kasvua on saatu huomattavasti hillittyä edellisvuosiin verrattuna.

tiistaina, marraskuuta 18, 2014

Tuulivoimakaavat etenevät

Tuulivoimapuistojen suunnittelu on pitkällinen prosessi. Teuvan molemmat valmisteilla olevat tuulivoimakaavat ovat nyt kuitenkin etenemässä päätöksentekoon. Maanantaina oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Vaasassa viranomaisneuvottelu sekä Paskoonharjun että Saunamaan osayleiskaavoista. Kunnanhallitus käsittelee kaavat 8.12. ja valtuusto 15.12.

Lämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kuntalakiin viime vuonna lisätyn 2a §:n mukaan kunnan on tuottaessaan palveluja kilpailutilanteessa yhtiöitettävä kyseinen toiminta. Siirtymäsäännöksen mukaan toiminta tulee yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Kunta saa vapautuksen varainsiirtoveron maksamisesta, jos se yhtiöittää lain velvoittamana toimintaansa vuoden 2014 aikana.

Teuvalla yhtiöittämisvelvoite koskee lämpölaitosta. Kaukolämpö kilpailee muiden energiamuotojen kanssa kiinteistönomistajien asiakkuuksista. Asiaa on valmisteltu syksyn aikana. Eilen kunnanhallitus päätti, että yhtiöittämistä koskevat asiakirjat valmistellaan joulukuun valtuustoon. Hallitus päätti myös periaatteista, joilla yhtiöittämisen valmistelua jatketaan. Hallitus myös myönsi valtuudet perustaa yhtiö, jolle toiminta voidaan siirtää, mikäli valtuusto yhtiöittämisen hyväksyy. Asiasta keskustellaan myös valtuustoseminaarissa 26.11.

Asiakkaalle yhtiöittämisen ei pitäisi aiheuttaa muutoksia. Yhtiöittäminen ei aiheuta paineita lämmön myyntihintaan. Kun yhtiö toimii omana taseyksikkönään, hinnoittelu muuttuu läpinäkyvämmäksi. Se lieneekin lainmuutoksen keskeisin tavoite.

perjantaina, marraskuuta 07, 2014

Toinen aste

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen varjoon ovat jääneet ns. toisen asteen koulutuksen uudistamispyrkimykset. Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun jälkeistä koulutusta, yleensähän vaihtoehtoina nuorella ovat lukio ja ammattioppilaitos. Valmistellulla lainsäädännöllä pyritään isompiin koulutuksen järjestäjiin. Säästöjäkin pitäisi syntyä, valtionosuuksia ollaan voimakkaasti leikkaamassa. Rahoitus muuttuu osin tuloksellisuuteen perustuvaksi.

Lakiesitykset ovat kovin tulkinnanvaraisia. Nyt pitäisi miettiä, millaisia koulutuksenjärjestäjiä pitää muodostaa, jotta niillä olisi edellytys saada koulutuksen järjestämislupa vuoden 2017 alusta eteenpäin. Lain väljät sanamuodot eivät anna selvää vastausta, kuinka laajoja koulutusyhtymiä tulisi rakentaa. Selvää on, että lähivuosina koulutus keskittyy, ja nuoret joutuvat hakemaan koulutuksensa nykyistä kauempaa.

Pienten lukioiden osalta tilanne lienee se, että ainakin aluksi lukioiden hallinto yhdistyy, mutta opetus jatkuu nykyisissä toimipisteissä. Tulevien vuosien säästöt aiheuttavat sitten kyllä karsintapaineita myös toimipisteverkkoon.

Ammatillisen koulutuksen puolella ollaan vahvasti siirtymässä maakunnallisiin koulutuskuntayhtymiin siellä, missä näin ei ole jo koulutusta aiemmin järjestetty.

Tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitukseen saattaa sisältyä vaarojakin. Käykö niin, että hyviä tuloksia tekevät oppilaitokset saavat jatkossa enemmän rahaa toimintansa kehittämiseen, ja heikompiin tuloksiin yltäneet vähemmän? Näin koulutus saattaisi polarisoitua. Toiset oppilaitokset olisivat entistä vahvempia, ja toisissa edessä olisi kielteinen kierre.

maanantaina, marraskuuta 03, 2014

Sote-sopasta

Maakunta on saanut uuden merkittävän vaikuttajan, kun Jyrki Mäkynen valittiin Suomen Yrittäjät Ry:n puheenjohtajaksi. Julkisuudessa Mäkynen on yleisiä yhteiskunnallisia asioita kommentoidessaan ehdottanut, että pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus siirrettäisiin seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi. Radio Yle Ykkösen Ykkösaamussa hän tänään hyvin perusteli esitystään. Kyseessähän on vuosikymmenien päähän vaikuttava merkittävä uudistus. Kiireellä sitä ei nyt pitäisi pilata. Aikaahan valmistelun eri vaiheisiin on käytetty paljonkin, mutta uudistus väännettiin viime keväänä uuteen kuosiin kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteisellä linjapaperilla. Sen pohjalta laaditun lakitekstin valmistelulla on sitten ollutkin melkoinen kiire, ja työn tuloksesta tuo kiire valitettavasti näkyy. Monia keskeisiä kysymyksiä on ratkaisematta, ja mm. lakiesityksen perustuslain mukaisuuteen liittyy vakavia ongelmia. Olisiko sittenkin parempi ottaa vuoden aikalisä, kuin tehdä kiireellä sutta ja sekundaa?

keskiviikkona, lokakuuta 29, 2014

Vielä lääkäripalveluista

Valtuusto kävi lääkäripalveluista perusteellisen keskustelun. Hyvä niin, sillä kyse on tärkeästä asiasta. Toisaalta on kyse lähipalveluista - mitkä palvelut ovat tarjolla omassa kuntakeskuksessa, ja mitkä palvelut pitää hakea kauempaa. Kyse on myös kustannuksista ja lääkäreiden saatavuudesta.

Valtuustossa ihmeteltiin, miten voidaan samaan aikaan vaatia liikelaitoskuntayhtymältä miljoonasäästöjä ja edellyttää lisää lääkäripalveluja. Ristiriidatonta se ei olekaan. Mutta ei niin yksinkertaistakaan. Perusterveydenhuollon toimivuus vaikuttaa nimittäin merkittävästi erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kun perusterveydenhuolto toimii hyvin, oikeat ihmiset lähetetään oikeaan aikaan oikeaan hoitoon. Hoidon viivästyminen ja väärät diagnoosit puolestaan lisäävät erikoissairaanhoidon kustannuksia ja ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä.

perjantaina, lokakuuta 03, 2014

Hammashoitola

Rakennushankkeistamme terveystalo, joka sittemmin kutistui hammashoitolaksi (suun terveydenhuollon tilat), on kokenut harvinaisen monia vaiheita. Tässä ketjussa tuli taas yksi lenkki lisää tiistai-illan valtuustossa, kun Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä teki aloitteen, jonka mukaan mm. tulee kartoittaa vaihtoehtoiset tilaratkaisut.

Asia tuntuu jakavan päättäjiämme kahteen eri lailla ajattelevaan leiriin. Oma kantani on se, että valtuusto on(viimeksi joulukuussa 2013) nähnyt rakentamisen tarpeelliseksi, mutta koska kustannukset ovat karanneet reilusti budjetoidusta miljoonan euron määrärahasta, tulee asiaa tarkastella vielä kerran uudelleen.

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2014

Kolmas lääkäri

Wikipedian mukaan "Adressi (ranskan sanasta adresse ’suunta, osoitus’) on useiden henkilöiden allekirjoittama, vallanpitäjille tai päättäjille suunnattu poliittinen julkilausuma". Juuri sellaisen sain eilen. Allekirjoittajia siinä oli peräti 1 317 kpl. Luku vastaa noin 27 % Teuvan äänioikeutetusta väestöstä. Adressissa vaaditaan Teuvan ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän päättäjiä ryhtymään toimiin kolmannen terveyskeskuslääkärin saamiseksi Teuvalle.

Asialla on niin vahva kansalaismielipide, että se pitää ottaa hyvin vakavasti. Niinpä seuraava kunnanhallitus jo ensi maanantaina käsittelee sen, ja asia viedään vielä valtuustoon kannanoton painoarvon lisäämiseksi.

tiistaina, syyskuuta 30, 2014

Valtuustoseminaari

Valtuusto sai tänään tuoretta tietoa kunnan taloudellisesta tilasta. Työryhmissä mietittiin taloussuunnittelun reunaehtoja. Kolmen säästöpaketin, lomautusten ja irtisanomisten jälkeenkin tulevaisuus näyttää haasteelliselta.

Työryhmät olivat varsin yksimielisiä siitä, että veroprosenttia ei enää ole varaa korottaa. Sen sijaan kiinteistöveron nostoa osa päättäjistä on valmis harkitsemaan. Lainsäädännöllähän ollaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostamassa. Menosäästöjä tulee edelleen etsiä, samoin uusia palvelujen järjestämistapoja, mutta kuntalaisten peruspalveluista tulee pitää huolta. Kunta ei saa säästää itseään hengiltä, näin parissa puheenvuorossa todettiin. Kunnan velkaantuminen tulee katkaista, kun isot investoinnit on tehty. Alijäämien kattamisesta tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma.

torstaina, syyskuuta 11, 2014

Hiljaisuus

Teuvan kunnanvaltuustolle tarjoutui maanantai-iltana hyvä tilaisuus käydä keskustelua kuntarakenteesta. Esityslistallahan oli kunnanhallituksen ilmoitus siitä, että yhdessä Kurikan edustajien kanssa on todettu, että muuttuneessa tilanteessa kuntarakenneselvitys Kurikan kaupungin kanssa ei ole enää ajankohtainen. Toivoin valtuustolta lähetekeskustelua siitä, miten tästä eteenpäin menetellään. Valtuustossa keskustelua ei oikein syntynyt. Joskus hiljaisuuskin on viesti. Käsittääkseni Teuvan päättäjillä ei tällä hetkellä ole isoja valmiuksia uusiin kuntarakenneselvityksiin. Vallalla on tahto jatkaa itsenäisenä, vaikka se johtaisi kipeisiinkin ratkaisuihin.

maanantaina, syyskuuta 08, 2014

Monituottajamalli

Etelä-Pohjanmaalla on valmisteltu niin sanottua maakunnallista sote-ratkaisua. Tarkoitus oli, että yksi maakunnallinen toimija jatkossa järjestäisi ja tuottaisi koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaikki eduskuntapuolueet yhdessä keväällä kuitenkin sopivat, että Suomeen tulee vain viisi sote-aluetta, jotka vastaavat palvelujen järjestämisestä. Järjestäminen erotetaan tuottamisesta, ja nämä sote-alueet ostavat tarvittavat palvelut tietyt kriteerit täyttäviltä tuottajilta.

Huomio on nyt kiinnittynyt siihen, ketkä olisivat näitä tuottajia. Lakiluonnoksessa on asetettu tuottajille kriteerejä, joiden tulkinnasta on erilaisia näkemyksiä. Tulinnat vaihtelevat mm. siitä, tuleeko tuottajan pystyä tuottamaan myös erikoissairaanhoidon palvelut. Selvää kuitenkin lienee, että tuottajia olisi jatkossa huomattavasti nykyistä vähemmän.

Uudessa tilanteessa osa Etelä-Pohjanmaan kunnista haluaisi jatkaa maakunnallisen mallin valmistelua. Sen mukaan maakunnassa olisi siis vain yksi palvelujen tuottaja, joka mitä todennäköisimmin olisi perustettava kuntayhtymä. Seinäjoen kaupunki on ilmoittanut, että se kannattaa monituottajamallia, jossa Seinäjoen kaupunki on yksi tuottaja, maakunnan länsiosissa on yksi tuottaja, itäosissa niin ikään yksi, ja erikoissairaanhoidosta vastaa sitten myös yksi tuottaja. Näin tuottajia olisi maakunnan alueella neljä kappaletta.

Seinäjoen asenne on aiheuttanut nurinaa. Tietenkään Seinäjoki ei voi asiaa yksin päättää, mutta eihän ylivoimaisesti suurimman kunnan näkemystä voi olankohautuksella ohittaakaan. Järkevää lienee nyt valmistella kahta vaihtoehtoa. Yhden tuottajan mallia ja neljän tuottajan mallia. Molemmista kannattaa huolella selvittää vahvuudet ja heikkoudet. Voisiko monituottajamalli turvata lähipalvelut yhtä isoa toimijaa paremmin? Säilyisikö päätösvalta palveluista paremmin alueilla? Olisiko siitä etua, että järjestelmän ehkä parhaiten toimiva osuus eli sairaanhoitopiiri jatkaisi uudella nimellä, mutta koko lailla entisin toimivin järjestelyin?

maanantaina, syyskuuta 01, 2014

Takkuaa

Hallitus on luvannut karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Lupausta on yritetty lunastaa useampaan kertaan. Ministeriöt ovat kovin heikosti löytäneet karsittavaa. Myöskään hallituksen budjettiriihessä ei tavoitteeseen päästy.

Asialla voisi ilkkua, mutta totuus on, että tehtävä on varsin vaikea. Joitakin pieniä yksittäisiä tehtäviä on helpostikin löydettävissä, mutta niiden taloudellinen merkitys on lopulta marginaalinen. Kun taas ryhdytään etsimään satojen miljoonien kustannuksia, huomataan että kyseiset palvelut ovat aina jollekin asiakasryhmälle hyvin tärkeitä, osa elintärkeitä. Niinpä äkkipikaisissa menoleikkauksissa euron suutari voi tehdä viiden euron vahingon.

keskiviikkona, elokuuta 13, 2014

Ensi vuodesta

Kuntien tehtävät lisääntyvät myös ensi vuonna. Niiden kustannusvaikutus on koko maan tasolla noin 300 miljoonaa euroa. Kuluja lisäävät mm. oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella, sosiaalihuoltolain uudistus, kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken sekä vastuun lisääntyminen vaikeasti työllistyvien aktivoinnista.

Tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset puolestaan nousevat ensi vuonna jo 1,5 miljardiin euroon. Näistä uusia valtionosuusleikkauksia on 100 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuus laskee noin 25 %:iin.

Valtio on luvannut vähentää kuntien velvoitteita 1,0 miljardin edestä. Näitä esityksiä olemme toistaiseksi saaneet odotella. On tärkeää, että käynnistyvä valtion budjettiriihi pystyisi niitä määrittelemään.

maanantaina, elokuuta 11, 2014

Turvallista

Nimeltä mainitsematon iltapäivälehti teetti selvityksen Suomen vaarallisimmista ja turvallisimmista kunnista. Selvityksessä käytettiin kymmentä eri mittaria. Niitä olivat mm. rikollisuuden määrä, asunnottomuus, tapaturmien määrä ja uhkailujen määrä. Suomen vaarallisimman kunnan tittelin sai rajakunta Virolahti. Turvallisinta on selvityksen mukaan Kuortaneella. Teuva on tämän selvityksen mukaan Suomen 5. turvallisin kunta. Muutkin kärkikymmenikön kunnat ovat Pohjanmaalta.

tiistaina, kesäkuuta 03, 2014

Sairaanhoidon tilastoja

Sairaanhoitopiirin tuoreet tilastot vuodelta 2013 sisältävät mielenkiintoisia lukuja. Poimin tähän joitakin.

Palvelujen kysyntää kuvaava taulukko kertoo, että teuvalainen lähetettiin viime vuonna erikoissairaanhoitoon 2 261 kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9 %. Koko erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on viime vuodet pysynyt sairaanhoitopiirissä aika tasaisena.

Avohoitokäyntejä teuvalaisilla oli viime vuonna 8 649 kpl. Tuhatta asukasta kohden suhteutettuna se oli 1 500 kpl. Vuodesta 2010 kasvua on 13 %. Keskiarvo viime vuonna koko sairaanhoitopiirin alueella oli 1 358. Teuvan luku oli korkein Lapuan jälkeen.

Hoitopäiviä teuvalaiset tarvitsivat 4 060 kpl. Tuhatta asukasta kohden se oli 704. Luvut ovat vuosittain vaihdelleet, mutta jos verrataan vuoteen 2010, kuten edellä, oli luvussa vähennystä 4 %. Keskimäärin sairaalassa viivyttiin viisi päivää.

Päiväkirurgisia hoitojaksoja teuvalaisilla on 140 kpl Pudotusta vuodesta 2010 peräti 19 %.

Teuvan kunta maksoi sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidon palveluista 1 311 euroa/asukas. Kasvua vuodesta 2010 on kertynyt peräti 43 %. Sairaanhoitopiirin alueella keskimääräinen nousu oli 22 %. Vuonna 2010 asukasta kohti lasketut menot olivat Teuvaa pienemmät vain Lapualla ja Ilmajoella. Vuonna 2013 Teuvaa suuremmat asukaskohtaiset menot olivat vain Soinissa ja Karijoella.

maanantaina, toukokuuta 26, 2014

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana Etelä-Pohjanmaan Elyn (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa vuosille 2014 - 2018. Lausuntoa pitäisi antaa. Suunnitelma ei anna teuvalaisille mitään. Ja muidenkin osalta on niukkaa. Syynä on määrärahojen pienuus vuodesta toiseen.

Toki jotakin tehdään. Seinäjoen ja Vaasan ohistustiehankkeet etenevät, samoin Laihian ja Kurikan risteysjärjestelyt valtatie 3:lla. Mutta iso kuva on sellainen, että alempiasteinen tieverkko ihan sananmukaisesti rapautuu, vauriot myös vilkkaasti liikennöidyillä teillä lisääntyvät, ja tärkeät liikenneturvallisuutta parantavat kevyen liikenteen väylät jäävät rakentamatta. Vaurioiden korjaaminen tulee lähivuosina maksamaan moninkertaisesti siihen verrattuna, että ne olisi tehty ajallaan.

perjantaina, huhtikuuta 25, 2014

Sivistysjohtaja

Sivistysjohtajan virkamme ei saavuttanut suurta suosiota. Näytti jo, että hakemuksia ei tule ollenkaan, mutta oli niitä sitten keskiviikkoiltaan mennessä tullut kuitenkin seitsemän kappaletta. Ehkäpä tehtävän määräaikaisuus karsi hakijoita. Noissa seitsemässä hakijassa on kuitenkin papereiden perusteella ihan hyviä vaihtoehtoja. Kunnanhallitus päättää kokouksessaan 5.5. haastatteluun kutsuttavista.

tiistaina, huhtikuuta 15, 2014

Jatkokertomus strategiasta

Talven (jota ei tullut) ja kevään aikana on työstetty päivitettyä versiota kunnanhallituksen tuloskortista. Kysehän on kaikessa yksinkertaisuudessaan niiden tavoitteiden asettamisesta, joihin lähivuosina kunnan toiminnassa tulisi pyrkiä. Nostan tässä strategiatyöstä esiin joitakin asioita, ja yritän valottaa niiden taustoja. Teen tämän jatkokertomuksen muotoon siten, että käsittelen yhtä asiaa aina kerrallaan.

Kuntarakenne

Otinkin ensimmäisenä esiin asian, josta strategia ei sano mitään - ei ainakaan vielä. Syynä lienee se, että aiheesta päättäjien näkemykset ovat niin jakautuneet. Strategiaesitys ei siis selvästi ota kantaa siihen, tuleeko Teuvan jatkaa itsenäisenä kuntana vai pyrkiä aktiivisesti kuntaliitokseen. Toisaalta, jos ei muutostarvetta mainita, täytynee se tulkita nykytilan jatkumiseksi. Uskon, että tästä asiasta kuitenkin vielä valtuustossa strategian hyväksymisen yhteydessä keskustellaan.

Hyvinvoinnin edistäminen

Laaja aihe. Tätähän koko kunnan toiminnan tulisi olla. Keskeistä tässä on kuitenkin ennalta ehkäisevä näkökulma. Kunnan tulee luoda hyvinvoinnin edellytyksiä ja mieluummin ehkäistä sairauksien ja ongelmien syntymistä kuin pelkästään hoitaa niitä. Teuvalla on erillinen hyvinvointisuunnitelma, jossa tärkeimmiksi asioiksi on valittu terveyserojen kaventaminen, itsenäisen suoriutumisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveyden edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen kaiksessa toiminnan suunnittelussa.

Maankäyttö ja asuntopolitiikka

Näistä aiheista onkin strategiatyössä keskusteltu jonkin verran. Tavoitteiksi on aseteltu yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, ennakoivaa maanhankintaa ja monipuolista tonttitarjontaa. Tarvitaanko Teuvalla yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, maaseudulla kun ollaan? Minun mielestäni jossain määrin kyllä. Se ei saa tarkoittaa sitä, että ei saa rakentaa muualle kuin tiiviille alueille. Mutta pelkästään kirkonkylän osalta paikka paikoin täydennysrakentaminen lisäisi taajaman toimivuutta ja viihtyisyyttä. Tämä on todettu myös keskustan kehittämissuunnitelmassa. Maata puolestaan kunnan tulee ostaa silloin, kun sitä on myytävänä. Kunta tarvitsee raakamaata tonttien kaavoitukseen, omaan rakentamiseensa mutta myös vaihtomaiksi. Jos kunta ostaa maata käypään hintaa tulevaisuuden tarpeisiinsa, ei kunta siinä köyhdy. Monipuolisessa tonttitarjonnassa meillä olisi vielä tekemistä. Tontteja pitäisi olla tarjolla niin palvelujen äärellä keskustassa kuin aidosti maalla kyläyhteisöissä.

Yksinkertaiset ja tehokkaat toimintamallit

Prosessinäkökulmasta korostetaan yksinkertaisia ja tehokkaita toimintamalleja. Kyse on siis jonkin sortin ketteryydestä. Erityisesti kuntayhteistyössä tehokas vaikuttaminen nousee keskeiseen asemaan. Uutta voi aina ensin kokeilla pienimuotoisesti. Epäkohtiin tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olemassa olevia yhteisöjä tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan (ns. kolmas sektori).

Asiakkaan valinnan vapaus

Tämä tuntuu olevan erityisen vaikea asia Suomen julkisessa hallinnossa. Valinnan vapauksia tulee käyttöön hitaasti ja monin rajoituksin. Uskoisin kuitenkin, että sitä ihmiset nyt ja jatkossa haluavat. Jotta voisi valita täytyy olla vaihtoehtoja. Yksi keskeinen väline vaihtoehtojen tarjoamiseen on palvelusetelien käyttöön otto.

Johtaminen

Tässä kohtaa tavoitteina on läpinäkyvyyttä, työn tuottavuuden lisäämistä sekä hyvää muutosjohtamista. Valtuustoseminaarissa lisättiin listalle vielä poliittisen johtamisen kehittäminen.

Työhyvinvointi

Hieman haasteellinen mutta sitäkin tärkeämpi tavoite näin yt-neuvottelujen aikaan. Toivon, että kulukuurin jälkeen voimme osoittaa mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia ja hyvän työyhteisön. Työnsä hyvin osaava ja tehtäviinä motivoitunut henkilöstö sekä hyvät toimitilat ja kunnon työvälineet ovat tässä kulmakiviä. Myös toimintatapojen muuttaminen ja toimintojen jonkinasteinen uudelleenorganisointi.

Samalla rahalla enemmän

Siis toiminnan tehostamista. Keinoina toiminnan aktiivinen kehittäminen, osaava kilpailutus, energian säästö, kiinteistöjen tehokkaampi käyttö.

Ydintoiminnot itse, muut yhteistyöjärjestelyin

Tätä linjausta mm. yrittäjät ovat kritisoineet. Minusta se on kuitenkin aika luonteva. Näin yrityksetkin tekevät, keskittyvät omaan osaaamisalueeseensa ja oman toimintansa ytimeen. Muita palveluita ostetaan. Varmaan kaikissa kuntien palveluissa myös ostot yksityisiltä tulevat jatkossa täydentämään kunnan palveluvalikoimaa. Ehkäpä kunnan tulisi laatia yrittäjien esittämä palvelustrategia, jossa näihin asioihin otettaisiin tarkemmin kantaa.

Elinvoima


PK-yrittäjyyden hyvistä toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta. Sukupolvenvaihdoksia tulee aktiivisesti tukea. Keinojamme ovat teollisuustontit ja -tilat, neuvonta- ja kehittämispalvelut, sijoituspaikkamarkkinointi, hyvä yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa, myönteinen kuntakuva, neuvontapalvelut sekä investointien korkotuki.

Strateginen kehittämisvara

Mitäs se nyt sitten on? Palvelut tulisi hoitaa niin tehokkaasti, että kun tuloista on vähennetty palvelujen aiheuttamat menot ja käyttöomaisuuden poistot sekä rahoituskulut, rahaa jäisi vielä kehittämiseenkin.

keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2014

Liittymät

Kantatie 67:n liittymien tulevaisuus aiheellisesti keskusteluttaa. Ongelmana eivät miltään osin ole kantatien yli nykyisellään kulkevat liikennevirrat. Mutta silloin kun kunta kaavoittaa uusia alueita, se joutuu neuvottelemaan järjestelyistä monen tahon kanssa. Yksi keskeinen viranomaistaho on ELY-keskus. Tässä kaksi vastuualuetta on keskeisiä: liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat.

Kun Teuvan kunta osti raakamaata kantatien pohjoispuolelta viime vuonna, aloitimme alueen kaavoituksen teollisuus- ja osin asuntoalueeksi pikavauhdilla. Hyvässä yhteisymmärryksessä ELY-keskuksen kanssa saimme sovittua nopeasta etenemisestä. Kaavaluonnos valmistuikin syksyllä. ELY-keskuksen kanssa käymissämme neuvotteluissa olimme mitoittaneet kantatien taakse tapahtuvan rakentamisen siten, että uudelle alueelle riitti kääntymiskaistojen rakentaminen.

Kunnanhallitus katsoi kuitenkin, että aluetta tulisi voida hyödyntää tehokkaammin. Kaavaluonnos palasi näillä eväillä valmisteluun. Sitä on valmisteltu uudelleen neuvotellen mm. paikallisten yrittäjien kanssa.

Ensi viikolla käymme uuden neuvottelun ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on löytää eri osapuolia tyydyttävä malli. Mielestäni kunnan tulee välttää sellaisia ratkaisuja, joissa joutuisimme kustantamaan kalliita eritasoliittymiä, jotka jättäisivät keskeisiä yrityksiämme mottiin suhteessa kantatiehen.

tiistaina, huhtikuuta 01, 2014

Turvallisuussuunnitelma

Kunnanhallitus saa tänään käsittelyynsä pitkään ja hartaasti valmistellun turvallisuussuunnitelman. Kyse on paperista, jonka valmistelussa on mietitty, miten paikallisesti eri toimijoiden yhteistyönä voidaan turvallisuutta parantaaa. Kyse on normaaliolojen arjen turvallisuudesta, siinä ei siis oteta kantaa poikkeusoloihin. Turvallisuutta on karkeasti jaotellen kahdenlaista. Toisaalta on turvallisuutta, joka ilmenee mm. onnettomuuksien ja rikosten määrän vähäisyytenä. Toisaalta turvallisuutta on myös se, miten turvalliseksi tai turvattomaksi kansalaiset olonsa tuntevat. Molemmat asiat ovat tärkeitä ja merkittäviä.

Poimin muutamia toimenpide-ehdotuksia suunnitelmasta. Kannattaa huomata, että suunnitelmassa ei ole nostettu esiin niitä asioita, jotka ovat esillä jo jossain muissa suunnitelmissa. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden kehittämisestä on olemassa ihan oma suunnitelmansa.

- varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus on keskeisellä sijalla
- ajan tasalla olevat pelastussuunnitelmat eri palveluyksiköissä
- kiusaamisen vastainen toiminta kouluissa
- koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuus
- poistumisharjoitukset kouluissa
- nuorten osallistaminen ja kuuleminen, mm. aloitekanava.fi ja Teuvan nuorisotoimen Facebook-sivusto
- päihdevalistus kouluilla
- Palvelukeskus Trillan toiminta; työpajat
- etsivä nuorisotyö
- suojelusuunnitelmien laatiminen pohjavesialueille
- teiden osoitejärjestelmän selkeys ja ajan tasalla pitäminen
- esteettömyyden edistäminen
...

maanantaina, maaliskuuta 31, 2014

Aikalisä?

Vuonna 2009 kouluverkkopäätös tehtiin valtuustossa yksimielisesti. Se oli merkittävä saavutus. Taloudellinen tilanteemme on siitä paljon heikentynyt, ja nyt Norinkylän koulun osalta harkitaan ratkaisusta poikkeamista.

Periaatteessa valtuustonkin tulee noudattaa itse luomaansa sääntöä tai sitten muuttaa sitä. Käytännössä valtuusto voi esimerkiksi nostaa kaksiopettajaisen koulun oppilasrajaa, ja todeta sitten, että Norinkylän koulu ei tätä ehtoa enää täytä. Lopputulos on sinänsä sama.

Sen sijaan voisi olla viisaampaa laittaa koko viisi vuotta vanha kouluverkkoratkaisu uuteen tarkasteluun. Kaikki varmaan ymmärtävät, että sinänsä meillä ei edellytyksiä ole ratkaisua väljentää, mutta tarvetta voi olla sitä joltain osin tarkentaa. Koko kouluverkkoratkaisun uudessa tarkastelussa ei yksittäinen kylä joutuisi erityisasemaan, vaan sitä katsottaisiin osana kokonaisuutta. Uskoisin, että meillä on myös tarvetta tarkastella samassa yhteydessä päivähoidon ja esiopetuksen tulevia järjestelyjä.

Tässä ratkaisussa Horonkylän koulu lakkaisi 1.8.2014 nykyisen kouluverkkopäätöksen mukaisesti. Norinkylän koulu puolestaan jatkaisi ainakin lukuvuoden 2014 - 2015.

Toteutustapa

Kunnanhallitus pohtii huomenillalla myös koulukeskuksen remontin toisen vaiheen toteutustapaa. Siis kilpailutetaanko rakentaminen samaan tapaan kuin ykkösosassa pää- ja sivu-urakoina vai tekeekö kunta rakennusvaiheen omana työnä. Asiasta on talven aikana käyty keskustelua siitä näkökulmasta, miten työstä mahdollisimman suuri osuus jäisi omalle paikkakunnalle. Jos kunnanhallitus päätyy siihen, että remontti viedään loppuun omana työnä, tarkoittaa se käytännössä sitä, että urakat kilpailutetaan pienemmissä erissä, jolloin paikalliset yritykset ehkä pystyvät paremmin tarjoamaan urakoita. Toisaalta tämä toteutustapa vaatii enemmän resursseja ja osaamista rakennuttajalta eli kunnan tekniseltä toimelta.

keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2014

Moka

Olemme saaneet koulukeskuksen remontin I vaiheeseen valtion rahoitusta merkittävän summan, yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Tuon valtionosuuden saaminen on vaatinut monta neuvottelua Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Heiltä on löytynyt ymmärrystä meidän hankkeemme toteuttamiselle, ja yhteistyö on ollut tosi hyvää.

Syksyllä on tarkoitus aloittaa peruskorjauksen toinen vaihe. Sen kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Remonttiin tulevat entiset lukion tilat. Käytännössä niihin peruskorjauksen jälkeen sijoittuu yläkoulun ja lukion luokkia. Valtionosuusneuvotteluissa meitä kehoitettiin hakemaan valtionosuutta myös tähän hankkeeseen. Suuria toiveita
valtionosuuden saamisesta meille ei annettu johtuen valtion määrärahojen pienuudesta, jo ykkösosaan saamastamme merkittävästä rahoituksesta ja rakennuksen nuoremmasta iästä.

Valtionosuutta piti hakea vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta tämän vuoden määrärahoista olisi mahdollista jokin avustus saada. Päädyimme hakemaan 1,0 miljoonaa euroa. Inhimillisen erehdyksen vuoksi kävi niin, että valtionosuushakemusta ei määräaikana Ely-keskukselle toimitettu. Kunnanhallitusta ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa on asiasta informoitu. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 1.4. ja päättää, mihin toimiin se asian johdosta ryhtyy. Myös tilintarkastajalla ja tarkastuslautakunnalla on asiasta varmasti sanansa sanottavana.

Säästöjä

Viime vuoden tilinpäätös jää 1,3 miljoonaa euroa pakkaselle. Se on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta edelleen aivan liian paljon. Summa vastaa kahden veroprosentin tuottoa. Alijäämää ovat pienentäneet toteutetut säästötoimet. Oman toimintamme menot alenivat vuonna 2013 noin 0,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Verotulojen tilitysaikataulu muuttui hieman lisäten viime vuonna verotulojen määrää.

Säästötoimia tarvitaan lisää. Taloustyöryhmä on tullut siihen tulokseen, että lomautusten käyttö laajassa mitassa säästökeinona ei ole jatkossa kestävä ratkaisu. Henkilöstömenoja täytyy pystyä vähentämään pysyvästi. Esitän 1.4. kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että Teuvan kunnassa aloitettaisiin yt-menettely, jonka tavoitteena olisi kahdenkymmenen henkilötyövuoden vähentäminen.

Norinkylän koulu

Eilinen valtuusto kävi aika ripeän kokouksen jälkeen pitkän ja kipakan keskustelun aikeista lakkauttaa Norinkylän koulu. Tänään asiasta keskustelee varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta.

Ymmärrän, että Norinkylällä ollaan pettyneitä. Valtuusto on muutama vuosi sitten määritellyt oppilasrajat, joiden alittuessa koulu lakkaa. Nori on vielä selvästi kaksiopettajaiselle koululle asetetun rajan yläpuolella.

Toisaalta kunnan taloudellinen tilanne on olennaisesti muuttunut niistä päivistä, kun kouluverkkoratkaisu tehtiin. Monissa lähikunnissa on jo jouduttu luopumaan kaksiopettajaisista kouluista. Osana talouden sopeutuspakettia kunnanhallitus päätti, että Norin lakkautusvaihtoehtoakin nyt selvitetään. Nyt lautakunnan tehtävänä on esittää, miten koulun lakkautus voitaisiin toteuttaa, ja mitkä sen vaikutukset olisivat. Sen jälkeen kunnanhallitus tekee oman esityksensä. Vanhempia ja kyläläisiä kuullaan ennen valtuuston tekemää ratkaisua.

maanantaina, maaliskuuta 24, 2014

Sote-sopu

Aika yllättävä oli ratkaisu, johon poliittiset puolueet yhdessä viikonloppuna sote-asiassa päätyivät. Yllättävää oli myös se, että yksimielisyys löytyi. Ratkaisua on oikeastaan vielä vähän vaikea kommentoida, koska paljon jää riippumaan siitä, miten uudistusta käytännössä toteutetaan.

Järjestämisvastuu joka tapauksessa siirtyy noin 200 toimijalta viidelle. Se on varsin radikaali muutos. Pelkään, että muodostuu liian suuria kokonaisuuksia. Niin maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Niitä on vaikea hallita. Uudistus johtaa varsin keskitettyyn ohjaukseen, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa varmaankin paranee. Sairaaloiden välinen kilpavarustelu vähenee, ja sairaaloiden erikoistuminen lisääntyy. Pitkällä aikavälillä sairaaloiden määrä ehkä pienenee. Tietojärjestelmät yhdenmukaistuvat. Ongelmana pidän sitä, että rahoitusvastuu säilyy kunnilla, vaikka kuntien on entistä vaikeampi käytännössä vaikuttaa näiden jättien toimintaan.

Kovin vähän tiedämme vielä siitä, miten palvelujen tuottaminen organisoidaan. Jatkavatko yhteistoiminta-alueet, kuten meidän alueellamme llky? Jatkavatko sairaanhoitopiirit keskussairaaloiden ylläpitäjinä jossain muodossa? Paljonko käytetään yksityisiä palveluja? Keskittyvätkö palvelut seutu- tai maakuntakeskuksiin? Kuntalaisen kannalta nämä kysymykset vaikuttanevat eniten arjen asiointiin.

torstaina, maaliskuuta 20, 2014

Kuntatodistusohjelma

Hallitus esittää valtuustolle peräti 10 miljoonan euron kuntatodistusohjelman käyttöönottoa. Kuntatodistus on kunnan tai kuntayhtymän rahamarkkinoilla liikkeeseenlaskema lyhytaikainen velkasitoumus. Se on nopea ja helppo tapa hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Aivan maksuvalmiuden ylläpitoon emme koko kymppimiljoonaa tarvitse. Rahoituskustannus kuntatodistuksissa on sen verran edullinen, että sillä kannattaa joksikin aikaa rahoittaa myös investointeja. Eli lyhytaikaisten velkapapereiden pyörittäminen on perinteistä talousarviolainaa edullisempaa. Siksi noin suuri summa.

keskiviikkona, maaliskuuta 19, 2014

Jätevesiyhteistyö

Teuvan jätevedenpuhdistamo on tullut elinkaarensa päähän. Vaihtoehtoja ovat puhdistamon mittava saneeraus, uuden puhdistamon rakentaminen tai yhteistyö naapurikuntien kanssa jäteveden puhdistamisessa. Yhteistyövaihtoehtoa on valmisteltu monta vuotta. Tämä siksi, että tilanteet ovat voimakkaasti matkan varrella eläneet. Aluksi yhteisessä hankkeessa oli mukana useita kuntia, ja jätevedet oli tarkoitus johtaa Kristiinankaupunkiin. Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen jälkeen suunta on ollut Kaskinen. Yhteistyökumppanit ovat vähentyneet. Vain Närpiö on jäänyt jäljelle.

Yhteistyö Närpiön kanssa tässä hankkeessa on ollut esimerkillisen hyvää. Yhdessä on päädytty siihen tulokseen, että kahdestaankin yhteistyössä on voimaa. Jätevesien johtaminen Kaskisiin ja puhdistaminen siellä, ovat pitkällä aikavälillä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin se paras vaihtoehto. Myös valtion ympäristöhallinto on peukuttanut hanketta, ja siirtolinjoihin ollaan näillä näkymin saamassa valtion rahoitusta. Teuvan kunnanvaltuusto päättää periaateratkaisusta ensi maanantaina.

perjantaina, maaliskuuta 14, 2014

Sähköisiä kokouksia

Teuvan kunnanhallitus on kokoustanut nyt vuoden tablettitietokoneilla. Ensimmäisen vuoden aikana laitteiden hinta tuli kuoletettua säästyneinä monistus- ja postituskuluina. Siirtymä sähköiseen kokouskäytäntöön oli melkoisen vaivaton, laitteet ovat toimineet hyvin, ja ne ovat ollet helppokäyttöisiä. Kaikki ovat olleet järjestelyyn tyytyväisiä. Niinpä kunnanhallitus käsittelee maanantaina esitystä, jonka mukaan myös valtuusto siirtyisi samaan käytäntöön. Valtuuston kokouksia on sen verran harvemmin, että suoranaista nettosäästöä ratkaisusta ei synny, mutta toimintaa se nopeuttaa ja antaa mahdollisuuksia tarjota valtuutetuille nykyistä laajempia taustaselvityksiä.

torstaina, maaliskuuta 13, 2014

Hämmentävää

Kuntarakenneuudistuksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa on vaiheita riittänyt. Työryhmät ovat istuneet, kriteereitä on työstetty, ja kunnat ovat antaneet lausuntojaan. Nyt kun kuntarakenteesta lakimuutokset on annettu, ja sote-uudistuskin pitäisi saada muutaman viikon kuluessa ratkaisuun, on noussutkin aivan uusia ajatuksia uudistuksen suunnaksi.

Esiin on tuotu ns. erva-malli, jossa erikoissairaanhoito koottaisiin viiteen, yliopistollisten sairaaloiden ympärille muodostuvaan kuntayhtymään. Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi jäisivät tässä vaiheessa nykyiselleen. Hyvää mallissa olisi varmasti se, että se vähentäisi erikoissairaanhoidon kilpavarustelua. Asian kääntöpuoli olisi palvelujen vääjäämätön keskittyminen vuosien saatossa.

On vaikea ymmärtää, miten tämä ratkaisu vastaisi niihin keskeisiin tarpeisiin, joita sote-uudistuksella on nähty olevan. Erikoissairaanhoito on nykyisellään ehkä parhaiten toimiva osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäämme. Tavoitteena on ollut vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä häivyttää raja-aitoja sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä.

maanantaina, helmikuuta 17, 2014

Kuntoutusosasto

Olette varmaan lehdistä lukeneetkin, että Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Teuvalla toimiva kuntoutusosasto (entinen osasto I) on saanut valtakunnallisen tunnustuspalkinnon. Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä La Carita -säätiö ovat jakaneet työyhteisöille tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2002 asti. Säätiön tarkoitus on tukea gerontologista tutkimusta ja hoitotyötä. Tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustyön arvostuksen nostaminen Suomessa.

Super ja La Carita kertovat Teuvan osastosta seuraavasti:

"Teuvan osasto 1 on 33-paikkainen osasto, missä hoidetaan osittain akuuttihoidossa olevia ja osittain pitkäaikaisessa hoidossa olevia, jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita. Henkilökuntaan kuuluvat osastonhoitaja, 23 koulutettua hoitajaa ja 5 laitoshuoltajaa. Lähihoitajat ovat erikoistuneet esimerkiksi muistihoitajiksi, jalkojenhoitoon ja haavahoitoihin. Yksi perushoitaja toimii kotiutushoitajana, joka huolehtii potilaiden kotiuttamiseen liittyvistä asioista.

Osaston tärkeä tehtävä normaalin hoitotyön lisäksi on potilaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä aktiivinen viriketoiminta. Kuntoutustoiminnan kehittämisen myötä potilaiden päiviin on tullut lisää aktiviteetteja. ”Virikkeellä vauhtia päivään” hankkeen myötä osastolla on potilaille kaksi kertaa viikossa virikehetkiä. Osastolla toimii kuntohoitajan ja fysioterapeutin lisäksi lähi- tai perushoitaja kuntoutusvastaavana kolme viikkoa kerrallaan. Yhteishenki osastolla on hyvä.

Osaston uudet tilat on otettu käyttöön kesällä 2012. Remontin aikana osasto oli hajasijoitettuna eri paikkakunnille puolentoista vuoden ajan. Uusi, laajennettu ruokasali mahdollistaa potilaiden ruokailun siellä ja tukee osaltaan kuntoutusta ja virkistystä. Osasto sai oman kuntosalin, missä potilaiden lihaskuntoa ja kuntoutumista voidaan tukea. Lasitettu ulkoparveke tuo lisää mahdollisuuksia potilaiden virkistykseen.

Osastolla on takana monia muutoksia ja työn kehittämistä. Työntekijät kokevat onnistuneensa hyvin muutoksissa ja ovat pystyneet parantamaan potilaiden saamaa hoitoa ja vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa omalla työllään ja työpaikan ilmapiirillä sekä tilojen viihtyisyydellä ja toimivuudella."

Lämpimät onnittelut osaston osaavalle henkilökunnalle tästä tunnustuspalkinnosta!

torstaina, helmikuuta 06, 2014

Taloustyöryhmä aloitti

Tiistaina aloitti kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä työnsä perehtymällä talouden kehitykseen viime vuosina. Sopeutustavoitteeksi työryhmä nimesi 1,5 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään kolmen vuoden aikajänteellä. Työryhmä käy läpi toimintoja päävastuualuettain sekä toiminnoittain. Esityksensä sopeutuksen keinoista ja kohdentamisesta työryhmä pyrkii tekemään vappuun mennessä.

torstaina, tammikuuta 09, 2014

Taloustyöryhmä

Tämän vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hallituksen ja valtuuston kokouksessa kuultiinkin kriittisiä kommentteja siitä, että hallituksen antamaan raamiin, eli menojen nollakasvuun ei päästy.

Tähän mennessä taloutta on reivattu kahdella ihan merkittävällä säästöpaketilla sekä henkilöstön kahden viikon lomautuksella. Jatkoa säästötoimille kuitenkin tarvitaan. Sopeutustarve on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kerralla se ei onnistu, vaan Teuvankin tulee tehdä siihen useamman vuoden pituinen ohjelma. Kolmea vuotta pitäisin sopivana tarkasteluvälinä.

Esitän maanantaina 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän perustamista. Keino ei ole uusi, taloustyöryhmiä on Teuvan kunnassa ollut aiemminkin. Tällä kertaa toivoisin kunnanhallituksen nimeävän jäsenistään pienen ryhmän, joka tarvittaessa pystyy tiiviiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn, virkamiehiä apuna käyttäen. Työryhmän ensimmäisiä tehtäviä olisivat täsmällisen sopeutustavoitteen määrittely, aikataulusta ja työskentelytavoista sopiminen sekä keskeisten sopeutustoimien valinta.

keskiviikkona, tammikuuta 08, 2014

Energia- ja ilmastostrategia

Vuoden vaihteessa liikkeellä on monia lausuntopyyntöjä. Juuri valmistuneesta Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiasta pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan liitto. Strategia jää aika yleisluontoiseksi, mutta näyttää kuitenkin suuntaa keskeisissä kysymyksissä.

Toimenpiteissä energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään energiatehokasta energiantuotantoa, kuten yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa (CHP-laitokset). Maakunnan kannalta varmaan vaikea kysymys strategiaa laadittaessa on ollut suhtautuminen turpeen polttoon. Kompromissin kuuloisessa muotoilussa todetaan: "Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve on pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja."

Maankäytön osalta pyritään yhdistämään palvelut, asuminen ja työ toimiviksi kokonaisuuksiksi, mikä vähentää liikenteen määrää. Myös puurakentamisen edistäminen on keskeisellä sijalla. Liikennejärjestelmässä painotetaan joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

Maataloudessa tiloja kannustetaan energiatehokkuuteen. Bioenergiaa hyödyntämällä maatalous voi muuttua energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Lähiruokaa hyödyntämällä lyhennetään logistiikkaketjua.

Metsätaloudessa turvataan metsäluonnon monimuotoisuus. Hyödynnetään metsäenergiaa kestävän kehityksen mukaisesti. Edistetään puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöä. Bioenergian toiminnan ja logistiikan edistämiseksi maakuntaan perustetaan bioterminaaleja, jotka toimivat biomassan välivarastoina.

Energia- ja ilmastoratkaisuissa uusi tekniikka tulee apuun. Tästä esimerkkinä ovat älykkäät sähköverkot. Kehitetään ekologisia liiketoimintamalleja. Julkissa hankinnoissa kiinnitetään kasvavaa huomiota tuotteiden energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen...

tiistaina, tammikuuta 07, 2014

Pelastustoimi

Hallituksen rakennepäätöksellä pelastuslaitosten hallintoa ollaan uudistamassa. Alueita ollaan vähentämässä 22:sta 11:een. Pohjana on uusi poliisilaitosten aluejako. Tämä tarkoittaisi alueemme osalta, että Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan pelastuslaitokset yhdistyisivät yhdeksi Pohjanmaan pelastuslaitokseksi. Tavoitteena on löytää täten hallinnon menoista säästöjä. Laitoksen pääpaikasta kisaavat tuttuun tapaan Vaasa ja Seinäjoki. Uudet alueet aloittanevat toimintansa vuoden 2016 alusta.

torstaina, tammikuuta 02, 2014

Kiinteistövero

Nykyinen hallitus muutti verotulojen tasausjärjestelmää siten, että kiinteistövero poistettiin tasausjärjestelmästä. Vaikutukset olivat sellaiset, että maaseutumaiset kunnat pääasiassa hävisivät uudistuksessa, kun taas kaupungit voittivat. Voittajia olivat myös ne kunnat, joissa on isoja voimalaitoksia tai paljon loma-asuntoja.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 30.10.2013 linjannut, että kiinteistövero tulisi voimalaitoksista saatavien verotulojen osalta palauttaa verotulojen tasausjärjestelmän osaksi. Tätä perustellaan sillä, että voimalaitoksista aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ulottuvat yhtä kuntaa laajemmalle alueelle. Tämä pitää varmasti isojen voimalaitosten osalta paikkansa. Kohtuuttomalta sen sijaan tuntuu, jos esimerkiksi tuulivoimapuistojen maksamat kiinteistöverot otettaisiin järjestelmän piiriin.