torstaina, joulukuuta 19, 2013

Vastuukunta vai kuntayhtymä?

Tänään luovutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportti peruspalveluministeri Huoviselle. Raportti sisältää esityksen ns. Sote-järjestämislaiksi. Asian valmistelussa on paljon puhuttu siitä, pitäisikö palvelut järjestää vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla. Vastuukuntamallissa keskuskaupunki hoitaa myös muiden sote-alueeseen kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveystoimen. Muut kunnat saavat edustajansa yhteiseen toimielimeen päättämään asioista. Kuntayhtymämallissa kunnat perustavat yhteisen yhtymän hoitamaan sosiaali- ja terveystointaan.

Vastuukuntamallia on perusteltu sen yksinkertaisuudella, ei tarvitse perustaa yhtään uutta organisaatiota, päinvastoin nykyisiä kuntayhtymiä voidaan lakkauttaa. Valmistelussa vastuukuntamalli on toiminnallisesti lähentynyt niin paljon kuntayhtymämallia, että yksinkertaisuudesta ei ole paljon jäljellä. Vastuukuntamallissa on samanlaiset päätöksentekoelimet kuin kuntayhtymämallissa, ja kirjanpito sekä tilinpäätös pitää eriyttää vastuukunnan muusta kirjanpidosta.

Olennaisempi asia onkin se, että järjestämislaissa lähdetään siitä, että päätösvalta keskeisimmissä asioissa jakautuu kunnan asukasluvun mukaan. Perinteisissä kuntayhtymissä on yleensä ollut äänivaltaleikkurit, joissa yksi kunta ei ole voinut dominoida päätöksentekoa. Tästä ollaan luopumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monilla sote-alueilla keskuskaupungilla olisi yli 50 %:n äänivalta, ja näin ollen mahdollisuus yksin päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä, palvelutasosta ja kustannuksista. Lakiehdotuksen mukaan kunnat voivat päättää äänivallan jakautumisesta toisinkin, mutta miksi keskuskaupungit suostuisivat siihen?

Syreenin koulun kiinteistö

Valtuustossa keskusteltiin ja äänestettiin siitä, pitääkö rakentamissuunnitelmassa olla varattuna miljoona Syreenin kouluna nykyisin toimivan rakennuksen peruskorjaukseen. Erityisesti tätä arvosteltiin, koska suunnitelmassa ei ole esitetty, mihin käyttöön rakennus jatkossa tulee.

Käyttöä ei tosiaan vielä ole ratkaistu. Vahvasti kuitenkin näyttää siltä, että ainakin merkittäviä osia rakennuksesta yhä palvelutuontantoon tarvitaan. Tarvetta näyttäisi olevan ainakin liikuntasaleille. Vapaa-aikatoimi tarvitsee tiloja, ja varmaan myöskin varhaiskasvatus.

Tyhjillä tiloilla on taipumus täyttyä. Ja suunnitelluilla investointihankkeilla toteutua. Tästä näkökulmasta ymmärrän hyvin sen ajatuksen, että ei pidä varata määrärahaa edes suunnitelmavuosille, ennen kuin tilojen käyttötarve ja -tarkoitus on huolella mietitty.

Budjettia laatiessani minulla oli päällimmäisenä toinen näkökulma asiaan: Investointiosasta tulee saada sillä lailla realistinen, että siellä on varaukset kaikkiin merkittävimpiin hankkeisiimme, vaikka ne joltain osin olisivat sisällöltään vasta muovautumassa. Näin saamme kuvan siitä, kuinka paljon kunta on lähivuosina velkaantumassa.

keskiviikkona, joulukuuta 18, 2013

Koulukeskuksen peruskorjauksen toinen vaihe

Tänä aamuna johtoryhmässä kävimme läpi koulukeskuksen toisen vaiheen peruskorjauksen suunnitelmia. Tilojen käyttäjät olivat miettineet aiemmin tehtyihin suunnitelmiin pieniä tarkennuksia. Rakentamisohjelmassa tähän remonttiin on vuosille 2014 - 2015 varattu yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Valtuuston kokouksessa maanantaina Paula Kaleva toi hyvin esiin sen, että kyseisessä remontissa ei ole kyse siitä, että lukion tiloihin investoitaisiin tuo mainittu 2,5 miljoonaa. Rakennuksena kyse on siitä koulukeskuksen päästä, jossa lukio on toiminut. Uudessa käytössään sinne sijoittuu nykyisen Yhteiskoulun luokkia, lukio ja aineluokkia. Lisäksi kokonaisuus sisältää auditorion, joka palvelee koko koulukeskusta ja moninaisia paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia.

tiistaina, joulukuuta 17, 2013

Päivystystoiminnot

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee päivystysjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uudistuskohteena on perustason terveydenhuollon päivystys, jossa tarkoituksena on muun muassa tarjota ympärivuorokautisia palveluja yhteispäivystyksissä sairaaloiden yhteydessä. Tällöin ympärivuorokautisesta yhteispäivystyspisteestä saisi eri erikoisalojen palveluja, tutkimuksia ja hoitoa. Ministeriön mukaan perusterveydenhuollon yöaikaisen päivystyksen uudelleen tarkastelu ei heikennä ihmisten hoitoon pääsyä. Yöaikaista päivystystä korvataan päiväaikaisilla lähipalveluilla, jolloin päiväsaikaan on päästävä nopeasti vastaanotolle. Hoitoon pääsyä helpotetaan myös ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksen tarve on käytännössä hyvin pieni, kun päiväaikaisesta vastaanottotoiminnasta ja toimivasta ensihoidosta huolehditaan. Yöpäivystys tulisi valtion kaavailujen mukaan säilymään noin 30 sairaalassa. Eri vaihtoehdoissa sekä Seinäjoen keskussairaala että Vaasan keskussairaala näyttäisivät olevan mukana, joten muutosta osaltamme ei liene tulossa.

Lääkäripula vaikeuttaa ilta- ja viikonloppupäivystyksen ylläpitoa seutukeskuksissa. Maakuntalehtien uutisoiman selvityksen mukaan lääkäripula vaivaa vahvasti sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Suupohjan osalta lääkäritilanne on kuitenkin saatu säilymään kohtuullisen hyvänä. Kalliita keikkalääkäreitäkin käytetään aika rajoitetusti.

Virkeä valtuusto

Valtuustolla oli eilen pitkä kokous. Istuimme neljä tuntia vilkkaasti keskustellen. Äänestyksiäkin oli peräti kahdeksan kappaletta. Mielenkiintoista oli se, että joka äänestyksessä saatiin eri lukemat. Tiukkaa blokkiutumista ei siis ollut näkyvissä. Toisaalta vaadittiin isompia säästöjä kunnan talouden tervehdyttämiseksi, toiselta puolen salia oltiin huolissaan, että säästetäänkö nyt joistain palveluista jo liikaa. Muutoksia ei loppujen lopuksi isommin talousarvioon tullut, vaan hallituksen esitys piti äänestyksissä pintansa. Toimintakeskuksen tiloihin varattavaa määrärahaa tosin pienennettiin 200.000. Mikkiläntien hidasteiden rakentaminen poistettiin rakentamisohjelmasta. Käyttötalouden puolella hallinto- ja elinkeinotoimen määrärahasta 100.000 korvamerkittiin työllistämisen tehostamiseen.

Valtuustossa esitettiin myös talousarvion palauttamista valmisteluun, koska valmistelussa ei ollut pysytty kunnanhallituksen antamassa nollaraamissa. Tiukassa äänestyksessä palauttamisesta kuitenkin luovuttiin. Selväksi kuitenkin tuli, että valtuusto haluaa tiukempaa otetta talouden kuntoon laittamiseen. Tulen esittämään 13.1. kokoontuvalle kunnanhallitukselle taloustyöryhmän nimeämistä valmistelemaan säästölinjauksia.

maanantaina, joulukuuta 16, 2013

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Valtionosuuksien laskentakaavoja ollaan uudistamassa. Viime viikolla valtiovarainministeriö julkaisi kuntakohtaiset laskelmat. Niiden mukaan vuoden 2015 alusta toteutettavassa uudistuksessa Teuva olisi menettämässä noin 650.000 euroa vuodessa. Se vastaa yhden veroprosentin tuottoa. Vaikutuksia pehmentämään on tosin kaavailtu muutaman vuoden siirtymävaihetta.

Uudistus tarvitaan. Vanha järjestelmä on repaleinen ja moneen kertaan paikattu, ajastaan jälkeen jäänyt. Uudessa järjestelmässä olisi lähtökohtaisesti kahdeksan kriteeriä, joten se olisi huomattavasti nykyjärjestelmää yksinkertaisempi. Verotulojen tasaus muuttuisi kunnan omaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan paremmin kannustavaksi. Sairauksien merkitys valtionosuuksien perusteena vahvistuisi.

Näyttää siltä, että tuoreeltaan Kuntaliittokaan ei pystynyt kovin yksityiskohtaisesti uudistusta arvioimaan. Tiedotteessaan se vaatii perustelujen avaamista. Siis miksi juuri esitettyihin kriteereihin ja niiden saamiin painoarvoihin on päädytty. Eräs mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi ja miten on päädytty siihen, että työpaikkaomavaraisuus olisi valtionosuuden määrään vaikuttava tekijä.

Uudistuksen häviäjiä ja voittajia on kaikenkokoisissa ja -näköisissä kunnissa. Valtaosin näyttäisi kuitenkin vaikutukset jakautuvan niin, että isot kunnat voittavat ja pienet häviävät. Häviäjien osalta tilanne on vaikea, kun valtionosuuksien kokonaismäärääkin merkittävästi leikataan.

maanantaina, joulukuuta 02, 2013

Rakennepaketti

Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta jätti hieman sekavat tuntemukset. Toisaalta tunsin helpotusta, koska odotin rankempaa leikkauslistaa. Ennakkokaavailut antoivat sellaista odottaa. Toisaalta mieleen hiipi ajatus, käännetäänkö näillä toimilla Suomen talous vahvemmalle uralle.

Paketin mukaan rakenteita viilataan sieltä täältä. Kuntia koskettavia asioita paketissa on paljon. Merkittävimpiä linjauksia ovat varmaankin säästöt vanhustenhuollosta laitosvaltaisuutta purkamalla ja toisen asteen koulujen karsinta. Viimeksi mainitulla voi olla suuri merkitys maaseudun nuorten elämään ja sitä kautta maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemiseen. Vanhustenhuollon osalta linjaus on oikeansuuntainen, kuten mm. eläkeläisjärjestöt ovat todenneet. Muutoksen toteutus edellyttää kuitenkin merkittäviä investointeja palveluasumiseen, ennen kuin varsinaisia säästöjä alkaa syntyä.

Lisäksi mm. kuntien valvontatehtäviä ehdotetaan vähennettäväksi. Suuntaus on tässäkin oikea, mutta säästöjen syntyminen ei ole kovin suoraviivaista. Jos jotakin erillistä valvontatehtävää ei jatkossa tarvitse hoitaa, tai jotakin todistusta kirjoittaa, se ei välttämättä tarkoita, että esimerkiksi yksi kokonainen virka voitaisiin kunnasta lakkauttaa.

Mielenkiintoinen on esitys kuntatalouden ohjausjärjestelmästä. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoitus. Tätähän Kuntaliitto on esittänyt jo pitkään. Hyvällä asialla voi olla se vastavaikutus, että valtio ottaa kuntatalouden entistä tarkempaan ohjaukseen myös sisällön osalta. Tällaista keskittävää valtion vallankäyttöähän muissakin uudistuksissa tällä hetkellä toteutetaan.

Upea saavutus!

Viime vuonna Teuvan lukio pärjäsi hienosti STT:n lukiovertailussa, jossa otettiin huomioon ylioppilaskirjoitusten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Silloin sijoitus oli 21. Tänä vuonna tulos olikin sitten aivan erinomainen, 6. paras koko maassa! Tilastot vahvistavat sen, minkä me jo tiedämmekin: meillä on erinomaisen hyvää ja tasokasta työtä tekevä lukio. Lämpimät onnittelut kuuluvat niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Molempien vahvaa panosta ja sitoutumista on tarvittu tulokseen pääsemiseksi. Ja oppiminenhan se vasta yhteispeliä onkin, jos mikä.