tiistaina, toukokuuta 14, 2024

Väärää politiikkaa

 Sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä. Uudet hyvinvointialueet yrittävät epätoivoisesti löytää säästöjä taloutensa tasapainottamiseksi. Kun yhdistetään iso määrä organisaatioita, syntyy toimintojen yhdenmukaistamisesta aina lisäkustannuksia. Myös johtaminen hakee jonkin aikaa uusia uomiaan. Korona-ajalta on edelleen hoitovelkaa. Ja monet kunnat lisäsivät sote-menojaan ennen uudistusta. 2023 inflaatio laukkasi ja palkat nousivat. Myös työvoimasta on huutava pula. Yhtälö ei siis ole helppo.


Hyvinvointialueilla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa. Myös sote-palveluissa on saavutettavissa mittakaavaetuja. Tietotekniikkaa voidaan hyödyntää. Yksityisten toimijoiden kanssa voidaan tehdä laajaa yhteistyötä. Vaikutukset talouteen kertyvät kuitenkin hitaasti.


Säästökohteita valitessa voidaan tehdä myös pahoja virheitä. Kovin lyhytnäköisiltä mielestäni näyttävät heikennykset perusterveydenhuoltoon. Ja täysin vastakkaisilta sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta. Kun esimerkiksi ns. kiirevastaanotot keskitetään maakuntakeskukseen, voivat vaikutukset väestön terveydentilaan olla merkittävät. Sillä on myös suuri vaikutus väestön kokemaan turvallisuuteen ja alueiden elinvoimaan. Pikaiset säästöt kostautuvat myös ronskisti kasvavina kustannuksina tulevina vuosina.


tiistaina, huhtikuuta 02, 2024

SeAMK:n aloituspaikat

Etelä-Pohjanmaalla on maakunnista vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja suhteessa ikäluokkien kokoon. Samaan aikaan maakunnan työttömyysprosentti on jo pitkään ollut maan alhaisimpia. Suurin osa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista työllistyy omassa maakunnassa.


SeAMK on suunnitellut monikavaisen rahoitusmallin, jolla saataisiin muodostettua pysyviä aloituspaikkalisäyksiä. Mallissa rahoitukseen osallistuisivat alueen elinkeinoelämä, Etelä-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat. Merkittävimmän taloudellisen panostuksen tekisi kuitenkin SeAMK.


Ammatikorkeakoulujen rahoitusmallissa OPM:n rahoitusta tulee vasta valmistuvista opiskelijoista. Uusia ryhmiä perustettaessa kaikki opetuksesta aiheutuvat kustannukset alkavat kuitenkin välittömästi.


Mallia on esitelty Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajille, ja nämä ovat suhtautuneet siihen myönteisesti. Teuvan kunta osallistuu rahoitukseen yhteensä 12.743 eurolla viiden vuoden aikana.

torstaina, maaliskuuta 28, 2024

Päiväkodin laajennus

Valtuusto päätti 4.3. tiukan äänestyksen tuloksena varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta 1.8.2025 alkaen ja päiväkodin laajennuksesta samaan päivämäärään mennessä. 25.3. oli sitten kunnanhallituksen käsittelyssä nuotit, miten päiväkodin laajennus aikataulutetaan, jotta valtuuston enemmistön tahto toteutuu.


Lapsia syntyy vähän, viime vuonna vain 23. Yhä useampi lapsi tulee kuitenkin varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin. Myöskin aiempaa nuorempana. Rannikon investointien on arvioitu lisäävän varhaiskasvatuksen tarvetta myös Teuvalla. Metsä Boardin viimeviikkoinen ilmoitus taivekartonkitehtaan rakentamisesta luopumisesta vaikuttaa kaikille elämänalueille seudullamme. Kunnanhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti edetä päiväkodin laajentamisessa valtuuston edellyttämällä tavalla.

torstaina, maaliskuuta 21, 2024

Tilinpäätös 2023

Teuvan kunnan viime vuoden tilinpäätös on jälleen ylijäämäinen. Tällä kertaa peräti 4,1 miljoonaa euroa. Lainamäärä pieneni viime vuonna kahdella miljoonalla. Lainaa on nyt 2 459 euroa asukasta kohden. Kuntakonsernin tulos (kunta + tytäryhtiöt) oli 4,6 miljoonaa ylijäämäinen.


Hyviä lukuja. On aika tylsää aina sanoa, että huomenna on huonommin.  Totta silti on, että huolestuttavia piirteitä on näkyvissä. Kustannustaso nousi viime vuonna rajusti. Osin siitä johtuen, osin omin ratkaisuin, toimintakate (toimintatuotot - toimintakulut) heikkeni 1,4 miljoonaa siitä, mitä alun perin budjetoimme. Prosentteina se oli 12,8 %! Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtakunnallisesti noin viidenneksellä. Lisäksi tulevat mahdolliset kehysriihen säästöpäätökset. Näiden myöstä ylijäämät sulavat.

tiistaina, maaliskuuta 19, 2024

Valtionosuusuudistus

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Vuosittain tehdään indeksitarkistuksia, tehtävien muutoksista aiheutuvia tarkennuksia, indeksileikkauksia, muita valtionosuusleikkauksia jne. Näin järjestelmä, joka alun perin on laadittu tiettyjä kriteerejä noudattaen, alkaa rapautua. Suuri sote-siirto hyvinvointialueille rikkoi järjestelmän.


Niinpä valtionosuusjärjestelmä uudistusta nyt valmistellaan kiireellä. Uudistukseen kohdistuu paljon odotuksia, jotka ovat osin keskenään jännitteisiä. Kunnissa toivotaan, että valtionosuusperusteet uudistetaan soten jälkeiseen aikaan, järjestelmää selkeytetään ja oikeudenmukaisuutta lisätään.


Uudistuksessa valtionosuuksiin ei lisätä valtion kokonaisrasitusta.  Niinpä kakkua vain jaetaan uudella tavalla. Myös monet muut meneillään olevat uudistukset vaikuttavat kuntien taloudelliseen tilanteeseen.


Uudistuksen aikataulu rajoittaa uudistuksen totaalisuutta. Nähtävästi valtionosuusjärjestelmää tullaan uudistamaan vaiheittain peräkkäisillä uudistuksilla. Ehkä se on hyväkin. Evoluutio on usein parempi kuin revoluutio, kuten eräs pormestari muutama vuosi sitten toisessa yhteydessä korosti.

maanantaina, maaliskuuta 18, 2024

Kiinteistöverouudistus

Kiinteistöverouudistusta on valtiovarainministeriössä valmisteltu jo muutaman vuoden. Petteri Orpon hallitus aika lailla jatkaa siitä, mihin edellinen hallitus valmistelussaan pääsi.


Nykyisin kiinteistöt arvostetaan vuosikymmeniä sitten määritellyillä keskimääräisillä rakentamiskustannuksilla indekseillä tarkistettuina. Näin määritetyt arvot ovat etääntyneet kovasti todellisista käyvistä arvoista. Maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja uusia rakennustyyppejä on tullut käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön. Järjestelmä ei ole enää oikeudenmukainen.


Kiinteistöveron tasoa ei ole tarkoitus kiristää. Kun verotusarvot uudistuksessa nousisivat, veroprosenttien vaihteluvälit puolestaan asetettaisiin siten, että kunnat eivät joudu kiristämään verotusta.


Rakennuksille määritettäisiin uudet verotusarvot, joita nimitettäisiin perusarvoiksi. Maapohjan verotusarvo perustuisi nykyiseen tapaan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen, mutta hinnat ja hinta-alueet päivitettäisiin. Maanmittauslaitos laatisi hinta-aluekartan, josta ilmenisivät kauppahintatiedoista ja  muista tiedoista johdetut aluekohtaiset ja vuosittain päivitettävät hinnat.


Uutta edellisen hallituksen valmistelemaan esitykseen nähden on se, että uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jotta muutokset pysyisivät kohtuullisina kiinteistönomistajille.

perjantaina, maaliskuuta 15, 2024

Kehysriihi

Kehysriihi eli kehysneuvottelu on vuosittain toistuva maalis-huhtikuussa pidettävä hallituksen neuvottelu, jossa hallitus tarkastelee lähivuosien julkista taloutta. Tänä vuonna kehysriihi ajoittuu aivan huhtikuun lopulle. Siihen kohdistuu myös kuntapuolelta tavallistakin isompi mielenkiinto. Viime vuonna kuntatalous oli keskimäärin hyvässä kuosissa. Mutta vuodesta 2023 vuoteen 2025 valtion rahoitus kunnille on pienenemässä viidenneksen. Samaan aikaan kustannustaso jatkaa nousuaan.


Valtiontaloudessa etsitään lisää leikattavaa. Pienennetäänkö kuntien rahoitusta entisestään, vai jätetäänkö kuntatalous lisäsäästöjen ulkopuolelle? Kompensoidaanko kunnille viime syksynä ilmi tulleen sote-uudistuksen jälkilaskun vaikutuksia, ja jos niin miten? Saavatko kunnat täysimääräisen rahoituksen vuonna 2025 niiden vastuulle siirtyviin työllisyyspalveluihin? Rukataanko indeksitarkistuksia? Puretaanko byrokratiaa ja vähennetäänkö kuntien tehtäviä? Hyvinvointialueidenkin rahoituksen taso kiinnostaa kuntia, koska sillä on suora vaikutus kuntien toimintaan ja kuntalaisten elämään.

torstaina, helmikuuta 22, 2024

Työllisyysalue

 Valtioneuvosto päätti tänään liittää Kaskisten kaupungin Pohjanmaan työllisyysalueeseen. Näin Kurikka, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki ja Teuva muodostavat oman työllisyysalueensa. Päätös ei ollut yllätys. Kaskisilla ei ole yhteistä rajaa näiden muiden kuntien kanssa. Ministeri Arto Satonen totesi jo viime syksynä Kauhajoella vieraillessaan, että valtioneuvosto ei voi tehdä lainvastaista päätöstä.

torstaina, helmikuuta 01, 2024

Valmiussuunnitelmat

 Maanantai-iltana kunnanhallitus hyväksyi kunnan päivitetyt valmiussuunnitelmat. Kunnille on valmiuslaissa säädetty velvoite suunnitella keinot, joilla turvataan toimintoja erilaisissa häiriötilanteissa. Lähtökohtana on, että normaaliajan palvelutuotanto kyetään turvaamaan eri tilanteissa mahdollisimman pitkään.


Valmiussuunnittelu on osa varautumista, joka käsittää suunnitelmien laatimisen ohella niihin perustuvat etukäteisjärjestelyt, kuten esimerkiksi materiaalihankinnat, henkilöstön varaamisen ja kouluttamisen sekä muun toimintavalmiuden ylläpitämisen.


Mihin sitten varaudutaan? Kansallisessa riskiarviossa on määritelty, millaisiin riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Siellä on mainittuna monenlaisia häiriötilanteita informaatiovaikuttamisesta sotilaallisen voiman käyttöön. Etelä-Pohjanmaan alueellisessa riskiarviossa on 12 alueellista uhkamallia, mm. räjähde- tai kemikaalionnettomuus, kriittisen infrastruktuurin rakennuksen tulipalo ja pato-onnettomuus. Teuvan kuntakohtaisessa riskiarviossa mainitaan ensimmäisinä häiriöt sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa.

tiistaina, tammikuuta 30, 2024

Vapaakuntakokeilu 2.0!

Kuntien rooli on muuttunut merkittävästi, kun hyvinvointialueet hoitavat sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä sekava ja vinoutunut. Uutta parhaillaan valmistellaan. Kunnat saavat hoitaakseen työllisyyspalvelut ensi vuoden alusta. Normiviidakon purkua niin ikään valmistellaan.


Kolmisenkymmentä vuotta sitten Suomessa toteutettiin vapaakuntakokeilu. Kunnat saivat luvan kanssa toteuttaa uudistuksia omassa toiminnassaan. Poikkeuksia lain säännöksistä myönnettiin kokeilun ajaksi. Kokemukset olivat hyviä. Kunnallishallinto vetreentyi. Osa kokeilun aikana toteutetuista uudistuksista mahdollistettiin kaikille kunnille kokeilun päätyttyä.


Kokeilu on hyvä tapa kehittää uutta. Sitä voidaan tehdä ensin pienessä mittakaavassa kokemuksia keräten ja niistä oppien. Pöljistä ideoista luovutaan ja parhaita kehitetään edelleen. Tätä Suomen kunnat tarvitsisivat nytkin.

torstaina, tammikuuta 25, 2024

Kyläkuva

 Teuvan kirkonkylässä on monia kiinteistöjä, jotka kaipaavat kunnostamista. Osassa niistä on toimintaa, osassa ei. Monen kiinteistönomistajan kohdalla ei ole resursseja tehdä kunnostustöitä, vaikka tahtoa löytyisikin, erityisesti jos kiinteistöllä ei ole mitään tuottavaa toimintaa. Varsinkin asemakaava-alueella kiinteistön omistavalla on myös velvollisuuksia pitää kiinteistönsä kunnossa ja tonttinsa siistinä. Tällä on iso vaikutus taajaman yleisilmeeseen ja viihtyisyyteen. Teuvalla näitä asioita valvoo viranomaislautakunta.


Aion ehdottaa, että lautakunta tarttuisi asiaan aiempaa tarmokkaammin. Mitään jyrkkää suunnanmuutosta en ole ehdottamassa, vaan sitä että asiaa nostetaan aktiivisemmin esille. Mielestäni myös jotain pientä tukimuotoa julkisivujen ehostamiseen voitaisiin valmistella. Yhteiseksi iloksi.