tiistaina, joulukuuta 21, 2021

Puljaamista

Sote-uudistuksessa siirtyy merkittäviä kuntien omaisuuseriä korvauksetta hyvinvointialueille. Näitä ovat mm. sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja irtaimistot. Merkittävää irtaimistoa siirtyy myös kuntien sote-palveluista ja pelastustoimesta. Kuntasektorilla tätä on pidetty epäoikeudenmukaisena. Niinpä kunnissa on tehty järjestelyjä, joilla omaisuuteen kiinnitettyjä pääomia voitaisiin pitää kunnilla. Kiinteistöjä myydään, samoin irtaimistoja, jotka sitten vuokrataan takaisin.


Kunnat toki menettävät omaisuuttaan uudistuksessa. Toisaalta kunnille on vuosikymmenien aikana maksettu merkittäviä valtionosuuksia, joilla omaisuuseriä on käytännössä hankittu. Tärkeää on myös noudattaa säädettyjen lakien henkeä, eikä etsiä niistä porsaanreikiä. Kunnat ovat luonnollisesti eniten huolissaan omista palveluistaan ja omasta rahoituspohjastaan. Kuntalaisille kuitenkin sote- ja pela-palvelut ovat tärkeitä jatkossakin. Kikkailut omistusjärjestelyissä heikentävät hyvinvointialueiden kykyä tuottaa laadukkaita palveluja.

maanantaina, joulukuuta 20, 2021

Osallisuus

 

Poimintoja osallisuuden toimialan talousarviosta. Valtuusto saattaa jotakin vielä tänä iltana muuttaa. 


Osallistuvan budjetoinnin kokeilu etenee kylien kehittämisen suuntaisesti; talousarviossa on varattu 12 000 euroa kylien pienhankkeita ja suurempien hankkeiden kuntarahoitusosuuksia varten.

 

Sähköisen asioinnin ja sähköisen hallinnon edistämiseen on varauduttu 25 000 eurolla; sähköisen arkistoinnin, tiedonhallintamallin kehittämisen ja sähköisen allekirjoittamisen kokonaisuus vähentää paperityötä ja edistää palveluiden saavutettavuutta.

 

Budjetti panostaa myös kulttuuriin: hyvinvointikoordinaattorin toimen tehtävänkuvasta jopa 50 % kohdistuu kulttuuriin sekä yhteisöjen elinvoimaisuutta edistäviin toimiin.

 

perjantaina, joulukuuta 17, 2021

Oppiminen

 Pari nostoa ensi vuoden talousarviosta oppimisen toimialalta:


Uuden päiväkodin valmistuminen parantaa varhaiskasvatuksen laatua asianmukaisten ja nykyaikaisten tilojen ansiosta. Se myös selkeyttää toimintaa ja henkilöstön käyttöä yksiköiden yhdistyessä uudeksi kokonaisuudeksi. Uudet tilat mahdollistavat uudenlaisen yhteisen kehittämisen varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori jatkaa osa-aikaisena, vaikka toiminnan aloittanut hanke päättyy. Perheiden kannustaminen yhteiseen liikkumiseen on hankkeessa ollut aktiivista ja tuonut hyviä tuloksia.


Valtion erityisavustuksella pystytään palkkaamaan lähes koko vuodeksi kokoaikainen kuraattori jo olemassa olevan kuraattoriresurssin lisäksi. Tavoitteena on panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan.  Llky:n budjetti puolestaan lupaa pari psykiatrista sairaanhoitajaa Suupohjan koulujen käyttöön. Tämä on asia, jota olemme pyytäneet jo useampana vuonna.


Lukiossa on kehitteillä yhteinen opintokokonaisuus yrittäjyydestä Teuvan Yrittäjien kanssa.


Teuvan keskustaa kehittämään

 Taannoin Jukka Leppäniemi ehdotti Tejuka-lehdessä, että Teuvan kunta perustaa työryhmän, joka alkaa pohtia ja laittaa toimeksi kirkonkylän pääraitin liiketilojen hyödyntämistä.  Ehdotus on hyvä ja kannatettava. Otan tämän aloitteen ensi vuoden ensimmäisen kunnanhallituksen listalle. Työryhmän toki voisi perustaa ilman kunnanhallituksen päätöstäkin, mutta haetaan ajatukselle sieltä vauhtia ja selkänojaa.


Teuvan keskusta ja sen kaupalliset palvelut ovat viime vuosina ottaneet vastaan monta osumaa. Monessa rakennuksessa on tyhjät ikkunat. Kiinteistön ylläpito muodostuu kiinteistön omistajalle harmiksi ja murheeksi. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Toisaalta tyhjä edullinen tila muodostaa aina myös mahdollisuuden, kunhan sopivat toimijat tavoitetaan.


Ajattelisin, että työryhmässä on kunnanhallituksen edustuksen lisäksi avoimella kutsulla yrittäjiä ja toivottavasti myös rahoittajia. Ennen kaikkea kiinteistön omistajat ovat tärkeä ryhmä. Minä ja elinkeinojohtaja ollaan mukana viran puolesta ja valmiina tarvittaviin toimiin.

Hankearviointi

 Väyläviraston Suupohjan radan peruskorjauksesta teettämän hankearvioinnin yhteenveto on tylyä tekstiä. Fokus on tiukasti nykypäivässä ja menneisyydessä. Radan peruskorjauksen tarjoamat mahdollisuudet liikenteen lisäämiseen ja aluetalouden kehittymiseen sivuutetaan. Kaskisten sataman merkitystä ja potentiaalia ei noteerata. Rataa ei aseteta isompaan kokonaisuuteen tärkeitä poikittaisia liikenneyhteyksiä. Ilmastovaikutuksia kuljetusten siirtyessä kumipyörille vähätellään. Liikenneturvallisuuden kehitystä ei tunnisteta.


On totta, että rata vaatisi varsin perusteellisen remontin, jotta sitä voitaisiin jatkossa liikennöidä tehokkaasti. Myös sen tasoristeysten liikenneturvallisuutta on tärkeää parantaa. Peruskorjattu rata tarjoaisi kuitenkin aivan uusia mahdollisuuksia liikenteen kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen ponnistelujen tulokset ovat osoittaneet isot kehittämismahdollisuudet, kun merkittäviä tuloksia on saatu aikaan jo ilman radan kunnostamistakin.


Hohtimia ei ole heitetty kaivoon. Jatkamme työtä ja neuvotteluja radan liikennöinnin jatkamiseksi ja kunnostuksen toteuttamiseksi.

keskiviikkona, joulukuuta 15, 2021

Investoinnit

 

Tilahallinto kuroo korjausvelkaa vuonna 2022. Työlistalla on mm. Parramajan kunnostus sekä Henriikkakodin kahden sisäpihan viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteus- ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn. Monen kiinteistön lämmönvaihtimet vaihdetaan. Tilojen energiatehokkuutta parannetaan.

 

Mikkiläntien eteläpuolelle rakennetaan sadevesiviemäriä noin 700 m. Hanke helpottaa osaltaan alueen hulevesien hallintaa ja vähentää vahinkoriskiä.

 

Katuvaloja rakennetaan 57 000 eurolla. Raha riittää 2,2 km:n matkalle kadun valaisuun. Hankkeen kustannuksista katetaan 30 % kiinteistön omistajien osarahoituksella.

 

Talousarviossa on myös varaus Äystön uuden asuntoalueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Tapiontien päähän tulevan uuden asuntoalueen osayleiskaava valmistuu ensi vuonna.  Alueelle kaavoitettaneen noin 12 uutta asuintonttia. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan kun kaava on vahvistettu.


Niin. Ja kirkonkylän päiväkoti viimeistellään ja otetaan käyttöön.

 

 

 

 

 

 

perjantaina, joulukuuta 10, 2021

Ta2022

Taas on saatu talousarvioehdotus valmiiksi. Kunnanhallitus käsittelee sen maanantaina 13.12. ja valtuusto 20.12. Ehdotus on 2,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tavoitteena on kattaa kunnan alijäämät vuonna 2022 ja konsernin alijäämät 2023. Näin pääsisimme lopulta eroon kriisikuntastatuksesta.


Investointeja taloussuunnitelma sisältää harvinaisen vähän. Jopa niin vähän, että omaisuuden arvon säilyminen alkaa olla kriittisellä tasolla. Jos talous kehittyy taloussuunnitelmassa ennakoidulla tavalla, meillä on varaa lisätä korjausinvestointeja taloussuunnitelman loppuvuosille 2024 - 2026.

keskiviikkona, joulukuuta 08, 2021

Kiireetön hoito

Lausuntokierroksella on hallituksen esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään siitä, kun on tehty arvio hoidon tarpeesta. Seitsemän vuorokauden määräaika koskisi hoitotapahtumia, jotka liittyvät sairastumiseen, vammaan, pitkäaikaissairauden vaikeutumiseen, uusien oireiden esilletuloon tai toimintakyvyn alenemiseen. Laissa säädettäisiin myös hoitoon pääsystä silloin, kun palvelu ei ole tämän määräajan piirissä. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.


Asia hyvä. Mutta mietin, tiedostavatko päättäjämme täysin, missä tilassa terveydenhuoltomme tällä hetkellä on. Henkilökuntavaje. Työuupumus. Säästöohjelmat. Korona. Hoitovelka. Sote-uudistukseen valmistautuminen. Valitsisin uudistukselle paremman hetken lähitulevaisuudesta.

perjantaina, syyskuuta 17, 2021

Samaan suuntaan

 Uuden valtuustokauden alun tärkeimpiä asioita on uuden kuntastrategian laatiminen. Kysehän on yksinkertaisuudessaan siitä, mihin asioihin aiomme panostaa ja keskittyä. Kunnan toimialaan riittää lukemattomia hyviä asioita edistettäväksi, mutta vain rajalliseen määrään riittää voimavaroja. Siksi asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on tärkeää.


Juuri nyt elämme kunnallishallinnon kannalta merkittävää murrosta. Hyvinvointialueet aloittavat varsinaisen toimintansa vuoden 2023 alussa. Kun sote- ja pelastusalan palvelut siirtyvät niiden hoidettavaksi, kunnat hakevat uutta rooliaan. Teuvalla olemme valmistautuneet siihen mm. 1.8.2021 toteutetulla hallintouudistuksella. Toimintomme jakautuvat nyt kolmeen toimialaan: osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä on varmasti myös tulevan strategian kivijalka.


Tällä kertaa yritämme laatia strategiaa aiempaa laajemmalla porukalla. Strategian laadinnassa valtuutetut ovat kansan valitsemina keskeisessä asemassa. Mutta prosessin vaiheissa kysymme myös kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä.


Etelä-Pohjanmaalle on valmisteilla myös maakuntastrategia, jonka maakuntavaltuusto varmaankin vuodenvaihteessa hyväksyy.  Sen nimeksi on laitettu osuvasti Huomisen Lakeus. Luonnoksessa puhutaan ainakin väestökehityksen vakiinnuttamisesta, koulutustason nostamisesta, elinkeinoelämän uudistamisesta ja  ekologisesta jälleenrakennuksesta. Maakuntaohjelmalla pyritään sitouttamaan keskeiset alueen toimijat yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Samaan suuntaan kannattaa kuntienkin pyrkiä.

torstaina, syyskuuta 16, 2021

Llkyllä starttaa viimeinen vuosi

 Hyvinvointialueiden toiminnan valmistelu on jo kuumeisesti käynnissä. Aluevaalit pidetään vuodenvaihteen jälkeen. Vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi reilun vuoden kuluttua 1.1.2023. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä lakkautetaan.


Kunnanhallitus käsittelee Teuvalla maanantaina 20.9. ohjettaan Llky:n talouden ja toiminnan hoitamisesta 2023. Kuluvan vuoden ja ensi vuoden sote-menojen määrällä on vaikutusta sekä tulevan hyvinvointialueen että peruskunnan tulevaisuuden rahoitukseen. Mitä isommat kustannukset näinä kahtena vuonna, sitä suuremman valtionosuuden hyvinvointialue saa jatkossa. Toisaalta vastaavasti kuntien saama valtionosuus pienenee. Siksi Teuvan kunnan kannalta on tärkeää, että ensi vuosi toimitaan säästeliäästi. Ehdotukseni raamiksi Teuvan kunnan maksuosuudelle on 21,9 miljoonaa euroa. Se on n. 0,5 miljoonaa euroa tämänvuotista enemmän. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Llky ylittää tämän vuoden määrärahan 0,8 miljoonalla eurolla.


Nyt on tärkeää, että Llky:ssä viimeisenä toimintavuonna keskitytään säästeliäisyyden lisäksi palvelupuutteiden paikkaamiseen ja hyvinvointialueeseen valmistautumiseen. Yhteistoiminta-alueiden ei tule nyt sooloilla vaan pyrkiä yhteiseen toimintatapaan. Palvelupuutteista olemme Teuvan osalta nostamassa esiin lääkäripalveluja, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä päihdepalveluja.

perjantaina, elokuuta 13, 2021

2023

Pitkään valmisteltu sote-uudistus on toteutumassa vajaan puolentoista vuoden kuluttua. Valmistelutyö maakunnissa on meneillään, ja tulevien hyvinvointialueiden vaalit pidetään jo ensi talvena.


Sote-palvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi varmaankaan juuri mikään ei heti muutu kuntalaisen näkökulmasta. Tutut palvelut jatkuvat tutuissa toimipisteissä. Paineita palvelujen keskittämiseen alueiden päättäjillä tulee kuitenkin pian vastaan, koska hyvinvointialueiden talous tulee muodostumaan haasteelliseksi. Toimintojen yhdistäminen lisää kustannuksia, samoin väestön ikääntyminen ja terveysteknologian kehitys. Alueilla tultaneen sellaisia palveluja keskittämään, joita kuntalaiset tarvitsevat harvemmin. Toisaalta tekniikan kehitys mahdollistaa myös yhä useampien palvelujen tuomisen koteihin.


Teuvan kaltaisen kunnan taloudelle sote-uudistus tuo helpotusta. Muutos tehdään toteutushetkellään aika lailla kustannusneutraalisti. Teuvan kunnan menot vähenevät reilulla 20 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia ja verotuloja pienennetään suunnilleen sama määrä. Mutta tuleva sote-menojen kustannuspaine jää hyvinvointialueiden vastuulle. Aika näyttää, miten valtio ratkaisee sote-menojen rahoituksen. Toivottavasti tiukan paikan tullen ei puututa kuntien rahoituspohjaan.

torstaina, elokuuta 12, 2021

Korona-aika jatkuu

Korona jatkaa leviämistään maailmalla, Suomessa ja maakunnassa. Teuvalla on onneksi toistaiseksi ollut hiljaista. Koko kuluneen 1,5 vuoden pandemian aikana Teuvalla on tavattu vain kahdeksan tartuntaa.


Korona on osoittanut muuntautumiskykynsä. Uusia variantteja ja uusia aaltoja on tullut aina entisten jälkeen. Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu yli tuhat päivittäistä tartuntaa. Nyt tauti tarttuu nuoriin ja rokottamattomiin. Taudin vakavaa muotoa esiintyy kuitenkin nyt suhteellisesti vähemmän. Ennen pitkää tartuntamäärien kasvaessa myös sairaalahoidon tarve kasvanee.


Joudumme toistaiseksi jatkamaan turvatoimia. Kokoontumisia rajoitetaan, turvavälejä pidetään, maskeja käytetään ja käsihygieniasta huolehditaan. Rokotuksilla on keskeinen rooli taudin kuriin saamisessa.

torstaina, huhtikuuta 08, 2021

Yritysten tukeminen

Kunnilla on selkeä intressi edistää yritystoimintaa ja lisätä työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja alueellaan. Rajoja tälle toiminnalle haettiin aiemmin kuntalain toimialapykälän tulkinnasta, mutta tällä vuosituhannella lähinnä kilpailuoikeudesta ja EU:n valtiontukisäädöksistä. Myös kuntalakiin on otettu asiaa koskevia määräyksiä ja mm. rajoitteita toimia markkinoilla.


Hallinnossa lähdetään siitä, että lakeja pitää noudattaa. Mutta myös etuja ja haittoja sekä riskejä tulee arvioidaja verrata.  Kunnan ei pidä toiminnallaan sotkea markkinoita eikä saattaa yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan.


Onko toimitilojen rakentaminen yrityksille enää ajankohtaista? Näkisin, että on. Kilpailuetumme muihin kuntiin nähden ovat rajalliset. Jos pystymme tarjoamaan kohtuuhintaisia tiloja, sillä voi olla suurikin merkitys yrityksen sijoittumisen näkökulmasta. Kasvava yritys tarvitsee pääomia tuotekehitykseen, koneisiin ja laitteisiin sekä ihan vain kasvavan toiminnan pyörittämiseen. Menoja syntyy ennen tuloja. Jos yrityksen ei tarvitse investoida seiniin, se voi käyttää pääomia toiminnan kehittämiseen.


Millaisen riskin kunta ottaa toimitiloja rakentaessaan? Tämä pitää aina tapauskohtaisesti arvioida. Jos rakennamme toimitiloja, jotka ovat yleiskäyttöisiä - toisin sanoen ne soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan - ne tuskin Teuvalla pitkäksi aikaa tyhjiksi jäävät, vaikka niissä aloittanut yritystoiminta ei syystä tai toisesta pitemmällä aikavälillä menestyisikään. Yritystoiminnan jatkumiseen liittyy aina riski, yritys on aina markkinoista riippuvainen, joten se on osa yritystoiminnan perusluonnetta.


Mitä muuta yritysten tukeminen voisi olla? Teuvalla on ollut käytössä investointiavustuksia ja korkotukia. Säästöohjelmien myötä niistä on luovuttu. Korot ovat tällä hetkellä niin historiallisen matalat, että korkotuki ei ole kovin vaikuttava tukimuoto. Tärkeällä sijalla sen sijaan on yritysneuvonta sekä hankkeet, joiden kautta yritykset voivat olla toimintaansa kehittämässä.

maanantaina, maaliskuuta 29, 2021

Oudon vuoden hyvä tilinpäätös

Kunnanhallitus käsittelee tänä iltana vuoden 2020 tilinpäätöstä. Se on 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulokseen on osaltaan vaikuttanut valtion koronatuki, jota saimme 1,2 miljoonaa. Verotulot eivät koronavuonna Teuvalla romahtaneet, niin kuin vuosi sitten pelättiin. Ne kasvoivat hieman eli 1,3 %. Sote-kustannukset pienenivät 2,1 %. Kunnan omat henkilöstömenot alenivat 3,1 %.


Ylijäämä pienentää kunnan taseeseen kertyneen alijäämän 1,6 miljoonaan euroon. Velan määrä pieneni 3,3 miljoonaa.


Kun kunnan ja sen omistamien tytäryhtiöiden tulokset summataan, on konsernin tulos 3,7 miljoonaa ylijäämäinen. Ikävä kyllä konsernin alijäämiä on viime vuoden jälkeen jäljellä vielä 4,4 miljoonaa. Vieraan pääoman määrä pieneni 3,6 miljoonaa.


Tulos on hyvä ja on syytä tyytyväisyyteen. Kaikki tulosparannus ei johdu valtion koronatuista, mutta täytyy muistaa, että viime vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Vastaaviin talouden tunnuslukuihin tuskin lähivuosina päästään.

maanantaina, helmikuuta 22, 2021

Talouden kuva

Viime vuonna tähän aikaan näytti pahalta. Kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 2019 olivat synkät. Korona kolkutteli oville, ja verotulojen pelättiin romahtavan. Toisin kävi. Valtio tuki niin yrityksiä kuin kuntiakin massiivisella lainanotolla. Niinpä viime vuodelta kunnat takovat toinen toistaan parempia tuloksia. Mukavaa, kun on vaalitkin tulossa. Tässä saattaa vain käydä niin, että uudet valtuutetut kohtaavat täysin erilaisen maailman, kuin mitä nyt vaalikampanjan aikana kuvitellaan. Siksi on tärkeää puhua vaaleissa myös talouden haasteista.

perjantaina, helmikuuta 19, 2021

Maahanmuutto

 Kun kuntavaalit on pidetty, ja uutta valtuustokautta linjataan, näen että suhtautumisen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin tulee olla keskeisellä sijalla. Väki Suupohjassa vanhenee, huoltosuhde merkittävästi heikkenee. Tarvitsemme työvoimaa alueen yrityksiin ja sote-palveluihin. Ovatko maahanmuuttajat tervetulleita? Olemmeko valmiita kohtaamaan toisia kulttuureja? Olemmeko valmiit toimimaan aktiivisesti ja systemaattisesti maahanmuuttajien saamiseksi seudulle?


Tässä toiminta pitäisi ehdottomasti organisoida seudullisesti. Yksin Teuvan kunta on turhan pieni toimija. Maakunnallisessa hankkeessa jäämme helposti reuna-alueeksi. Näkisin, että tämä voisi olla Suupohjan kuntayhteistyön uusi ydin. Toimintamalleja ei tarvitse etsiä kaukaa. Naapurista Närpiöstä voimme oppia paljon maahanmuutosta ja kotouttamisesta.


  

keskiviikkona, helmikuuta 17, 2021

Hallintouudistus

 Teuvan kunta päätyi uudistamaan organisaatiotaan. Neljä vuotta sitten toteutettiin merkittävä uudistus luottamushenkilöorganisaatiossa, kun siirryttiin valiokuntamalliin. Lautakunnat pakollisia lukuunottamatta lakkautettiin. Tilalle perustettiin kaksi valiokuntaa, hyvinvointivaliokunta ja yhdyskuntarakennevaluokunta. Valtuutetuista 9 kuuluu kunnanhallitukseen ja 9 kumpaankin valiokuntaan. Valiokunnat eivät tee hallintopäätöksiä, vaan antavat asioiden valmisteluun poliittista ohjausta. Päätösvaltaa käyttävät valtuusto, kunnanhallitus ja viranhaltijat, tietyiltä osin lakisääteiset lautakunnat. Neljä vuotta sitten muutoksia ei tehty viranhaltijaorganisaatioon.


Onkin ajateltu, että nyt on oiva vaihe valtuustokauden jälleen vaihtuessa tehdä seuraavat muutokset. Valiokuntamallista on saatu kokemuksia, joita kerätään piakkoin tehtävällä kyselyllä ja käsitellään valtuustoseminaarissa. Oma käsitykseni on se, että valiokuntamalli on lunastanut paikkansa, mutta se kaipaa terävöittämistä. Alkavalla valtuustokaudella valiokuntien tulee päästä kiinni isompiin asioihin ja suuntautua selkeämmin tulevaisuuteen.

Mikäli sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, poistuu kunnan budjetista reilut 20 miljoonaa menoja. Vastaavasti verotuloja ja valtionosuuksia leikataan. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi. Teuvalla on meneillään selvitys siivouksen, ruokapalvelujen ja kiinteistönhoidon yhtiöittämiseksi. Mikäli nämä molemmat muutokset toteutuvat, ja kunnan organisaatiota ei muilta osin muuteta, meillä on suhteellisesti varsin suuri hyvinvointipalvelujen toimiala ja hyvin pienet hallinnon ja yhdyskuntarakenteen toimialat. Valiokuntia olisi kaksi, hyvinvointivaliokunta ja elinvoimalautakunta.


Uudessa hallintomallissamme toiminnot on jaettu niin ikään kolmeen toimialaan, joiden nimet ovat osallisuus, oppiminen ja elinvoima. Näissä sanoissa tiivistyvät myös tulevaisuuden kunnan tavoitteet. Näille peruskiville on tarkoitus rakentaa myös uusi strategia. Osallisuuden toimialaan kuuluu nimensä mukaisesti kaikki kuntalaisten osallisuuteen liittyvä; vaalit, toimielimet, osallistuva budjetointi, kumppanuuspöydät, hyvinvoinnin edistäminen, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kirjastopalvelut. Oppimisen toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, koulut, kansalaisopisto ja henkilöstöasiat. Elinvoiman toimialaan puolestaan yrityspalvelut, työllisyysasiat, se mikä nykyisistä yhdyskuntarakenteen toimialan palveluista on kunnan organisaatiossa sekä kunnan tytäryhtiöiden ohjaus.

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2021

Paikallista energiaa

Kunnan talouden sopeutusohjelmassa yhtenä painopistealueena on energia-asiat. Toimenpiteitä on jäsennelty kolmelle tasolle: Kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, vuotuiset investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon kunnan kiinteistöillä ja seudullinen hanke uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi ja alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä Vaasan yliopiston VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre) kanssa on valmisteltu hanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan hajautetun energiantuotannon käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla saamalla aikaan uusiutuvaa energiaa tuottavia investointeja samaan aikaan tehden tutkimusta käyttäjien roolista ja sen merkityksestä uusiutuvan energian käyttöönoton kohteissa. Uusiutuvan energian tuottajana nimenomaan maaseudulla on keskeinen rooli, ja hankkeen tarkoituksena on lisätä maaseutualueiden elinvoimaisuutta sekä energiantuotannon omavaraisuutta paitsi paikallis- ja aluetasolla myös välillisesti koko maan tasolla. Toimintamalleja luomalla hankkeen kokemuksia ja hankkeessa opittua voidaan hyödyntää laajemminkin pyrittäessä kohti uusiutuvan energian vahvempaa käyttöä maassamme.

Hankkeen vastuullisena johtajana on Vaasan yliopiston VEBICin projektipäällikkö, KTM Ari Haapanen. Haapasella on vahva kokemus uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteuttamisesta ja johtamisesta. Hankkeen yhteyshenkilönä on Vaasan yliopiston VEBICin tutkimuspäällikkö, FT, KTM Olli Voutilainen. Voutilainen on niin ikään mukana hankkeen toteuttamisessa. Hänellä on monipuolinen kokemus ja osaaminen etenkin maaseutu- alueiden kehitykseen ja kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta.

Hankkeen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolme kuntaa: Isojoki, Kauhava ja Teuva. Hankkeen kohderyhmiä ovat yritykset, maatilat, kuntien organisaatiot, hankkeen aikana perustettavat uusiutuvan energian tuottajayritykset, energian kuluttajat sekä laajasti ottaen kohdekuntien kaikki asukkaat. Hanke toteutetaan jokaisessa kolmessa kohdekunnassa omana projektin osanaan.

Teuvan kunnan rahoitusosuus on 4.000 euroa vuodessa vuosina 2020 – 2022. Lisäksi Teuvan Kaukolämpö Oy:n rahoitus on 2.000 euroa koko hankeaikana.

Hanketta on syyskaudella jo vähän aloiteltu. Koronan vuoksi on jouduttu toimimaan etäyhteyksin. Toivottavasti lähiaikoina päästään aiheen teemoilta kokoontumaan Teakin tiloissa. Ilmoittelemme tästä sitten Tejukassa.