Pitkä syksy kääntyy kohti valon ja toivon juhlaa.
Haluan toivottaa Sinulle oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä iloista ja onnellista uutta vuotta!
perjantaina, joulukuuta 20, 2019
tiistaina, joulukuuta 17, 2019
Kuntoutusosasto
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta
päätti 25.11. kuntoutusosaston lakkauttamisesta 28.2.2020 lukien. Päätöspykälän
otsikko kuului: ”Kuntoutuksen painopisteen siirtäminen laitoskuntoutuksesta
avo- ja kotikuntoutukseen sekä kuntouttavaan intervallihoitoon”. Otsikko on
hyvin kuvaava. Tästä on kyse.
Valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin perustuen
Suupohjassa on perusterveydenhuollon osastopaikkoja viime vuosina
järjestelmällisesti vähennetty. Samalla on avohoitoa ja kotihoitoa vahvistettu.
Uutena palvelumuotona ikäihmisten palveluissa on kuluvan vuoden helmikuussa
aloitettu tehostettu kotikuntoutus. Alueella kotikuntoutusta toteuttaa sekä
erillinen tiimi että kotihoidon ja asumispalveluiden oma henkilökunta. Tulokset
ovat olleet hyviä. Asiakkaiden toimintakyky on selvästi parantunut. Tehostetun
kotikuntoutuksen jakson jälkeinen arkikuntoutus on osoittautunut tärkeäksi
tekijäksi asiakkaan saavuttaman toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Llky:n avofysioterapia on osa kuntouttavaa ja ennalta
ehkäisevää toimintaa. Siihen kuuluu tutkiminen, arviointi, ohjaus,
neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä
apuvälinepalvelut. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakasta ylläpitämään tai
palauttamaan fyysinen toimintakyky siten, että hän selviytyy arjesta omassa
elinympäristössään yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen keinoin.
Teuvan 16-paikkaiselle kuntoutusosastolle on ollut tarkoitus
keskittää pääasiassa lonkka- ja polviproteesipotilaiden leikkauksen jälkeinen
kuntoutus sekä aivohalvauspotilaiden kuntoutus. Näiden lisäksi osastolla
on hoidettu jonkin verran myös muita, pääosin teuvalaisia potilaita.
Osastomuotoisen kuntoutuksen tarve on vähentynyt, koska kuntoutus on yhä
enenevässä määrin siirtynyt asiakkaan kotona tapahtuvaksi toiminnaksi.
Uutena palveluna llky:ssä on viime vuosina lisätty
kotisairaalatoimintaa. Kotisairaala tarjoaa hoitosuunnitelmaan perustuvaa
sairaalatasoista hoitoa, joka on vaihtoehto osastohoidolle. Kotisairaala
mahdollistaa akuuttien sairauksien hoitoa paitsi kotona myös palveluasumisen
yksiköissä. Näin voidaan vähentää ikäihmisiä kuormittavia sairaalasiirtoja.
Kuntoutusosaston toiminnan lakatessa kuntoutuspalvelut
järjestetään asiakaskohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella joko
palveluasumisen kuntouttavina intervallijaksoina, tehostetun kotikuntoutuksen
jaksoina tai avofysioterapian yksilö- tai ryhmäkuntoutuksen keinoin.
Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoito järjestetään ensisijaisesti
kotisairaalassa tai päiväsairaalassa ja viime kädessä lääketieteellisistä
syistä akuuttiosastolla. Palveluasumisen intervallikuntoutusjaksoille ohjataan
yksin asuvat, muistisairaat asiakkaat, joilla on leikkauksen takia
varauskielto. Lisäksi ko. jaksoille ohjataan asiakkaat, joiden nopea kotiutus
ei ole mahdollista. Palveluasumisessa kuntoutus tapahtuu tehostetun
kotikuntoutuksen ja avofysioterapian yhteistyönä. Kotona asuvien kotihoidon
asiakkaiden kuntoutusjaksot järjestetään tehostetun kotikuntoutuksen yksiköstä
käsin. Alueen muun väestön leikkauksen ja aivotapahtuman jälkeisestä
kuntoutuksesta vastaa avofysioterapian henkilöstö.
Kyse on luonnollisesti myös rahasta. Kuntoutusosaston
lakkautus ja tarvittavat resurssilisäykset kotikuntoutukseen huomioiden
vuositasolla arvioidaan säästyvän noin miljoona euroa, josta Teuvan osuus on
noin 400.000. Ketään ei irtisanota. Kuntoutusosaston vakinainen henkilöstö
siirtyy toisiin tehtäviin llky:ssä. Tehtäviin, jotka tällä hetkellä ovat
tilapäisesti täytettyinä.
Asia on ollut esillä valmistelussa jo pitkään. Muutos
palvelurakenteessa on tarpeellinen. Asiaa on pari kertaa
esitelty kunnanhallitukselle. Asian vastustamisen sijaan olemme keskittyneet
siihen, että kymmenisen vuotta sitten peruskorjatut kuntoutusosaston tilat
eivät jäisi vajaakäytölle. Hyvässä yhteistyössä llky:n johtavien
viranhaltijoiden kanssa on siihen löydetty hyviä ratkaisumalleja. Johtokunnan
päätöksessä todetaankin, että johtokunta edellyttää, että kuntoutusosaston
tiloja käytetään ensisijaisesti asumis-/intervalliasumisen tarpeisiin.
Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti joulukuun kokouksessaan, että Sansssinkoti puretaan ja rakennetaan uusi rakennus
tilalle. Näyttää todennäköiseltä, että Sanssinkodin asukkaat tarvitsevat väistötilat.
Ajatuksenamme on, että kuntoutusosasto toimisi noin vuoden ajan väistötilana,
jolloin sekä asiakkaat että sen henkilöstö siirtyisivät sinne.
Väistötilana toimimisen jälkeen kuntoutusosastolle siirtyisi
Henriikkakoti sen dementiaosastoa lukuun ottamatta. Tilat soveltuvat siihen erinomaisesti. Osastosta
saadaan sisustussuunnittelulla kodikas ja viihtyisä. Henriikkakodin osin
remonttia vaativat nykyiset tilat tulisivat mm. kotihoidon toimiston käyttöön. Sinne siirtyisivät nyös Niittyleinikin asukkaat. Terveyskeskuksen-Henriikkakodin kiinteistö ei suinkaan hiljenisi, vaan se
saataisiin tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Sote-toiminta olisi
Teuvalla entistä keskittyneempää sinne. Kiinteistökustannuksia pääsisimme
pienentämään ainakin Niittyleinikin ja Ailintuvan osalta.
Jouluvaltuusto
Jouluun on monta askelta. Joulunavaukset. Hoosianna kirkossa. Pikkujoulut. Joululeipomiset. Kauneimmat joululaulut. Adventtikalenterit. Joululounaat. Joululahjojen hankinta. Joulukuusen valinta. Joulukortit. Pihan jouluvalot. Kynttilät. Jouluaskartelut. Pelastusarmeijan joulupadat...
Ehkä tämä ei nyt ihan kuulu joukkoon, mutta minulle kunnanvaltuuston joulukuun kokous on myöskin yksi askel jouluun. Siellä päätetään seuraavan vuoden talousarviosta. Valtuustoryhmät käyttävät aika perusteelliset linjapuheenvuoronsa. Yhdessä syödään joulupuuro. Kokous päättää syksyn pitkän kokousten ketjun.
Eilen valtuusto keskusteli mm. ns. Terveystalo-hankkeen suunnittelukustannusten kuluksi kirjaamisesta. Kymmenisen vuotta sitten, kun vanhassa neuvolarakennuksessa ilmeni sisäilmaongelmia, alettiin suunnitella uusia tiloja mm. neuvolalle ja hammashoitolalle. Suunnitelmia laadittiin ja pariin kertaan kilpailutettiin urakatkin, mutta aina vastaan tuli uusia mutkia. Lopulta hanke päätettiin jättää toteuttamatta, ja hammashoitolalle rakennettiin tilat terveyskeskuksen yhteyteen. Alkuvuodesta 2019 selvisi, että nuo suunnittelukustannukset oli kirjattu hammashoitolainvestoinnin kustannuksiksi. Tilintarkastaja on ollut sitä mieltä, että koska suunniteltua rakennusta ei koskaan toteutettu, tulisi suunnittelukustannukset kirjata kuluksi. Tämä lisäisi kunnan taseessa olevaa alijäämää. Valtuusto päätti äänin 16 - 10 pyytää asiasta lisäselvityksiä.
Talousarvio vuodelle 2020 hyväksyttiin muutoksitta. Tyytyväisiä oltiin talousarvion 1,1 miljoonan ylijäämään. Toisaalta tiedostettiin, että taloudessa on monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vuoden varrella tilannetta muuttaa. Erityisesti verotulojen arviointi on nyt vaikeaa, kun talous on murrosvaiheessa ja verotulojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut rytmin vaihdos.
Valtuusto hyväksyi myös osaltaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen. Tilanne nähtiin seutuyhteistyön kannalta huonona, mutta tilanteessa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia.
Ehkä tämä ei nyt ihan kuulu joukkoon, mutta minulle kunnanvaltuuston joulukuun kokous on myöskin yksi askel jouluun. Siellä päätetään seuraavan vuoden talousarviosta. Valtuustoryhmät käyttävät aika perusteelliset linjapuheenvuoronsa. Yhdessä syödään joulupuuro. Kokous päättää syksyn pitkän kokousten ketjun.
Eilen valtuusto keskusteli mm. ns. Terveystalo-hankkeen suunnittelukustannusten kuluksi kirjaamisesta. Kymmenisen vuotta sitten, kun vanhassa neuvolarakennuksessa ilmeni sisäilmaongelmia, alettiin suunnitella uusia tiloja mm. neuvolalle ja hammashoitolalle. Suunnitelmia laadittiin ja pariin kertaan kilpailutettiin urakatkin, mutta aina vastaan tuli uusia mutkia. Lopulta hanke päätettiin jättää toteuttamatta, ja hammashoitolalle rakennettiin tilat terveyskeskuksen yhteyteen. Alkuvuodesta 2019 selvisi, että nuo suunnittelukustannukset oli kirjattu hammashoitolainvestoinnin kustannuksiksi. Tilintarkastaja on ollut sitä mieltä, että koska suunniteltua rakennusta ei koskaan toteutettu, tulisi suunnittelukustannukset kirjata kuluksi. Tämä lisäisi kunnan taseessa olevaa alijäämää. Valtuusto päätti äänin 16 - 10 pyytää asiasta lisäselvityksiä.
Talousarvio vuodelle 2020 hyväksyttiin muutoksitta. Tyytyväisiä oltiin talousarvion 1,1 miljoonan ylijäämään. Toisaalta tiedostettiin, että taloudessa on monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vuoden varrella tilannetta muuttaa. Erityisesti verotulojen arviointi on nyt vaikeaa, kun talous on murrosvaiheessa ja verotulojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut rytmin vaihdos.
Valtuusto hyväksyi myös osaltaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän purkamisen. Tilanne nähtiin seutuyhteistyön kannalta huonona, mutta tilanteessa nähtiin myös uusia mahdollisuuksia.
torstaina, joulukuuta 05, 2019
1959
Viime lauantaina sain olla mukana Teuvan Reserviupseerikerhon 60-vuotisjuhlassa. Tänään puolestaan Teuvan lukion 60-vuotisjuhlassa.
Vuonna 1959 Teuva on ollut varsin edistyksellinen maalaiskunta. Siis silloinkin. Siitä on osoituksena lukion perustaminen. Tuona vuonna tapahtui toki paljon muutakin. Kansalaiskoulu aloitti toimintansa yksivuotisena päiväkouluna seurakunnalta ostetussa koulun käyttöön kunnostetussa talossa. Siis Orrelassa. Perälän piirin uusi viisiopettajainen koulutalo valmistui vuoden alussa. Alkunsa sai ammattikurssikeskus, jonka sittemmin olemme tunteneet Teak Oy:nä. Kunnansairaalaa ei vielä ollut, mutta sitä suunniteltiin kuumeisesti. Kyläteitä otettiin kunnan hoidettaviksi. Ja paljon muuta. Perustetun lukion kannalta merkitystä oli varmaan sillä, että asukkaita oli 8 360. Lapsia syntyi 144, ja kuntalaisia kuoli 63 henkilöä. Muuttoliike sen sijaan jo silloin verotti asukaslukua.
Pääelinkeinona oli maanviljelys. Kasvihuoneviljelys oli kasvussa. Teollisuutta kunnassa oli kunnalliskertomuksen mukaan vähänlaisesti. Huomattavimpia yrityksiä olivat Teuvan Lakkitehdas, Suupohjan Kehruutehdas, Etelä-Pohjanmaan Villateollisuus, Teuvan Sahayhtymä ja Teuvan Rehukeitintehdas.
Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Eero Hakala. Kunnanhallitus kokoontui joka kuukauden ensimmäisenä arkilauantaina. Vuoden aikana kunnanhallitus käsitteli peräti 670 asiaa.
Kunnanvaltuustoa johti Toivo Mikkilä. Valtuustolla oli vuoden aikana 11 kokousta. Pykäliä kertyi 172. Valtuusto piti 40-vuotisjuhlakokouksensa tammikuussa Paikalla olivat myös läänin maaherra K. G. R. Ahlbäck ja Maalaiskuntien liiton johtaja Aarne Eskola.
Talousarvion loppusumma oli huikeat 225.804.775 markkaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että rahan arvo oli inflaation seurauksena laskenut huimasti. Eli nämä olivat niitä "vanhoja markkoja", joista vanhemmat ihmiset ennen puhuivat. 1.1. 1963 Suomen markkaa uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä ollut 100 markkaa vastasi yhtä uutta markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä.
Vuonna 1959 Teuva on ollut varsin edistyksellinen maalaiskunta. Siis silloinkin. Siitä on osoituksena lukion perustaminen. Tuona vuonna tapahtui toki paljon muutakin. Kansalaiskoulu aloitti toimintansa yksivuotisena päiväkouluna seurakunnalta ostetussa koulun käyttöön kunnostetussa talossa. Siis Orrelassa. Perälän piirin uusi viisiopettajainen koulutalo valmistui vuoden alussa. Alkunsa sai ammattikurssikeskus, jonka sittemmin olemme tunteneet Teak Oy:nä. Kunnansairaalaa ei vielä ollut, mutta sitä suunniteltiin kuumeisesti. Kyläteitä otettiin kunnan hoidettaviksi. Ja paljon muuta. Perustetun lukion kannalta merkitystä oli varmaan sillä, että asukkaita oli 8 360. Lapsia syntyi 144, ja kuntalaisia kuoli 63 henkilöä. Muuttoliike sen sijaan jo silloin verotti asukaslukua.
Pääelinkeinona oli maanviljelys. Kasvihuoneviljelys oli kasvussa. Teollisuutta kunnassa oli kunnalliskertomuksen mukaan vähänlaisesti. Huomattavimpia yrityksiä olivat Teuvan Lakkitehdas, Suupohjan Kehruutehdas, Etelä-Pohjanmaan Villateollisuus, Teuvan Sahayhtymä ja Teuvan Rehukeitintehdas.
Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Eero Hakala. Kunnanhallitus kokoontui joka kuukauden ensimmäisenä arkilauantaina. Vuoden aikana kunnanhallitus käsitteli peräti 670 asiaa.
Kunnanvaltuustoa johti Toivo Mikkilä. Valtuustolla oli vuoden aikana 11 kokousta. Pykäliä kertyi 172. Valtuusto piti 40-vuotisjuhlakokouksensa tammikuussa Paikalla olivat myös läänin maaherra K. G. R. Ahlbäck ja Maalaiskuntien liiton johtaja Aarne Eskola.
Talousarvion loppusumma oli huikeat 225.804.775 markkaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että rahan arvo oli inflaation seurauksena laskenut huimasti. Eli nämä olivat niitä "vanhoja markkoja", joista vanhemmat ihmiset ennen puhuivat. 1.1. 1963 Suomen markkaa uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä ollut 100 markkaa vastasi yhtä uutta markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä.
tiistaina, joulukuuta 03, 2019
Talousarvio 2020
Kunnanhallitus hyväksyi eilen illalla talousarvioesityksen pienin muutoksin investointiosaan. Toimintamenojen arvioidaan ensi vuonna olevan n. 36 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 1,3 % vuoden 2019 talousarviosta. Tuloksen arvioidaan olevan ylijäämäinen n. 1,1 miljoonaa euroa.
Ylijäämäisen talousarvioesityksen mahdollistaa kaksi tekijää: Säästöt sote-palveluissa sekä valtionosuuksien huomattava nousu. Vuodesta 2019 valtionosuudet nousevat n. 0,5 miljoonaa euroa. Koska valtionosuuksien maksatusta siirrettiin kuntien heikon taloustilanteen vuoksi vuodelta 2020 jo vuodelle 2019, nousu olisi ilman tuota muutosta tosiasiassa isompi, n. 0,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien nousu aiheutuu siitä, että valtionosuuksien leikkaukset loppuivat. Vastaavia nousuja ei tule lähivuosina varmasti tapahtumaaan.
Verotulojen ennakoiminen on tällä hetkellä vaikeaa. Verotulojen tilityksissä on tapahtunut ns. rytmihäiriöitä sekä vuonna 2018 että 2019. Kuluvan vuoden verotulokertymä on ollut huomattavasti viimevuotista pienempi, mutta osin tilanne on oikenemassa marras- ja joulukuun tilityksissä. Olemme ensi vuoden verotuloarviossa olleet korostetun varovaisia.
Investointibudjetti on niukka. Kuluvalta vuodelta ensi vuodelle siirtyy päiväkodin rakentaminen. Samoin Suomen Yrittäjäopisto Oy:n osakkeiden osto Teak Oy:ltä. Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaarin teollisuushallin laajentaminen näkyy talousarvioehdotuksessa kunnan antolainana kiinteistöosakeyhtiölle.
Osallistuva budetointi jatkuu ensi vuonna korotetuin panoksin. Käytämme testamenttivaroja 30.000 euroa ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointiin.
Ylijäämäisen talousarvioesityksen mahdollistaa kaksi tekijää: Säästöt sote-palveluissa sekä valtionosuuksien huomattava nousu. Vuodesta 2019 valtionosuudet nousevat n. 0,5 miljoonaa euroa. Koska valtionosuuksien maksatusta siirrettiin kuntien heikon taloustilanteen vuoksi vuodelta 2020 jo vuodelle 2019, nousu olisi ilman tuota muutosta tosiasiassa isompi, n. 0,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien nousu aiheutuu siitä, että valtionosuuksien leikkaukset loppuivat. Vastaavia nousuja ei tule lähivuosina varmasti tapahtumaaan.
Verotulojen ennakoiminen on tällä hetkellä vaikeaa. Verotulojen tilityksissä on tapahtunut ns. rytmihäiriöitä sekä vuonna 2018 että 2019. Kuluvan vuoden verotulokertymä on ollut huomattavasti viimevuotista pienempi, mutta osin tilanne on oikenemassa marras- ja joulukuun tilityksissä. Olemme ensi vuoden verotuloarviossa olleet korostetun varovaisia.
Investointibudjetti on niukka. Kuluvalta vuodelta ensi vuodelle siirtyy päiväkodin rakentaminen. Samoin Suomen Yrittäjäopisto Oy:n osakkeiden osto Teak Oy:ltä. Kiinteistö Oy Teuvan Kafiaarin teollisuushallin laajentaminen näkyy talousarvioehdotuksessa kunnan antolainana kiinteistöosakeyhtiölle.
Osallistuva budetointi jatkuu ensi vuonna korotetuin panoksin. Käytämme testamenttivaroja 30.000 euroa ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)