torstaina, syyskuuta 22, 2011

Kuntastrategia päivitykseen

Kunnan toiminnan keskeiset tavoitteet lähivuosille määritellään kuntastrategiassa. Tuloskortin muotoon laaditut tavoitteet on pitkällisessä valmistelussa päivitetty, ja asia tulee kunnanhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina, valtuuston vuoro on 31.10.

Visio on tavoiteltava tulevaisuudenkuva, tila johon aktiivisesti pyrimme, jonka eteen töitä yhdessä teemme. Teuvan visio 2020 on esityksen mukaan:

"Teuva on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Teuva on kulttuurimyönteinen ja yhteistyöhakuinen koulutuksen, vireän elinkeinoelämän sekä tasokkaan teknologian kunta. Teuvalaisten hyvinvointia edistetään laadukkaasti toteutetuilla ja monipuolisilla palveluilla."

Visio joutunee kovalle koetukselle jo aivan lähikuukausina, kun kuntien tulevaisuudesta käydään neuvotteluja.

Teuvan kunnan toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on valittu:

 Oikeudenmukaisuus
 Suvaitsevaisuus
 Asukas- ja asiakastyytyväisyys
 Yrittäjyys
 Kokonaistaloudellisuus

Strategiassa korostuvat keskeisinä asioina terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen saatavuus ja asiakastyytyväisyys, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, kiinteistöjen hyvä hallinta (monta remonttiahan on tekeillä) sekä kustannustehokas toiminta.

maanantaina, syyskuuta 19, 2011

Antti Tekoniemi

Teuvan kunta on mukana tukemassa teuvalaissyntyistä Antti Tekoniemeä matkalla ensin kesän Lontoon isoihin kisoihin. Antin tunnelmia jousiammunnan maailmasta voit seurata klikkaamalla maalitaulua kotisivuillamme.

perjantaina, syyskuuta 16, 2011

Savua ja tulta?

Huhut kertovat, että Teuva ja Kurikka käyvät kuntaliitosneuvotteluja. Tieto ei pidä paikkaansa. Teuvan kunnanhallitus ei ole edes käynyt keskusteluja aiheesta, saati sitten antanut valtuuksia neuvotella siitä.

Vanha viisas sanonta toteaa, että siellä tulta, missä savua. Naapureiden kanssa keskustellaan koko ajan ajankohtaisista asioista. Ja tänä päivänä, kun kuntapuolen ihmiset tapaavat, esiin kyllä aina varmasti nousee kuntarakenneuudistus ja sen vaikutukset omalle alueeelle. Mielipiteitä vaihdetaan ja tulevaisuuden näkymiä pohditaan. Teuvan kunnanhallituksen ja johtoryhmän jäseniä osallistui tällä viikolla Kurikan kanssa yhteiselle Kuntamarkkinat-matkalle Helsinkiin. Yhteistyön kehittämistä ja kuntarakenneuudistusta sivuttiin varmaan monessakin epävirallisessa keskustelussa.

keskiviikkona, syyskuuta 14, 2011

Keskuskaupunkivetoinen kuntauudistus

Kuntakeskustelu kulkee osin väärillä raiteilla. Haasteet ovat tulevaisuudessa sellaisia, että uusia keinoja, myös kuntaliitoksia, tarvitaan ehdottomasti. Kyse on lähinnä siitä, miten uudistus toteutetaan.

Nykyisen hallituksen kuntarakenneuudistuksen ydin ei minun ymmärtääkseni ole pienten kuntien niputtaminen. Sekin suunnitelmaan sisältyy, mutta se on oikeastaan sivujuonne. Päätavoite on keskuskaupunkien vahvistaminen. Keskuskaupunkeihin pyritään liittämään niitä ympäröivä maaseutu, lähinnä keskuksen työssäkäyntialue. Meidän maakunnassamme se tarkoittaa Seinäjoen kasvattamista ainakin 100.000 asukkaan kaupungiksi. Vahvoille keskuskaupungeille voidaan sitten siirtää laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut. Näitä voisivat olla esimerkiksi aluekehitystehtävät, erikoissairaanhoito, pelastustoimi (siellä, missä näin ei ole jo tehty) ja toisen asteen koulutus. Tällöin historian hämärään painuisi suuri määrä isoja kuntayhtymiä. Jäljelle jäävät maakuntien reuna-alueet liitettäisiin sitten aika lailla nykyisten yhteistoiminta-alueiden pohjalta muodostuviksi kunniksi. Niiden asema olisi kuitenkin olla toisen luokan torppareita, jotka ostavat ison osan palveluista keskuskaupungeilta.

Uskon, että tähän suuntaan on pyrkimys. Lopputulos ei ehkä ole aivan tämännäköinen, poliittisessa prosessissa tehdään aina kompromisseja. Tällainen lopputulos asettaisi kuitenkin maakunnan keskuksissa ja maakunnan reuna-alueilla asuvat hyvin epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Toivon siis olevani väärässä.

Julkisuudessa jo esiintyneitä kuntakarttoja on tulkittu väärin. Niissä on esitetty tilastollisia työssäkäyntialueita. Osaltaan ne ovat pohjana, kun valtiovarainministeriössä ryhdytään tekemään esitystä uudesta kuntarakenteesta, mutta esitystä ei tehdä yksinomaan työssäkäynnin pohjalta. Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, Teuva ja Kristiinankaupunki eivät muodosta yhteistä työssäkäyntialuetta eivätkä kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen.

maanantaina, syyskuuta 05, 2011

Kuntakentän ääntä kuultava

Kuntakentän ääntä kuultava herkemmällä korvalla -nettiadressi on allekirjoitettavissa osoitteessa http://www.adressit.com. Vetoomuksen sisältö on tässä:

"Suomalaisen kansanvallan vahvan perustan muodostavat kansalaisten itsehallintoon perustuvat kunnat. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimyksenä olevan kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Tavoitteet, joilla tähän pyrittäisiin, ovat kuitenkin varsin epämääräisesti ilmaistuja. Kaiken lisäksi ne herättävät perusteltua huolta niiltä osin kuin konkreettisia ilmauksia on luettavissa. Sellainen on ennen muuta epämääräinen vahvan kunnan käsite.

Uuden kunta-asioista vastuullisen ministerin jo ensimmäisessä haastattelussa ilmaistiin tahto kuntien määrän olennaisesta vähentämisestä. On vaikea ymmärtää, miksi kuntien määrä olisi maamme kunnallishallinnon uudistamisen ensisijainen kysymys. Olennaisempi painopiste aloituksessa lausuttavaksi olisi ollut kuntien lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten resurssien välisen epätasapainon korjaaminen. Siihen on valtiovarainministeriöllä jopa lakisääteinen velvollisuus, sillä kuntalain 8 §:n mukaisesti ministeriön on pidettävä huolta, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Vaatimus kuntien määrän vähentämisestä julkisen talouden vajeen korjaamiseksi lepää kestämättömällä pohjalla. Kuntien menotalouden laajuudesta keskimäärin 90 % johtuu valtion kunnille osoittamista velvoitteista. Terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, opetuksen ja muiden vastaavien lakisääteisten palvelujen tarjoamisessa velvollisuus säilyy samanlaisena kuntien yhdistyessäkin, koska palveluiden kysynnän perusta, asukkaiden määrä luonnollisesti säilyy entisellään. Tätä seikkaa ei julkisessa keskustelussa ja kuntien väitetystä tuhlailusta uutisoitaessa ole haluttu tuoda esille. Olennaisiin säästöihin voidaan työssäkäyntialueiden pohjaksi otettavassa kuntamallissa päästä ainoastaan rankalla palvelupisteiden keskittämisellä keskuskaupunkiin. Tämän seurauksena on kustannusten siirtäminen asukkaille pidempien ja aikaa vievempien palveluiden hakumatkojen johdosta. Kyse on merkittävästä yhteiskuntapoliittisesta kustannustensiirrosta, joka on jäänyt täysin sivuun.

Suomen Kuntaliiton toiminnan tarkoituksena on jäsenkuntiensa itsehallinnosta huolehtiminen. Tämä tulisi liiton johdossa pitää kirkkaana mielessä. Liiton linja ei voi olla puolueiden kulloisistakin päivänpoliittisista ohjelmista riippuvainen. Liitto ei myöskään voi olla eräänlainen valtiovarainministeriön sivukonttori, joka jäseniinsä päin siirtyy palvelijan asemesta isännän kuviteltuun rooliin. Olennaista on muistaa, että sen tulee joka hetki saada toiminnalleen kaikkien jäsenyhteisöjensä hyväksyntä. Vain näin se ja sen johto voivat puolustaa tarpeellisuuttaan.

Edellä kirjoitetusta johtuen saatamme tietoonne ja huomioon otettavaksi nämä laajan, erilaisista kunnista olevien kuntapäättäjäjoukon näkemykset. Hallitusohjelman kuntaosion konkretisoinnissa kehotamme valtiovarainministeriötä ja Suomen kuntaliittoa ottamaan vakavasti huomioon Suomen kunnallisen itsehallinnon vahvuuksien säilyttämisen uudistuksia valmisteltaessa. Sellaisia ovat ennen kaikkea kansalaisläheisyys, kansanvalta, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan erilaisuuden säilyttäminen, kaavamaisten ratkaisumallien välttäminen ja kuntien oikeus palvelujen toteuttamistavoista päättämiseen, yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien. Kansalaisten palvelujen turvaamisessa tulevaisuudessakin kunnallisen itsehallinnon omavastuinen, alhaalta ylös nouseva aktiivisuus ja osaaminen ovat toimiva malli. Ylhäältä sanellut keinotekoiset hallintokokonaisuudet tappavat tällaisen aktiivisuuden. Kuntien, ja sitä kautta koko julkisen hallinnon toimintakykyisyys on turvattavissa ainoastaan saattamalla perustuslakivaliokunnan edellyttämä rahoitusperiaate täysimääräisesti voimaan. Vastuu peruspalveluiden turvaamisesta rahoituksellisesti on yhteinen.

Kuntien edustajien mielipiteille ja valmiudelle tarvittavaan yhteistoimintaan, myös suoraan kuntien ja valtion kesken, tulee varata kattava mahdollisuus tulla huomioonotetuksi uudistusten konkreettisessa valmistelussa. Esikuvia tällaisesta onnistuneesta yhteistyöstä löytyy runsaasti aiemmilta ajoilta (esimerkiksi vapaakuntakokeilu vuosina 1988 – 1996). Kunnallisen itsehallintomme tarpeellisten uudistusten toteuttaminen ei voi onnistua, ellei mukaan saada myös kuntayhteisöjen edustajien laajaa mielipidekirjoa ja osaamispanosta."

torstaina, syyskuuta 01, 2011

Kuntakapina?

Monet netin uutissivustot kertovat tänään kuntapäättäjien "kapinaliikkeestä". Tunnen tuon liikkeen, sillä olen kyseisen vetoomuksen allekirjoittanut. Mistään kapinasta ei ole kyse, vaan vakavasta vetoomuksesta, jolla pyritään päättäjien huomiota ohjaamaan oikeisiin asioihin.

Kuntakenttä tarvitsee rakenneuudistusta, sitä harva kiistää. Nyt kuitenkin uudistuksen lähtökohdaksi on otettu kuntakoko, vapaaehtoisella pakolla toteutettavat kuntaliitokset. Lähidemokratia, kuntalaki, valtionosuusjärjestelmä ja palvelujärjestelmä sopeutetaan sitten siihen. Aika takaperoinen lähestymiskulma.

Kuntien itsehallinnollinen asema asetetaan hyvin kyseenalaiseksi, kun valtio ryhtyy keskusjohtoisesti vetämään kuntarakenneuudistusta. Ensisijaisesti näen kunnan paikallisten ihmisten yhteisöksi, joka päättää itse omista asioistaan. Luonnollisesti tietyissä rajoissa ja hyvinvointipalvelut alueellaan turvaten.

Pari vuotta sitten Arkadianmäen arkkitehdit pakottivat kunnat ns. Paras-uudistukseen. Olemme täyttäneet silloiset velvoitteet. Samat päättäjät haluavat nyt purkaa ne rakenteet, jotka työllä ja vaivalla on saatu aikaiseksi. Toivoisin, että päättäjät istuisivat hetkeksi alas ja miettisivät, mitä he oikeastaan haluavat...