maanantaina, toukokuuta 30, 2011

Aloitteiden käsittelystä

Kuntalaki kertoo:

"Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet."

Niinpä on nyt sitten summattu, mitä eri aloitteille on tapahtunut. Pidämme aloitteista luetteloa, josta ne kirjataan pois, vasta kun ne on toteutettu, tai päätetty että niiden johdosta ei ryhdytä toimenpiteisiin.

Listalla on tällä hetkellä yhteensä 24 aloitetta. Niistä 10 on jätetty vuonna 2010, 10 ennen vuotta 201 ja 4 vuonna 2011.

Ennen vuotta 2010 jätetyistä listalle vielä olevista aloitteista, vain yksi on saanut lopullisen ratkaisunsa. No, toteutettuja hankkeita poistettiin listalta vuosi sitten. 5 aloitetta odottaa toteutustaan. Lähinnä niitä on esitetty tiehallinnon investointiohjelmaan, tai ne odottavat määrärahavarausta kunnan budjettiin. 4 on vielä selvittelyssä ja ratkaisua vailla.

Viime vuoden aloitteista 8 on ratkaistu, 1 odottaa toteutustaan ja 1 on ratkaisematta

Kuluvan vuoden osalta 2 asiaa on ratkaistu ja 2 käsittelemättä.

Ratkaistuista tapauksista noin puolessa on päädytty aloitteen tekijän kannalta myönteiseen ratkaisuun. Toteutustaan odottavissa hankkeissa kunnan kanta on yleensä myönteinen, mutta toteutus riippuu kunnan tai yhteistyökumppanin määrärahatilanteesta. Varsinaisia ikuisuuskysymyksiä ovat esitykset teiden perusparannuksista ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta.

Tällainen kevyt tilastollinen tarkastelu osoittaa, että aloitteita jätetään suhteellisen paljon. Minusta se on varsin myönteinen asia. Aloitteet myös otetaan vakavasti, ja niissä esitetyillä asioilla on edellytyksiä tulla toteutetuiksi. Sen sijaan parannettavaa meillä on edelleen valmistelun nopeudessa. Liian usein aloitteet jäävät liian pitkäksi aikaa odottelemaan aikoja parempia. Joskus on parempi tehdä kielteinen päätös, kuin jättää asia roikkumaan. Samoin parannettavaa on siinä, miten pidämme yhteyttä aloitteiden tekijöihin.

keskiviikkona, toukokuuta 25, 2011

Julkisen talouden kestävyysvaje

Ajattelin, että minunkin blogissani pitäisi tällainen muotisana vilahtaa. Eipä minulla siihen järisyttävää kannanottoa ole, talousoppineet osaavat siitä enemmän kertoa. Säätytalolla siitä kovasti neuvotellaan. Enpä silti usko sen neuvottelemalla pienenevän.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kunnat olisivat saamassa lisää tehtäviä mm. nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Asia on hyvä ja kannatettava. Mutta samaan aikaan on ollut esillä myös arvailuja mittavista kuntien valtionosuuksien leikkauksista sekä yhteisövero-osuuden pienentämisestä tuohon otsikon termiin viitaten. Nämä asiat sopivat yhteen aika huonosti.

Jos kuntien tuloja leikataan, kunnat tietysti pyrkivät edelleen tehostamaan toimintaansa. Löysät pois, eihän siinä mitään. Julkisia varoja tulee käyttää mahdollisimman viisaasti ja vastuullisesti. Kuntien suuret menot ovat kuitenkin tärkeimmissä peruspalveluissa, joten nopea sopeutustarve kirpaisee juuri niitä.

Kuntien oikeasta määrästä käydään uuvuttavaa eipäs-juupas -keskustelua. Nythän niitä on tehtyjen kuntaliitosten jälkeen 336. Joidenkin mielestä niitä pitäisi olla 200, toisten mielestä 100, joillekin riittäisi 20. Nykyisten lakien voimassa ollessa kuntaliitos aiheuttaa välittömästi lisäkustannuksia, koska henkilöstöä ei voida viiteen vuoteen vähentää, ja palkat on harmonisoitava (samasta työstä sama palkka, kenenkään palkka ei saa laskea). Pitemmällä aikavälillä olennaisia säästöjä saadaan toimintoja keskittämällä. Käytännössä se tarkoittaa, että liitoskunnasta lakkaavat esim. terveyskeskus, lukio, yläaste ja kyläkoulut. Kuntaliitoksista tehtyjen tutkimusten mukaan juuri nämä palvelut ovat ensimmäisenä olleet liipasimella.

Odottelemme uutisia Säätytalolta...

tiistaina, toukokuuta 24, 2011

Pekka Rahkonen eläkkeelle



Perjantaina oli Pekka Rahkosen viimeinen työpäivä. Pidettyään vuosilomansa Pekka jää eläkkeelle. Perjantaina Pekan työkaverit kierrättivät Pekkaa tapaamassa niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa arkea on eletty. Taisi päivän ohjelmaan kuulua leikkimielinen lääkärintarkastuskin; päästetäänkö näin vireä mies vielä eläkkeelle. Oheinen kuva on siitä, kun Pekka poikkesi täällä Teuvan kunnan yhteispalvelupisteessä tapaamassa minua ja muita yleishallinnon työläisiä. Vaikka kuvassa Pekan ilme on vakava, on asu paljon puhuva...

Pekka on tehnyt varsin mittavan työn Teuvan sosiaalijohtajana. Tunnen hänet hyvin harkitsevana ja asioita monesta näkökulmasta tarkastelevana miehenä. Hänellä on myös ollut hyvin merkittävä rooli Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän rakentamisessa. Toivotan Pekalle hyviä eläkepäiviä!

Elinkeinostrategian tarkistus

Yhdessä elinkeinopoliittisen toimikunnan kanssa on valmisteltu esitys elinkeinostrategian tarkistamiseksi. Hallitus ottaa kantaa asiaan maanantaina.

Yritysten investointituet saavat esityksen mukaan jatkoaikaa vuosille 2011 - 2012. Soveltamisala hieman laajenee. Tukea voi saada nyt myös vanhan kiinteistön hankintaan tai kunnostukseen, kun kiinteistöä käytetään teollisuus- tai palvelualan yritystoiminnassa. Suoraa investointitukea voi saada aiempaa pienempiin investointeihin. Ennen alaraja oli 20.000, nyt 10.000. Toivottavasti tämä edesauttaa sitä, että entistä pienemmät yritykset voisivat käyttää näitä investointikannustimia.

Uutta strategiassa on yrityskauppojen edistäminen. Korkotukea voi tietyin rajoituksin saada teuvalainen yksityishenkilö tai yritys, joka hankkii yrityksen tai enemmistöosuuden yrityksestä. Hankittava yritys voi toimia Teuvan ulkopuolellakin, mutta yrityskaupan tulee vahvistaa yrittäjän toimintaa Teuvalla.

maanantaina, toukokuuta 23, 2011

TeuvaON

Kunnan nettisivuille on ilmestynyt uusi linkki. Aloitussivun oikeassa reunassa Viikon kuva -painikkeen yläpuolella lukee TeuvaON. Kyseessä on internetin sosiaalisen median (tai minä puhuisin mieluummin yhteisömediasta)keinoin toteutettu sivusto, jossa Teuvaa tuodaan monipuolisesti esiin paikkakuntana. Palvelu on ollut verkossa vasta pari viikkoa, ja se kehittyy koko ajan. Taustalla on ajatus, joka nousi esiin Teuvan markkinointistrategiaa laadittaessa. Tavoitteena on ollut tuottaa alusta, jota teuvalaiset toimijat voisivat käyttää oman toimintansa esiin tuomiseen. Samalla tietysti on pyrkimyksenä, että teuvalainen osaaminen ja vireä toiminta olisi mahdollisimman hyvin yhdessä paikassa näkyvissä.

Olet tervetullut mukaan sisällön tuottajaksi! Ei nimittäin ole vaikeata noilla välineillä! Lisätietoja antaa tarvittaessa Johanna Peltoniemi, email etunimi.sukunimi@teuva.fi, puh. 050 518 5138.

perjantaina, toukokuuta 20, 2011

Vielä vilkkaampi Teuva

Eilen illalla kokoontui Laurilan Wisiittiin 30 teuvalaista kauppiasta ja palvelualan yrittäjää miettimään, miten teuvalaisia voitaisiin palvella entistä paremmin. Ja samalla tietysti myös sitä, miten euro kiertäisi juohevasti omalla paikkakunnalla.

Illan aluksi jokainen sai miettiä viittä peruskysymystä. Ne käsittelivät mm. Teuva-brändiä, yritysten yhteismarkkinointitarvetta, keskustan kehittämistä, yhteiskoulutustarvetta ja mahdollisuutta kehittää Teuvalle uusia tapahtumia. Uusia ideoita kerättiin koko joukko. Niitä työstetään eteenpäin Teuvan yrittäjien kauppiastoimikunnassa, keskustan kehittämisen jatkopohdinnoissa ja kunnan markkinointityöryhmässä.

Illan mittaan kuultiin myös esityksiä mm. nettimarkkinoinnin mahdollisuuksista sekä yritystukiperusteiden kaavailluista muutoksista.

torstaina, toukokuuta 19, 2011

Suupohjan rata...

...täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Peruskorjausta suunnitellaan, vaan koska korjaus oikeasti radalle saadaan, on vielä arvailujen varassa. Radalla liikenne vähenee, nopeuksia on alennettu, kuljetustaksat nousevat ja tasoristeyksissä on viime vuosina tapahtunut useita onnettomuuksia.

Teuvan kunnanhallitus haluaa vauhdittaa radan kunnostusta. Radalla on suuri merkitys puukuljetuksille. Rata on suuri mahdollisuus alueen elinkeinooelämälle. Kaskisten mainion syväsataman merkitys pienenee olennaisesti, jos sinne ei johda kunnollista rataa. NECL II -hankkeessa (Midnordic Green Transport Corridor Development project North East Cargo Link II)on tavoitteena Keskipohjolan itä-länsi -suuntaisen kuljetuskäytävän kehittäminen Norjan rannikolta Sundsvallin, Kaskisten, Seinäjoen, Jyväskylän ja Parikkalan kautta aina Pietariin asti.

Teuvan kunta toivoo, että rahaa Suupohjan radan perusparannukseen löytyisi jo vuoden 2012 valtion budjettiin.

maanantaina, toukokuuta 16, 2011

Maakunta ja me

Teuvan kunnanhallitus vierailee tänään Etelä-Pohjanmaan liitossa. Käymme läpi yhteisesti mielenkiintoisia aiheita. Teuvan näkökulmasta tuomme esiin mm. Suupohjan radan pikaisen perusparannuksen tärkeyttä. Täällä maakuntarajan läheisyydessä meille on myös hyvin tärkeää maakuntien hyvän yhteistyön kehittyminen. Puhumme varmaan myös Seinäjoen ja muun maakunnan välisistä suhteista sekä erityisesti toisen asteen koulutuksen kehittämisestä. Toivomme maakuntakaavan etenevän nopeasti, koska siinä otetaan kantaa tuulivoimapuistojen sijoittumiseen.

Vierailuamme varten Marko Rossinen on koonnut mielenkiintoista tilastoaineistoa. Sen mukaan Teuvalla asuu 3,1 % Etelä-Pohjanmaan väestöstä. Väestöosuuttamme enemmän meillä on mm. lähivuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä, maatalouden työpaikkoja, yli 65-vuotiaita, maatiloja, yrittäjiä, kuolleita, keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja työttömiä. Suunnilleen väestömääräämme vastaavasti meillä on asuntoja, veronalaisia tuloja, pitkäaikaistyöttömiä ja työikäisiä eli 15 - 64-vuotiaita. Suhteellisesti vähän meillä on poliisin tietoon tulleita rikoksia, ulkomaalaisia, korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, palvelualojen työpaikkoja, aloittaneita yrityksiä, lapsia ja nuoria, teollisuuden työpaikkoja ja autoja.

Muuta tilastoista poimittua: Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Teuvan asukasluku laskee vuoden 2025 loppuun mennessä noin 500 hengellä. No, sitä ennustetta vastaan toimimme aktiivisesti. Yhden hengen asuntokuntia Teuvalla (32,5 %) on maakuntaa (36,1 %) ja muuta maata (40,7 %) vähemmän. Viime vuoden lopulla Teuvalla asui 44 ulkomaiden kansalaista. Se on kovin vähän, mutta Teuvallakin ulkomaalaisten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Esimerkiksi vuoden 1990 lopussa ulkomaalaisia oli vain 6. Vuonna 2008 Teuvalla kävi töissä 381 henkeä muista kunnista. Teuvalta kävi muissa kunnissa töissä 754 henkeä. Tällä hetkellä Teuvalla erityisesti miesten työttömyys on korkea. Maaliskuun lopussa miesten työttömyysaste oli 10,9 %, naisten puolestaan 5,8 %. Teuvan yritysten liikevaihto oli vuonna 2009 121,1 miljoonaa euroa, ja niissä oli töissä 1081 henkilöä.

keskiviikkona, toukokuuta 11, 2011

Sähköistä asiointia

Maatalouden tukihakemuksista jätettiin Teuvalla sähköisesti jo yli puolet (50,4 %.Meitä enemmän sähköisesti asioivat Etelä-Pohjanmaalla vain Kuortaneen maatalousyrittäjät (peräti 70,7 %). Keskimäärin maakunnassa joka kolmas tila jätti hakemuksensa bitteinä. Tukea hakeneita tiloja oli Teuvalla tänä vuonna 250, kun vuonna 2010 niitä oli 264.

perjantaina, toukokuuta 06, 2011

Kuukauden yritys

Teuvan Yrittäjät on päättänyt tuoda esiin teuvalaista yrittäjyyttä uudella tavalla. Kerran kuukaudessa palkitaan "kuukauden yrittäjä". Heinäkuussa palkintoa ei myönnetä, eikä myöskään marraskuussa, jolloin normaalisti myönnetään "vuoden yrittäjä" -palkinto. Ensimmäisen palkinnon sai tällä viikolla Maanrakennus ja kuljetus Paakkunainen Oy. Yritys on laajentanut toimintaansa innovatiivisesti mm. purkujätteen ja kierrätyslasin murskaukseen. Onnea palkinnon johdosta!

Yrittäjien idea on toimiva. Teuvalla riittää hyviä, ansioituneita yrittäjiä. Kerran kuussa myönnettävä palkinto esittelee monipuolisesti teuvalaisten yritysten kirjoa sekä palvelujen ja tuotteiden valikoimaa.